10 Ekonomalaš ja hálddahuslaš ℅uvvosat

Dieđáhusa kapihttalis 9 evttohuvvo lasihit árjjaid ohppui ja dutkamii oassin ráđđehusa politihkas sámi veahkadaga hárrái. Erenoamá¿it deattuhuvvojit doaibmabijut mat galget nannet ja seailluhit sámegiela institušuvnnain maidda dál lea dákkár ovddasvástádus biddjojuvvon. Oahppu sámiguoski fágain muđui ja sullasaš dutkan fágaduovdagiin mas lea sámi geah℅℅anvuohki galgá maiddái nannejuvvot.

Romssa universiteahtta ja Sámi allaskuvla šaddet váldooassádallin dán oktavuođas. Dutkibesten ja gelbbolašvuođahuksen fertejit almmatge dáhpáhuvvat guhkesáigásaš árjjaid veagas dasgo bestenvuođus lea uhcci. Evttohuvvon doaibmabijut (vrd. ℅uoggáin 9.2.3, 9.3.1 ja 9.3.2) galget geh℅℅ojuvvot ovtta olis ráđđehusa dutkama oppalaš lasihanplánain, ja leat boahttevaš jagiid budjeahttarámmaid duohken.

Sáhttá leat dárbu liige bestendoaibmabijuide (vrd. ℅uoggáin 9.3.6) ja bisuhit oahpuid vaikko vel studeantabestenvuođus lea uhcci ja molsašuvvi (vrd. ℅uoggáin 9.4 ja 9.5). Departemeanta áigu dan gea¿il árvvoštallat dárbbu nannet juolludusaid institušuvnnaide diekkár ulbmiliidda. Dákkár árvvoštallamat dahkkojuvvojit oassin dábálaš budjeahttaproseassas ja ruhtaduvvojit dálá budjeahttarámmaid siskkabealde.

Evttohusat eai navdojuvvo mielddisbuktit hálddahuslaš ℅uvvosiid. Evttohuvvon ℅ielggadus fágalaš ovttasbarggu gárgedeapmái guoski organisatuvrralaš rámmaid birra mielddisbuktá áiggi vuollái hálddahuslaš ℅uvvosiid.