2 Sámi logut
2.1 Sámi álbmot
Eai gávdno almmolaš registreremat mat čájehit geat leat sápmelaččat, ja dan dihte eat dieđe man olu sápmelaččat Norggas orrot. 2017:s ledje 16 958 olbmo dieđihuvvon Sámedikki jienastuslohkui. Jienastuslohku stuorru dássedit. Oallugat eai leat dieđihan iežaset jienastuslohkui iešguđetge ákkaid dihte, ja jienastuslogu ii sáhte atnit vuođđun dasa man olu sápmelaččat Norggas orrot.
Vaikko eat sáhte diehtit man olu sápmelaččat Norggas orrot dahje geat sámástit dál, de mii goit diehtit ahte juohke jagi leat badjelaš 800 máná vuođđoskuvllas geain lea visot oahpahus sámegillii. Dát lohku lea bisson ná 2013 rájes. Joatkkaskuvllas ledje 2015/2016:s 471 oahppi geain lei sámegiella fágan, mii geavatlaččat lea juste seamma go 2011/2012 skuvlajagi. Muđui lea juoga čielgasit rievdan das go ovdal lei eatnasiin sámegiella vuosttašgiellan, dasa ahte dál leat eambbosat geain lea dat nubbingiellan. Mánáidgárddiin ožžo 914 máná sámegielfálaldaga 2018:s, 65 mánáidgárddis.
2.2 Sámi ássan
Daid loguid mielde geat válljejit sámegiela mánáidgárddiin ja skuvllain, diehtit mii ahte orrot sápmelaččat miehtá Norgga. Lea maid ágga jáhkkit ahte sápmelaččaid lohku lassána gávpogiin ja stuora čoahkkebáikkiin. Seammás diehtit ahte eanemus konsentrerejuvvon ássanguovllut, gos sápmelaččat muhtin muddui leat eanetlogus, leat Sáltoduoddara davábealde. Sámi guovlu gohčoduvvo Sápmin.
Dan dihte go ii gávdno diehtovuođđu ráhkadit indiviidavuđot statistihka sápmelaččaid birra Norggas, de lea Statihkalaš guovddášdoaimmahat (dárogillii SSB, sámegillii SGD) ráhkadan geográfalašvuđot sámi statistihka. Doppe leat sámi ássanguovllut ráddjejuvvon Sámedikki ealáhusovddideami doarjjaortnega doaibmaguovlluide (dárogillii STN, sámegillii dás SDD). Váldoágga válljet juste dán guovllu lea ahte dat fátmmasta báikkálašservodagaid mat árvvoštallojit leat mearkkašahttin dasa ahte bisuhit ja ovdánahttit sámi kultuvrra ja ealáhuseallima. Seammás hálddaša Sámediggi erenoamáš gaskaomiid dán suorggis.
Nu movt dál lea, de fátmmasta STN/SDD-guovlu 21 olles suohkana ja osiid 10 suohkanis. Dán 31 suohkanis leat 13 Finnmárkkus, 14 Romssas ja 4 Nordlándda davimus oasis. Statihkalaš guovddášdoaimmahaga neahttasiiddus gávdno listu mii čájeha guđemuš suohkanat gullet STN/SDD-guvlui. STN/SDD-guovllu logut eai muital midjiide maidege daid sápmelaččaid birra geat orrot lulli- ja julevsámi guovlluin, eaige sin birra geat orrot gávpogiin.
2.3 Sámi guovlluid demográfalaš dovdomearkkat
SSB almmuha juohke nuppi jagi Sámi statistihkka-publikašuvnna. Publikašuvdna muitala juoidá STN/SDD-guovllu demográfalaš ovdáneami birra (maid SSB/SGD dávjá gohčoda sámi guovlun). Maŋemus listu maid SSB/SGD lea ráhkadan, čájeha ahte álbmotlohku dáid guovlluin ii leat rievdan. Maŋŋel go ássiidlohku guhká lea njiedjan, de lea lohku 2011 rájes bisánan sullii 55 600 rádjái. Dáid guovlluin leat oppalaččat eanet boarrásat go riikkas oppalaččat, ja sisafárren orru deaŧaleamos variábel mainna čilge álbmotlogu bisuheami. Sisafárrejeaddjit ja Norggas riegádan geain lea sisafárrejeaddjiduogáš lea duppalastojuvvon 2011 rájes.
Seamma ládje go eará guovlluin gos vuođđoealáhusat oktoráđđejit, de leat sámi guovlluin unnán olbmot geain lea alit oahppu. Dat guoská erenoamážit dievdoolbmuide. Leat goitge stuora báikkálaš erohusat, ja sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus lei 41 proseantta nissonolbmuin oahppu universitehta- ja allaskuvladásis 2017:s.
Joatkkaskuvlaoahpuin lea sámi guovlluin eanet heaitin go muđui riikkas. Sis geat álge joatkkaskuvlii vuosttaš ceahkkái 2012:s, lei 39,8 proseantta geat eai lean olahan oahppo- dahje fidnogelbbolašvuođa vihtta jagi maŋŋel. Vástideaddji lohku guovlluin Sáltoduoddara davábealde lei 32,2 proseantta ja olles Norggas 25,6 proseantta.
Telemarksforskning analysere Sámedikki ovddas SSB/SGD loguid vuođul sámi guovlluid jámma. Raporttat čilgejit bargo-, ealáhus- ja ássiidloguid. Raporta 2017 rájes čájeha ahte seammás go bargosajiid lohku sámi guovlluin njiejai veaháš 2016:s, de lea árvoháhkan ovdánan hirbmat positiivvalaččat, go ii geahča almmolaš sektorii. Sámi guovlluid ealáhusaid árvoháhkan lea guokte maŋemus jagi lassánan olu eanet go muđui riikkas. Dat vuolgá vuosttažettiin das go leat leamašan buorit ovdánaneavttut daid surggiin mat sámi guovlluin leat olu, nugo erenoamážit guolásteapmi ja mearadoallu. Ealáhusaid produktivitehta, árvoháhkan juohke bargi nammii, lea maid loktanan dan maŋemus guokte jagi. Ealáhusaid produktivitehta sámi guovlluin lea goitge ain 23,2 proseantta unnit go riikka gaskamearri.
Telemarksforskning lea ráhkadan senárioid sámi guovlluid ovdáneapmái gitta 2030 rádjái. Einnostuvvon njiedjan riegádahttimiin dahká unnit álbmotlassáneami miehtá riikka, maiddái sámi guovlluin. Álbmotovdáneapmi sámi guovlluin vuosttaš golmma kvartálas 2017:s čájeha juo negatiiva trenda. Jus dát trendat eai jorggit, de lohká Telemarksforskning ahte álbmotlohku boahtá njiedjat, jus sámi suohkanat eai nagot oažžut buori beaggima ealáhusaid ja orruma dáfus.
2007:s ásahuvvui analysajoavku sámi statistihkkii. Analysajoavkku ulbmil lei nannet diehtovuođu árvvoštallamiidda ja mearrádusaide stáhta eiseválddiid ja Sámedikki ráđđádallamiin. Analysajoavku galggai atnit SSB/SGD statistihka vuođđun iežaset analysaide. Analysajoavku lea almmuhan oktiibuot 11 publikašuvnna maid namma lea «Sámi logut muitalit». Dain gávdnojit eanet dieđut sámi guovlluid demográfalaš beliid birra.
2.4 Sápmelaččatid eallineavttut
SAMINOR-guorahallamat, guokte dárkilis dearvvašvuođa- ja eallineaktoguorahallama čađahuvvon 25 suohkanis main orrot sápmelaččat ja dáččat jagiin 2003–2004 ja 2012–2014, čájehit midjiide veaháš sápmelaččaid eallineavttuid birra.
SAMINOR2 duođašta ahte sihke sámi nissonolbmot ja dievdoolbmot lohket iežaset vásihan veahkaválddi eallimis olu eanet go ii-sápmelaččat seamma geográfalaš guovlluin. 45 proseantta sápmelaččain geat vástidedje guorahallama jearaldagaide, vástidedje ahte sii leat vásihan veahkaválddi ja rihkkumiid, 29,6 proseantta ektui muđui oasseváldiin. Dutkkus ii muital gii veahkaváldi ja seksuála illasteaddji lea.
Hansen ja Sørlie dutkosis jagis 2012 duođaštuvvo ahte sápmelaččat vásihit logi geardde eanet vealaheami go norgalaččat. 35 proseantta sápmelaččain sudno dutkanjoavkkus ledje vásihan vealaheami, seammás go norgalaččaid gaskkas lei dat lohku 3,5 proseanta. Sii geat vásihit eanemus vealaheami leat sápmelaččat geat orrot sámi giellaguovlluid olggobealde. SAMINOR2-guorahallan čájeha ahte juohke njealját sámegielat dievdoolmmoš ja juohke goalmmát sámegielat nissonolmmoš lea vásihan čearddalaš vealaheami. Guorahallan maid Arnfinn Midtbøen lea čađahan Servodatdutkama instituhta ovddas 2015:s, čájeha ahte dutkan sápmelaččaid vealaheami birra lea váilevaš. Okta sivva lea ahte ii gávdno systemáhtalaš statistihkka sámi álbmogis Norggas.
Sámi mánát ja nuorat vásihit negatiiva máinnašumi sosiála mediaid ja árbevirolaš mediaid bokte. Mediat ovdanbuktet dávjá ođasáššiid sámi dilálašvuođaid birra negatiiva fokusiin, ja máinnašumiin sosiála mediain vuhtto dávjá cielaheapmi ja earálágan neahttafalleheamit. Mánáin ja nuorain geain lea bearaščanasteapmi boazodollui lea erenoamáš várra dan vásihit. Go boazodoalloealáhusa birra hupmet negatiivvalaččat mediain ja muđui servodagas, de dat sáhttá leat mielde legitimereme skudnema ja vealaheami birrasis.
Sápmelaččat árvvoštallet iežaset dearvvašvuođastáhtusa heajubun go čearddalaš norgalaččat árvvoštallet fas iežaset dearvvašvuođastáhtusa. Sámi logut muitalit 10 mielde árvvoštallet sápmelaččat, geat vásihit vealaheami, alddiineaset dávjjibut heajut dearvvašvuođa, psyhkalaš huša ja heajut loaktima ja čálggu. Sámi dievdoolbmot raporterejit eanet psyhkalaš huša go čearddalaš Norgga dievdoolbmot. Sámi nissonolbmuid ja ii-sámi nissonolbmuid gaskkas ii leat signifikánta erohus. Go buohtastahttá muđui Norgga álbmogiin de leat unnit sápmelaččat geat ohcet profeššunealla veahki.
Gávdnosat SAMINOR-guorahallamis čájehit maid ahte sámi dievdoolbmuin lea stuorát riska buoidut go buohtastahttá sámi nissonolbmuiguin ja ii-sámi olbmuiguin. Lulli-Romssa, Nordlándda ja Trøndelága sápmelaččain lea maid eanet diabetes-2 go ii-sámi álbmogis ja sápmelaččain geat orrot Davvi-Romssas ja Finnmárkkus. Dáid jearaldagaide dárbbašuvvo eanet dutkan.
2.5 Hástalusat – statistihkkavuođđu
Dan dihte go diehtomateriála mii dás lea ovdanbuktojuvvon lea geográfalaččat vuođđuduvvon, de ii muital statistihkka, earret go oahpposuorggi logut, maidege sápmelaččaid birra geat orrot STN/SDD-guovllu olggobealde. Ovdamearkka dihte ii fuomáš statistihkka ahte eanet sápmelaččat fárrejit stuora gávpogiidda ja čoahkkebáikkiide. Statistihkka ii leat de nu buorre vuođđu viidáset politihkkaovdánahttimii. Alit oahpu statistihkka gal lea indiviidavuđot ja muitala buorebut man olu olbmuin lea formála gelbbolašvuohta sámegielas ja eará fágain main lea mearkkašupmi sámi servodahkii, ja dasto rekrutterenvejolašvuođaid daid iešguđetge guovlluin gos gáibiduvvo alit oahppu.
Sámediggi lea máŋgii čujuhan dárbui ráhkadit indiviidavuđot statistihka, muhto maid čujuhan hástalusaide mat dasa leat čadnon. Earret eará gávdno historjjálaččat vuođđuduvvon vuosteháhku sámi álbmoga registreret.
Áiggi mielde sáhttá statistihkkavuođđu buorránit go álbmotregisttarláhka dál suovvagoahtá olbmuid eaktodáhtolaččat registrerehit iežaset davvisápmelažžan, lullisápmelažžan ja julevsápmelažžan Álbmotregistarii. Dát lea čuovvoluvvon álbmotregisttarláhkaásahusas. Vearrodirektoráhtta mearrida goas mearrádus sáhttá biddjojuvvot fápmui.
Sámedikki mearkkašumit
Statistihkkalága rievdadeami oktavuođas lea evttohuvvon ahte berre ásahuvvot našuvnnalaš prográmma almmolaš statistihkkii mii mearrida mii galgá leat almmolaš statistihkka, ja mii sáhttá leat reaidu mainna ovttastahttá ja regulere almmolaš statistihka. Sámedikki oaidnu lea ahte sámi statistihkka ferte leat oassi dan statistihkas man stáhta gohčču SSB ráhkadit ja masa juolluda ruhtadoarjaga.
NOU 2018: 7 Ny lov om offisiell statistikk og Statistisk sentralbyrå (Ođđa láhka almmolaš statistihka ja Statihkalaš guovddášdoaimmahaga birra) nanne ahte statistihkka bidjá vuođu politihkalaš mearrádusaide, doarju čuvgehuvvon servodatdigaštallama ja lea veahkkin addime oktasaš ipmárdusa ekonomalaš ja sosiála dilálašvuođaid birra. Statistihkka lea maid vuođđun go galgá dahkat buriid mearrádusaid mat sáhttet sihkkarastit buoret mihttoolahemiid politihkas. Norggas váilu buorre sámi statistihkka. Geografiijavuđot statistihkka maid SSB dál buvttada čájeha sámi servodagaid hástalusaid, muhto ii leat lahkage doarvái buorre vuođđun čuvgejuvvon servodatdigaštallamii ja buori politihkalaš mearrádusaide.
Sámediggi oaidná dárbbu guorahallat movt statistihkka sáhttá buoriduvvot. Lea maid dárbu geahččat vejolašvuođa ásahit indiviidavuđot statistihkkadieđuid sámi statistihkkii. Ođđa álbmotregisttarláhka lea rahpan vejolašvuođa registreret sámegiela Álbmotregistarii. Sámedikki mielas lea buorre go dat dál lea vejolaš, muhto registtar boahtá ádjánit stuorrut ja lea eaktodáhtolaš registrerema duohken. Čearddalaš registariid atnin juvddálaččaid goddimiid oktavuođas nuppi máilmmisoađis lea dahkan oppalaš vuostehágu ásahit čearddalašvuđot registariid Norggas. Sámediggi oaidná ahte maiddái sámi álbmogis lea vuosteháhku dasa, ja dat dahká váttisin oažžut buori sámi statistihka.