5 Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat sámi ássiide
Ráđđehus atná deaŧalažžan sihkkarastit dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid olles álbmogii, beroškeahttá geográfalaš, gielalaš ja kultuvrralaš duogážis. Sámediggi lea guovddáš gulahallanguoibmi stáhta, guovlulaš ja báikkálaš eiseválddiide geain lea ovddasvástádus bálvalusaid lágidit sámi álbmogii.
Ráđđehus lea bargagoahtán doaibmaplánain rasismma ja vealaheami vuostá čearddalašvuođa ja religiovnna dihte. Lea áigumuš almmuhit doaibmaplána 2019 čavčča mielde. Sámedikkis lea okta ovddasteaddji dán barggu referánsajoavkkus.
5.1 Dilálašvuođačilgehus – Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat sámiide
Sámelága § 3-5, viiddiduvvon vuoigatvuođa birra geavahit sámegiela dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis, nanne ahte juohkehaččas gii háliida sámegillii fuolahit iežas beroštumiid báikkálaš ja guovlulaš almmolaš dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusain sámegiela hálddašanguovllus, lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusaid sámegillii.
Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvaluslága § 3-10 mielde galget suohkanat hálddašanguovllu siskkobealde earret eará fuolahit ahte sámi pasieanttaid dahje geavaheddjiid dárbbut oažžut heivehuvvon bálvalusaid deattuhuvvojit juo bálvalusa hábmemis. Dat guoská maiddái juohkehačča viiddiduvvon vuoigatvuhtii geavahit sámegiela dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas sámelága § 3-5 mielde.
Mearrádusas daddjo maiddái ahte suohkanat mat eai gula hálddašanguvlui, muhto main leat sámi ássit, galget gulahallat sámi geavaheddjiid ja pasieanttaid ovddasteddjiiguin go hábmejit suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa, vrd. § 3-10 vuosttaš, nuppi ja njealját lađđasa.
Dearvvašvuođadoaimmahatlága § 35 deattuha ahte guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagat galget fuolahit ahte ovttaskas pasieantta viiddiduvvon vuoigatvuohta gulahallat sámegillii spesialistadearvvašvuođabálvalusain vuhtii váldojuvvo, vrd. sámelága §§ 3-1 nr. 4 ja 3-5.
Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš lea čađahan álbmotiskkademiid SAMINOR 1 (2003–2004) ja SAMINOR 2 (2012–2014) báikkiin Davvi-Norggas gos leat sámi ja dáčča ássit (geahča kap. 2). Dáid guorahallamiid gávdnosat leat addán deaŧalaš ja dárbbašlaš dieđuid Davvi-Norgga sámi ja dáčča álbmoga dearvvašvuođadilálašvuođain. Plánejuvvo čađahuvvot stuorát álbmotiskkadeapmi SAMINOR 3 2020–2021.
Sámedikki mearkkašumit
Sámi pasieanttaid vuoigatvuohta geavahit sámegiela go gulahallet dearvvašvuođadoaimmahagaiguin lea bures regulerejuvvon našuvnnalaš lágaid bokte. Sámediggi deattuha ahte liikká eai beasa sámi pasieanttat eanas dikšodilálašvuođain gulahallat sámegillii. Lea ráddjejuvvon vejolašvuohta oažžut dulkka dahje ii oba leat ge vejolaš. Sámediggi deattuha ahte odne lea dušše ovtta buohcciviesus olles riikkas dulka fidnemis dábálaš bargoáiggis.
Spesialistadearvvašvuođabálvalusas leat fálaldagat sámi pasieanttaide bures ovdánan, earret eará SÁNAG ásaheami ja departemeantta jahkásaš doaibmagáibádusdokumeanttaid bokte mat sáddejuvvojit regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahagaide. Vuođđodearvvašvuođadoaimmas gal baicca ii leat systemáhtalaččat bargojuvvon sámi pasieanttaid dearvvašvuođafálaldagaid buoridemiin.
5.1.1 Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusfálaldat suohkaniin
Dábálaččat galget dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat leat universálat. Dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid eaktun lea datte ahte sámi álbmot beassá gulahallat dearvvašvuođabargiiguin geat máhttet sámegiela ja geain lea sámi kulturgelbbolašvuohta. Diet lea vuosttažettiin vejolaš sámi guovddášguovlluin. Dearvvašvuođabálvalusas sáhttet čuožžilit gulahallanváttisvuođat go ovdamearkka dihte sámi vuorasolbmot buozanvuođa geažil, mii váikkuha vuoiŋŋamaččaid giellaguovddáža, leat manahan dárogielmáhtu. Leat ráhkaduvvon sátnegirjjit sin váste geat barget dearvvašvuođa- ja fuolahusdoaimmain, ja geat eai máhte sámegiela, vai álkibut sáhttet gulahallat vuorraset geavaheddjiiguin fuolahusbálvalusas. Dát sátnegirjjit gávdnojit sihke davvi-, julev- ja lullisámegillii.
Muhtin suohkanat leat ásahan sierra ortnegiid sámegielat dearvvašvuođa- ja fuolahusbargiid rekrutterema váste.
Norggas leat oktiibuot 20 ovdánahttinguovddáža buhcciidruovttuid ja ruovttubálvalusaid várás. Juohke fylkkas lea okta guovddáš ja dasa lassin lea Kárášjohkii ásahuvvon ovdánahttinguovddáš buhcciidruovttuid ja ruovttubálvalusaid várás main lea ovddasvástádus Finnmárkku sámi álbmoga ovddas.
Demeansaplána 2020 oktavuođas lea Boarásmuvvama ja dearvvašvuođa nationála gealboguovddáš, Dearvvašvuođadirektoráhta ovddas, ovdánahttán ja heivehan dieđuid ja reaidduid sin váste geain lea sámi giella- ja kulturduogáš. Lea earret eará ráhkaduvvon diehtojuohkinfilbma demeanssa birra davvisámegillii ja mas lea davvisámi kulturduogáš. Seammasullasaš filbma lea ráhkaduvvome mas lea julevsámi giella- ja kulturperspektiiva. Bálkášuvvon animašuvdnafilbma «Gii oaidná mu» lea ráhkaduvvon davvi- ja julevsámegillii, ja filbma galgá maiddái heivehuvvot lullisámegillii. Dasto leat davvisámegillii heivehuvvon kártenreaiddut maid bokte čielggada demeansadávdda, ja iešguđetge temá- ja diehtoárkkat earret eará gulahallama, vuoigatvuođaid ja válddivulošvuođa birra gávdnojit maiddái máŋgga sámegillii.
Dainna ulbmiliin ahte lasihit gelbbolašvuođa bargiid gaskkas geat fállet dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid sámi vuorrasiidda, lea Senter for omsorgsforskning Nord (Davvi fuolahusdutkama guovddáš) ovttasráđiid Nasjonal kompetansetjeneste for aldring og helse (Boarásmuvvama ja dearvvašvuođa nationála guovddážiin) ráhkadan temágihppaga dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid birra sámi vuorrasiidda.
Sámedikki mearkkašumit
Sámediggi lea mearkkašan ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas suohkaniin/regiovnnain gos lea sámi álbmot lea iešguđet meari dihtomielalašvuohta ja máhttu sámi pasieanttaid dárbbuid birra. Olu suohkanat eai leat ollenge dihtomielalaččat, ii ge doppe leat máhttu.
Sámediggi oaivvilda ahte almmolaš eiseválddit leat unnán várren ruđaid joatkit buriid ja heivehuvvon doaibmabijuid sámegillii mat maiddái leat kultuvrralaččat heivehuvvon. Kárášjoga buhcciidruoktu ja ruovttubálvalusaid ovdánahttinguovddáš, áidna guovddáš mii hukse ja gaskkusta sámi gelbbolašvuođa dikšo- ja fuolahusbálvalusas, lea seamma ekonomalaš dásis go riikka 19 eará ovdánahttinguovddáža. Eanas prošeavttat leat ruhtaduvvon Sámedikki doarjjaortnegiid bokte. Ovdánahttinguovddáš Kárášjogas lea ráddjejuvvon doaibmat Finnmárkku sápmelaččaid ovddas. Eará sápmelaččaide ii gávdno dákkár fálaldat.
5.1.2 Dearvvašvuođafálaldat spesialistadearvvašvuođabálvalusas
Buoridan dihte fálaldaga sámi pasieanttaide spesialistadearvvašvuođas čađahii Davvi Dearvvašvuohta dulkonprošeavtta spesialistadearvvašvuođabálvalusas 2013:s. Boađusin das lei ahte dál lea Davvi Dearvvašvuođa regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahat (Davvi Dearvvašvuohta RHF) virgádan dulkkaid. Buot fástadoaktárat ja pasieanttat sáhttet ovddalgihtii diŋgot dulka. Guoskevaš suohkanat, sámi vuorrasiidráđđi ja eará geavaheaddjeorganisašuvnnat leat galleduvvon ja ožžon dieđuid fálaldaga birra.
Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG) fállá čielggadeami ja divššu mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide. SÁNAG:s leat maiddái našuvnnalaš gealbobálvalusdoaimmat iežaset suorggis, ja mihttun lea ahte sámi álbmogis galgá leat dásseárvosaš fálaldat psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrendillesuddjemis. SÁNAG lágida oahpahusa ja kurssaid dearvvašvuođa- ja fuolahusbargiide.
Nationála dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplána 2016–2019 čuovvoleapmin lea Davvi Dearvvašvuohta RHF álggahan spesialistadearvvašvuođabálvalusaid strategalaš viidásetovddideami sámi álbmoga várás. Sámediggi lea ovddastuvvon dien barggus.
Sámi dearvvašvuođapárka, gosa čohkkejuvvojit spesialiserejuvvon dearvvašvuođabálvalusat sámi álbmoga várás, lea huksejuvvome Kárášjohkii, ja galgá gárvánit 2019 mielde. Sámi dearvvašvuođapárka galgá addit spesialistadearvvašvuođafálaldagaid somahtihka, psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema ja gárrendilledivššu dáfus. Prošeakta galgá leat mielde fuolaheame sámi álbmogii dásseárvosaš spesialistadearvvašvuođabálvalusa mii lea heivehuvvon sámi pasieanttaid gielalaš ja kultuvrralaš duogážii.
Sámedikki mearkkašumit
Psyhkalaš spesialistadearvvašvuođafálaldagat ja gárrenmirkodikšu sámi pasieanttaide leat bures ovdánan. Guovddáš eiseválddit leat ásahan sierra dikšoinstitušuvnna sámi pasieanttaide Norggas.
Sámediggi muittuha ahte sámegillii leat unnán dikšofálaldat somáhtalaš spesialistadearvvašvuođafálaldagas sámi pasieanttaide, ja maiddái unnán mii lea kultuvrralaččat heivehuvvon sápmelaččaide. Dat guoská erenoamážit fágasurggiide ja doaimmaide gos gulahallan lea guovddáš oassi divššus ja gos divššu lihkostuvvan lea dan duohken ahte pasieanta beassá iežas gillii gulahallat divššus. Das oaivvildit earret eará dikšofálaldagaid geriatriija hárrái; pasieanttaid geain leat kognitiiva dávddat, demeansa, kronihkalaš dávddat, ja mánáiddávddat. Sámediggi ohcala eambbo fokusa gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon somáhtalaš dávddaid dikšofálaldagaide.
5.2 Hástalusat ovddos guvlui – dearvvašvuođa- ja fuolahusfálaldat
Sámi álbmot sáhttá váttisvuođaid deaividit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid oktavuođas. Giellahehttehusat sáhttet dagahit váttisvuođaid sihke iskkademiid, diagnosabidjama ja divššu hárrái, mii fas sáhttá dagahit pasieantasihkarvuođa ovdii. Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas váilu máhttu sámi álbmoga kultuvrras ja das movt sii jurddašit buozanvuođa ja dikšunvejolašvuođaid birra. Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš ásahuvvui 2001:s dan dihte go Norgga eiseválddiin ja dearvvašvuođabargiin lea váilevaš gelbbolašvuohta buozanvuođaid birra sámi álbmogis. Guovddáš lea Romssa universitehta – Norgga árktalaš universitehta (UiT) vuollásaš, ja oažžu jahkásaš juolludeami.
Eaktun dasa ahte sáhttit fállat dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid lea ahte sámi álbmot deaivida dearvvašvuođabargiid geain lea giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dan dáfus leat hástalusat erenoamážit fástadoavtterortnega kapasitehta ja rekrutterema dáfus. Ráđđehus lea álggahan máŋga doaimma rekrutterema buorideami hárrái.
Bergen universitehta (UiB) ja Romssa universitehta (UiT) medisiidnaoahpuide lea sierra earri, man ulbmilin lea oahpahit ja rekrutteret eambbo sámi doaktáriid. 2019:s lea juollduvvon ruhta ođđa sámi buohccidivššárohppui (geahča kapihttala 4.3.3).
Dutkan fuolahusbálvalusaid hárrái lea lassánan maŋemus jagiid, muhto lea ain unnán. Senter for omsorgsforskning (Fuolahusdutkama guovddáš), mii lea bajáshuksejuvvome, lea ožžon doaibman čohkket, buvttadit, ja gaskkustit dieđuid ja máhtu fuolahusa ja fuolahusbarggu birra. Guovddáža bargui gullá maiddái geahčadit buot geavaheaddjejoavkkuid, buot agiid, duogážiid jna. dáfus. Leat vihtta guovddáža mat oktii dahket našuvnnalaš fierpmádaga. Guovddáš mii lea UiT ja Nord Universitehtas čuovvu Buhcciidruovttuid ja ruovttubálvalusaid ovdánahttinguovddáža sámi álbmoga várás Finnmárkkus.
Sámedikki mearkkašumit
Dárbbašuvvo eambbo diehtu bálvalusfálaldaga birra sámi álbmogii. Sámediggi oaivvilda ahte erenoamážit dárbbašuvvo gelbbolašvuohta das movt sámi pasieanttaid vuoigatvuohta dásseárvosaš dearvvašvuođabálvalussii áimmahuššojuvvo suohkaniin gos leat sámi ássit. Sámediggi oaivvilda ahte berre ráhkaduvvot vuđolaš ja systemáhtalaš bajilgovva das movt sámi pasieanttaid vuoigatvuohta dásseárvosaš dearvvašvuođabálvalussii fuolahuvvo ovttaskas suohkaniin. Diekkár bajilgovva attášii buori vuođu sámi geavaheddjiid vuoigatvuođaid sihkkarastima viidáset bargui.
Sámediggi ohcala ođđa konkrehta doaibmaplána dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid birra sámi álbmogii. Diekkár plána ferte ovdánahttojuvvot lagas ovttasbarggus sámi dearvvašvuođafágabirrasiiguin ja Sámedikkiin.
Sámediggi deattuha ahte fágabirrasiin, mat galget ovdánahttit máhtu dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa geavaheapmái sámi pasieanttaid guovdu, ferte leat vuođđomáhttu sámegiela, kultuvrra ja servodateallima birra. Sámediggi oaivvilda ahte nu ii leat odne. Erenoamážit guoská dat fuolahusdutkamii mii guoská sámi pasieanttaide ja geavaheddjiide. Danne oaivvilda Sámediggi ahte berre árvvoštallojuvvot sirdit ovddasvástádusa sámi dearvvašvuhtii gullevaš fuolahusdutkama ja bálvalusaid ovddideami hárrái daidda sámi fága- ja dutkanbirrasiidda mat juo gávdnojit.
Sámediggi oaivvilda ahte suohkaniid váilevaš gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kultuvrras lea hástalussan. Sámedikki oainnu mielde hehtte dat min olaheamis dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sámi álbmogii. Sámediggi oaivvilda ahte sámegielmáhttu ja kulturmáhttu ferte leat buorebut olámuttos suohkaniid dearvvašvuođa- ja fuolahusdoaimmain, dan bokte ahte dat lea mielde suohkaniid dearvvašvuođa- ja fuolahusplánain, ja buot bálvalusaid doaimmaheamis. Máhttu ferte institušonaliserejuvvot, ii ge galgga leat ovttaskas mielbargiid beroštumi duohken heivehit dilálašvuođaid sámi pasieanttaide. Sámediggi oaivvilda ahte diet maŋit dávjá dáhpáhuvvá. Sámediggi oaivvilda ahte máhtu institušonaliseren livččii mielde nanneme maiddái sámi pasieanttaid riektesuodjalusa. Gelbbolašvuohta ja máhttu sámegielas ja sámegiela birra unnidivččii boasttodiagnosaid ja boasttodivššu riskka.
Sámediggi atná deaŧalažžan ahte maiddái dearvvašvuođastašuvnnain galgá leat gelbbolašvuohta sámi kultuvrras ja sámegielmáhttu. Dat sihkkarasttášii Sámedikki mielas dásseárvosaš dearvvašvuođafálaldaga sámi mánáide, ja dagašii ahte dearvvašvuođastašuvnnat árvvoštalaše sámi mánáid giellaovdáneami rievttes premissaid vuođul. Sámedikki oainnu mielde ferte sámegielat mánáid giellaovdáneami árvvoštallamis deattuhuvvot ahte olu dáin mánáin máhttet skuvlii álgima áigge sámegiela buorebut go dárogiela. Sámediggi dáhttu ahte biddjo erenoamáš fokus sámi mánáid giellaovddideapmái njuoratmáná agis juo, danne go das lea nu stuora mearkkašupmi mánáid viidáset ovdáneapmái ja oahppamii. Lea stuora várra addit boasttodiagnosaid go dearvvašvuođabargit eai máhte gulahallat mánáiguin maid iskkadit.
Sámediggi oaivvilda ahte lea leamaš buorre ovdáneapmi bálvalusaid hárrái sámi pasieanttaide psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrendili dikšumis spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Sámi spesialistadearvvašvuođabálvalusa organisatuvrralaš ja ekonomalaš čanastupmi lea hástalus mii ráddje vejolašvuođa ovdánahttit fálaldagaid sámi pasieanttaide.
Sámediggi oaidná hástalussan ahte lea váilevaš sámi mielváikkuheapmi fálaldagaid hárrái sámi pasieanttaide. Danne lea Sámediggi duhtavaš go Davvi dearvvašvuohta RHF lea álggahan barggu strategalaččat viidáseappot ovdánahttit spesialistadearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii, Našuvnnalaš dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplána 2016–2019 čuovvoleapmin.
5.3 Mánáidsuodjalus
5.3.1 Dilálašvuođačilgehus – mánáidsuodjalus
Sámi mánáin lea vuoigatvuohta bajásšaddat birrasiin gos sin čearddalaš, gielalaš ja kultuvrralaš gullevašvuohta deattuhuvvo ja oažžu doarvái saji. Dat vuoigatvuođat lea nannejuvvon našuvnnalaš lágain ja soahpamušain. Mánáidkonvenšuvnna 30. artihkkala mielde ii galgga mánáin, mat gullet čearddalaš, oskkoldatlaš dahje gielalaš unnitloguide, rivvejuvvot vuoigatvuohta iežaset kultuvrii, gillii ja oskui ovttas earáiguin geat gullet seamma jovkui. Dasto daddjo mánáidkonvenšuvnna 20. artihkkalis ahte go mánnái válljejuvvojit molssaevttolaš fuolahusvuogit, de galgá čearddalaš, kultuvrralaš ja gielalaš duogáš vuhtii váldojuvvot. Dat guoská maiddái biebmoruovttuid ja mánáidsuodjalusásahusaid válljemii.
Mánáidsuodjalusláhkalávdegoddi ovddidii ođđa mánáidsuodjaluslága evttohusa NOU 2016: 16 Ny barnevernslov – Sikring av barnets rett til omsorg og beskyttelse (Ođđa mánáidsuodjalusláhka – Sihkkarastit máná vuoigatvuođa fuolahussii ja suodjaleapmái). Oasit evttohusas leat čuovvoluvvon dan bokte ahte otná mánáidsuodjalusláhka lea rievdaduvvon, vrd. Prop. 169 L (2016–2017). Rievdadeamit leat fámus suoidnemánu 1. beaivvi 2018 rájes. Rievdadeamit galget oktiibuot duddjot dan ovdii ahte sámi mánáid giella ja kultuvra vuhtii váldojuvvo.
Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhtta (dárogillii oaniduvvon Bufdir) lea ásaheame eambbo oahpahusfálaldagaid mánáidsuodjalusa bargui mánáiguin ja bearrašiiguin main lea minoritehta- ja álgoálbmotduogáš. Ulbmilin lea ahte fálaldat galgá leat sajis 2019 mielde. Galgá maiddái ásahuvvot ođđa viidásetoahppofálaldat nannet mánáidsuodjalusa gelbbolašvuođa bargat bearrašiiguin main lea minoritehtaduogáš. Gelbbolašvuohta sámiid ja našuvnnalaš minoritehtaid birra galgá leat oassin oahppofálaldagas. Viidásetoahppu addá 30 oahppočuoggá ja álgá 2019 čavčča. Galgá maiddái ovdánahttojuvvot oahpahusfálaldat mánáidsuodjalusa bargui mánáiguin ja bearrašiiguin main lea minoritehta- ja álgoálbmotduogáš, jurddašuvvon erenoamážit bargiide stáhtalaš biebmoruovttuin ja stáhtalaš/priváhta institušuvnnain. Fálaldat galgá leat sajis 2019 mielde.
Viidáseappot galgá čielggaduvvot ollislaš modealla mánáidsuodjalusa bargui mánáiguin geat leat biebmoruovttuin ja geain lea minoritehta- ja álgoálbmotduogáš. Dat galgá maiddái sisttisdoallat plána mas leat árvaluvvon doaimmat vai ávžžuhuvvon bargovuogit ja doaimmat implementerejuvvojit suohkanlaš ja stáhtalaš mánáidsuodjalussii, vrd. ráđđehusa integrerenstrategiija. Biebmoruovttuid rekrutteren lea juoga man Bufdir lea vuoruhan máŋga jagi, ja lea erenoamážit deattuhuvvon ahte berre ohcat biebmoruovttuid fulkkiid gaskkas ja lagas fierpmádagain.
5.3.2 Hástalusat ovddos guvlui – mánáidsuodjalus
Iskkadeapmi man Mánáid ja nuoraid regiovnnalaš máhttoguovddáš (dárogillii oaniduvvon RKBU) – Davvi, čađahii Bufdir ovddas čájeha ahte mánáidsuodjalusa vuogádagas ii leat doarvái máhttu sámi mánáid álgoálbmotvuoigatvuođaid birra. Seammás lea unnán máhttu sámegiela ja sámi kultuvrra birra mánáidsuodjalusa buot dásiin. Dat guoská eanas suohkaniidda. Máhttováili dagaha unnit gelbbolašvuođa fuomášit ja árvvoštallat sámi mánáid dárbbuid.
Go sámi mánát leat mánáidsuodjalusa fuolahusas de ii registrerejuvvo sin čearddalaš, gielalaš ja kultuvrralaš duogáš. Dat dagaha ahte mis ii leat diehtu dieid mánáid eallindilálašvuođaid birra, man muddui sin giella- ja kulturvuoigatvuođat doahttaluvvojit, dahje movt almmolaš fuolahus lea čuohcan sin dearvvašvuhtii ja eallineavttuide. Sámi mánáid váilevaš identifiseren dagaha maiddái ahte bearráigeahččoeiseválddiin ii leat vejolašvuohta bearráigeahččat movt sámi mánáid vuoigatvuođat leat čuvvojuvvon.
Sámedikki mearkkašumit
Sámediggi lea ožžon dihtosii váhnemiin ja fágaolbmuin ahte lea hástaleaddjin olahit ipmárdusa sámi mánáid vuoigatvuođaid ja dárbbuid hárrái buot surggiin mánáidsuodjalusbálvalusas. Sámediggi lea danne mielas dasa go Bufdir dál lea ovdánahttime eambbo oahpahusfálaldagaid. Sámediggi deattuha ahte lea deaŧalaš ahte oahpahusfálaldagat ovdánahttojuvvojit lagas ovttasbarggus sámi fágaolbmuiguin ja ahte buohkat geat barget mánáidsuodjalusain váldet dien oahpu vai sihkkarastojuvvo ahte sámi mánáid dárbbut go leat mánáidsuodjalusa fuolahusas ipmirduvvojit ja implementerejuvvojit.
Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbbašlaš ovdánahttit sierra vuogádagaid sámi mánáid várás geat leat mánáidsuodjalusa fuolahusas. Dasa leat máŋga ákka. Earret eará čájeha mánáidsuodjalusásahusaid dutkan ahte doppe leat oallugiin psyhkalaš gillámušat, ja lea ágga navdit ahte dat maiddái guoská sámi mánáide. Sámediggi vuorjašuvvá mánáid vuoigatvuođa hárrái oažžut veahkkefálaldagaid mat leat heivehuvvon mánáid giella- ja kulturduogážii. Sámediggi lea danne mielas dasa go galgá čielggaduvvot ollislaš modealla mánáidsuodjalusa bargui minoritehta- ja álgoálbmotduogážiin biebmoruovttuin. Lea deaŧalaš ahte fágaolbmot geain lea sámi giella- ja kulturduogáš váldojuvvojit mielde dien bargui vai sihkkarastojuvvo ahte modeallat leat heivehuvvon sámi mánáid dárbbuide.
5.4 Veahkaváldi ja rihkkumat sámi servodagain
5.4.1 Dilálašvuođačilgehus – veahkaváldi ja rihkkumat sámi servodagain
Stuora veahkaválddálašvuođalogut lagas oktavuođain mat leat beaggán sámi guovlluin leat vel čielgaseappot boahtán ovdan maŋemus jagiid. Plánas Opptrappingsplanen mot vold og overgrep (2017–2021) (Plána veahkaválddi ja rihkkumiid vuostá 2017–2021) čujuhii ráđđehus daid erenoamáš veahkaválde-hástalusaide mat sámi álbmogis leat. Máŋga doaimma plánas leat relevánttat sámi álbmogii, earret eará dat maid ulbmil lea dutkama olis háhkat eambbo dieđuid veahkaválddi ja rihkkumiid birra sámi guovlluin, ja lágidit dieid dieđuid olámuddui buohkaide, ja jorgalahttit daid eambbo relevánta gielaide.
2016: ja 2017:s almmustuvve maiddái olu veahkaváldeáššit Divttasvuonas. Dasa lassin lea ON álgoálbmotvuoigatvuođaid spesiálaraportevra 2015:s čađahan máilmmiviidosaš guorahallama álgoálgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođalaš dilálašvuođaid hárrái. Su konklušuvdna lei ahte álgoálbmogiin lea erenoamáš stuora riska vásihit veahkaválddi ja rihkkumiid.
2018:s almmuhii Norgga našuvnnalaš olmmošvuoigatvuođaásahus (NIM) temáraportta veahkaválddi ja rihkkumiid birra sámi servodagain, gos olmmošvuoigatvuođalaš bealit čuvgejuvvojedje. NIM čujuha daidda olmmošvuoigatvuođalaš geatnegasvuođaide mat Norggas leat hehttet, eastadit ja dutkat veahkaválddálašvuođa sámi servodagain. Dutkan man Astrid Eriksen čađahii 2017:s čájehii ahte sámi olbmot dieđihit eambbo riskka vásihit veahkaválddi go álbmot muđui. 49 proseantta sámi nissoniin vástidedje ahte sii leat vásihan rumašlaš, psyhkalaš dahje seksuála veahkaválddi iežaset eallenagis.
5.4.2 Hástalusat ovddos guvlui – veahkaváldi ja rihkkumat sámi servodagain
Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeantta ja Sámedikki gohččuma mielde ráhkadii Veahkaválddi ja traumáhtalaš streassa našuvnnalaš gealboguovddáš (NKVTS) 2017:s raportta mii erenoamážit guoskkaha veahkaválddi lagas oktavuođain sámi servodagain. Guorahallamis čujuhuvvo erenoamáš hástalussan earret eará ahte veahkkedoaimmain ja politiijain ii leat sámegielmáhttu ja sámi kulturmáhttu.
Dáruiduhttináiggi assimileren dahká ahte oallugiin ii leat vel odne ge luohttámuš eiseválddiide. Veahkaválddi hárrái lea olu jávohisvuohta ja dat lea oallugiidda ain tabuášši, mii dahká váttisin dieđihit ja váidit, ja hehtte ain oallugiid muitaleamis veahkaválddi birra. NKVTS guorahallama čuovvoleapmin lea Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta addán doarjaga NKVTS:ii viidáseappot dutkat veahkaválddi lagas oktavuođain sámi servodagain. Dát lea ovdaprošeaktan stuorát dutkamii dutkanprográmma ođđa prográmmaáigodagas, mas dutket veahkaválddi lagas oktavuođain (2019–2024).
Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta lea maiddái ovttas Sámedikkiin vuolggahan barggu man ulbmil lea eastadit veahkaválddi lagas oktavuođain sámi servodagain. 2018:s oaččui Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) 1,1 miljovnna ruvnno doarjjan prošektii «Mot til handling» (Duostat dahkat juoidá). Prošeavtta ulbmil lea eastadit veahkaválddi lagas oktavuođain boazodoalus ja galgá čađahuvvot ovttasbarggu bokte earret eará Finnmárkku politiijaguovlluin, Sámi našuvnnalaš gealbobálvalusain – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledivššuin (SÁNÁG) ja NKVTS. 2019:s lea várrejuvvon vel 1,2 miljovnna ruvnno eastadandoaimmaide sámi servodagain. Mearriduvvo ovttasráđiid Sámedikkiin guđet konkrehta doaimmat dat galget čađahuvvot.
Lea álggahuvvon bargu nannet sámegiela áššiin main sámi mánát leat gillán veahkaválddi, illásteami dahje rihkkuma. Stáhta mánáidviessu Romssas lea dan oktavuođas ožžon ovddasvástádusa, ja lea nannen bargoveaga sámegielat psykologa virgádemiin. Njukčamánus 2018 rabai Stáhta mánáidviessu Romssas vuollásaš ossodaga Girkonjárgii.
Máŋggaid jagiid lea juolluduvvon ruhta daidda politiijaguovlluide main leat suohkanat sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde. 2019:s lei várrejuvvon 400 000 ruvnno. Ulbmilin lea movttiidahttit politiijaguovlluid gos lea sámi ássan, háhkat eambbo máhtu sámegielas ja sámi kultuvrras.
Nordlándda politiijaguovlu lea 2016–2017 vuđolaččat dutkan Divttasvuona-áššiid. Lea ásahuvvon stivrenjoavku man Nordlándda Fylkkamánni jođiha ja mas Divttasvuona ja Hábmera suohkanat, Nordlándda politiijaguovlu ja Árran julevsámi guovddáš leat mielde. Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta lea juolludan oktiibuot 9,9 miljovnna ruvnno 2020 rádjái, rohcošanáššiid čuovvoleapmái, mas 2,4 miljovnna ruvnno galgá mannat prošektii man ulbmil lea luohttámušhuksen.
Buot suohkaniin lea heahteguovddášlága mielde geatnegasvuohta fuolahit heahteguovddášfálaldaga nissonolbmuide, dievdoolbmuide ja mánáide geat leat vásihan veahkaválddi dahje nihttimiid lagas oktavuođain. Heahteguovddášfálaldat galgá leat oadjebas, gaskaboddosaš ja nuvttá fálaldat olbmuide geat leat vásihan veahkaválddi lagas oktavuođain. Finnmárkku Fylkkamánni fuomášii 2017:s máŋga váilevuođa sámi inceasta- ja heahteguovddážis Kárášjogas. Bufdir bargá dan ovdii ahte nannet ja ovdánahttit inceasta- ja heahteguovddášfálaldaga Kárášjogas sihkkarastin dihte dásseárvosaš fálaldaga sámi álbmogii.
Kulturdepartemeanta ja Sámediggi leat ovttas árvalan čađahit konferánssa veahkaválddi birra sámi servodagain mii lea jurddašuvvon čađahuvvot 2019 čavčča. Konferánsii čohkkejuvvojit fágabirrasat ja eará bealálaččat, doppe guorahallojuvvojit vuogit eastadit veahkaválddi sámi servodagain ja doppe čujuhuvvojit buorit ovdamearkkat dasa movt sáhttá bargat.
Sámedikki mearkkašumit
Sámediggi deattuha ahte leat olu hástalusat čadnon dasa maid veahkaváldi sámi servodagain mielddisbuktá. Sámediggi oaivvilda ahte deaŧaleamos dál lea ahte ráhkaduvvošii doaibmaplána veahkaválddi vuostá, mas sámi perspektiiva lea mielde. Sámediggi lea dan evttohan ráđđehussii máŋgga geardde. Norga lea ožžon njealji iešguđetge ON-lávdegottis ávžžuhusaid ráhkadit doaibmaplána veahkaválddi vuostá sámi servodagain. Sámediggi oaivvilda ahte ollislaš ja koordinerejuvvon ražasteapmi livččii buoret ja beaktileabbo go bieđgguid koordinerekeahtes bargu.