5 Áŋgiruššansuorgi 3: Álbmotdearvvašvuođabargu ovddidan dihtii buori psyhkalaš dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta

Ráđđehus áigu:

• loktet dearvvašvuođagelbbolašvuođa psyhkalaš dearvvašvuođa birra, das maiddái árvvoštallat mo heivehit ABC-kampánnja psyhkalaš dearvvašvuođa buorideami várás gustot maiddá sámegielaide, sámi kultuvrii ja servodateallimii

• rahpat neahttasiiddu ung.no oktavuhtii dieđuiguin sámegillii guoskevaš veahkkefálaldagaid birra mánáid ja nuoraid várás

• nannet áŋgiruššama sámevaši ja vealaheami vuostá ovddidemiin doaibmaplána sámevaši vuostá

• geavahit eanet árjja veahkaválddi ja illastemiid vuostá sámi álbmogis dainna lágiin ahte čuovvulit nannenplána veahkaválddi ja illastemiid birra mánáid vuostá ja veahkaválddi birra lagas gaskavuođain (2024–2028) oadjebasvuohta buohkaide

• árvvoštallat dárbbu veahkketelefovdnii sámegielat mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide geat gillájit veahkaválddi

5.1 Álgu

Eallinkvalitehtas lea sáhka vásiheamis buori eallima, das mas lea mearkkašupmi ja dahká eallima buorren. Doaba eallinkvalitehta geavahuvvo dávjá dasa ahte válddahit dakkár subjektiiva vásáhusaid go duhtavašvuođa, mearkkašumi ja hálddašeami, ilu ja ahte eai leat psyhkalaš givssit ja negatiiva dovddut. Eará oktavuođain geavahuvvo eallinkvalitehta dakkár olgguldas, objektiiva eallindiliid birra go dietnasa, sosiála oassálastima ja ássandili birra. Dát kapihtal válddaha muhtun fáktoriid mat váikkuhit sámi álbmoga eallinkvalitehtii ja psyhkalaš dearvvašvuhtii. Dás leat maiddái máŋga fáktora mat sáhttet váikkuhit fysalaš dearvvašvuhtii, loga eanet 6. Kapihttalis eallindábiid ja psyhkalaš dearvvašvuođa birra.

Eallinkvalitehtas ja čálggus lea maiddái sáhka buori eallimis juohkehažžii, muhto maiddái das mo politihkka ja rámmaeavttut sáhttet láhčit diliid dakkár servodatovddideapmái mii lea mielde ásaheamen eallinkvalitehta. Go láhčá diliid dasa ahte sámi álbmot oažžu ávkki daid resurssain mat leat sámi kultuvrras, eallinvugiin ja historjjás, de dat addá vejolašvuođa ásahit buori eallinkvalitehta ja buori psyhkalaš dearvvašvuođa. Álbmotdearvvašvuođainstituhta máhttočoahkkáigeassu čájeha ahte sámit dieđihit sullii seamma buori dahje veaháš heajut eallinkvalitehta go álbmot muđui ja oppalohkái árvvoštallet sámit sin eallima seamma buorren go álbmot muđui (5). Nuorat ja nuorra rávesolbmot dieđihit baicce heajut eallinkvalitehta go boarrásat ahkejoavkkut, sihke sámi álbmogis ja álbmogis muđui. Danne biddjo eanet fuomášupmi sámi mánáide ja nuoraide dán kapihttalis.

Sihke dál ja historjjá čađa lea sámi álbmot vásihan ja gillán sierralágan rámmaeavttuid mat báidnet eallinkvalitehta ja psyhkalaš dearvvašvuođa. Minoritehtastreassa lea doaba mii dávjá geavahuvvo dasa ahte čilget sturron oasi psyhkalaš gillámušaid ja/dahje fysiologalaš diliid minoritehtajoavkkuin go buohtastahttá majoritehtaálbmogiin, stigma, vealaheami ja eará diliid geažil mat čatnasit eallimii vaššás sosiála birrasis (25). Streassa áiggi badjel sáhttá váikkuhit negatiivvalaččat olbmuide ja sáhttá vuolggahit psyhkalaš givssiid.

Nu sáhttá minoritehtastreassa leat mielde čilgemin sámi álbmoga dearvvašvuođahástalusaid ja go dan oaidná boađusin das maid sámi álbmot lea gillán, nu go dáruiduhttima, cielaheami ja čearddalaš vealaheami, ahte sii leat gillán eanet veahkaválddi ja vásihan sisabahkkemiid eatnamiidda, resurssaide ja árbevirolaš ealáhusaide. Dat sáhttá váikkuhit sin psyhkalaš dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii, sihke indiviidan ja joavkun.

Iešguđet iskkadeamit čájehit ahte nissonat ja albmát sámi duogážiin dieđihit eanet psyhkalaš givssiid go álbmot muđui seamma geográfalaš guovlluin (5). Saminor 2-dutkan orru čájeheamen ahte buori oasi psyhkalaš givssiid čearddalaš erohusain sáhttá čilget veahkaválddiin mánnávuođas (26).

Dávjá čilgejuvvo minoritehtii gullevašvuohta hástalussan, ja eanet dilit váikkuhit dasa ahte ollu olbmot sámi duogážiin vásihit hástalusaid. Seammás lea dehálaš oažžut ovdan sámi kultuvrra ja servodaga positiiva beliid ja resurssaid, ii ge dušše válddahit daid hástaleaddjin. Professor Siv Kvernmo UiT Norgga árktalaš universitehtas geavaha doahpaga sámi vuostálastinfápmu (27). Máŋga sápmelačča dieđihit buori psyhkalaš dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta, vaikke vel sis leat ge leamaš ja leat hástalusat.

5.2 Sámi vuostálastinfápmu

Sámi kultuvrras leat ollu kvalitehtat mat váikkuhit buori eallinkvalitehtii, dearvvašvuhtii ja hálddašeapmái. Mat dakkár fáktorat leat, sáhttá molsašuddat olbmos olbmui, eai ge dat leat objektiiva sturrodagat. Sámiide, geat buolvvaid čađa leat eallán minoritehtan ja ollugat ožžon negatiiva vásáhusaid, lea dat ahte oahppat hálddašit minoritehtadili, juoga mii sáhttá addit fámu, ii ge dušše adnot hástalussan (27).

Anja Karin Somby jearahalai sámiid Nuorta-Finnmárkkus psyhkalaš suddjenfáktoriid birra duiskka vuollástanáiggi. Su loahppajurdda lei ahte birgejupmi dahje vuostálastinfápmu lei suodjalussan duiskka vuollástanáiggi, ahte dat lea seagášlágan, kultuvrii ja dilálašvuhtii gullevaš ja berre ovddiduvvot mánnávuođa rájes (28). Vuođđun vuostálastinfápmui dahje birgejupmái válde su informánttat ovdan dakkár fáktoriid go luonddu, bajásgeassima, bearraša ja soga ja máinnastanvieru. Loga eanet birgejumi birra bovssas 2.1.

Kristine Nystad lea dutkan daid sámi bajásšaddama fáktoriid mat suodjalit ja addet nuoraide vuostálastinfámu sirdašuvvamis rávesolbmoeallimii. Su iskkademiin adno kultuvrralaš joatkevašvuohta dehálažžan das ahte dustet vuostegieđageavada eallimis. Su dutkan čájeha ahte nuorat geain lea oadjebas kultuvrralaš identitehta ja geat dávjá leat rámis iežaset kultuvrrain, leat sii geat birgehallet buoremusat psyhkalaš dearvvašvuođahástalusaiguin. Positiiva fáktorat leat stuorrabearaš ja nana sosiála fierpmádagat. Dat guoská sámi nuoraide daid báikkálaš servodagain main sámit leat eanetlogus (29) (30). Vásáhusat geavatlaš bargguin, ovdamearkka dihtii boazodoalus, sáhttet leat mielde nannemin jáhku iežas attáldagaide, mii fas sáhttá nannet iešdovddu ja iešluohttámuša.

Namuhuvvon iskkademiin leat uhccán oassálastit ja dat čađahuvvojedje muhtun áiggi dás ovdal. Muhto sii deattuhit kvalitehtaid sámi kultuvrras ja árbevierus mat sáhttet loktet eallinkvalitehta ja veahkehit sámi álbmoga ásahit vuostálastinfámu.

5.3 Historjjálaš traumat

Sámi álbmoga psyhkalaš givssiid ja gillámušaid eastadeapmái, ja minoritehtastreassa váidudeapmái, lea máhttu sámi historjjá, kultuvrralaš iešvuođa ja máŋggabealatvuođa birra dehálaš.

Historjjálaš traumat leat dat vahágat maid traumáhtalaš dáhpáhusat leat dagahan olbmui dahje bulvii. Historjjálaš trauma dovdomearkan lea oktasaš vásáhus, ja stuorru áiggi mielde ii ge čuožžil dušše ovtta dihto dáhpáhusas, muhto máŋgga dáhpáhusas mat gođđojuvvojit oktii ja váikkuhit buolvvaide (3).

Traumat dáruiduhttinpolitihkas leat ovttas dálá vealahemiin, stereotiippain ja negatiiva guottuiguin stuorraservodaga bealis stuorra váikkuhusat ollu sámiid eallinkvalitehtii ja psyhkalaš dearvvašvuhtii. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna čujuha dasa ahte dáruiduhttinpolitihkka lea garrasit čuohcan sámi álbmoga dábálašdearvvašvuođadillái, psyhkalaš dearvvašvuhtii ja eallindiliide (3). Duolbmama guhkesáiggi váikkuhusat ja illasteamit sáhttet váikkuhit buolvvaide. Dán rádjai lea uhccán dutkan čađahuvvon davviriikkain daid guhkitáiggi váikkuhusain maid historjjálaš traumat sáhttet leat dagahan ja dagahit sámiid psykososiála dearvvašvuhtii (31). Loga kap. 1.5.3 mas Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta válddahuvvo dárkileappot.

5.4 Dearvvašvuohta sámegillii

Dearvvašvuođagelbbolašvuohta lea olbmuid gálga áddet, árvvoštallat ja geavahit dearvvašvuođadieđuid dasa ahte sáhttet dahkat máhttovuđot mearrádusaid iežas dearvvašvuođa ektui. Dat guoská maiddái mearrádusaide eallindábiid, dearvvašvuođaovddideaddji- ja buohcuvuođaeastadeaddji doaibmabijuid, buohcuvuođa iešhálddašeami ja dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid geavaheami ektui. Heajos dearvvašvuođagelbbolašvuohta čatnasa heajos dearvvašvuhtii ja iežas buohcuvuođa heajut čuovvuleapmái, stuorát buohcuvuođagávdnoštupmái ja dávjjit buohcceviessoorrumiidda. Álbmoga dearvvašvuođagelbbolašvuođa nannen sáhttá váikkuhit buoret eallindábiide, dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii.

Dearvvašvuođagelbbolašvuođa vejolaš erohusaid birra gaskal sámi álbmoga ja Norgga álbmoga muđui váilu máhttu. Dattetge orrot leamen erohusat oainnus dearvvašvuhtii ja buohcuvuhtii. Árvalusain dieđáhussii váldet muhtumat ovdan sámi álbmoga árbevirolaš jávohisvuođakultuvrra. Máŋga árvalusa čujuhit dasa ahte sámegielas váilot sánit maiguin čilget dearvvašvuođahástalusaid ja ahte ovdamearkka dihtii dearvvašvuođa oktavuođas geavahuvvo gaskkalaš gulahallanvuohki.

Guro Nordgaard Siri čuoččuha iežas árvalusas ahte

ollu sámi servodagain lea ain tabuvuloš ja stigmatiserejeaddji hállat buohcuvuođa ja erenoamážit psyhkalaš buohcuvuođa/hástalusaid birra. Sámegielain ja sámi kultuvrras eai leat galle sáni mat čilgejit psyhkalaš eahpedearvvašvuođa, ii ge leat dakkár gulahallanvuohki mii lea njuolgga.

Árvalus duođaštuvvo maiddái eará árvalusain dieđáhusprosessii. Sámedikki vuorrasiidráđđi deattuha ahte

demeansa lea tabuvuloš sámi álbmogis. Sámegielas ii leat doaba mii čilge demeanssa. Oapmahaččat čiegadit demeanssa ja máŋgii nu guhká ahte oapmahaččat leat áibbas gievdan ovdalgo sii bivdet veahki dahje diagnostiserema.

Norgga museasearvi čujuha dasa ahte

muhtun vierut ja eallinnjuolggadusat lestadianismmas sáhttet muhtumin orrut jávohisvuođakultuvrra nannejeaddjin. Ovttas veahkkeapparáhta giella- ja kulturgelbbolašvuođa váilevašvuođain ja dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaiguin dat lea dakkár hástalus masa čujuhuvvo. Dan ferte čalmmustahttit dakkár ollislaš vugiin mii dásse sistegeahččama ja positiiva kulturdovddahemiid kritihkalaš oainnu daidda geavadiidda ja fápmostruktuvrraide mat hehttejit buori servodatovddideami ja dearvvašvuođa ođđaáiggi servodagas.

Dasa maid sámi álbmot dieđiha dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta ektui sáhttet ovdamearkka dihtii kultuvra ja rabasvuohta váikkuhit. Dáruiduhttinpolitihkka sáhttá maid leat váikkuhan nannejuvvon jávohisvuhtii ja tabui dakkár fáttáin go dearvvašvuohta, gaskavuođahástalusat dahje veahkaváldi ja illasteapmi, dainna lágiin ahte politihkka sáhttá leat hedjonahttán luohttámuša eiseválddiide ja almmolaš bálvalusaide. Árvalusain dieđáhusbargui čujuhuvvo seammás dasa ahte gievrras sámi bearaškultuvra sáhttá leat hehttehussan muhtumiidda ja gáržžidit iežas háliidusaid eallinválljema, fidnoválljema ja eallinvuogi ektui. Loga eanet bearraša mearkkašumi birra kapihttalis 2.4.6. Sámediggi čujuha dasa ahte berre bargat eanet loktemin dohkkeheami dasa ahte hállat psyhkalaš váttisvuođaid birra ja oažžut eanet rabasvuođa ja geavahit veahkkeapparáhta eanet (32).

Berit Andersdatter Bongo gávnnahii iežas nákkosgirjjis ahte sámi birrasiin lea uhccán rabasvuohta buohcuvuođa ektui. Son čilgii ahte das ii leat sáhka tabus dahje heahpadis, muhto ahte ii galgga earáid noađuhit iežas váttisvuođaiguin. Dakkár norpmat ahte galgá ieš birget ii ge čájehit geahnohisvuođa, leat nannosat sámi birrasiin. Máŋga oassálasti su dutkamis vásihit dárogiela buohcuvuođadoahpagiid dubmejeaddjin. Lagasvuohta ja jávohisvuohta adnojuvvojit buorren ja heivvolaš gulahallamin, mii suddje iežas ja earáid dovdduid ja nanusvuođa.

Árvalusain dieđáhussii muitaledje sámi ofelaččat ahte jávohisvuođakultuvrras lea stuorát sadji vuorrasat sámiid gaskkas, ja ahte dál ii leat olus erohus gaskal sámi nuoraid ja eará nuoraid Norggas go lea sáhka rabasvuođas ja fysalaš ja psyhkalaš buohcuvuođas. Dasa lassin dieđiha Molssaeaktu veahkaváldái ahte eanet sámi áššehasat váldet oktavuođa sidjiide. Geahča bovssa kapihttalis 5.9.

Vaikke vel sámegielain sáhttet váilot celkojuvvon sánit mat čilgejit mo olmmoš veadjá go bohciidit hástalusat ja/dahje buohcuvuohta, sáhttet ollugat geavahit rumašgiela ja gaskkalaš gulahallama. Danne sáhttá leat ávkkálaš geavahit áiggi ságastallamiin dahje dearvvašvuođa kártemis, ja atnit fuomášumi gulahallanvuogi kultuvrralaš erohusaide (34). Bongo gávdnosat čájehit maiddái ahte jávohis ja gaskkalaš gulahallanvuogit eai mearkkaš ahte sámi kultuvrras leat váilli dahje ovddidandárbu. Vaikke vel sáhttet ge dagahit muhtun váttisvuođaid, ferte daid geahččat árvun sámi servodahkii (35).

Sámi álbmoga dearvvašvuođagelbbolašvuođa lea hástaleaddjin áicat váilevaš máhttovuođu geažil ja erohusaid geažil buohcuvuođa dovddaheamis.

Máŋggaid jagiid leat mis Norggas leamaš dearvvašvuođaguoski diehtojuohkinkampánnjat, ja dál dihtet eatnašat ahte borgguheapmi lea váralaš ja ahte lášmmohallan ja guoli, roavva gordnebuktagiid, šattuid, murjjiid ja ruotnasiid borran lea dearvvašlaš. Máŋgga dálá eallinvuohkerávvagiin lea maiddái positiiva mearkkašupmi psyhkalaš dearvvašvuhtii. Muhto erenoamážit psyhkalaš dearvvašvuođasuorggi ektui ii leat leamaš seamma čielga, oinnolaš ja joatkevaš diehtojuohkinbargu. Danne áigu ráđđehus loktet máhtu psyhkalaš dearvvašvuođa birra ja dan birra guđe fáktorat ja doaimmat sáhttet suddjet psyhkalaš givssiid ovddideami vuostá ja váikkuhit buoret eallinkvalitehtii.

ABC for god psykisk helse nammasaš álbmotkampánnjas buori psyhkalaš dearvvašvuođa várás leat golbma buori ráđi mas sáhttá leat dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji beaktu. Sáhka lea čađaheamis doaimmaid, dahkat juoidá ovttas earáiguin ja dahkat juoidá mii lea ulbmillaš. Mihttun lea loktet álbmoga gelbbolašvuođa psyhkalaš dearvvašvuođa birra, ovddidit buori psyhkalaš dearvvašvuođa ja eastadit psyhkalaš gillámušaid. Trøndelága fylkkagielda čađaha dál pilohta kampánnjas mii lea vuođđun nationála álbmotdearvvašvuođakampánnja rávvagiidda. Bohtosiid vuođul áigu ráđđehus árvvoštallat mo sáhttá čađahit nationála álbmotdearvvašvuođakampánnja ABC buori psyhkalaš dearvvašvuođa vuođul álbmotdásis ja servodaga iešguđet joavkkuid várás.

Lokten dihtii máhtu sámi álbmoga psyhkalaš dearvvašvuođa birra ferte heivehit nationála álbmotdearvvašvuođakampánnja sámi gillii ja kultuvrii. Sáhka lea das ahte oažžut ovdan daid resurssaid ja váikkuhanfáktoriid mat sámiid iežaset mielas leat dehálaččat. Muhtun sápmelaččaide dat sáhttet leat dat seamma konkrehta ráđit go álbmogii muđui, nu go dahkat árjjalaččat juoidá ovttas luonddus mii lea ulbmillaš. Earáide dat sáhttá leat duddjon dahje deaivat earáid seamma sámi duogážiin. Sámi kultuvrras ja eallinvuogis leat máŋga beali mat čájehit ahte sámit leat bures ráhkkanan fuolahit iežaset ABC. Sáhka lea das ahte vuogádahttit máhtu sámi diliid birra ja gaskkustit dan viidáseappot earáide. Danne ferte sámi biras oažžut guovddáš rolla kampánnja heiveheamis sámi álbmogii. Duktan čájeha ahte ABC-kampánnja osiin lea stuorra váikkuhanfápmu eallinkvalitehtii, maiddái sidjiide geat rahčat psyhkalaš givssiiguin (36). Seammás sáhttet dát doaimmat leat suodjaleaddjin ja eastadit psyhkalaš givssiid ovdáneami.

5.5 Mánát ja nuorat

Nuorat ja nuorra rávesolbmot dieđihit heajut eallinkvalitehta go boarrásat ahkejoavkkut sihke sámiid gaskkas ja álbmogis muđui. Máŋga siva leat dasa ahte sáhttá leat hástaleaddjin leat álgoálbmotnuorran ja galgat hálddašit sihke minoritehta- ja majoritehtakultuvrra. Sámi mánáid ja nuoraid psyhkalaš ja fysalaš dearvvašvuođa birra leat uhcit statistihkat go rávesolbmuid birra nu ahte dán joavkku birra leat váilevaš dieđut. Jearahallanskovveiskkadeamit leat čađahuvvon sámi nuoraid gaskkas, muhto dáhtavuođđu lea jogo áigahaš dahje iskkademiin leat uhccán olbmot. Dárbu lea stuoris oažžut eanet ođasmahttojuvvo dieđuid sámi mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa birra. Geahča kapihttala 7.2.

Psyhkalaš gillámušaid gávdnoštupmi rávesolbmuid gaskkas Norggas lea leamaš oalle dássit áiggi badjel, dan ektui go daid mánáid ja nuoraid oassi geat leat registrerejuvvon diagnosakodain vuođđodearvvašvuođabálvalusas, lea sturron. Daid nuorra nieiddaid oassi geat ožžot divššu psyhkalaš gillámušaid geažil spesialistadearvvašvuođabálvalusas lea maiddái sturron. Dasa lassin leat iešdieđihuvvon psyhkalaš givssit mánáid ja nuoraid gaskkas lassánan mealgadit, erenoamážit nieiddaid gaskkas. Duktan nuoraid gaskkas Finnmárkkus mii lea vuođđuduvvon jagi 1994 mannosaš Ung i nord-iskkadeapmái ja jagi 2014 mannosaš Ungdata dieđuide, gávnnai smávva erohusaid psyhkalaš givssiin sámi ja eará joatkkaskuvlaohppiid gaskkas, muhto psyhkalaš givssiid dieđiheapmi áicojuvvui lassánan jagi 1994 rájes jagi 2014 rádjai (5). Mihá-dutkan čájeha ahte lossamiella ja streassa lei dávjjit sámi nieiddaid gaskkas go gánddaid gaskkas (37).

Mii eat dieđe manne psyhkalaš dearvvašvuohta mánáid ja nuoraid gaskkaš ovdána dien guvlui eat ge manne nuorat ja nuorra rávesolbmot, erenoamážit nieiddat ja nissonat, dieđihit lassánan psyhkalaš givssiid. Maiddái lea eahpevissis gallis sis geat dieđihit psyhkalaš givssiid, leat duođalaš psyhkalaš givssit ja dárbu dearvvašvuođaveahkkái, dahje gallis dovddahit dábáleappo ja vássevaš psyhkalaš givssiid. Dat sáhttet leat givssit mat sáhttet čatnasit árgabeaivvi hálddašeapmái, ja mat fas sáhttet vuolgit dahje nannejuvvot earret eará oađđinváttuin, eanet sosiála mediaid geavaheamis dahje skuvlastreassas.

Ráđđehussii lea erenoamáš mihttun uhcidit mánáid ja nuoraid psyhkalaš givssiid. Háhkan dihtii eanet máhtu lassáneami birra lea Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ásahan nationála fágafierpmádaga mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa dutkama várás ja lea viidáseappot ovddideamen ovttasbarggu fágabirrasiiguin Norggas. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea analyseremin sivaid mánáid ja nuoraid psyhkalaš givssiid lassáneapmái ja váikkuhusaid das. Ođđa máhtu vuođul sáhttá álggahit ulbmillaš doaibmabijuid buoridan dihtii mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta.

5.5.1 Áŋgiruššan skuvllain ja mánáidgárddiin

Buorre psyhkalaš dearvvašvuohta ja eallinkvalitehta ásahuvvo váldoáššis olggobealde dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain. Áŋgiruššama ferte ásahit daid arenaid ektui gos lea buorre vejolašvuohta doaimmahit beaktilis eastadeaddji ja psyhkalaš dearvvašvuođaovddideaddji áŋgiruššama, nu go bearraša, mánáidgárddiid, skuvllaid, bargosajiid, iešguđet astoáiggearenaid ektui ja lagasbirrasa ja báikkálaš servodagaid ektui muđui. Dat leat dehálaš arenat go doppe deaivá eanaš mánáid, nuoraid ja nuorra rávesolbmuid, ja go lea hui dehálaš árrat eastadit ahte psyhkalaš givssit ja gillámušat sturrot. Sullii bealli psyhkalaš gillámušain bohciidit mánná- ja nuorravuođas. Dieđ. St. 23 (2022–2023) Psyhkalaš dearvvašvuođa nannenplánain váldá ráđđehus ovdan iešguđet dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji doaibmabijuid mat sáhttet leat mielde loktemin eallinkvalitehta ja buorideamen dearvvašvuođa olles eallimis.

Mánáidgárddit ja skuvllat leat dehálaččat mánáid ja nuoraid eallimii ja leat deháleamos arenaid gaskkas buori psyhkalaš dearvvašvuođa ja hálddašeami ovddideapmái buot mánáid várás. Ráđđehus čuovvula nationála mánáidgárdestrategiija: Mánáidgárdi ođđa áiggi várás. Strategiija galgá leat mielde nannemin mánáidgárddi psyhkalaš dearvvašvuođaovddideaddji arenan ja láhčit diliid dasa ahte buot mánát Norggas galget beassat oassálastit mánáidgárdái. Ráđđehus áigu doalahit mánáidgárdehatti vuollin ja borgemánu 1. b. 2023 rájes ožžot buot mánát doaibmabidjoavádagas Davvi-Romsa ja Finnmárku nuvttá mánáidgárdesaji.

Sámediggi lea álggahan sámegielat mánáidgárdeortnega mánáid várás geat ásset máttabealde ráđđehusa doaibmabidjoavádaga Davvi-Romsa ja Finnmárku. Nuvttá ortnega bokte gokčá Sámediggi váhnenmávssu, ja geatnegahttá mánáidgárddiid bargat gealbudemiin ja implementeret gievrras giellaoahpahanmodeallaid ja pedagogalaš prinsihpaid sámi mánáidgárddiide. Ortnet nuvttá sámegielat mánáidgárddiiguin bođii fápmui borgemánu 1. b. 2023.

Oktiibuot 13 sámi mánáidgárddi ja ossodaga serve ortnegii. Sámediggi lea gulahallan mánáidgárdeeaiggádiiguin ja mánáidgárddiiguin ortnega sisdoalu, ovddidanšiehtadusa ja mánáidgárddi gealbudandárbbu ektui ja Sámedikki bagadeami ja gealbudeami birra sámi pedagogalaš prinsihpain ja gievrras giellaoahpahanmodeallain.

5.5.2 Ung.no

Ráđđehus mearridii jagi 2022 ahte ung.no galgá leat stáhta surggiidgaskasaš váldokanála digitála diehtojuohkimis, gulahallamis ja digitála bálvalusain mánáid ja nuoraid várás. Dat dáhpáhuvvá earret eará ovttasbarggu čađahemiin DigiUng bokte. Ung.no galgá leat geavaheaddjiláđis uskkádat kvalitehtasihkkarastojuvvon dieđuide ja veahkkebálvalusaide maid almmolašvuohta doaimmaha rastá surggiid ja bálvalusdásiid. Mánát ja nuorat galget oažžut ja sii galget álkit gávdnat kvalitehtasihkkarastojuvvon dieđuid, veahki ja bagadeami mat ovddidit sin doaibmangelbbolašvuođa ja ráhkkanahttet sin dahkat buriid válljemiid ja hálddašit iežaset eallima. Ung.no čállá earret eará artihkkaliid sámevaši ja Sámedikki birra ja vástidá gažaldagaide sámi identitehta birra.

Olahan dihtii mánáid ja nuoraid dieđuiguin psyhkalaš dearvvašvuođa birra, sihke álbmotdearvvašvuođaperspektiivvas ja juohkin dihtii dieđuid dan birra gos ja mo sáhttá ohcat veahki, lea dehálaš ahte dieđuid psyhkalaš dearvvašvuođa birra lea álki gávdnat doppe gos nuorat ieža leat. Dasa lassin fertejit dieđut leat heivehuvvon sámi gillii ja kultuvrii, vai das lea mearkkašupmi lohkkái. Olahan dihtii sámi mánáid ja nuoraid buorebut áigu ráđđehus ásahit siiddu Ung.no oktavuhtii dieđuiguin sámegillii guoskevaš veahkkefálaldagaid birra mánáide ja nuoraide.

5.5.3 Sámedikki mearkkašumit

Vejolašvuohta beassat joatkkaoahpahussii lea dehálaš buohkaide. Skuvlastruktuvra váikkuha ohppiid válljemiidda ja dasa guđe fálaldagat leat olámuttus. Ollu boaittobeale nuoraide lea dehálaš oažžut joatkkaoahpahusa lahka ruovttu. Linnjáid heaittiheapmi boaittobeale joatkkaskuvllain váikkuhit ohppiid fidnoválljemii, mii fas váikkuha gielddaid gelbbolašvuođa fidnemii boahtteáiggis, sihke fidnofágain, oahpaheamis ja dearvvašvuođasuorggis. Bargonávccaid fidnenvejolašvuođas leat váikkuhusat ássamii ja eretfárremiid boaittobeliin. Skuvlafálaldagaid heaittiheapmi eaneda eretfárrema boaittobeliin. Bággofárrehanáitta ruovttugielddas ja oadjebas ja buori skuvlabirrasis stuorragávpogii mii lea guhkkin eret ruovttus, dagaha ahte nuorat vuorjašuvvet boahtteáiggi, ekonomiija ja iežas psyhkalaš dearvvašvuođa ektui. Muhtun ohppiide dat sáhttá maiddái dagahit ahte sii eai čađat joatkkaoahpahusa, muhto heitet oahppmannolagas, mii sáhttá dagahit heajut dearvvašvuođa.

5.6 Iešsorbmeneastadeapmi

Iešsorbmen lea stuorra servodat- ja álbmotdearvvašvuođačuolbma. Iešsorbmemat ja iešsorbmengeahččaleamit gusket ollugiidda. Maŋimus logijagiid leat čađahuvvon stuorra áŋgiruššamat eastadit iešsorbmema Norggas, ja ollugat servet bargui. Dattetge lea iešsorbmenlohku bisson oalle dássidit maŋimus 25 jagi. Albmát dahket stuorámus oasi iešsorbmenstatistihkas. Dat guoská maiddái sámi albmáide.

Áigodagas 1970–1998 ledje iešsorbmemat sullii 30 proseantta dávjjit sámiid gaskkas go álbmogis muđui (5). Erohus lei erenoamáš stuoris nuoraid gaskkas (15–24 jagi), main riska lei guovtte geardde nu stuoris. Dán dutkama čálli deattuha ahte iešsorbmema konsentrašuvdna («cluster») smávva báikkálaš servodagain sáhttá leat mielde čilgemin nu dávjjes iešsorbmemiid nuorra sámiid gaskkas, ja ahte dakkár konsentrašuvnna buoremusat čilge eará fáktoriiguin go čearddalašvuođain. Maŋit iskkadeamit leat čájehan smávva erohusa gaskal sámi nuoraid ja eará nuoraid iešsorbmenjurdagiid, iežas vahágahttima ja iešsorbmenláhttema oktavuođas (5). Dutkamis «Ungdom og helse i Nord-Norge» dieđihedje sámi nuorat veaháš eanet iešsorbmengeahččalemiid ja riskafáktoriid/láhttema go eará nuorat (5).

Ođđasat dutkan ii gávdno mii čájeha iešsorbmenlogu sámi álbmogis. Váttis lea áicat erohusaid iešsorbmemis ja iešsorbmengeahččalemiin gaskal sámiid ja álbmoga muđui, dannego logut leat smávvát. Dan čuolbmačilgehusa lea dehálaš gozihit.

Sámi servodagain leat dávjá ollu maŋisbáhccit iešsorbmema oktavuođas ja ollugat geaidda iešsorbmen guoská. Sáhttet leat ollu sivat dasa go iešsorbmen guoská nu ollu sámiide. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna namuha ahte muhtun sivat sáhttet leat sámi fuolkevuođačanastagat, bargoguoibmevuođat boazodoalus, dahje smávva ja čavga báikkálaš servodagat main buohkat dovdet guhtet guimmiideaset (3).

Nu mo ovdal čilgejuvvon de sáhttá minoritehtastreassa historjjálaš traumaid, cielaheami ja vealaheami, veahkaválddi ja illastemiid geažil bohciidahttit psyhkalaš givssiid, oktan iešsorbmenčuolbmačilgehusain. Danne lea iešsorbmema eastadeapmi dehálaš oassi álbmotdearvvašvuođabarggus. Ráđđehussii lea dehálaš eastadit iešsorbmemiid ja čuovvulit iešsorbmeneastadeami doaibmaplána 2020–2025 – Ii okta ge massit.

Sii geat deaivvadit olbmuiguin geat leat heahtedilis, dárbbašit máhtu ja áddejumi das ahte sáhttet leat erohusat gaskal muhtun sápmelaččaid ja álbmoga muđui. Sii dárbbašit maiddái máhtu sámi álbmoga birra, mii čatnasa sámi historjái, buohcuvuođaáddejupmái, árbevieruide, sohkabeallái, ahkái, ealáhusdoaimmaheapmái ja dasa maid gielalaš ja kultuvrralaš heiveheapmi mearkkaša geavadis. Oassin iešsorbmeneastadeami doaibmaplánas leat máŋga resurssa ja kursaávdnasa bálvalusaid geavaheami várás mat leat kultuvrralaččat ja gielalaččat heivehuvvon davvi-, mátta- ja julevsámegillii, lassin eaŋgalsgillii. Dat guoská maiddái helsenorge.no fáddásiidui iešsorbmenjurdagiid ja iešsorbmema birra. Barggu oktavuođas regionála álbmotčuvgehuskampánnjain nationála goavddi vuolde, lea Dearvvašvuođadirektoráhta ovttas guoskevaš gealbobirrasiiguin ráhkadan oanehis diehtojuohkinfilmmaid máttasámi álbmoga várás. Filmmat leat juogaduvvon álbmotčuvgehuskampánnjas Gaska-Norggas. Veršuvnnat davvi- ja julevsámegillii galget ráhkaduvvo go kampánnja galgá čađahuvvot Davvi-Norggas.

Jagi 2017 ráhkadii Sánag (Sámi našuvnnalaš gealbofálaldat – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu) ovttas Sámiráđiin plána iešsorbmeneastadeapmái sámiid gaskkas Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Plána bođusin ledje earret eará oktanuppelohkái strategiija oktan gullevaš doaibmabidjoevttohusaiguin eastadeami várás iešsorbmema sámiid gaskkas (38). Sámediggeráđi doarjaga bokte lea Sámiráđđi ožžon ruđaid geahččalanprošektii «Suodji/Suaja/Suodje» ásahan dihtii nationála vuollegisšielmmá veahkkelinnjá iešsorbmema eastadeapmái ja psyhkalaš dearvvašvuođa nannemii. Sii geat váldet oktavuođa ožžot bagadusa ja veahki muhtumis geas lea sámi kulturmáhttu, psyhkalaš dearvvašvuođaoahpuin ja vásáhusain deaivvadeamis olbmuiguin geat vásihit sullasaš váttisvuođaid.

5.7 Cielaheapmi ja vealaheapmi

Sámi álbmot dieđiha cielahuvvoma ja vealahuvvoma birra, ja máŋga iskkadeami čájehit mealgat eanet vealaheami álbmoga ektui muđui. Sámi duogáš dieđihuvvo leat dávjjimus sivvan vealaheapmái sámiid vuostá(5). Álbmotdearvvašvuođaiskkadeapmi Romssas (2019) ja Nordlánddas (2020) duođaštit dáid gávdnosiid (5).

Sámedikki doaibmaplánas sámevaši vuostá čujuhuvvo dasa ahte sámevašši dovddahuvvo servodaga iešguđet arenain, ahte dat lassána go leat profilerejuvvon áššit median sámiid ja sámi diliid birra. Doaibmaplána čájeha viidáseappot ahte dárbu lea ulbmillaš doaibmabijuide eastadan, gieđahallan ja vuosttaldan dihtii sámevaši. Cielaheapmi ja rasisma boazodolliid vuostá lea maiddái viehka stuorra hástalus.

Čakčamánus 2023 almmuhii Amnesty International raportta negatiiva guottut ja stereotiippat sámiid birra Facebookas mii čájeha ahte juohke njealját kommentára sámi áššiide Facebookas lea negatiiva. Miellačájeheamit bieggamilluid vuostá Fovses dagahedje ahte negatiiva kommentárat lassánedje čielgasit. Norgga olmmošvuoigatvuođaid ásahusa (Nim) raporttas guottuid birra sámiid ja nationála minoritehtaid ektui Norggas bođii ovdan ahte maiddái nuorra sámit dieđihit mealgat stuorát vealahangávdnoštumi sosiála mediain go eará nuorat. Iskkadeapmi čájeha ahte vaššás cealkámušat ja/dahje cielaheapmi dáhpáhuvvet miehtá riikka, ja leat dábálepmosat Gaska-Norggas ja Davvi-Norggas (39).

Vaššás cealkámušain ja cielaheamis leat negatiiva váikkuhusat sidjiide geat dan gillájit, sidjiide geat dan duođaštit ja demokratiijii oppalaččat (39). Dat go ássit dovddahit vaššás cealkámušaid ja/dahje cielaheami, lea servodatčuolbma. Máŋga dutkama leat čájehan ahte sis geat gillájit čearddalaš vealaheami, lea stuorát oassi psyhkalaš givssiin, ja eanet bissovaš givssit ja dávddat (váibmo- ja varrasuotnavigit, deahkke- ja dákteriggevigit, diabetes ja metabolalaš syndroma), go buohtastahttá singuin geat eai leat gillán čearddalaš vealaheami(5). Lei erenoamážit daid guovlluin gos sámit leat unnitlogus ahte oidnui nu stuorra oktavuohta gaskal čearddalaš vealaheami ja dávddaid ja givssiid.

Olahan dihtii buori álbmotdearvvašvuođa ferte eastadit negatiiva ja vealaheaddji guottuid sámiid vuostá álbmogis. Sihke mánáid, nuoraid, rávesolbmuid ja vuorrasiid eallinkvalitehta nannemii dárbbašuvvo govda áŋgiruššan sámevaši vuostá. Danne áigu ráđđehus hábmet nationála doaibmaplána sámevaši vuostá. Doaibmaplána galgá hábmejuvvot lagas oktavuođas Sámedikkiin.

Máŋgga árvalusas dán dieđáhusbargui deattuhuvvui ahte vealaheapmi sámiid vuostá sáhttá mearkkašit máhttováilli álbmogis. Nim raporttas boahtá ovdan ahte ovdagáttut dávjá sáhttet leat sivvan vealaheapmái ja vaššás cealkámušaide (39). Doaibmabijut mat loktejit máhtu ja áddejumi sámi historjjá, kultuvrra ja servodateallima birra sáhttet geahpedit čuolmma. Loga eanet 7. kapihttalis.

5.7.1 Doaibmaplána rasismma ja vealaheami vuostá

Ráđđehusa mihttun lea hukset servodaga mas lea nannosat searvevuohta ja seamma vejolašvuođat buohkaide. Dat mearkkaša earret eará ahte eastadit ja vuosttaldit rasismma ja vealaheami. Ráđđehusa doaibmaplána rasismma ja vealaheami vuostá – ođđa áŋgiruššan 2024–2027 čalmmustahttá rasismma ja vealaheami mii erenoamážit dáhpáhuvvá sisaboađidettiin bargoeallimii ja ovdánettiin bargoeallimis, ja rasismma ja vealaheami mii dáhpáhuvvá nuoraidarenain. Gielddalaš ja báikkálaš dáistaleapmi rasismma ja vealaheami vuostá lea guovddážis. Plána fátmmasta viidát ja sisttisdoallá doaibmabijuid mat gusket buot joavkkuide mat gillájit rasismma ja čearddalaš ja oskkolaš vealaheami, maiddái sámiide.

Mánát ja nuorat sáhttet vásihit rasismma ja vealaheami iešguđet arenain. Skuvla lea dakkár arena mas nuorat golahit hui ollu áiggi. Ráđđehus áigu nannet eastadanbarggu givssideami ja loavkideami vuostá ja láhčit diliid oadjebas, buori ja fátmmasteaddji skuvlabirrasii buohkaide, mas ii leat vašši, rasisma ja vealaheapmi. Ráđđehus áigu maiddái váikkuhit dasa ahte mánáin ja nuorain geat gillájit rasismma ja vealaheami, leat sajit gos sii sáhttet váldit oktavuođa earret eará máŋggabealatráđđeaddiiguin ja dearvvašvuođabuohccedivššáriiguin.

5.7.2 Sámedikki mearkkašumit

Sámi nuorat vásihit ahte sidjiide biddjo ovddasvástádus buot das mas lea sáhka sámi álbmogis, ja sii fertejit ovttaskasolmmožin gierdat cielaheami olles sámi álbmoga vuostá. Mediaid geahččanguovlu ođasáššiide main lea sáhka sámiin dahje sámevuođas, bodnjojuvvo dávjá, measta fuomáškeahttá čalmmustahttit dan mii lea negatiiva, dahje oažžut lohkkiid geahččat dan mii lea negatiiva ođasáššis. Dat váikkuha sámi nuoraide geat maiddái gullet gehččiide, ja geat dalle fertejit guoddit noađi go sii leat sápmelaččat. Go mediat almmuhit negatiiva áššiid bođuáššin mii guoská sámiide, de biddjo ovddasvástádus buot sámiide ja sii cielahuvvojit oktasaččat. Nu fertejit sámi nuorat guoddit buot sámiid nođiid. Eatnašat válljejit jávohisvuođa dasa, go sii dihtet ahte digaštallan neahtas bohciidahttá ain eanet ja fasttit kommentáraid. Máinnašupmi mediain, cielaheapmi, givssideapmi neahtas, aviissaid kommentáraruvttut ja sosiála mediat leat stuorra noađđin erenoamážit mánáide ja nuoraide, ja dain lea negatiiva váikkuhus ovttaskas psyhkalaš dearvvašvuhtii. Čujuhuvvo maiddái oktavuhtii gaskal vásihuvvon vealaheami viidodaga ja man garas psyhkalaš noađđi sáhttá vásihuvvot. Govda áŋgiruššan dárbbašuvvo sámevaši vuostá nannen dihtii sámi mánáid ja nuoraid eallinkvalitehta. Mediaid ovddasvástádus áššiid dássidis govvideamis ja geahččanguovllu geavaheamis berre loktet digaštallamii álbmotdearvvašvuođaperspektiivvas.

5.8 Veahkaváldi ja illasteamit

Veahkaváldi ja illasteamit leat stuorra álbmotdearvvašvuođahástalussan Norggas. Veahkaválddi ja illastemiid viidodat lea stuoris, ja dearvvašlaš, sosiála ja ekonomalaš váikkuhusat leat viidát. Saminor 2-iskkadeami logut čájehit ahte olbmot sámi duogážiin dieđihit eanet ahte sii leat gillán dovduičuohcci, fysalaš ja/dahje seksuála veahkaválddi go seamma geográfalaš guovllu álbmot muđui (40). Dat guoská sihke mánnávuođa- ja nuorravuođajagiide ja rávesolbmoahkái. Nissonat gillájit mealgat eanet seksuála veahkaválddi, sihke mánnán ja rávesolmmožin, go albmát. Sámi nissonat gillájit maiddái dávjjit guoibmevuođaveahkaválddi go eará nissonat (41).

Dasto čájeha iskkadeapmi nana čatnaseami gaskal veahkaválddi gilláma mánnávuođas ja ballo- ja lossamiellasymptomaid, ja post-traumáhtalaš streassasymptomaid. Veahkaválddi gillájeddjiin lea badjel golmma geardde nu stuorra riska oažžut psyhkalaš dearvvašvuođagivssiid rávesolmmožin go sis geat eai leat gillán veahkaválddi mánnávuođas (41). Nu lea beroškeahttá sohkabealis ja čearddalaš joavkkus. Viidáseappot čájehit gávdnosat ahte veahkaváldi mánnávuođas čatnasa nannosit bissovaš deahkke- ja dákteriggebákčasiidda rávesolmmožin (42). Veahkaválddi gillájeddjiin leat maid garrasat bákčasat go sis geat eai dieđit veahkaválddi mánnávuođas. Dat guoská sihke sámi nissoniidda ja álbmoga nissoniidda ja albmáide muđui. Sámi albmáid oktavuođas ii lean dát čatnaseapmi nu čielggas.

Luohttámuš gaskal sámi álbmoga ja politiija ja veahkkeapparáhta lea mearrideaddjin eastadeapmái, veahkaválddi almmustahttimii, dasa ahte gillájeaddjit galget ohcat veahki ja oažžut buori veahki ráŋggáštusdoarrádallama oktavuođas. Ovddeš dáruiduhttima geažil lea ollu sámiin heajos luohttámuš Norgga eiseválddiide ja veahkkeapparáhtii (43). Dáruiduhttinpolitihkka sáhttá maiddái leat váikkuhan nannejuvvon jávohisvuhtii ja tabu veahkaválddi ja illastemiid fáttáid oktavuođa, ja váilevaš luohttámuš sáhttá leat dehálaš sivva dasa ahte sámi veahkaváldegillájeaddjit eai oza veahki. Nordlándda politiijabiirre jagi 2017 raporta illastanáššiin Divttasvuonas čájehit ahte politiija ja veahkkeapparáhta váilevaš áddejupmi ja dáhttu váldit čuolmmaid duođas, sáhttá leat váikkuhan dasa ahte veahkaváldi sáhtii joatkit (44). Veahkkeapparáhta ja politiija máhttu ja gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras sáhttá veahkehit loktet veahkaváldegillájeaddji luohttámuša. Dattetge lea dehálaš ahte bálvalusaddit dovdet iežaset rolla stuorraservodaga ovddasteaddjin ja dihtet mo dáruiduhttináigi ain dál ge sáhttá váikkuhit deaivvadeapmái sámi veahkaválddi gillájeddjiiguin.

Sámi veahkaválddi gillájeaddjit deivet maid eastagiid iežaset kultuvrras. Nasjonalt kunnskapssenter om vold og traumatisk stress (NKVTS) nammasaš nationála máhttoguovddáš veahkaválddi ja traumáhtalaš streassa birra čájeha mo riska čoavdit bearašbáttiid ja dásehuhttit sogaid gaskasaš ovttasbarggu lea hehttehussan dasa ahte veahkaválddi gillájeaddji dieđiha vierrásiidda (45). Boazodoallit geat gillájit veahkaválddi guoimmi bealis sáhttet vásihit suojehisvuođa sihke ruovttus ja meahcis. Seammá guoská boazodolliide geat leat vásihan veahkaválddi ja illastemiid boazodoalu earáid bealis. Iežas luvven veahkaválddálaš gaskavuođas sáhttá veahkaválddi gillájeaddjái maiddái mearkkašit ahte son massá čatnaseami boazodollui. Earráneapmi sáhttá dagahit ahte nubbi bealli, dábálaččat nissonolmmoš, massá gullevašvuođa siidii1 ja nu maiddái iežas sámi identitehta.

Viidáseappot sáhttá dat ideála ahte galgá leat gievra ja ovddasvásttolaš ii ge vuorjat earáid, mii adno dehálažžan sámi kultuvrras (45), leat hehttehussan veahki ohcamii. Maiddái sámi almmáiideála sáhttá leat hehttehussan dasa ahte ohcat veahki. Erenoamážit sámi nissoniin vurdojuvvo ahte sii galget leat gievrrat, gierdat ollu eai ge čájehit geahnohisvuođa. Maiddái sámi almmáiideála čatnasa vuordámušaide ahte albmát galget leat gievrrat ja birgehallat hástalusaiguin.

Máhttu ja gelbbolašvuohta leat dehálaš eaktun buori eastadeaddji bargui. Sihke álbmogis ja bálvalusain dárbbašuvvo máhttu sihke veahkaválddi ja illastemiid birra. Mánát ja nuorat dárbbašit ahkeheivehuvvon oahpu rupmaša, rájáid ja seksualitehta birra. Go hállá dan birra mii veahkaváldi lea, de dat ráhkkanahttá mánáid dieđihit jus sii vásihit veahkaválddi dahje illastemiid. Dehálaš lea ahte mánát ja nuorat sáhttet háhkat dán máhtu iežaset gillii. Guottuidásahanbargu ja diehtojuohkin veahkaválddi ja illastemiid birra ja dan birra gos sáhttá oažžut veahki, ferte láhččojuvvot sámi álbmoga várás, gielalaččat ja kultuvrralaččat. Maiddái dárbbašuvvo eanet dutkan veahkaválddi ja illastemiid birra sámi servodagas ja daid váikkuhusaid birra vai sáhttá čađahit deaivilis doaibmabijuid. Eanet máhttu ja gelbbolašvuohta sámegillii ja sámi giela ja kultuvrra birra almmolaš bálvalusaid bargiid gaskkas lea maiddái dehálaš vai sáhttá eastadit ja almmustahttit veahkaválddi ja čuovvulit veahkaváldegillájeddjiid.

Veahkaváldi ja illasteamit sámi servodagain lea hástalus maid sámi servodagat ja Norgga eiseválddit fertejit ovttas čoavdit. Ráđđehusa áŋgiruššan oppalohkái dán suorggis boahtá ovdan Prop. 36 S (2023–2024) Opptrappingsplan mot vold og overgrep mot barn og vold i nære relasjoner (2024–2028) Trygghet for alle nammasaš nannenplánas mii gieđahallá veahkaválddi ja illastemiid mánáid vuostá ja veahkaválddi lagas gaskavuođain ja mii geigejuvvui juovlamánus 2023. Vaikke vel nannenplána gusto buohkaide geat gillájit veahkaváliid ja illastemiid, beroškeahttá gielas, kultuvrras ja geografiijas, de lea ain dárbu bidjat fuomášumi veahkaváldái ja illastemiide sámi servodagain. Danne lea nannenplánas sierra kapihtal veahkaválddi ja illastemiid birra sámi servodagain main doaibmabijut galget buorebut láhčit diliid veahkaválddi ja illastemiid eastadeapmái ja vuosttaldeapmái.

Sámediggi lea maiddái hábmen sierra doaibmaplána veahkaválddi vuostá lagas gaskavuođain sámi servodagain, maid Sámediggi dohkkehii juovlamánu 2023 dievasčoahkkimis.

5.8.1 Veahkketelefovnnat

Dehálaš lea ahte veahkaválddi gillájeaddji rávesolbmuin ja mánáin leat veahkketelefovnnat olámuttus go sii dárbbašit muhtuma geainna ságastallat dahje go sii dárbbašit veahki gávdnat veahkkefálaldaga lahkosis doppe gos sii ásset. Neahttasiiddus ung.no leat ovdamearkka dihtii listejuvvon veahkketelefovnnat mánáide ja nuoraide geat ohcet muhtuma geainna sáhttet háleštit. Ráđđehus áigu árvvoštallat veahkketelefovdnadárbbu sámegielat mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide geat gillájit veahkaválddi. Loga eanet ung.no birra kapihttalis 5.4.2.

Sámediggeráđđi lea doarjagiid bokte juolludan ruđaid Kirkens SOS:i vai besset álggahit sámi dieđáhusbálvalusa olbmuide geat leat heahtedilis, ja mii doaimmahuvvo davvisámegillii. Dohko sáhttá váldit oktavuođa namaheamet. Dasa lassin lea Rukses ruossa ožžon ruđaid ásahit sámegiela dieđáhusbálvalusa mii lea jurddašuvvon sámi mánáide ja nuoraide geat leat rašis eallindiliin. Prošeavtta ulbmil lea nannet sámi mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa. Sámi mánát ja nuorat bovdejuvvojit searvat fálaldaga ovddideapmái.

5.8.2 Heahteguovddášfálaldat sámi álbmogii

Heahteguovddášlága olis lea buot gielddain geatnegasvuohta addit heahteguovddášfálaldaga nissoniidda, albmáide ja mánáide geat gillájit veahkaválddi dahje veahkaváldeáitagiid lagas gaskavuođain. Viidáseappot galget gielddat fuolahit buori kvalitehta fálaldagas, earret eará dainna lágiin ahte bargiin lea gelbbolašvuohta fuolaheamis geavaheddjiid erenoamáš dárbbuid (§2) ja ahte fálaldat lea oktagaslaččat heivehuvvon (§ 3).

Heahteguovddášfálaldat lea uhccán heivehuvvon sámi álbmogii (46). Heahteguovddášstatistihkka čájeha ahte dušše ovcci guovddážis 43 guovddážis lea gelbbolašvuohta sámi gillájeddjiid birra (47). Uhccán dieđut heahteguovddášfálaldaga birra leat sámegielaide. Vaikke vel ollu sámi geavaheaddjit áddejit dárogiela, de lea dehálaš dieđihit ahte heahteguovddážat deaivvadit sámiiguin áddejumiin sin sámi duogážis ja kultuvrras.

Dasa lassin lea leamaš hástalusat Sis-Finnmárkku heahteguovddášfálaldagain maŋŋágo sámi heahte- ja inseastaguovddáš Kárášjogas heaittihuvvui jagi 2019 heajos gielddaekonomiija geažil. Mánáid-, nuoraid ja bearašdirektoráhta (BufDir) lea juolludan oktiibuot badjel 2,1 miljon ruvnnu doarjjan dainna ulbmiliin ahte ođđasis ásahit heahteguovddášfálaldaga regiovdnii. Sihke Sámediggi, Násag (Našuvnnalaš sámi gealbofálaldat) ja eará regionála doaimmaheaddjit leat searvvahuvvon bargui. Ášši lea bures ovdáneamen. Kárášjoga gielda áigu álggahit ovttasbarggu Álttá heahteguovddážiin ođđajagimánu 2024 rájes, ja ásahit virgeresurssa Kárášjohkii. Dainna lágiin ožžot Kárášjoga ássit heahteássanfálaldaga Álttás ja ságastallanfálaldaga sámegillii Kárášjoga.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta lea addán regionála resursaguovddážiidda veahkaválddi, traumáhtalaš streassa ja iešsorbmeneastadeami birra (RVTS) bargamuššan veahkehit gealbudemiin nannen dihtii heahteguovddášfálaldaga erenoamáš rašis joavkkuide ja sámi álbmogii. Máŋga heahteguovddášfálaldaga leat ohcan doarjjaruđaid maiguin heivehit fálaldaga earret eará diehtojuohkinávdnasiid jorgaleapmái iešguđet sámegielaide.

Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu bidjat ovdan gulaskuddannotáhta rievdadusevttohusaiguin heahteguovddášlágas jagi 2024 mielde. Heahteguovddášfálaldat sámi álbmogii gullá dán bargui ja áigumuš lea čađahit konsultašuvnnaid Sámedikkiin.