9 Ealáhusat sámi guovlluin

Ealáhusat ja bargosajit leat sámi guovlluin ássama vuođđun. Vuođđoealáhusat boazodoallu, eanandoallu ja guolásteapmi leat sámi kultuvrra eanemus guovddáš ávnnaslaš vuođđun. Iešguđetlágan sámi ealáhusaid lotnolas doaibma, nugo eanandoalu, duodji, guolásteami, boazodoalu ja meahcásteami lotnolas doaibma sihke bisuha ja ođasmahttá sámi kultuvrra. Seammás leat sápmelaččat muđuige oassin dábálaš ealáhus- ja bargoeallimis. Aktiiva ealáhus- ja bargoeallinpolitihkka ovttas offensiiva guovllupolitihkain lea nappo ássama vuođđun sámi guovlluin. Ráđđehus áigu čađahit ovddos guvlui geahčči ealáhuspolitihka, mii lágida dilálašvuođaid árvoháhkamii ja ovdáneapmái priváhta ealáhusain, láhčá vuođu gánnáhahtti bargosajiide ja ealáhusnuppástuhttimii. Granavolden-julggaštusas nanne ráđđehus ahte áigu ovdánahttit sámi ealáhusdoaimma mii lea vuođđuduvvon sámi kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid ala, dás maiddái mátkkoštanealáhusa.

Sámedikki mearkkašumit

Árbevirolaš sámi meahcásteapmi lea deaŧalaš sámi kultuvrra bisuheapmái, ja sámepolitihkka ferte addit vejolašvuođa dasa ahte árbevirolaš meahcásteapmi ja bivdu sáhttá doaimmahuvvot ja ovdánit maiddái boahtteáiggis. Dárbbašuvvojit ulbmillaš doaibmabijut ja dilálašvuođaid lágideapmi vai dat galgá leat vejolaš. Sámediggi oaivvilda ahte árbevirolaš mearraluossabivdu ja Deanu-čázádaga hálddašeapmi leat čájehuvvon leat erenoamáš hástaleaddjin dan dáfus.

9.1 Boazodoallu

9.1.1 Dilálašvuođačilgehus – boazodoallu

9.1.1.1 Boazodoalu birra

Boazodoallu lea unna ealáhusaš Norggas, muhto sámi ja báikkálaš oktavuođas lea das stuora mearkkašupmi ekonomiija, bargosajiid ja kultuvrra dáfus. Lahka 2500 olbmos leat bohccot iežas mearkkas. Birrasiid 75 proseantta sis leat Finnmárkkus, mii lea stuorámus boazodoallofylka. Boazodollui gullevaš olbmuid lohku lea lassánan maŋemus jagiid, ja boazodollui lea buorre rekrutteren. Norggas doaimmahuvvo boazodoallu lagabui 140 suohkana siskkobealde, ja lagabui 40 proseantta Norgga eatnamiin lea boazoguohtunguovlun.

Boazodoalu vuođđun lea birrajagi guohtun mehciin ja váriin gos bohccot ellet iežaset lunddolaš birrasiin jagiáiggiid mielde. Boazodoallu lea heivehuvvon čuovvut bohcco lunddolaš johtalemiid árktalaš ja subárktalaš ekovuogádagas. Bohcco lunddolaš johtaleapmi iešguđetge guohtuneatnamiidda jagiáiggiid mielde lea ge buoremus vuođđun ekologalaš ja ekonomalaš borramušbuvttadeapmái dáin guovlluin. Dát lunddolaš johtaleapmi lea maiddái belohahkii nomádalaš boazodoallokultuvrra ja buot sámi boazodoalloguovlluid guovddáš ealáhusvuođđun.

Boazodoallu addá buori vuođu buvttadit gálvvuid mat devdet dán áigásaš geavaheddjiid gáibádusaid kvalitehta, duogáža ja historjjá dáfus, ja maŋemus jagiid lea bohccobierggu johtu sakka buorránan. Dat lea dagahan ahte haddi maid boazoeaiggát oažžu, lea lassánan mearkkašahtti láhkái 2012 rájes. Diet positiiva márkanovdáneapmi lea lasihan boazodoalu optimismma.

Sámedikki mearkkašumit

Sámediggi deattuha ahte boazodoalloealáhus lea bearašdoallu mas árbevieruid fievrredeapmi buolvvas bulvii dahká ahte boazodoalus leat návccat heivehit iežas ekologalaš, dálkkádatlaš ja sosiála dilálašvuođaid rievdamiidda ja ahte boazodoallu lea ceavzil dan dáfus. Boazodolliid gelbbolašvuohta dahká sin gievran birget dálkkádatlaš eahpesihkarvuođaiguin iešguđetge dilálašvuođain. Sámi boazodoallogielas ii gávdno sátni mii čilge stabiila luonddudilálašvuođaid, danne go jagi áigodagat eai leat goassege ovttaláganat jagis jahkái. Boazodoallu lea álohii heivehan iežas lunddolaš dálkkádatlaš rievddademiide, ja boazodolliid máhttu ja ipmárdus luonddu ja luonddugáhppálagaid birra dahká sin gelbbolažžan áimmahuššat iežaset bohccuid rievddadeaddji dilálašvuođain.

9.1.1.2 Ráđđehusa boazodoallopolitihkka

Granavolden-julggaštusas nanne ráđđehus ahte sámi boazodoallu lea sámi álbmoga deaŧalaš kulturguoddi. Boazodoalu vuođđu sihkkarastojuvvo go guohtuneatnamat geavahuvvojit ceavzilis ja elliidčálggu dáfus bealuštahtti vuogi mielde. Ráđđehus áigu, ovttasbarggus boazodoaluin, lágidit dilálašvuođaid ekologalaččat ceavzilis boazodollui.

Cuoŋománu 5. beaivvi 2017 ovddidii ráđđehus Meld. St. 32 (2016–2017) Reindrift. Lang tradisjon – unike muligheter (Stuoradiggedieđáhusa Meld. St. 32 (2017–2017) Boazodoallu. Guhkes árbevierru – erenoamáš vejolašvuođat). Dás ovddiduvvojit strategiijat dasa movt boazodoallu sáhttá buorebut ávkkástallat iežas vejolašvuođaid rašuvnnalaččat ja márkanulbmillaččat. Boazodoalu sisaboađut galget vuosttažettiin boahtit buriid gálvvuid ja bálvalusaid vuovdimis. Deattuhuvvo ahte boahttevuođas lea ekologalaš ceavzilvuohta eaktun boazodoallokultuvrra áimmahuššamis, ovddideamis ja gánnáheami buorideamis.

Boazodoallodieđáhusa gieđahallamis doarjjui Stuoradiggi buori muddui daid doaimmaid maid ráđđehus evttohii, vrd. Innst. 377 S (2016–2017) Innstilling fra næringskomiteen om Reindrift – Lang tradisjon – unike muligheter (Ealáhuslávdegotti evttohus – Boazodoallu – Guhkes árbevierru – erenoamáš vejolašvuođat). Ráđđehus lea dál čuovvolišgoahtán Stuoradikki mearrádusaid boazodoallodieđáhusa gieđahallamis, ja ovddida 2019 giđa mielde láhkaevttohusa boazodoallolága rievdadusaid birra.

Sámedikki mearkkašumit

Sámediggi lea Sámediggedieđáhusas boazodoalu birra (2016) deattuhan ollislaš ja ovddos guvlui geahčči politihka, mas boazodoalu vuoigatvuođat vuhtii váldojuvvojit. Dan atná Sámediggi iežas boazodoallopolitihka diehttelas vuođđun. Sámediggi deattuha maiddái boazodoalu erenoamášvuođa árbevirolaš bearašdoallun.

Sámedikke boazodoallopolitihkas lea maid boazodoalu guohtuneatnamiid gáhtten guovddážis, ja ahte boazodoallu ain galgá ovdánit ceavzilis ealáhussan. Sámediggi atná guovddážis ahte ceavzilvuohta galgá áddejuvvot ollisvuohtan, mas oassemihttomearit ekologalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš ceavzilvuohta gehččojuvvojit oktan, ja ahte daid gaskasaš dássedeaddu deattuhuvvo.

Sámediggi lea ovttasráđiid Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin nammadan láhkalávdegotti mii galgá čielggadit dárbbu rievdadit boazodoallolága. Lávdegoddi galgá vuođustit iežas barggu Boazodoalloláhkalávdegotti evttohusa (NOU 2001:35) ala, ja raportta ala eananjuohkindikki gelbbolašvuođa birra boazodoalu siskkáldas áššiin, ja árvvoštallat ja vejolaččat árvalit vel lassi rievdadusaid mat sihkkarastet proseassaid mat leat boazodoalus vuolggahuvvon ja maid boazodoallu dohkkeha. Lávdegoddi galgá erenoamážit čielggasmahttit rájiid priváhtarievttálaš stivrejumi ja almmolašrievttálaš stivrejumi gaskka, ja árvvoštallat siidaosiid sajádaga. Lávdegoddi galgá árvalit rievdadusaid boazodoallolágas mat sihkkarastet boazodoalu areálasuodjalusa. Lávdegoddi galgá maiddái geahččat láhkamearrádusaid mat guoskkahit boazologuid.

9.1.2 Hástalusat ovddos guvlui – boazodoallu

9.1.2.1 Boazodoalu guohtuneatnamat

Boazodoallu dárbbaša viiddis areálaid maid gaskka ealut sáhttet johtalit iešguđetge áiggiid jagis. Go ealáhus dárbbaša nu viiddis eatnamiid, de sáhttet bohciidit areálagilvvut boazodoalu ja eará eanangeavaheddjiid gaskka, ovdamearkka dihte huksemiid ja eará ealáhusdoaimmaid geažil. Muhtin boazodoalloguovlluin gilvalit maiddái boazodoallit gaskaneaset areálaid alde.

Sámi boazodoalu riektevuođđun lea eanangeavaheapmi dološ áiggiid rájes, ja dat lea regulerejuvvon geassemánu 15. beaivvi 2007 boazodoallolága bokte. Boazodoalu guohtunguovlluin lea álgovuođus buorre suodjalus eará eanangeavaheami vuostá, dan olis go boazodoalloriekti lea suodjaluvvon eksproprieremiid oktavuođas, vrd. boazodoallolága § 4 ja Vuođđolága § 105.

Plána- ja huksenláhka lea guovddáš láhka areálahálddašeami oktavuođas boazodoalloguovlluin ja deaŧalaš gaskaoapmi areálaid sihkkarastimis. Plána- ja huksenlágas leat máŋga reaiddu mat addet suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda vejolašvuođa sihkkarastit boazodollui dárbbašlaš areálaid.

Fylkkamánnis lea erenoamáš ovddasvástádus ovttastahttit našuvnnalaš politihka čađaheami ja fuolahit diehtojuohkima suohkaniidda ja fylkkagielddaide. Ráđđehus áigu lágidit dilálašvuođaid dasa ahte Fylkkamánni šaddá guovddáš ásahus mas lea ovddasvástádus hukset fylkkagielddaid ja suohkaniid gelbbolašvuođa boazodoalu ja boazodoallorivttiid birra, vai dat sáhttet fuolahit iežaset ovddasvástádusa boazodoalu hárrái.

Unnidan dihte areálariidduid logu atná ráđđehus dárbbašlažžan lasihit dieđu boazodoalu ja boazodoallorievtti birra gielddain ja fylkkagielddain. Orohagat ja eiseválddit fertejit maiddái háhkat máhtu plána- ja huksenlága birra. Ráđđehus áigu danne vuoruhit ráhkadit ođđa diehtojuohkin- ja bagadusčállosiid boazodoalu ja plánema birra, ja bidjat boazodoalu ja plánemiid ovdan go stáhtalaš ja regiovnnalaš eiseválddit čoahkkanaddet. Fylkkagielda berre árvvoštallat dárbbu ásahit regiovnnalaš plánaid mat čielggadit boazodoalu areálageavaheami. Eanandoallodirektoráhtta ja fylkkamánnit áigot ain aktiivvalaččat bargat buoridit orohagaid gelbbolašvuođa plána- ja huksenlága birra.

Čalmmustahttin dihte boazodoalu dili ja dárbbuid ja areálageavaheami almmolaš eiseválddiide, ja čilgehussan dasa maid eiseválddit erenoamážit berrejit vuhtii váldit, galgá juohke orohat boazodoallolága § 62 mielde ráhkadit orohatplánaid mat galget sáddejuvvot areálaplánaeiseválddiide. Ráđđehus áigu boazodoallošiehtadusa bokte lágidit dilálašvuođaid dasa ahte boazodoalloeiseválddit sáhttet buorebut bagadit ja láidestit, ja várret dasa ekonomalaš vuođu, vai sihkkarastojuvvošii ahte dát orohatplánat sáhtáše buoridit boazodoalu ja almmolaš eiseválddiid gulahallama.

Sámedikki mearkkašumit

Sámediggi oaivvilda ahte areálagižžu lea boazodoalu stuorámus hástalus. Orohagain, siiddain ja ovttaskas boazodolliin gollá olu áigi guohtuneatnamiid suodjaleami bargui. Sámediggi oaivvilda ahte dat sáhttá čuohcat boazodolliid riektesihkarvuhtii.

Sámediggi vuohttá ahte boazodoallu vuorjašuvvá boazodoalu heivehanmuni dihte.

Sámediggi deattuha ahte orohagat vásihit iešguđetlágan areálasisabahkkemiid. Muhtimat vásihit stuora ovttaskas sisabahkkemiid, earát fas máŋggaid smávit sisabahkkemiid. Eará hástalussan leat guohtuneatnamiid geavaheami ráddjemat, namalassii hehttehusat bohccuid johtingeainnuid alde iešguđetge áigodatguohtumiid gaskka. Sámediggi deattuha ahte buot sisabahkkemat dahket oktiibuot stuora areálamassimiid.

Sámediggi oaivvilda ahte lea stuora hástalussan ahte odne ii gávdno našuvnnalaš statistihkka dahje kárttat mat čájehit man olu guohtuneatnamiid boazodoallu lea massán. Dat diehtu lea dárbbašlaš dasa vai oaidnit leat go muhtin orohagain dahje siiddain juo nu olu sisabahkkemat ahte eai šat ceavzze jus eambbo bohtet.

9.1.2.2 Boraspireváikkuhusat boazodollui

Go boazu guohtu mehciin birra jagi, de lea das erenoamáš riska vásihit iešguđetlágan vahágiid, nu maiddái boraspirevahágiid. Norgga luonddudutkaninstituhta (NINA) raportta 2016 nanne ahte albasa ja geatkki váldo biebmun lea boazu. Maiddái gonagasgoaskimat fallehit bohccuid. Man stuora vahágiid boraspiret dagahit lea maiddái eará beliid duohken, ovdamearkka dihte man olu eará elliid boraspiret fáhtejit, jagiáigi, boazolohku ja bohcco sturrodat.

Norgga boraspirehálddašeapmi čađahuvvo daid rámmaid siskkobealde maid Bern-konvenšuvdna, luonddušláddjiivuođaláhka, jagiid 2004 ja 2011 boraspiresoahpamušat ja Stuoradikki eanetlogu mearrádus 2016 gumppe birra bidjet. Ráđđehusa mihttomearrin lea sihkkarastit ceavzilis máddodagaid dan viđa stuora boraspirešlájas geatki, gumpe, guovža, albbas ja gonagasgoaskin. Boraspiresoahpamušas boahtá ovdan guovtteoasat ulbmil, namalassii vuhtii váldit sihke boraspiriid ja guohtunealáhusaid. Čielga biirehálddašeapmi, mas iešguđetge guovllut vuoruhuvvojit nappo boraspiriide ja guohtunealáhusaide, lea guovddáš prinsihppa dan guovtteoasat ulbmilis.

Guohttu elliid vahága duođašteapmi lea váttis. Erenoamážit váttis lea boazodoalus, mas bohccot eai álo leat čoahkis. Go ráppi vuos gávdná, de lea dábálaččat gollan nu guhkes áigi ahte lea váttis duođaštit jápminsiva.

Lea stuora erohus dain loguin mat leat ohccojuvvon buhtaduvvot ja mat duođai buhtaduvvojit. Doaibmajagis 2016/2017 lei ohccojuvvon buhtadus 60 000 bohcco ovddas, ja buhtadus máksojuvvui 19 000 bohcco ovddas.

Dálkkádat- ja birasdepartemeanta lea máŋga jagi bargan gávdnat eará buhtadusvuogi boazodoalu boraspirevahágiid ovddas, muhto 2017 čavčča bissehuvvui diet bargu gaskaboddosaččat earret eará dan dihte go Sámediggi ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) galge aktiivvalaččabut váldojuvvojit mielde dieđuid háhkamii. Viidáset barggus leat Birasdirektoráhtta ovttasbarggus Sámedikkiin ja NBR:in geahčadišgoahtán vejolašvuođaid vel eambbo váldit máhttovuđđui mielde boazodoalu vásáhus- ja árbedieđuid.

Go Stuoradiggi gieđahalai boazodoallodieđáhusa, de bivddii eanetlohku ođđasis guorahallat guovlluid mat vuoruhuvvojit boraspiriide ja guohtunealáhusaide. Viidáseappot mearridii olles stuoradiggi boraspiresoahpamušas 2011:s ahte regiovnnalaš boraspirehálddašeapmi, ja nu maiddái biirejuohku ja guovlluid vuoruheapmi boraspiriide ja guohttu elliide, galgá evaluerejuvvot viđa jagi sisa. Dat bargu lea čuovvoluvvon NINA ja NIBIO eksterna árvvoštallamiid bokte 2016:s, ja dan bokte go Dálkkádat- ja birasdepartemeanta fas joatká barggu daid olis.

Boazodoallodieđáhusa gieđahallama oktavuođas celkkii stuoradikki eanetlohku ahte boraspirevahágat fertejit unniduvvot ja dat vahágat mat dáhpáhuvvet, galget ollásit buhtaduvvot. Dán vuođul bivddii eanetlohku ráđđehusa farggamusat fuolahit ahte boraspire- ja boraloddeváttisvuođat unniduvvojit eiseválddiid ja ealáhusa ovttasbarggu bokte. Dan lea boraspirehálddahus čuovvolan, earret eará dan bokte go lea evalueren regiovnnalaš hálddašeami, dutkama ja dieđuid čohkkema bokte, buhtadusaid mearridemiid bokte, boraspiriid heakkahuhttima bokte ja doarjagiid bokte vaháteastadeaddji doaimmaide boazodoalus.

9.1.2.3 Boazodoallu riikkarájiid rastá

Boazosámiid árbevirolaš johtaleapmi jagiáiggiid iešguđetge guohtuneatnamiid gaskka, maiddái riikkarájiid rastá, lea doaibman čuđiid jagiid. Danne lea ovttasbargu riikarájiid rastá maiddái deaŧalaš. Go Norgga ja Ruoŧa rádji mearriduvvui 1751:s mearriduvvui nu gohčoduvvon Lappekodisilla Norgga ja Ruoŧa rádjesoahpamuša lasáhussan. Dasa leat maŋŋel lasihuvvon dárkilet njuolggadusat, ja maŋemus gustovaš konvenšuvdna lei Norgga ja Ruoŧa 1972 konvenšuvdna boazodoalu birra, mii guhkiduvvui 2005 rádjái.

2005 rájes ii leat Norggas ja Ruoŧas leamaš konvenšuvdna rádjerasttideaddji boazodoalu birra. Dat dagaha váttisvuođaid Norgga beale boazodollui, mii buori muddui lea biddjon eret dálveguohtumiin Ruoŧa bealde. 2009:s šiehtadallui ja sohppojuvvui ođđa konvenšuvdna, man sihke Norgga ja Ruoŧa ovddasvástideaddji ministarat leat vuolláičállán. Dan rájes leat proseassat leamaš jođus oažžut dan ratifiserejuvvot. Sámi bargojoavku man Ruoŧa ja Norgga eanandoalloministarat leat ásahan, evttohii 2014:s rievdadusaid 2009 evttohussii. Maŋŋel go sámi bargojoavku ovddidii iežas árvalusaid, dolle riikkat máŋggaid čoahkkimiid maid ulbmil lei soahpat áššis, muhto dat ii nammasuvvan. 2017 geasi dieđihii Ruoŧŧa ahte sii eai áiggo ratifiseret dan sohppojuvvon konvenšuvnna, muhto ahte háliidit joatkit šiehtadallamiid. Dasa ii miehtan Norga. Go eai leat áigái ožžon konvenšuvnna, de lea ráđđehus dán rádjái ekonomalaččat geahččalan buhtadit biebmangoluid, ja maiddái eará doaimmaid čađahan. Dál leat árvvoštallame makkár vejolašvuođat Norgga eiseválddiin leat buorebut áimmahuššat Norgga beale boazodoalu. Leat earret eará árvvoštallame galggašii go ásahuvvot láhkavuođđu man mielde sáhttit reguleret man olu Ruoŧa beale bohccot sáhttet geavahit guohtumiid Norgga bealde.

Norgga ja Suoma ođđa rádjeáidekonvenšuvdna bođii fápmui ođđajagemánu 1. beaivvi 2017. Konvenšuvnna vuođđun lea ahte Norgga ja Suoma rádji lea giddejuvvon rádjerasttideaddji boazodollui. Konvenšuvnna ulbmil lea reguleret ovddasvástádusa áiddiid ceggema ja máŧasdoallama hárrái ja eará doaimmaid hárrái mat galget eastadit bohccuid rasttildeamis dan guovtti riikka ráji, ja reguleret doaimmaid go bohccot almmotge rasttildit ráji. Áiddit galget leat veahkkin boazodolliide fuolahit iežaset guođohangeatnegasvuođa, nu ahte eanemus vejolaš lági mielde eastadit bohccuid mannamis nuppi riikka eatnamiidda.

Sámedikki mearkkašumit

Sámediggi čujuha ahte ráđđehus ii leat maide vástidan sámi bargojoavkku evttohusaide.

9.1.2.4 Dálkkádatrievdamiid váikkuhusat boazodollui

CICERO ja Vestlandsforskning raporta 2018:s – dálkkádatrievdamiid váikkuhusat ja máhttu daid birra – lea geahčadan sámi kultuvrra ja ealáhusaid heiveheami ja hearkivuođa dálkkádatrievdamiidda. Raporta čájeha ahte sámit Norgga bealde, geain lea gullevašvuohta árbevirolaš luondduvuđot ealáhusdoaimmaide, vásihit ahte dálkkádatrievdamat rievdadit sin ealáhusaid vuođu. Go dálkkádatrievdamat váikkuhit ja čuhcet luondduresurssaide mat leat sámiid ealáhusvuođđun, de sáhttet dálkkádatrievdamat maiddái čuohcat sámi kultuvrii. Lea duođaštuvvon ahte dálkkádatrievdamat bohtet garrasit čuohcat boazodollui, muhto ii leat duođaštuvvon movt dálkkádatrievdamat bohtet čuohcat earálágan árbevirolaš sámi ealáhusdoaimmaide.

CICERO raporta čájeha ovdamearkka dihte ahte Sis-Finnmárku, mii lea sámi kultuvrra ja ealáhusdoaimma guovddáš, leat dat guovlu Norggas gos gaskamearálaš temperatuvra árvvusge loktana eanemusat jagi 2100 rádjái; sáhttá loktanit gitta 11 gráda.

Sámedikki mearkkašumit

Sámediggi oaivvilda ahte dálkkádatrievdamat ja areálasisabahkkemat leat stuorámus hástalusat maid boazodoallu deaivida boahtteáiggis.

Sámediggi deattuha ahte boazodoallu lea álo heivehan iežas jagiáiggiid ja dálkkádagaid rievdamiidda, mii lea leamaš vejolaš boazodoalu árbedieđuid ja návccaid geažil iežas heivehit iešguđetlágan dálkkádatdilálašvuođaide (Oskal j.ea. 2009). Sámediggi oaivvilda ahte buoremus strategiija dasa movt boazodoallu galgá sáhttit iežas heivehit dálkkádatrievdamiidda lea boazoguohtuneatnamiid suodjaleami bokte, ja dan bokte go hálddašeamis válddášii vuhtii boazodoalu árbedieđuid.

9.1.2.5 Oaivevuorri – CWD

Oaivevuorri, CWD lea jápmindávda mii boahtá goddeelliide, ja gullá seamma dávdajovkui go vuoiŋŋašdávddat mat sáhttet njoammut sávzzaide, gáiccaide ja omiide ja Creutzfeldt Jakob dávda (CJD), mii sáhttá olbmuide njoammut. Dávdda vuostá ii gávdno dikšu, ii ge vaksiidna.

CWD lea áitta mii sáhttá deaividit boazodoalu guovdu maiddái. Njukčamánus 2016 fuomášuvvui dávda vuosttaš geardde Eurohpás, Norgga beale gottiin Nordfjella guovllus. Odne ii leat fuomášuvvon dávda bohccuin Norgga bealde, muhto lea várra ahte dávda njoammu gottiin bohccuide. Ráđđehusa ulbmil lea jávkadit CWD-dávdda, ja lea ásahan máŋga doaibmabiju mat galget eastadit dávdda njoammumis. Diet doaimmat čuhcet maiddái boazodollui, earret eará danne go ráddjejit bohccuid sirddašeami ja jeahkáliid viežžama eará guovlluin. Muhtin CWD-dávdda eastadandoaimmat leat dagahan ahte boazodoalus leat lassánan golut lassibiebmamii.

Unnidan dihte negatiiva váikkuhusaid mat doaimmat CWD-dávdda vuostá leat buktán, leat ráđđehus ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) soahpan geavahit dutkanruđaid Boazodoalu ovddidanfoandda olis, ovdánahttit vásedin boazofuođđariid. Leat maiddái soahpan lasihit doarjaga orohagaide mat eai šat beasa iežaset dálveguohtumiidda Ruoŧa bealde, ja main leat stuorámus golut CWD-dávdda njoammuma eastadandoaimmaide.

9.2 Guolásteapmi sámi guovlluin

9.2.1 Dilálašvuođačilgehus – guolásteapmi sámi guovlluin

Maŋemus jagiid lea deaŧalaš guollemáddodagaid dilálašvuohta Davvi-Norgga guolástusaide leamaš hui buorre. Resursadilálašvuohta lea ain buorre, muhto muhtin guovddáš máddodagat, ovdamearkka dihte dorskemáddodat lea vuollelis go ovdal. 2011 rájes lea juohke jagi várrejuvvon 3000 tonna dorski riddoguolástanearrin rabas jovkui. Várrejupmi lea mielde nanneme ealáhusvuođu vuollel 11 mehter fatnasiidda sámi riddo- ja vuotnaguovlluin ja eará hearkkes riddoservodagain. Lea dađistaga lassánan beroštupmi dán várrejupmái, ja 2018:s bivdojuvvui 6090 tonna. Gaskamearálaš sálaš riddoguolástusearis lea 1370 tonna jagiin 2011 – 2018. Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta oainnu mielde bivdojuvvo dien joavkkus olu eambbo go mearri.

9.2.2 Hástalusat ovddos guvlui – guolásteapmi sámi guovlluin

Dálkkádatrievdamat ja meara nuoskkideapmi sáhttá šaddat hástalussan guolásteapmái sámi guovlluin. Conservation of Arctic Flora and Fauna (CAFF) 2017 raportta mielde boahtá meara temperatuvra lassánit árktalaš mearraguovlluin boahttevaš jagiid. Dat sáhttá čuohcat guollemáddodagaide mat gođđet ja ellet Norgga riddoguovlluin, ja ođđa šlájat sáhttet leavvat deike. Mearranuoskkideapmi sáhttá maiddái čuohcat šlájaide mat leat deaŧalaččat meara biologalaš šláddjiivuhtii.

Norsk institutt for naturforskning (NINA) (Norgga luonddudutkama instituhta) dutkit leat čájehan ahte dálkkádatrievdamat sáhttet váikkuhit luosa johtaleami ja birgennávccaid. Guliid dábiid ja johtaleami rievdan sáhttá váikkuhit riddoguolásteami, ja vejolaš váikkuhus sáhttá leat ahte luosa ferte bivdigoahtit olgolis ábis.

Sámedikki mearkkašumit

Sámediggi deattuha sápmelaččaid vuoigatvuođa guolástit. Dat guoská maiddái mearraluossabivdui. Sápmelaččaid árbevirolaš guollebivdinbáikkit leat leamaš riddoguovlluin.

Sámediggi deattuha ahte rabas joavkkus bivdojuvvui 2018:s olu, ja dan geažil lea earri sakka unniduvvon dán fanasjovkui 2019:s. Sámediggi oaivvilda ahte rabas joavkku earri ferte leat dan sturrosaš ahte sáhttá addit dábálaš sisaboađu guolásteddjiide. 2019 earri lea Sámedikki oaivila mielde dohkketmeahttun, erenoamážit danne go guolásteaddjit sámi mearraguovlluin galget beassat geavahit iežaset rievtti ávkkástallat iežaset guovlluid mearraresurssaid dološ dábiid vuođul ja dábálaš geavaheami vuođul. Dat šaddá váttis go earri lea nu unni. Guolásteapmi rabas joavkkus, lassin riddoguolástusearrái sámi vuoigatvuođaguovllus (SFR) lea hui deaŧalaš oppalaččat sámi riddo- ja vuotnaservodagaide. Dat lea maiddái deaŧalaš nuorra guolásteddjiid rekrutteremis. Dál lea deaŧalaš bargun árvvoštallat movt earit ja eará regulerendoaimmat hábmejuvvojit vai sáhttet dohkálaččat vuhtii váldit láhkanannejuvvon guolástusrievtti, nu go dat boahtá ovdan sihke searvanlágas ja mearraresursalágas. Sámi riddoguolástusain leat hástalusat dainna go dađistaga lassáneaddji guollebiebmanealáhus lea leavvagoahtán árbevirolaš bivdoguovlluide ja daid lahkosii.

Sámediggi deattuha maiddái ahte eará dutkamat eahpidit NINA fágalaš rávvagiid doallevašvuođa. International Council for the Exploration of the Sea (ICES) dutkamat leat vuostálaga dainna movt NINA meroštallá luosa máddodaga.

9.3 Eanandoallu ja šibitdoallu sámi guovlluin

9.3.1 Dilálašvuođačilgehus – eanandoallu ja šibitdoallu sámi guovlluin

Eanandoallu lea deaŧalaš sámi guovlluid bargosajiid, árvoháhkama, biebmobuvttadeami ja ássanvejolašvuođaid dáfus. Eanandoallu lea maiddái deaŧalaš sámegiela ja sámi kulturárbevieruid seailluheapmái ja boahtte buolvvaide fievrredeapmái.

Okta ráđđehusa eanandoallopolitihka váldomihttomeriin lea lágidit dilálašvuođaid eanandollui miehtá riikka. Ráđđehusas ii leat sierra eanandoallopolitihkka sámi guovlluid hárrái, muhto ráđđehusa aktiiva eanandoallopolitihka doaimmat boaittobeale guovlluin gusket maiddái sámi eanandollui. Máŋggat doaibmadoarjagat eanandoallošiehtadusa olis juolluduvvojit stuorát meriid mielde olggobealde daid eanemus guovddáš eanandoalloguovlluid, ja máŋgga doarjagis leat stuorát mearit Davvi-Norgga eanandollui. Lassin dasa go muhtin doarjagiin leat iešguđet geográfalaš doarjjamearit, de leat vel eará doarjagat main gaskamearálaš doarjjamearri lea stuorát unnibuš doaluide go doaluide main lea stuora buvttadeapmi. Diet struktuvraheivehuvvon doarjjaortnegat addet liige doarjaga eanandollui main leat smávit doalloovttadagat, nu go ovdamearkka dihte sámi guovlluin leat muhtin doalut.

Maŋemus eanandoallošiehtadusain lea ráđđehus nannen doarjagiid boaittobeale guovlluid eanandollui. Deaŧalaš oassi doaimmain lea heivehit roavvafuođđarvuđot šibitdoalu boaittobeali guovlluide, nugo gusa- ja gáiccamielkki, ja sávza- ja oamebierggu buvttadeami. Dát guoská maid sámi guovlluide, gos leat heajumus lunddolaš rámmaeavttut gortni šaddadit.

Govus bajábealde čájeha stuora erohusa ollislaš doarjjamáksimiin juohke bohččigusa nammii iešguđetge guovlluin Norggas ja iešguđetge doallosturrodagaide. Stoalpput govvosis čájehit ahte addojuvvo sakka eambbo doarjja juohke bohččigusa nammii Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas go iešguđetge guovlluin Lulli-Norggas.

Deaŧaleamos vuođđu Norgga eanandoalu ovdánahttimii lea ahte buvttadeapmi lea doarvái gánnáhahtti. Eanandoallošiehtadus 2018 man bealálaččat sohpe, addá eanandollui 3,5 proseantta dienaslassáneami 2019:s 2018 ektui. Eanandoallošiehtadusa ekonomalaš rámma lassánii 1,1 millijárdda ruvnnuin, mas 770 miljovnna ruvdno juolluduvvo stáhtabušeahta bokte.

Áigodagas 2010–2018 lea eanandoaluid lohku njiedjan buot guovlluin Norggas. Proseanttaid mielde lea lohku njiedjan eanemus Davvi-Norggas. Gusamielkki buvttadeapmi lea eanemus unnon Østlánddas áigodagas 2014–2018, muhto dat lea maid unnon Agder/Telemárkkus, Vestlánddas ja Davvi-Norggas. Sávza- ja oamebierggu buvttadeapmi lea lassánan buot guovlluin dán áigodagas, maiddái Davvi-Norggas.

Eanandoallošiehtadusa ja Landbrukets utviklingsfond (LUF) (Eanandoalu ovdánahttinfoandda) bokte lea ráđđehus várren ruđa máŋgga doarjjaortnegii maid ulbmil lea movttiidahttit ealáhusovdánahttima eanandoalu olis. Dat leat ortnegat maid maiddái eanandoallit sámi guovlluin sáhttet ohcat. Stuorámus ortnet lea investeren- ja fitnoovdánahttindoarjja maid Innovasjon Norge hálddaša. Ortnega rámma lea 634,5 millijárdda ruvnno 2019:s. Ruđat juhkkojuvvojit fylkkaide juohkinvuogi mielde mii váldá vuhtii sihke eanandoalu sturrodaga iešguđetge fylkkain ja guovlluid eavttuid.

Viidáseappot galgá eanandoalu ja boazodoalu ovdánahttin- ja árvoháhkanprográmma váikkuhit dasa ahte ásahuvvojit eambbo fitnodagat main leat ovdánannávccat. Prográmmas lea govda vuođđu sihke sisdoalu ja ulbmiljoavkkuid hárrái, ja galgá leat mielde váikkuheame dasa ahte báikkálaš borramušaid, turistaealáhus, boazodoallu, Inn på tunet -fálaldat, sáivaguollebivdu ja eará eanandoallovuđot ođđa ealáhusdoaimmat ovdánit sihke árvoháhkama dáfus ja eará láhkái.

Áigodagas 2012–2014 juolludii ráđđehus eanandoallošiehtadusa bokte 9 miljovnna ruvnno árktalaš eanandollui. Dan oktavuođas deattuhuvvui ahte buvttadeamit mat gullet erenoamážit árktalaš eanandollui ja mat sáhttet oktasaččat márkanfievrreduvvot árktalaš mearkagálvun, galget dorjojuvvot. Eanandoallošiehtadusain 2017 ja 2018 várrejuvvojedje ođđa ruđat árktalaš eanandoalu doarjumii. 2019:s lea várrejuvvon 2 miljovnna ruvdno golmma davimus fylkii.

Sámedikki mearkkašumit

Sámediggi deattuha ahte vaikko eanandoallu davvin oažžu ge alit doarjaga juohke ovttadahkii go guovddáš eanandoalloguovlluin, de manná doaluid lohku maŋos sámi guovlluin. Sámediggi oaivvilda ahte sámi eanandoalu ekonomalaš vuođđu lea sakka hedjonan, ja ahte alit investeren- ja fievrredangolut ja liiggás olu buvttadeapmi guovddáš eanandoalloguovlluin Norggas leat váldosivvan dasa.

Kanaliserenpolitihkka man mielde boaittobeali guovlluid eanandoallu galggai vuoruhuvvot ovdalii buorebut birgejeaddji eanandoalloguovlluid, doaibmá heajubut dál go ovdal. Sihke njamatgussabuvttadeapmi ja sávzadoaluid lohku lea lassánan 2008 rájes eará guovlluin go sámi guovlluin. Sámi guovllus sáhttá buvttadit roavvafuođarvuđot buvttademiid, ovdamearkka dihte gusamielkki ja gáiccamielkki, sávzadoalu ja eará oamebiergobuvttadeami.

9.3.2 Hástalusat ovddos guvlui – eanandoallu ja šibitdoallu sámi guovlluin

9.3.2.1 Boraspiriid váikkuhusat šibitdollui sámi guovlluin

Dutkan ja dieđut gonagasgoaskima birra maŋemus jagiid čájehit ahte gonagasgoaskin falleha sihke šibihiid ja bohccuid. Fosen-njárggas Trøndelágas lea čájehuvvon ahte gonagasgoaskin lea okta sivalaš sávzavahágiidda. Norsk institutt for naturforskning (NINA) (Norgga luonddudutkaninstituhtta) lea álggahan ođđa gonagasgoaskinprošeavtta sávzavahágiid eastadeapmái Fosen-njárggas. Prošeavtta ulbmil lea háhkat eambbo dieđuid gonagasgoaskima sávzavahágahttimiid birra. Romssas ii leat dán rádjái álggahuvvon diekkár prošeakta, muhto báikkálaš šibitdoallit ja sámi boazodoallit čuoččuhit ahte gonagasgoaskin lea okta guovddáš čilgehussan šibit- ja boazovahágiidda maiddái dán guovllus.

Sámedikki mearkkašumit

Boraspirepolitihkka lea stuora mearkkašupmin sávzadoalu ekonomiijai. Sámediggi oaidná ahte čuohcá sávzadollui go boraspiret dagahit nu olu vahágiid sávzadollui. Sámediggi navdá ahte boraspirevahágahttimat leat leamaš stuorámus ággan dasa go muhtin sávzadoallit leat heaitán. Boraspiresoahpamuš lea ain gustovaš. Sámediggi oaivvilda ahte guohtunguovllut galget vuoruhuvvot guohtunelliide, ja ahte dáin guovlluin ii galgga leat váttis oažžut lobi jávkadit boraspiriid.

9.3.2.2 Dálkkádatrievdamiid váikkuhusat šibitdollui sámi guovlluin

Raporta Landbruk og klimaendringer 2016 (Eanandoallu ja dálkkádatrievdamat 2016) geahčada meroštallojuvvon dálkkádatdilálašvuođaid 2100 rádjái. Raporttas boahtá ovdan ahte temperatuvrra jahkegaskaárvu sáhttá Norggas lassánit 2,4 grádain 2060 rádjái, muhto Finnmárkkus lea meroštallojuvvon 3 gráda lassáneapmi. Vurdojuvvo nappo eambbo liegganeapmi Finnmárkkus go muđui riikkas.

Finnmárkkus vurdojuvvo maiddái njuoskkádaga (arvvi ja borgga) dáfus stuorát proseantameari lassáneapmi go gaskamearálaččat muđui riikkas. Sis-Finnmárkkus meroštallojuvvo mearkkašahtti eambbo proseantameari njuoskkádatlassáneapmi buot jagi áiggiin, mii sáhttá váikkuhit guovllu eanandoalu.

9.4 Kultuvrralaš ja hutkkálaš ealáhusat ja sámi mátke-/turismaealáhus

9.4.1 Dilálašvuođačilgehus – kultuvrralaš ja hutkkálaš ealáhusat ja sámi mátke-/turismaealáhus

UNESCO definere ahte kultuvrralaš ja hutkás ealáhusat leat organiserejuvvon doaimmat maid ulbmil lea buvttadit, fállat, vuovdalit, lágidit ja/dahje kommersialiseret kultuvrralaš, dáiddalaš dahje kulturárbbi vuđot gálvvuid, bálvalusaid ja aktivitehtaid.

Sámi kultuvrralaš ja hutkkálaš ealáhusat leat dávjá vuođđuduvvon sámi kultuvrra ja báikkálaš sámi servodagaid ala. Ealáhusdoaimmaheddjiid ulbmil sámi kulturealáhusain lea dávjá huksejuvvon idealismma ala, ja persovnnalaš mihtuid ala, mat sáhttet leat persovnnalaš dáiddalaš mihtut ja dáhttu nannet sámi kultuvrra ja identitehta dáidaga bokte. Dán ealáhusas leat vuosttažettiin ovttaolbmofitnodagat ja oasseáiggedoaimmat.

Máhttu lea buot ealáhusdoaimma vuođđoeaktu. Ealáhusdoaimmaheddjiid gaskasaš fierpmádathuksen, man olis vásáhusat juogaduvvojit ja ovttasbarggut ásahuvvojit, lea deaŧalaš. Sámediggi lea iežas hutkkálaš ealáhusaid doaibmaplánas (2017–2019) deattuhan gelbbolašvuođaloktema, fierpmádagaid ja ovttasbarggu oktan iežas deaŧaleamos áŋgiruššansurggiid gaskkas. Doaibmaplána čuovvoleapmin lágidii Sámediggi earret eará kulturealáhuskonferánssa 2017 giđa ja fágabeivviid 2018 giđa gos fáddán lei «mearkagálvu». Sámediggi fállá maid sierra fitnodatovdánahttinprográmma Dáhttu.

Sámi kultuvrras lea mátke- ja turismaealáhusa oktavuođas alla geasuhanárvu. Mátke-/turismaealáhus lea ealáhus mas lea ovdánanvejolašvuohta sihke fálaldagaid ja ekonomiija hárrái maiddái sámi guovlluin. Sámediggi bargá ulbmillaččat sámi mátkeealáhusaid ovddidemiin. Dan oktavuođas lea Sámediggi searvan 3-jagi mátkeealáhusprošektii Johtit – Samisk reiseliv ovttas NordNorsk Reiselivain, golmma davimus fylkkagielddain ja sámi mátkeealáhusfitnodagaiguin. Prošeavtta ulbmil lea nannet árvoháhkama fitnodagain mat leat searvan dása, fitnodagaid gelbbolašvuođa ja fálaldagaid systemáhtalaš ovdánahttima, ja márkanvejolašvuođaid ja vuovdaleami nannema ja buorideami bokte.

Sámediggi hálddaša sierra doarjjaortnega man ulbmil lea movttiidahttit ovdánahttimii ja investeremii mátkeealáhusdoaimmaid oktavuođas. Ovdánahttin- ja investerenprošeavttat mat sáhttet čájehit innovašuvnna ja ođđa hutkosiid, ja prošeavttat mat addet birrajagi bargosajiid vuoruhuvvojit. 2019:s lea Sámediggi várren 1 miljovnna ruvnno dakkár ohcamiidda.

Kulturturisma sáhttá leat mielde nanneme báikkálaš servodathuksema, gávpedoaimmaid ja báikeidentitehta, ja lea deaŧalaš oassi mátkeealáhusaid rahčamušas lasihit fálaldagaid maiddái eará áiggiid go dábálaš turistaáigodagas. Diekkár vejolašvuođaid ovdánahttima várás ovddida ráđđehus 2019:s kultuvrra ja márkeealáhusa strategiijaplána. Kulturdepartemeanta ja Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta hábmejit strategiijaid, earret eará mátkeealáhusa, kulturdoaimmaheddjiid, Sámedikki ja Ráđđehusa kultur- ja mátkeealáhusáššiid ovttasbargoráđi árvalusaid vuođul.

9.4.2 Hástalusat ovddos guvlui – kultuvrralaš ja hutkkálaš ealáhusat ja sámi mátke-/turismaealáhus

Guovddáš hástalusat sámi mátke-/turismaealáhusas leat oasseáiggedoaibma ja go jearalmas nu sakka rievddada jagiáiggiid mielde. Olu mátkeealáhusdoaimmain sáhttet stuora gaskkat hehttet sin viiddideamis fálaldaga olggobeallái báikkálaš márkana, ja ođđa márkaniidda olaheapmi sáhttá leat dan duohken movt báikái beassá ja lea go lahkosis hámman dahje girdišilju.

Sámi mátke-/turistaealáhusat vásihit seamma ládje go mátke-/turismaealáhus muđui ge, ahte leat hástalusat ceavzima hárrái, sihke sosiálalaččat, kultuvrralaččat, ekonomalaččat ja birassuodjaleami dáfus. Go sámi kultuvrra geavaha mátkeealáhusoktavuođas, de ferte árvvus atnit ja doahttalit kulturárbbi, maiddái bisuhan dihte autentalašvuođa, mii lea ge dat mii dahká sámi mátkeealáhusa nu erenoamážin ja geasuheaddjin.

Sámediggi ja Romssa suohkan ásaheigga guovvamánus 2019 ovttasbarggu mii galgá sihkkarastit ahte sámi kultuvra hálddašuvvo vuollegašvuođain ja adnojuvvo árvvus mátkeealáhusaid oktavuođas. Sámediggi lea maiddái okta máŋgga bealálaččas geat oidnet dárbbu mearridit ehtalaš njuolggadusaid ja ásahit kvalitehtavuogádagaid sihkkarastin dihte sámi kultuvrra ja kulturovdanbuktimiid dáfus sihkkarastit luohtehatti gaskkusteami mátkeealáhusoktavuođas.