4 Áŋgiruššansuorgi 2: Siskálastit sámi perspektiivvaid álbmotdearvvašvuođapolitihkkii
Ráđđehus áigu:
rapporteret dán stuorradiggedieđáhusa jagi 2027 Álbmotdearvvašvuođadieđáhusas
árvvoštallat sámi álbmoga vuhtiiváldima álbmotdearvvašvuođalága ođasmahttima oktavuođas
árvvoštallat doaibmabijuid mat galget nannet sámi perspektiivva Álbmotdearvvašvuođaprográmmas
nannet sámi oasi barggus ahkeheivehuvvon servodatovddidemiin
fuolahit sámi perspektiivva ovddidanprográmmas vázzimii ja doaimmaide heivehuvvon lagasbirrasa ovddideami birra válljejuvvon fylkkain ja guoskevaš gielddain
lahttudit olbmo álbmotdearvvašvuođapolitihkalaš ráđđái geas lea sámi duogáš
4.1 Álgu
Buorre álbmotdearvvašvuohta eaktuda surggiidrasttideaddji áŋgiruššama, ja báikkálaš servodagat leat dehálaččat beaktilis álbmotdearvvašvuođabargui. Danne lea gielddapolitihkalaš váikkuhangaskaomiin ja ovddidanbarggus ovttas álbmotdearvvašvuođalágain ja eará álbmotdearvvašvuođapolitihkalaš áŋgiruššamiiguin stuorra mearkkašupmi láhčimis diliid buori eallimii giliin ja gávpogiin miehtá riikka.
Ásahan dihtii buriid báikkálaš servodagaid lea mielváikkuheapmi ja ássiidsearvvaheapmi hui dehálaš. Sihke gielddaláhka, plána- ja huksenláhka ja álbmotdearvvašvuođaláhka deattihit mielváikkuheami. Ráđđehusa ulbmil lea nannet sosiála guoddevašvuođa dakko bokte ahte láhčit diliid buriid eallineavttuide, alla eallinkvalitehtii, oassálastimii ja buriid bajásšaddan- ja lagasbirrasiidda, ja dat leat dehálaš vuhtiiváldimat sihke gielddapolitihkas ja álbmotdearvvašvuođapolitihkas.
Jagi 2023 geigii ráđđehus guokte dieđáhusa mat čohkkehit ráđđehusa politihka daid surggiin, Meld. St. 27 (2022–2023) Eit godt liv i heile Noreg – distriktspolitikk for framtida ja Meld. St. 28 (2022–2023) Gode bysamfunn med små skilnader. Hurdal-julggaštusas leat ráđđehusbellodagat deattastan ahte gielddat leat hui dehálaččat sámi servodagaid ovddideamis. Ráđđehus lea mearridan ahte jagi 2025 stuorradiggedieđáhusas sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra, galgá leat erenoamáš fuomášupmi gielddasuorggis ja dan ovddasvástádusas ja daid vejolašvuođain mat fylkkagielddain ja gielddain leat addimis buriid bálvalusaid sámi álbmogii. Okta dieđáhusa ulbmiliin lea čuovvulit guoskevaš áŋgiruššansurggiid dieđáhusas Dieđ. St. 13 (2022–2023) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Gelbbolašvuohta ja rekrutteren mánáidgárddiin, vuođđooahpahusas ja alit oahpus ja dán dieđáhusas sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra.
Ráđđehus geige álbmotdearvvašvuođadieđáhusa juohke stuorradiggeáigodaga. Áigumuššan lea čujuhit politihkalaš háltti, muhto maiddái raporteret barggu stáhtusa. Jagi 2027 álbmotdearvvašvuođadieđáhusas galgá leat sámi oassi, mii raportere dán dieđáhusa čuovvuleami stáhtusa.
Vuolábealde válddahuvvojit dehálaš álbmotdearvvašvuođapolitihkaš áŋgiruššamat main lea mearkkašupmi eallinkvalitehta ja guoddevašvuođa nannemii báikkálaš servodagain, deattuhettiin álbmotdearvvašvuođalága, čatnaseami plánavuogádahkii, ja erenoamážit dakkár áŋgiruššamiid go álbmotdearvvašvuođaprográmma, ahkeheivehuvvon Norgga, vázzimii ja doaimmaide heivehuvvon lagasbirrasiid ovddideami ja Álbmotdearvvašvuođapolitihkalaš ráđi.
4.2 Álbmotdearvvašvuođaláhka
Norgga álbmotdearvvašvuođapolitihka rámman lea álbmotdearvvašvuođaláhka. Dán lága ulbmil lea váikkuhit dakkár servodatovddideapmái mii ovddida álbmotdearvvašvuođa ja maiddái mii dásse sosiála dearvvašvuođaerohusaid. Álbmotdearvvašvuođabargu galgá ovddidit álbmoga dearvvašvuođa, loaktima, buriid sosiála ja biraslaš diliid ja leat veahkkin eastadeamen psyhkalaš ja somáhtalaš dávddaid, vahágiid dahje gillámušaid. Láhka galgá sihkkarastit ahte gielddat, fylkkagielddat ja stáhta dearvvašvuođaeiseválddit čađahit doaibmabijuid ja oktiiheivehit iežaset doaimma álbmotdearvvašvuođabarggus dohkálaččat.
Norgga álbmotdearvvašvuođapolitihkka galgá maiddái ovddidit buori dearvvašvuođa sámi álbmogis. Dan sajis go ovddidit sierra doaibmabijuid sámi álbmoga várás, lea váldostrategiija ahte sámi perspektiivvat galget buorebut báidnit álbmotdearvvašvuođapolitihka, nu ahte sámi perspektiivvat váldojuvvojit vuhtii. Dán stuorradiggedieđáhusa vuođđun lea ahte Norgga álbmotdearvvašvuođapolitihkka galgá leat eanet eanetlohkoálbmoga várás, ja ahte lea dárbu doaibmabijuide mat sihkkarastet sámi perspektiivvaid vuhtiiváldima.
Gielddat ja fylkkagielddat leat dehálaččat ovddideamis buori dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta álbmogis. Gieldasuorggis leat máŋga váikkuhangaskaoami dán doibmii bálvalusaddin, váldedoaimmaheaddjin ja servodatovddideaddjin. Maiddái Hurdal-julggaštusas čuožžu ahte gielddain lea mearrideaddji mearkkašupmi sámi servodagaid ovddideamis.
Álbmotdearvvašvuođaláhka bođii fápmui jagi 2012, ja nu ásahuvvui vuogádatleppo álbmotdearvvašvuođabargu gielddain ja fylkkagielddain. Dehálažžan lei vuordámušásaheapmi gielddaide ja fylkkagielddaide sátnádit iežaset álbmotdearvvašvuođahástalusaid čálalaččat, fakkastit hástalusgova plánastrategiijii mii hábmejuvvo juohke njealját jagi ja čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid. Álbmotdearvvašvuođa visogova láhkaásahusa 3. paragráfas boahtá ovdan ahte dakkár gielddain main sámi álbmogis jáhkkimis leat erenoamáš álbmotdearvvašvuođahástalusat, galgá daid árvvoštallat.
Ii leat guorahallojuvvon man muddui gielddaid ja fylkkagielddaid álbmotdearvvašvuođavisogovat árvvoštallet erenoamáš álbmotdearvvašvuođahástalusaid sámi álbmogis. Jáhkkimis dat dattetge dáhpáhuvvá muhtun muddui, earret eará dan sivas go máhttovuođđu sámi álbmoga dearvvašvuođa birra lea ráddjejuvvon ja ahte dieđut gielddadásis váilot. Dattetge leat njuolggadusat eaktudan ahte visogovva galgá vuođđuduvvot kvalitatiiva dieđuide, earret eará mielváikkuhanproseassain.
Álbmotdearvvašvuođalága ferte geahččat plána- ja huksenlága oktavuođas. Dehálaš mihttun lea earret eará ovddidit álbmoga dearvvašvuođa ja eastadit sosiála dearvvašvuođaerohusaid ja sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima luondduvuđđosa. Plána- ja huksenlága § 5-4 olis sáhttá Sámediggi ovddidit vuostecealkámuša dakkár plánaide go áššis lea hui stuorra mearkkašupmi sámi kultuvrii dahje ealáhusdoaimmaheapmái.
Nationála vuordámušain regionála ja gielddalaš plánemii áigodahkii 2023–2027 čuovvu ahte sámi álbmot ja nationála minoritehtat galget beassat searvat ja váikkuhit áššiide mat gusket sidjiide. Sámeláhka sisttisdoallá erenoamáš geatnegasvuođa konsulteret Sámedikkiin ja eará sámi beroštusaiguin, nu go giliservviiguin, orohagaiguin ja báikkálaš organisašuvnnaiguin. Sámedikki vuostecealkinvuoigatvuohta plánaáššiin fuolaha konsultašuvdnageatnegasvuođa daid áššiin. Geatnegasvuohta fállat konsultašuvnna báikkálaš sámi beroštusaide gusto beroškeahttá Sámedikki vuostecealkinvuoigatvuođas, ja lassin plána- ja huksenlága mielváikkuhanmearrádusaide. Mielváikkuheapmi plána- ja huksenlága vuođul galgá álggahuvvot nu árrat go vejolaš plánaproseassas.
Boksa 4.1 Kárášjoga gieldda gielddaplána servodatoassi
Gielddaplána servodatoassi lea vuođđuduvvon dan višuvdnii ja árvovuđđui ahte Kárášjohka galgá leat fátmmasteaddji sámi servodat.
Servodatplána váldá ovdan earret eará álbmotdearvvašvuođa ja eallinkvalitehta fáddán. Plánas čalmmustahttojit gieldda álbmotdearvvašvuođahástalusat, deattuhettiin mánáid ja nuoraid dili. Plána ulbmil lea ásahit buriid bajásšaddandiliid ja eallineavttuid mánáide ja nuoraide gielddas, áŋgiruššat eastademiin ja váikkuhit fátmmasteapmái ja oassálastimii. Kárášjohka háliida leat ahkeheivehuvvon gielda, earret eará dainna lágiin ahte láhčit diliid deaivvademiide buolvvaid gaskkas.
Hábmen dihtii buori ja guoskevaš plána boahtteáiggi Kárášjohkii lea govda mielváikkuheapmi álbmoga bealis leamaš dehálaš, oktan mielváikkuhemiin mánáid ja nuoraid, ealáhuseallima, politihkkáriid ja gieldda bargiid bealis. Iešguđet vuogit ja arenat leat geavahuvvon sihkkarastin dihtii fátmmasteaddji ja rabas proseassa. Mii čađaheimmet ássiidiskkadeapmi mas oaččuimet badjel 1400 vástádusa, ealáhusealliniskkadeami ja Mánáidbálgá. Mánáidbálggis lea reaidu mas mánát ja nuorat álkit sáhttet registreret ja bidjat kártii mo sii geavahit iežaset lagasbirrasa, vuođđun mielváikkuheapmái báikkálaš plánaproseassain.
Iešguđet lágideamit leat čađahuvvon nu go álbmotčoahkkimat, utopiijabájit ja bájit politihkkáriiguin ja gielddanjunnošiiguin. Árvalusat mielváikkuhanproseassain leat mielde áŋgiruššansurggiid ulbmiliin ja strategiijain. Erenoamážit ássiidiskkadeapmi ja mánáid ja nuoraid árvalusat leat deattuhuvvon.
Plánareaiddut leat maiddái dehálaččat go galgá láhčit diliid sámi kultuvrra, ealáhuseallima ja servodaga ovddideapmái, dás maiddái sámegielaid gáhttemii ja nannemii.
Ráđđehus áigu álbmotdearvvašvuođalága dieđihuvvon ođasmahttima oktavuođas árvvoštallat mo sámi álbmotdearvvašvuođahástalusat árvvoštallojit álbmotdearvvašvuođadoaibmabijuin, ja árvvoštallat doaibmabijuid doahttaleami nannemii.
4.3 Sámi perspektiivat álbmotdearvvašvuođaoahpuin
Dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahpuid nationála njuolggadusat (Rethos) gáibidit ahte buot sosiála- ja dearvvašvuođafága studeanttat galget dovdat sámiid vuoigatvuođaid, ja sis galgá leat máhttu ja áddejupmi sámiid stáhtusis álgoálbmogin.
Dehálaš lea ahte vuordámušat gelbbolašvuhtii sámi gielas ja kultuvrras eai biddjo dušše oahpuide mat deaivvadit sámi álbmogiin, muhto maiddái oahpuide daid fágaolbmuid várás geat barget servodatplánemiin ja vuogádatdásis, earret eará álbmotdearvvašvuođakoordináhtorat ja gielddaid váldodoaktárat. Servodatmedisiinna spesialistaoahppu gáibida buori máhtu dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji barggus, ja bálvalusovddideaddji vugiin.
Norgga fierpmádat oahpu ja dutkama várás dearvvašvuođaovddideamis hábme vuođđogealbosurggiid bachelor- ja mastergrádaoahpuide dearvvašvuođaovddideaddji barggus ja álbmotdearvvašvuođadiehtagis. Departemeantta ja fierpmádaga gaskasaš gulahallan lea ásahuvvon dainna áigumušain ahte digaštallat vejolaš gáibádusaid oahpuin mat válddahit mo sámi perspektiivvat galget fuolahuvvot servodatplánemis.
Boksa 4.2 Norgga fierpmádat oahpu ja dutkama várás dearvvašvuođaovddideamis
Norgga fierpmádagas oahpu ja dutkama várás dearvvašvuođaovddideamis lea mihttun nannet oahpu ja dutkama dearvvašvuođaovddideami alit oahpus, dutkaninstituhtain ja servodagas muđui. Álbmotdearvvašvuohta ja dearvvašvuođaovddideapmi leat komplementára suorggit, ja fierpmádaga mihttun lea nannet goappašagaid. Dearvvašvuođaovddidanfierpmádat ásahuvvui jagi 2010 ja oaččui dálá namas jagi 2022. Das leat mielde oahppoásahusat mat fállet oahppoprográmmaid álbmotdearvvašvuođas ja/dahje dearvvašvuođaovddideamis.
4.4 Prográmmat álbmotdearvvašvuođabargui gielddain
Stáhtas, fylkkagielddain ja gielddain leat iešguđet váikkuhangaskaoamit sámi álbmoga hástalusaid ja dárbbuid dustemii. Ollu váikkuhangaskaoamit ovddidan dihtii buori dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta Norgga álbmoga várás doibmet maid bures sámi álbmoga várás. Eaktun lea dattetge ahte dás dohko ferte láhčit dili dakkár doaibmabijuide ja movttiidahttit dakkár doaibmabijuid ovddideapmái mat erenoamážit dustejit sámi álbmoga hástalusaid.
Ollu dábálaš álbmotdearvvašvuođadoaibmabijut čađahuvvojit riikka gielddain ja fylkkagielddain. Dasa lassin čađahuvvojit ollu prošeavttat ja geahččaladdamat nannen dihtii neavvobumbbá. Prográmma álbmotdearvvašvuođabargui gielddain ásahuvvui jagi 2017, logijahkásaš áŋgiruššamin.
Prográmma galgá láhčit bargovugiid, doaibmabijuid ja reaidduid máhttovuđot ovddideapmái, ja movttiidahttit ovttasbargui gaskal gielddasuorggi ja dutkanbirrasiid ovddidanbargguin. Ulbmilin lea nannet áŋgiruššama psyhkalaš dearvvašvuođain ja gárreneastademiin oassin gielddaid ovddidanbarggus, ja loktet gielddaid gelbbolašvuođa máhttovuđot doaibmabijuid ovddideamis, implementeremis ja evalueremis.
Doarjjaruđat mannet gielddaide main leat jurdagat mo ovddidit ođđa doaibmabijuid prográmma ulbmila siskkabealde vuođđuduvvon sin hástalusgovvii, ulbmiliidda ja plánaide. Buot doaibmabijut ja vuogit mat ovddiduvvojit/geahččaluvvojit doarjjaortnega rámma siskkabealde, galget evaluerejuvvot. Nu mo prográmma dál lea hábmejuvvon, lea váldodeaddu biddjon oppalaš eastadeaddji doaibmabijuide mat leat jurddašuvvon mánáide ja nuoraide ja guoskevaš rávesolbmuide sin eallimis. Doarjjaortnega ruđat juolludovvojit fylkkagielddaide mat fas addet ruđaid viidáseappot gielddaide sin hástalusaid ja dárbbuid vuođul. Fylkkagielddat galget maiddái fállat bagadusa ja doarjaga dárbokártemis, doaibmabijuid ovddideamis ja evalueremis. Fylkkagielddat doibmet maiddái čanastahkan dutkanbirrasiid gaskkas. Ollu dain doaibmabijuin mat ožžot ruđaid prográmma bokte, leat olggobealde dearvvašvuođasurggiid ja leat vuođđuduvvon oahppo- ja astoáiggesuorgái ja čatnasit váhnenbagadeapmái.
Prográmmas eai leat dál prošeavttat main lea erenoamáš sámi profiila. Dat lea danne go prográmma lea jurddašuvvon oppalaš ásahussan ja galgá fátmmastit buot mánáid ja nuoraid ja sin bearrašiid. Porsáŋggu ja Kárášjoga gielddain leat doaibmabijut prográmma bokte, muhto dat eai leat erenoamáš sámi prošeavttat.
Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu jagi 2024 árvvoštallat doaimmaid mat movttiidahttet eanet dakkár prošeavttaide álbmotdearvvašvuođaprográmma siskkabealde mat dustejit sámi álbmoga hástalusaid.
Álbmotdearvvašvuođaprográmma vásáhusat čájehit ahte berre hábmet oppalaš prošeavttaid mat fátmmastit buot ulbmiljoavkkuid, maiddái sámi mánáid ja nuoraid. Raporta Institute of Health Equity nammasaš dearvvašvuođainstituhtas Londonis rávve ásahit doaibmabijuid nu ahte dat doibmet buoremusat sidjiide geat dan dárbbašit eanemusat, muhto leat buorit buohkaide (20). Ovdamearkka dihtii sáhttá álggahit doaibmabiju mii gieđahallet cielaheami, vuortnuheami ja vealaheami olles ulbmiljoavkku vuostá, muhto ahte doaibmabidju ásahuvvo nu ahte dat gieđahallá dakkár cielaheami maid sámi mánát ja nuorat vásihit. Dat sáhttá maiddái mearkkašit ahte addo vejolašvuohta ovddidit dakkár doaibmabijuid mat gieđahallet fáttáid mat leat eanet guoskevaččat sámi mánáid- ja nuoraidálbmogii.
4.5 Ahkeheivehuvvon Norga
Sámi perspektiiva galgá nannejuvvot barggus ahkeheivehuvvon Norggain.
Demográfalaš rievdamat eanet vuorrasiiguin, ja eanebuin geat ellet máŋga jagi ealáhagas, gusket maiddái sámi álbmogii. Ollu sámit ásset boaittobeali gielddain mat erenoamážit vásihit boarásmuvvi álbmoga ja ahte nuorat ássit fárrejit eret. Ráđđehus háliida buorebut ahkeheivehuvvon servodaga vai eanebut besset vásihit eanet buriid jagiid buriin dearvvašvuođain ja doaimmain, ja ahte eanebut besse oassálastit servodahkii nu mo sii háliidit, nu go bargui, eaktodáhtolašvuhtii, kultureallimii ja bearrašii. Dat eaktuda áŋgiruššama máŋgga arenas. Eastagiid oassálastima vuostá ferte uhcidit ja sihke eiseválddit, báikkálaš servodagat, ealáhuseallin ja almmolaš bálvalusat fertejit plánain vuhtiiváldit eanet vuorrasiid ja juohkehaš berre árat ráhkkanit iežaset vuorasvuhtii. Dearvvašlaš ja árjjalaš vuorasmuvvan lea čađamanni fáddá Álbmotdearvvašvuođadieđáhusas ja lea eaktun ráđđehusa bargui eanet guoddevaš dearvvašvuođa- ja fuolahuspolitihkkii.
Boksa 4.3 Vuorasmuvvan sámi servodagas
Aldring i et samisk samfunn nammasaš raporta vuorasmuvvama birra sámi servodagas čájeha mo boaittobeliid sámi servodaga ássit válddahit iežaset servodaga ja vuordámušaid vuorasvuhtii, ja makkár sadji vuorasmuvvamis lea gielddaid plánadokumeanttain ja bálvalusaid lágideamis (21). Eallinkvalitehtii lea dehálaš beassat orrut iežas ruovttus ja lagasbirrasis ja beassat searvat doaimmaide ja bisuhit sohkagullevašvuođa. Hástalusat guhkes gaskkaiguin almmolaš bálvalusaide, oktasašfálaldagaid váilevašvuohta ja heajos digitála gálggat dagahit ahte olmmoš dárbbaša veahki. Hástalussan lea maiddái go váilot heivvolaš ásodagat eallinagistandárddain. Danne leat buhcciidsiiddat dahje fuolahusásodagat áidna molssaeaktun go veahkkedárbu gártá stuoris uhccán eastadandoaimmaid geažil. Dáhpin lea ahte bearaš fuolaha iežas vuorrasiid go sii šaddet veahkkedárbbašeaddjin ja bearaš vuordá guhká ovdalgo bivdá veahki gielddas. Raporta čájeha maiddái ahte vuorrasat beroštit maiddái nuorat buolvvaid boahtteáiggis ja sin vejolašvuođain sáhttit sajáiduvvat ja viidáseappot ovddidit báikkálaš servodaga.
Stuorradiggedieđáhusain Meld. St. 24 (2022–2023) Felleskap og meistring – Bo trygt heime bidjá ráđđehus ovdan ollislaš áŋgiruššama surggiin báikkálaš servodagat, ásodagat, bálvalusat ja bargit. Stuorradiggedieđáhus deattuha buoret ásodatčovdosiid ovddideami miehtá riikka vuorasmuvvi álbmoga várás, ja ráđđehus lea dieđihan sierra vuorrasiidásodatprográmma. Ođastusas lea Prográmma ahkeheivehuvvon Norgga 2030 várás guovddážis das ahte oaččuhit buoret modeallaid ahkeheivehuvvon servodatovddideapmái dakkár surggiin go dearvvašvuohta, ásodagat, sosiála ja fysalaš doaimmat. Guovddážis ahkeheivehuvvon Norgga várás lea ovddasvástádus prográmmas ja dat doaimmaha nationála fierpmádaga ahkeheivehuvvon gielddaid várás, mas 218 gieldda leat mielde. Prográmmii gullá maiddái guoibmevuohta iešguđet organisašuvnnaiguin, ja ovttasbargu eaktodáhtolašvuođain oaččuhan dihtii eanet aktiivvalaš senioraid. Maiddái kampánnja boahttevaš vuorrasiid buolvvaid várás čađahuvvo, váikkuhan dihtii sin plánet iežaset boarisvuođa árat dakkár surggiin go heivvolaš ásodat, dearvvašvuohta ja sosiála doaimmat, earret eará dieđuiguin neahttasiiddus planleggelitt.no. Barggu dehálaš ulbmiljoavkun leat gielddat, ja prográmma veahkeha gielddaid bagademiin ja oaivademiin ja ovttasbargguin ahkeheivehuvvon čovdosiid ovddidemiin. Dakkár áŋgiruššansurggiid ovdamearkan leat lagasbirasdoaimmat, olgoguovllut, johtolatčovdosat ja olahahtti kulturdoaimmat. Eaktun lea vuorrasat ássiid mielváikkuheapmi, ja guovddáš fállá oahpahusa gielddaid vuorrasiidráđiide miehtá riikka. Diehtojuohkin, bagadeapmi ja ovdamearkkat leat čohkkejuvvon neahttasiidui aldersvennlig.no.
Máŋga gieldda sámi álbmogiin oassálastet nationála fierpmádahkii. Ráđđehus áigu nannet sámi perspektiivva barggus ahkeheivehuvvon servodatovddidemiin, ja Dearvvašvuođadirektoráhta ja Ahkeheivehuvvon Norgga guovddáš, ovttas Sámedikkiin, Sámedikki vuorrasiidráđiin ja gielddalaš doaimmaheddjiiguin, áigot geahčadit lagabui mo sáhttá láhčit dili buorebut buori ja árjjalaš boarisvuođa daid vuorrasiidda geain lea sámi duogáš.
Ollugat vuorrasat sámit háliidit eanet deaivvadansajiid, erenoamážit sámiide geat ásset Oslos ja eará gávpogiin. Muđui čujuhuvvo dárbui dulkonbálvalusaide ja bargiide dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas geat hálddašit sámegiela. Oslo gielddas leat sámit ovddastuvvon guovddáš vuorrasiidráđis.
Boksa 4.4 Sámedikki vuorrasiidstrategiija
Sámedikki vuorrasiidstrategiija (22) [Sámi vuorasolbmot] lea hábmejuvvon lagas ovttasbarggus Sámedikki vuorrasiidráđiin. Dat ovdandoallá ahte sámi vuorrasat leat resursan servodahkii ja ahte sii galget besset eallit eallimiiddiset dásseárvosat sápmelažžan ja dásseárvosaš olmmožin. Lassin buriid ja heivehuvvon dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid mearkkašupmái deattuhuvvo ahte sámi vuorrasat galget oažžut vejolašvuođa doaibmat árjjalaš oassálastin searvevuođas doppe gos sii ásset. Sin attus lea dehálaš servodahkii ja báikkálašbirrasii, ja dat addá vuorrasiidda gullevašvuođa ja buoret eallinkvalitehta. Vuorrasiin lea dehálaš doaibma sámi historjjá, vásáhusaid ja árbedieđu seailluheamis, ja dilit galget láhččojuvvot buolvasearvevuhtii ja máhttogaskkusteapmái.
Strategiija čujuha maiddái dasa ahte sámi giela ja kultuvrra olaheapmi lea dehálaš vuorrasiidda dakkár oktavuođain go dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain, kulturfálaldagain ja astoáiggedoaimmain. Sámediggi meannudii strategiija juovlamánus jagi 2023 ja dat galgá čuovvuluvvot doaibmaplánain.
4.6 Vázzimii ja doaimmaide heivehuvvon lagasbirrasiid ovddideapmi
Sámi perspektiiva galgá fuolahuvvot ovddidanprográmmas vázzin- ja doaibmanláđis lagasbirasovddideami várás. Prográmma galgá čađahuvvot válljejuvvon fylkkain ja gielddain, muhtumat dain maiddái sámi álbmogiin. Álbmotdearvvašvuođabarggus lea dakkár buriid ja sosiálalaččat guoddevaš lagasbirrasiid ja báikkálaš servodagaid ovddideapmi dehálaš áŋgiruššansuorgi, sihke gávpotlaš ja boaittobeale birrasiin, mat ovddidit dearvvašvuođa eallinkvalitehta ja mat leat sihke doaibmaovddideaddjit ja doaibmaláđđásat buot ahkejoavkkuid várás. Jaskesčohkkán ja uhccán fysalaš lihkadeapmi juohkebeaivválaš- ja bargoeallimis oažžu stuorra mearkkašumi maiddái dávddaide mat eai njoamo, geahča lagat máinnašeami 6. kapihttalis.
Lagasbiraskvalitehtat leat sosiálalaččat botnjut juogaduvvon. Olbmuin geain lea vuollegis sosioekonomalaš posišuvdna, lea uhcit vejolašvuohta beassat luonddu- ja ruonasguovlluide main lea buorre kvalitehta, muhto ávkkástallet eanet daiguin (20). Vuorrasat, uhcimus mánát ja doaibmavádjigat sorjájit erenoamážit ásodatlagas guovlluin fysalaš ja sosiála doaimmaid várás. Sii dárbbašit maiddái oanehis gaskka beaivválaš doaimmaide, luonddu- ja ruonasguovlluide beassanvejolašvuođain, mátkegeainnuiguin áhpásmahttima várás ja oadjebas vázzin- ja sihkkelastingeainnuiguin ovdan ruoktot skuvlii ja astoáiggedoaimmaide, jna. Danne ferte lagasbirrasiid fysalaš ja sosiála kvalitehtaid hábmet nu ahte sáhttá oažžut buoremus ávkki resurssain servodahkii ja buohkaide, seammás oažžut daid doaibmat buoremusat sin várás geat dan dárbbašit eanemusat. Seamma láhkai ferte fuolahit buriid olgoguovlluid mánáidgárddiin ja skuvllain, stoahkanšiljuin ja lagasbirasrusttegiin, ja lagasbirasolgoeallimii.
80 proseantta Norgga álbmogis ásset gávpogiin ja čoahkkebáikkiin. Doppe lea čohkiideapmi, kollektiivafálaldagat olámuttus, sihkkelastin- ja vázzingeainnut ja seammás doppe suodjalit ruonasareálaid ja lagasluonddu dehálaš áŋgiruššansuorgin ásahan dihtii sosiála guoddevaš lagasbirrasiid ja ránnjágottiid. Ollu sámiguovlluin fárrejit olbmot eret, mii dagaha ahte uhcit báikkálaš servodagat ožžot hástalusaid iešguđet fálaldagaid bisuhemiin.
Čuovvuleapmin departemeantta doaibmaplána fysalaš doaimmaid várás áigodahkii 2020–2029 álggahuvvon ovddidanbargu doaibmaovddideaddji lagasbirrasiiguin dainna áigumušain ahte ásahit ovddidanprográmma gávpot- ja eanagoddegávpogiid várás. Ráđđehus čuovvula dan sihke álbmotdearvvašvuođadieđáhusas ja Bo trygt hjemme-ođastusas mas prográmma gehččojuvvo ahkeheivehuvvon báikkálaš servodagaid oktavuođas. Ráđđehus áigu nannet nationála oktiiheiveheami ja doarju fylkkaid ja gielddaid máhtuin ja reaidduiguin plána- ja ovddidanbarggus ja surggiidgaskasaš ovttasbarggus. Dat lea ovddidanprográmma dehálaš ulbmil. Prográmma galgá leat katalysáhtor buoret ovttasbargui buot dásiin ja dan galget eará gielddat prográmmas sáhttit geavahit. Bajimus ulbmiliid gaskkas galgá leat buorebut oktiiheivehuvvon árja ja beaktilat resursageavaheapmi buot dásiin, ja buoret ja dássideappo juogaduvvon fysalaš ja sosiála lagasbiraskvalitehtat. Heivvolaš modeallat hábmen sihke boaittobeale gielddaide main leat stuorra gaskkat ja gávpotgielddaide galgá gullat ovddidanprográmmii. Seammá guoská gealbudeapmái, vásáhusjuogadeapmái ja bagadeapmái earret eará vázzimii ja doaimmaide heivehuvvon doaibmabijuid birra, ahkeheivehuvvon doaimmaid birra, olgoáibmoberoštusaid ja ealáhusdoaimmaid gaskavuođa birra. Áigumuš lea ahte fylkkagielddat fuolahit oktiiheivehanrolla ovttasdoaibmamis oassálasti gielddaiguin iešguđet gielddain. Ahkeheivehuvvon gielddaid nationála fierpmádagas leat čohkkejuvvon ovdamearkkat oppalaččat hábmejuvvon ja ahkeheivehuvvon olgoguovlluin mii dahká álkibun lihkadit ja čađahit fysalaš doaimmaid (23).
4.7 Sámi jietna nationála álbmotdearvvašvuođapolitihkas
Oassin govddit ovttasbarggus gaskal gielddaid, fylkkagielddaid, eaktodáhtolaš organisašuvnnaid ja ealáhuseallima áigu ráđđehus váldit álgaga ásahit álbmotdearvvašvuođapolitihkalaš ráđi. Áigumuš ráđiin lea ásahit arena mas politihkalaš jođiheapmi ja dakkár govda servodatberoštusaid ovddasteaddjit go ealáhuseallima, bargomárkana, eaktodáhtolaš suorggi ja gielddasuorggi ovddasteaddjit sáhttet deaivvadit ságaškuššan dihtii álbmotdearvvašvuođapolitihka. Ráđđi galgá leat mielde čalmmustahttimin álbmotdearvvašvuođa guovddáš servodathástalussan ja váikkuhit hutkáivuhtii ja dasa ahte ovddidit eaiggátvuođa álbmotdearvvašvuođapolitihka mihtuide ja váikkuhangaskaomiide. Arena šaddá dehálaš ovttasbargui ja guoibmevuhtii ja dasa ahte háhkat árvalusaid boahttevaš álbmotdearvvašvuođapolitihkkii.
Ráđđehusa áigumuš lea oažžut bistevaš sámi ovddasteaddji álbmotdearvvašvuođapolitihkalaš ráđđái, Sámedikki árvalusa vuođul.
4.8 Loktet álbmoga máhtu sámi historjjás, kultuvrras ja servodateallimis
Veahkehan dihtii almmolaš hálddašeami bargiid oažžut eanet máhtu sámiid ja nationála minoritehtaid birra lea ovddiduvvon e-oahppanprográmma sámiid ja nationála minoritehtaid birra Norggas (24). Prográmma addá dieđuid sámiid ja dan viđa nationála minoritehta birra, guđe áššiiguin sii barget ja guđe vuoigatvuođat sis leat. Prográmma rávve maiddái das maid bargit berrejit dahkat vai joavkkuin lea buorre deaivvadeapmi almmolašvuođain. Kurssa ulbmiljoavkun leat stáhta, fylkka ja gieldda buot dásiid bargit. Ráđđehus áigu oahpásmahttit prográmma KS-čoahkkanemiid ja fylkkaid čoahkkimiin. Departemeanttat ja direktoráhtat áigut geavahit prográmma eanet.
Sámi ofelaččat galget leat mielde loktemin Norgga nuoraid máhtu sámi diliid birra. Dan dahket ofelaččat go galledit skuvllaid miehtá riikka ja viidáseappot ovddidit neahttasiiddu www.samiskeveivisere.no, mii lea dehálaš diehtojuohkinkanála. Sámi ofelašortnet ásahuvvui jagi 2024. Ofelaččat čađahit jahkeoahpu Sámi allaskuvllas Guovdageainnus ja ofelašbargu lea oassi oahpus.
Ofelašortnega ulbmil lea ahte sámi nuorat galget gulahallat eará nuoraiguin, ja nu leat mielde eastadeamen čearddalaš vealaheami. Nubbi dehálaš bealli ofelaččaid barggus lea veahkkin eastadit cielaheami, vaššás cealkámušaid ja ovdagáttuid sámiid vuostá. Váldoulbmiljoavkun leat joatkkaskuvllaid oahppit.
Stuorra jearaheami geažil skuvllain ja dan geažil go sámevašši lassána, nanne ráđđehus sámi ofelašortnega 2 miljon ruvnnuin jagi 2024, nu ahte ortnega sáhttá viiddidit njealji sámi ofelaččas guđa sámi ofelažžii skuvlajagi 2024/2025 rájes.