7 Dearvvasvuođa- ja fuollasuorgi
Dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusat fertejit organiserejuvvot divššohasaid dárbbuid vuođul, ja divššohasaide galgá sihkkarastojuvvot dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaid dásseárvosaš fálaldat riikka miehtá. Divššohasa sihkkarvuođa ja bálvalusaid kvalitehta eaktun lea ahte dearvvasvuođabargit ja divššohasat/geavaheaddjit áddehaddet. Ráđđehusa áigumuš lea láhčit divššohassii dakkár dearvvasvuođabálvalusa mas divššohas galgá leat guovddážis, galgá dovdat árvvus adnojumi ja rabasvuođa go sus lea dahkamuš dearvvasvuođabálvalusain ii ge galgga dárbbašit vuordit menddo guhká go ii leat dárbu. Divššohas galgá leat mielde dahkamin mearrádusaid iežas birra.
Dieđáhusas Meld. St. 7 (2019–2020) Nasjonal helse- og sykehusplan 2020–2023, čujuhuvvo dasa ahte digitaliseren lea guovdilis váikkuhangaskaoapmi dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusa beavttálmahttimis ja viidásat ovddideamis. Diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija (IKT) eaktuda lihkostuvvama go áigumuš lea láhčit divššohassii dearvvasvuođabálvalusa. Digitála bálvalusat addet ođđa vejolašvuođaid searvadit divššohasaid, geavaheddjiid ja ássiid. Ođđaáigásaš IKT-čovdosat addet dearvvasvuođabargiide vejolašvuođa fáhtet dárbbašlaš divššohasdieđuid ja ođasmahttojuvvon diehto- ja mearridandoarjaga.
Sámi divššohasaid hástalusat dearvvasvuođa- ja fuollasuorggis čatnasit dasa ahte fágaolbmuin máŋgga dáhpáhusas váilot dieđut sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra. Sámi divššohasain ii leat máŋgga dikšundilis vejolašvuohta geavahit iežaset giela. Dat dagaha ahte divššohasaide lea váttis čilget iežas váttu ja áddet divššáriid ruovttoluottadieđihemiid. Dat mielddisbuktá ahte muhtun sámegielalaš divššohasat eai sáhte aktiivvalaččat oassálastit dikšumii, ja seammás lassána riska oažžut boasttu diagnosa ja divššu, ja ahte bálvalusa kvalitehta hedjona.
Dearvvasvuođa- ja fuollasuorggis leat digitaliseremii gulli proseassat jođus. Measta buot bargoproseassat dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusas gusket digitaliseremii – dieđut divššohasa birra čállojuvvojit elektrovnnalaš divššohasjournálii, elektrovnnalaš dieđut divššohasa birra sáddejuvvojit gaskal buohcceviesuid, gielddaid ja gielddaid fástadoaktáriid, doaktárat árvvoštallet røntgengovaid dihtoršearpmas, dearvvasvuođabargit registrerejit elektrovnnalaččat maid dálkasiid divššohas lea ožžon, ja divššohasat sáhttet dađistaga eambbo gulahallat digitálalaččat dearvvasvuođabálvalusain. Digitaliseren addá maid vejolašvuođa sirdit bálvalusaid divššohasa lagabui.
7.1 Vuoigatvuohta oažžut dásseárvosaš dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaid ja bálvaluvvot sámegillii
Divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođalágas čuožžu ahte buot divššohasain lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaid. Doaba «dárbbašlaš dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusat» dulkojuvvo nu ahte dat addá vuoigatvuođa oažžut dárbbašlaš dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaid main lea dorvvolaš dássi, oktagaslaš dárboárvvoštallama vuođul. Dárbbu viidodat ja dássi galget árvvoštallojuvvot konkrehta. Dat mii lea mearrideaddji, lea divššohasa dárbu. Divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka gehččojuvvo eará lágaid oktavuođas mat gusket dearvvasvuođa- ja fuollabálvalussii ja dasa gullet omd. dearvvasvuođabargiid láhka, spesialistadearvvasvuođaláhka ja dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusláhka, bátnedearvvasvuođaláhka ja láhka psykalaš dearvvasvuođasuodjalusa birra. Divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođalágas boahtá maid ovdan ahte diehtojuohkin galgá leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nu go ahkái, láddamii, vásáhussii ja kultur- ja gielladuogážii.
Sámeláhka addá dasa lassin viiddiduvvon vuoigatvuođa geavahit sámegiela dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis mii mielddisbuktá ahte sus guhte háliida geavahit sámegiela fuolahan dihtii iežas beroštusaid báikkálaš ja regionála dearvvasvuođa- ja sosiála ásahusaid ektui hálddašanguovllus, lea vuoigatvuohta bálvaluvvot sámegillii. Dásseárvosaš dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusat sámi divššohasaide eaktudit ahte bálvalusat heivehuvvojit divššohasaid gielalaš ja kultuvrralaš duogážii.
7.2 Digitaliseren dearvvasvuođa- ja fuollasuorggis
Teknologiija geavaheapmi dearvvasvuođa-, fuolla- ja sosiálasuorggis lea ovdánan ollu jagiid mielde, ja dađistaga eanet teknologalaš bálvalusfálaldagat ovddiduvvojit. Digitála ássifálaldagat dahket ássiide álkibun čuovvulit iežaset dearvvasvuođa ja heivehit oktavuođa dearvvasvuođabálvalussii iežaset beaivválaš eallimis. Oppalaččat fertejit evttohusat/dárbbut dearvvasvuođa- ja fuollasuorggis mat gusket digitaliseremii, šaddat e-dearvvasvuođa nationála stivrenmálle oassin mii lea ásahuvvon nannen dihtii IKT-ovddideami dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusas.
Bajimus ulbmilat IKT-ovddideapmái dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusas mearriduvvojedje jagi 2013 go dieđáhus Meld. St. 9 (2012–2013) En innbygger – en journal gieđahallojuvvui. Dat ulbmilat gustojit ain:
Divššohas- ja geavaheaddjidieđut galget leat dearvvasvuođabargiide álkit fidnet.
Ássit galget oažžut ovttageardánis digitála bálvalusaid.
Dieđut galget leat olahahttit kvalitehtabuorideami, dearvvasvuođagoziheami, stivrema ja dutkama várás.
7.3 Digitála reaidduid geavaheapmi divššus
Ollu dearvvasvuođastašuvnnain eai leat sámegielalaš bargit. Daid sámi mánáid kárten geain lea sámegiella vuosttasgiellan, sáhttá dat dagahit unohis váikkuhusaid. Maiddái go olbmos lea oktavuohta fástadoaktáriin ja eará dearvvasvuođabargiiguin, sáhttá dan vásihit loavkašuhttimin go dearvvasvuođabargit eai hála dahje ádde sámegiela. Videokonsultašuvnna ja šearbmadulkka geavaheapmi ovttasráđiid gielddaiguin dahje eará bálvalusbáikkiiguin main leat sámegielat bargit, sáhttá dakkár dáhpáhusain geavahuvvot gulahallanváttisvuođaid čoavddusin. Čovdosat leat odne olahahttit ja sierranas gielddaide dahje fitnodagaide ii leat eará go váldit daid atnui.
Guhká lea leamaš hástalussan sáhttit čállit divššohasjournála ja epikriissa sámegillii go vuogádagat eai doarjjo sámegiela čállinmearkkaid (geahča goalmmát kapihttala). Hástalusa lea earret eará Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG) váldán ovdan. Sámegiela čállinmearkkaid geavaheapmi dakkár digitála čovdosiid oktavuođas go video, čálgoteknologiija jna. ii leat álgovuolggalaččat miige váttisvuođaid. Dattetge leat hástalusat oaččohit buvttadeddjiid ovddidit dakkár doaimmaid čovdosiin.
7.4 Dearvvasvuođadieđuid digitála fidnen sámegillii
Helsenorge.no lea nationála ássiidportála olles Norgga dearvvasvuođa várás. Vuogádat lea guovtteoasat, ja sisttisdoallá diehtojuohkinsiidduid main leat kvalitehtasihkkarastojuvvon sierranas fáttáid birra ja iešbálvalančovdosiid birra mat gáibidit sihkkaris sisaloggema. Čuovvovaš gusto sámegiela geavaheapmái helsenorge.no ássiidportálas:
Ulbmil lea ahte lea sámegiel fálaldat mas lea buorre kvalitehta helsenorge.no portálas. Neahttasiidduin lea davvisámegiella válljejuvvon sámegiellan. Golmma almmolaš sámegielas (davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas) lea davvisámegiella stuorámus. Davvisámegiela ovddideapmi čállingiellan lea maid ollen guhkkelii go eará sámegielaid ovddideapmi. Dušše válljejuvvon siiddut helsenorge.no:s leat olámuttos sámegillii. Dárbu jorgalahttit eambbo sámegillii galgá kártejuvvot ovttasráđiid helsenorge.no ovttasbargoguimmiiguin.
Ráđđehus almmuhii jagi 2019 strategiija mii galgá buoridit álbmoga dearvvasvuođagelbbolašvuođa. Čielga giella divššohasaid sisagohččumiin sáhttá eastadit dahje geahpedit heajos gulahallama. Divššohassisagohččumiid kvalitehta galgá buoriduvvot ja álggahuvvon lea nationála prošeakta man ulbmil lea buoridit giela divššohassisagohččumiin spesialistadearvvasvuođabálvalusas. Davvi Dearvvašvuođas lea erenoamáš ovddasvástádus divššohassisagohččumiid ja eará dieđuid jorgaleamis regiovnna sámi divššohasaid várás.
7.5 Ovdáneapmi koronapandemiija áigge
Koronapandemiijas lea leamaš dat váikkuhus ahte čielgasit leat boahtán oidnosii stuorra vejolašvuođat lasihit digitála čovdosiid geavaheami eanaš servodatsurggiin. Dearvvasvuođa- ja fuollasuorgi lea čájehan stuorra nuppástuhttinnávcca pandemiija áigge. Vásáhusat leat čájehan ahte leat buorit vejolašvuođat jođálmahttit digitaliserema dearvvasvuođa- ja fuollasuorggis mas šaddá ávki go pandemiija lea nohkan ge, ja mii váikkuha ollu viidábut go kriissaid hálddašeapmi. Eai dušše dearvvasvuođabargit leat šaddan eambbo digitálan, muhto divššohasat ge leat heivehan iežaset dillái.
Pandemiija áigge lea dearvvasvuođa- ja fuollabálvalus ollu eambbo go ovdal váldán atnui dálá nationála e-dearvvasvuođačovdosiid nu go nationála dearvvasvuođaportála, helsenorge.no, ja váimmusjournála. Galledemiid lohku helsenorge.no:s lassánii sakka pandemiijaid áigge, ja jagi 2020 vuosttas tertiála áigge ledje Dearvvasvuođa Norggas 22,68 miljon galledeami mii lea measta galledemiid logu duppalastin seamma áiggi ektui diibmá. Vásáhusat pandemiija hálddašeamis čájehit ahte lea dárbu ahte olles suorgi laktá iežas mielde ja váldá atnui oktasaš vuođđovuogádagaid mat leat ásahuvvon ovttasdoaibmama várás.
Koronapandemiija lea váikkuhan dasa ahte čálgoteknologalaš čovdosat gielddain leat lassánan mearkkašahtti láhkai, erenoamážit digitála ruovttučuovvuleapmi. Dat lea dehálaš go áigumuš lea eastadit njoammuma leavvama dannego ruovttubálvalus sáhttá geahpedit finademiid logu, seammás go geavaheaddjit fuolahuvvojit ja dovdet oadjebasvuođa. Gielddat leat čájehan johtilis nuppástuhttinnávcca ja ovttasbargonávcca. Dasa lassin lea Nationála čálgoteknologiijaprográmma váikkuhan nationála oktiiheiveheapmái pandemiija oktavuođas, gielddaid dárbbuid kártema bokte ja KS veahki bokte elektrovnnalaš dálkkaslihtiid oktasaš háhkamii. Dákkár oktasaš háhkamiin sestet gielddat áiggi, seammás go dat álkkásmahttá skáhppojeddjiid dili geat vásihit ollu diŋgomiid. Ovdamunni lea maid čohkket eanet gielddaid dárbbu na ahte skáhppojeaddjit sáhttet lágidit buktagiid stuorát meriid mielde.
Dilli lea maid láhččojuvvon dasa ahte digitála ruovttučuovvuleapmi eanet geavahuvvo spesialistadearvvasvuođabálvalusas. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lea pandemiija áigge gohččon regionála dearvvasvuođafitnodagaid váldit atnui digitála ruovttučuovvuleami ja neahttavuđot divssu go dat lea vejolaš. Digitála ruovttučuovvuleapmi ja neahttavuđot dikšu sáhttet leat mávssolaččat sihkkarastin dihtii oadjebas fálaldaga divššohasaide, ja sáhttet maid váikkuhit muhtun hástalusaid čoavdimii čoahkkanan doaimmaid oktavuođas go dađistaga eambbo dábálaš doaibma šaddá. Rámmaeavttut heivehuvvojit dasa ahte galgá leat vejolaš sirdit eanet bálvalusaid digitála vuođđovuogádagaide ja ruoktot divššohasaid lusa. Dat sáhttá leat stuorra ávki daidda sámi divššohasaide geain lea guhkes mátki dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaide.
Pandemiija lea maid nannen ovttasbarggu gaskal etáhtaid, ja ovttasbarggu skáhpponindustriijain. Dasa lea buorre ovdamearka ovttasbargu gaskal Direktoráhta e-dearvvasvuođa, Dearvvasvuođadirektoráhta, Álbmotdearvvasvuođainstituhta, KS ja regionála dearvvasvuođafitnodagaid ráddjen dihtii njoammuma leavvamis ja buhcciid dikšun ja čuovvuleami dihtii pandemiija áigge. Ealáhuseallin lea leamaš dehálaš ovttasbargoguoibmi ja lea veahkehan gielddaid ja buohcceviesuid ollu buriid čovdosiiguin vai dat ain galget sáhttit fállat alladássásaš dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaid pandemiija áigge.
Dehálaš lea viidásat ovddidit buriid digitála čovdosiid ja bargovugiid maiddái pandemiija maŋŋá. Koronadilli lea duođaštan dakkár teknologalaš čovdosiid dárbbu mat addet darvvasvuođabargiide vejolašvuođa fidnet álkit ja dorvvolaččat divššohas- ja geavaheaddjidieđuid, ássiide álkis ja dorvvolaš digitála bálvalusaid ja čovdosiid mat dahket dieđuid olahahttin kvalitehtabuorideami, dearvvasvuođagoziheami, stivrema ja dutkama dihtii.