7 Áŋgiruššansuorgi 5: Nannet máhtu sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra

Ráđđehus áigu:

• váikkihit Saminor 3 ruhtadeapmái

• árvvoštallat váldit mielde gažaldaga sámi duogážis guoskevaš álbmotiskkademiin

• ovddidit duktakama sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra

• ođasmahttit jeavddalaččat kapihttala sámi dearvvašvuođa birra álbmotdearvvašvuođaraporttas

7.1 Álgu

Máhttu sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra lea váilevaš. Dasa leat máŋga čilgehusa. Máŋgga siva geažil eai leat registtarvuđot dieđut sámi álbmoga birra. Registtarvuđot dieđut livčče dagahan álkibun buohtastahttit sámi álbmoga álbmoga eará osiiguin. Analysat erohusaid vuođul gaskal geográfalaš guovlluid eai heive olus dasa ahte čuvget sámi álbmoga dili, go sámi álbmot lea unnitlogus eanaš gielddain. Danne leat álbmotvuđot dearvvašvuođaiskkadeamit váldogáldun máhttui sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra. Dál čohkkejuvvojit dieđut Saminor 3 iskkadeapmái mii sáhtášii addit ođđa ja dehálaš máhtu sámi álbmoga dearvvašvuođa ja eallindiliid birra.

Sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra lea uhccán máhttu dannego ii leat čađahuvvon olus dutkan dain gažaldagain, ja go oassi dutkamis lea áigahaš. Dárbu lea nannet dutkanprošeavttaid ruhtadeami ja ovddidit nana dutkanbirrasiid.

7.2 Buret dáhtavuođđu álbmotiskkademiid vuođul

Dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeapmi Saminor lea okta dain deháleamos gálduin máhttui sámi ja davvinorgalaš álbmoga dearvvašvuođa ja eallindiliid birra. Áigumuššan lea háhkat máhtu dávddaid leavvama ja riskafáktoriid birra, váikkuhit gillámušaid eastadeapmái ja buoridit dearvvašvuođabálvalusfálaldaga buohkaide. Álgoálbmotperspektiiva dagaha Saminor áidnalunddot dáhtabáŋkun nationálalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážis lea ovddasvástádus Saminoras ja lea áigodagaid 2003–2004 ja 2012–2014 čađahan Saminor 1 ja 2, gielddain main lea sámi álbmot. Dutkamat leat duođaštan máŋga dearvvašvuođahástalusa sámi álbmogis maid sivaid eat dieđe. Ođđa, stuorát iskkadeapmi, Saminor 3, álggahuvvui jagi 2023 ja galgá plána mielde bistit jagi 2025 lohppii. Davvi-, julev- ja máttasámi guovllut galget leat mielde dutkamis ja iskkadeapmi galleda gielddaid main álbmogis historjjálaččat lea sámi, kvena ja dáža gullevašvuohta. Sámediggi, Trøndelága, Nordlándda, Finnmárkku ja Romssa fylkkagielddat, Davvi Dearvvašvuohta, UiT Norgga árktalaš universitehta, Árktis 2030, Regionála dutkanfoanddat, Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (Sánag), Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš ja Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta leat mielde ruhtadeamen Saminor 3.

Dehálaš lea váikkuhit dasa ahte Saminor 3-iskkadeapmi čađahuvvo ollislaččat. Iskkadeapmi lea dehálaš vuolggasadji dutkamii sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra. Ráđđehus lea máŋgii juolludan ruđaid dan ulbmilii.

Uhccán máhttu lea dan birra mo mánát ja nuorat vedjet sámi álbmogis. OsloMet čálgodutkaninstituhtta NOVA čađa Ungdata-iskkademiid mat leat báikkálaš mánáid- ja nuoraidiskkadeamit main skuvlaoahppit miehtá riikka vástidit gažaldagaide mo sii vedjet, ja maid sii dahket astoáiggis. Ulbmiljoavkun leat mánát ja nuorat gaskadásis (5.–7. ceahkis), nuoraidceahkis ja joatkkaoahpahusas. Eanaš gielddat Norggas oassálastet Ungdatai. Váldomihttomearrin lea addit gielddaide, fylkkagielddaide ja stáhta eiseválddiide statistihka maid sii sáhttet geavahit mánáid ja nuoraid bajásšaddandiliid buorideapmái. Iskkadeamit háhket dutkandieđuid maid sáhttá geavahit servodatfágalaš dutkanprošeavttain maid ulbmil lea buvttadit máhtu mánáid ja nuoraid bajásšaddandiliid báikkálaččat, regionálalaččat, nationálalaččat ja áiggi vuollái. Ungdata bokte besset mánát ja nuorat muitalit báikkálaš politihkkáriidda, mearrideddjiide ja dutkiide mo sii vedjet, ja maid sii barget astoáiggis.

Jagi 2024 plánejuvvo ovttasbarggus UiT Norgga árktalaš universitehtain váldit mielde gažaldagaid sámi eatnigiela birra (iežas, váhnemiid ja áhkuid/ádjáid) ja atná go iežas sápmelažžan, iskkademiide Trøndelága, Romssa ja Finnmárkku joatkkaskuvllain. Sivvan váldimii mielde gažaldagaid sámi duogáža birra lea dárbu ođasmahttojuvvon dieđuide sámi nuoraid bajásšaddan diliid birra. Dieđut mat čohkkejuvvojit galget geavahuvvot dutkamii sámi nuoraid bajásšaddaneavttuid ja eallineavttuid birra ja buohtastahttit daid álbmogiin muđui. UiT Norgga árktalaš universitehtas galgá leat ovddasvástádus dutkanbohtosiid analysain ja gaskkusteamis.

Sámi álbmoga birra sámi guovlluid olggobealde eai gávdno dieđut, muhto lea hui oahpis ahte sámit leat miehtá riikka. Mihttomearrin ovddasguvlui lea háhkat eanet dieđuid sámi álbmoga sturrodaga birra guovddášguovlluid olggobealde, ja mo sii vedjet. Guoskevažžan lea váldit mielde gažaldagaid sámi duogáža birra nationála álbmotdearvvašvuođaiskkadeamis.

7.3 Eanet dutkan ja innovašuvdna

Ráđđehusa dutkama ja alit oahpu guhkesáiggeplánas, mii biddjui ovdan čakčat 2022, lea dearvvašvuohta okta guđa vuoruhuvvon suorggis, ovttas vuoruhemiin luohttámuš ja searvevuohta. Goappašat vuoruheamit leat dehálaččat dán stuorradiggedieđáhusa fáttáide sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra.

Dutkanráđi bokte ruhtada Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta dearvvašvuođadutkama ja innovašuvnna. Vuoruhuvvon fáttát čatnasit stuorra álbmotdearvvašvuođahástalusaide, okta dearvvašvuohta-lahkoneapmi, guoddevaš bálvalusat, dutkan mielde bálvalusfálaldagas, dearvvašvuođadieđuid buoret geavaheapmi ja eanet árvoháhkan investeremiin eallindiehtagii ja dearvvašvuođadutkamii. Dasa lassin várrejuvvojit jahkásaččat sierra ruđat dutkamii nissoniid dearvvašvuođa ja sohkabealeperspektiivva birra.

Dutkanráđis lea dasa lassin sámiide guoski áššesuorgi maid Gielda- ja guovlodepartemeanta ruhtada. Dát áššesuorgi galgá leat mielde ovddideamen ođđa máhtu vai sámi álbmotjoavku sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodagaset. Ollu dutkanprošeavttat mat ruhtaduvvojit dán Dutkanráđi áššesuorggis, gullet ja badjálastet dearvvašvuođaáššesuorggi, muhto maiddái dálkkádaga ja polára, oahpu ja gelbbolašvuođa ja čálggu, kultuvrra ja servodaga. Jagi 2022 jahkeraporttas čállá Dutkanráđđi earret eará ahte sámi dutkan lea lokten gelbbolašvuođa das mo vuosttaldit olggušteami ja sihkkarastit guoddevaš, fátmmasteaddji ja stáđis servodaga guovlopolitihkalaš guoskevašvuođain (59).

Almmolaš čielggadusas Den store forskjellen evttohuvvo movttiidahttit eanet dutkamii sámi nissoniid dearvvašvuođa birra ja sámi dearvvašvuođa birra sohkabealeperspektiivvas (4).

Olahan dihtii buori dutkama leat nana dutkanbirrasat mearrideaddjin. Lassin Sámi dearvvašvuođadutkamiid guovddážii leat máŋga eará dutkanbirrasa mat dorjot árvvolaš máhtuin sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra. Sámi allaskuvla doarju dehálaš dutkamiin máŋga máhttosuorggis. UiT Norgga árktalaš universitehtas leat máŋga fágabirrasa, muhtumassii oktiičadnojuvvon Sámi lohkanguovddáža bokte. Davvi universitehtas lea nationála ovddasvástádus dutkamis ja oahpus julev- ja máttasámi gielas ja kultuvrras. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta addá doarjaga máŋgga regionála gealboguovddážii olggobealde spesialistadearvvašvuođabálvalusa, earret eará Regional kunnskapssenter for barn og unge, nord (RKBU Nord) nammasaš regionála máhttoguovddážii mánáid ja nuoraid várás. Norgga eará universitehtain čađahuvvo maiddái hui ollu dutkan sámi diliin.

Ráđđehus áigu árvvoštallat iešguđet vugiid mo nannet sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid dutkama, ja dutkama sámi nissonii dearvvašvuođa birra.

Álbmotdearvvašvuođadieđáhusa čuovvuleapmin áigut bargat viidáseappot máhttovuogádagain álbmotdearvvašvuođa várás. Máhttovuogádat galgá fuolahit diehtodárbbu, ovttasbarggu surggiiguin, sihkkarastit gelbbolašvuođa gielddain ja gaskkustit máhtu doaibmabijuide álbmotdearvvašvuođa oktavuođas. Dakkár vuhtiiváldimat šaddet maiddái dehálaččat álbmotdearvvašvuođalága ođasmahttimis.

Ráđđehus lea álggahan dan ulbmillaš servodatbargamuša ahte oažžut eanet mánáid ja nuoraid ohppui, bargui ja servodateallimii. Dusten dihtii dáid hástalusaid dárbbašuvvo oktasaš ja oktiiordnejuvvon áŋgiruššan mas máhttu váldojuvvo atnui dasa ahte ásahit duohta rievdama. Lagas ovttasbargu gaskal dutkama, alit oahpu ja bálvalusaid mat deaivvadit mánáiguin ja nuoraiguin mat rahčet, lea mearrideaddjin dasa ahte sii galget oažžut buori bajásšaddama ja buori eallima rávesolmmožin. Áŋgiruššamat leat maiddái guoskevaččat sámi álbmogii.

7.4 Čohkket ja gaskkustit máhtu

Oassin dán stuorradiggedieđáhussii lea Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ovttasbargan UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dearvvašvuođadutkamiid guovddážiin máhttočoahkkáigeasuin sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra. Čoahkkáigeassu lea almmuhuvvon neahttasiiddus fhi.no Álbmotdearvvašvuođaraportta kapihttalin. Kapihtal ođasmahttojuvvo jeavddalaččat ja galgá leat mielde guoskevaš máhtu ođasmahttojuvvon visogovas.