2 Láhkaevttohus ja dasa mearkka[s]umit

2.1 1. Kapihtal. Lága ulbmil ja sámi boazodoalu riektevuo[d][d]u

2.1.1 § 1–1. Sámi boazodoallu

Sámi boazodoallu galgá bisuhuvvot dea[t]ala[s] vuo[d][d]un sámi kultuvrii ja servodateallimii. Lága ulbmil lea lágidit dilála[s]vuo[d]aid nu ahte sámi boazodoallu ain sáhttá doaimmahuvvot sámi boazoguohtunguovllus, g℅. § 3–1, Vuo[d][d]olága § 110a ja álbmotrievtti mearrádusaid mielde álgoálbmogiid ja unnitálbmogiid birra, g℅. maiddái olmmo[s]vuoigatvuo[d]alága miessemánu 21. b. 1999 nr. 30.

Sihkkarastit boahtteva[s] sámi boazodoalu, galgá láhka lágidit dilála[s]vuo[d]aid nu ahte sámi boazoguohtunguovllu boazoguohtuneatnamat geavahuvvojit ekologala[s] ja kultuvrrala[s] guoddinana vuogi ja sámi árbevieruid ja vieruiduvvama 1 mielde, ja ahte boazodoallu addá oadjebas ekonomala[s] ja sosiála dili sidjiide geain boazodoallu lea fidnun.

Láhka lea vuo[d]ustuvvon dasa ahte sámi boazodoalus lea dolo[s] áiggi rájes geavaheami vuo[d]ul vuoigatvuohta vieruiduvvama mielde geavahit sámi boazoguohtunguovlluid eatnamiid. Lága ulbmil lea maiddái leat mielde sihkkarastime dáid vuoigatvuo[d]aid ja heivehit boazodoalu ja eará ealáhusaid ja servodatbero[s]tumiid gaskavuo[d]aid.

Láhka galgá maiddái vieruiduvvan geavaheami siskkobealde, dan muddui go dárbba[s]la[s], heivehit boazodolliid siskkáldas gaskavuo[d]aid. Dasa lasssin lea láhka vuo[d][d]un dasa ahte boazodoallu organserejuvvo ja háldda[s]uvvo ávkkála℅℅at, ja láhka addá njuolggadusaid dása movt eiseválddit sáhttet heivehit boazodoalu vai dán paragráfa ulbmilat olla[s]uva[s]e.

Mearkka[s]umit § 1–1:

Mearrádus lea sullii seamma go 1978 lágá ulbmilparagráfa, § 1. Go boazodoalloláhka vuostta¿ettiin ℅ielggada sámi boazodoalu dilálala[s]vuo[d]aid, de Boazodoalloláhkalávdegoddi evttoha ahte ulbmilparagráfa juhkkojuvvo, nu ahte dát paragráfa guoskkaha boazodoalu sámi boazoguohtunguovllus, ja ahte evttohusa § 1–3 guoská boazodollui mu[d]ui riikkas.

Diekkár juohkimiin boahtá ℅ielgaseappot ovdan ahte láhka galgá lágidit dilála[s]vuo[d]aid sámi boazodollui Vuo[d][d]olága § 110a ja Norgga riikkaidgaskasa[s] geatnegasvuo[d]aid mielde, g℅. vuostta[s] la[d][d]asa .

Dajaldagat leat veahá rievdaduvvon vai njuolggadus [s]addá ℅ielgaseabbo ja buorebut heivehuvvon lága njuolggadusaide. —ujuhuvvo maiddái o[d][d]a olmmo[s]vuoigatvuo[d]aláhkii, miessemánu 21. b. 1999 nr. 30. Erenoamá¿it lea mearkka[s]anveara ahte jagi 1966 ON-konven[s]uvnna 27. artihkal lea váldon láhkii. Dát mearrádus gáhtte maiddái sámi kultuvrra ávnnasla[s] eavttuid, ja lea erenoamá¿it boazodollui hui dea[t]ala[s] mearrádus. 27. artihkkala kultuvra-doahpaga ipmárdusa dáfus ℅ujuhuvvo ℅uoggái 4.4.1 dás ovdalis 2 .

Nuppi la[d][d]asa mearrádusat vástidit mihá muddui 1978-lága vuostta[s] oassái, geah℅a almmátge ma[n][n]elis boazodolliid vuoigatvuo[d]aid nannema birra.

Nuppi la[d][d]asis lea doaba «ekologala[s]» doalahuvvon, muhto dan dáfus deattuha lávdegoddi ahte dán doahpage ferte geah℅℅at sámi árbevirola[s] boazodoalu oktavuo[d]as. Sihke dan dihte go lávdegoddi lea dáhtton garraseappot deattuhit sámi boazodoalu, ovdamearkka dihte siidda, g℅. ℅uoggá 9.2 ovdalis 3 , de lea evttohuvvon ahte dilála[s]vuo[d]at galget lágiduvvot boazodollui sámiárbevieruid ja vieruiduvvama mielde . Doahpaga sámi boazoguohtunguovlu dáfus ℅ujuhuvvo láhkaevttohusa § 3–1.

Vaikko 1978-lága ulbmilparagráfa, § 1, lea ge nu movt lea, de leat dan lágas mearrádusat mat vuoruhit eará bero[s]tumiid go boazodoalu. —ujuhuvvo ovdamearkka dihte 11. ja 15. paragráfaide ja 5. kapihttalii. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit dáid mearrrádusaid rievdaduvvot. Mearrádusaid ferte nappo dulkot boazosámiid vieruiduvvan vuoigatvuo[d]aid vuo[d]ul. Jus dát vuoigatvuo[d]at [s]addet gáidat namuhuvvon láhkamearrádusaid gea¿il, de galgá addot buhtadus dábála[s] bággolotnun-njuolggadusaid vuo[d][d]ojurdagiid mielde, g℅. Vuo[d][d]olága § 105.

Njuolggadusat fertejit maiddái dulkojuvvot Norgga álbmotrievttála[s] geatnegasvuo[d]aid olis. Dát eaktu lea dan dihte vai min siskkáldas njuolggadusat eai [s]atta vuostálaga min olmmo[s]vuoigatvuo[d]ala[s] geatnegasvuo[d]aiguin. Ma[n][n]el go ON-konven[s]uvnna 27. artihkal siviila ja politihkala[s] vuoigatvuo[d]aid birra lea láhkii heivehuvvon, lea ℅ielgan ahte njuolggadusat mat mannet dan mearrádusa vuostá galget gáidat, g℅. olmmo[s]vuoigatvuo[d]alága 3. §.

Goalmmát la[d][d]asis ℅ujuhuvvo dasa ahte sámi boazodoalu riektevuo[d][d]u lea geavaheapmi dolo¿a rájes, das lea nappo ie[s]heanalis riektevuo[d][d]u. —ujuhuvvo ℅ielggadeapmái ℅uoggás 7.1. dás ovdalis 4 . Vai ii leat makkárge eahpádus, ja maiddái deattuhan dihte ahte sámi boazodoalus lea ie[s]heanalis riektevuo[d][d]u, de lea evttohusa §:s 1–2 dat daddjon ℅ielgasit, g℅. dan paragráfa mearkka[s]umiid.

1978-lága 1. § nuppi cealkagis daddjo ahte ealáhusa ovdáneapmi ja doaimmaheapmi berre addit oadjebas ekonomala[s] ja sosiála dilála[s]vuo[d]aid sidjiide gu[d]iin lea boazodoallu fidnun, seammás go sin vuoigatvuo[d]at sihkkarastojuvvojit . Lea veahá eahpe℅ielggas mii dáinna cealkagiin oaivvilduvvo go boazodoalloláhka ii sihkkarastte boazodolliide guohtumiid jus lea gilvu eará bero[s]tumiiguin, omd. areálaá[s][s]iin. Nuppe bealis gea¿uha mearrádus prinisihpa man maiddái ferte geah℅℅at ovttas ulbmiliin ahte sihkkarastit boahtteva[s] sámi boazodoalu, g℅. evttohusa vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asiid. Dan dihte evttoha lávdegoddi ahte 1978-lága vuostta[s] la[d][d]asa nubbi cealkka doalahuvvo, muhto nu ahte deattuhuvvo ahte maiddái eará doaimmat, ovdamearkka dihte ekonomala[s] doarjjaortnegat, leat dea[t]ala℅℅at dasa ahte boazodoallu sáhttá ávkkástallat ie¿as vuoigatvuo[d]aid. Dan dihte lea lávdegoddi válljen dadjat evttohusa goalmmát la[d][d]asis leat mielde sihkkarastime .

Jus boazodoallu galgá bisuhuvvot ja ovdánahttojuvvot sámi álbmoga ealáhussan, de lea áibbas dárbba[s]la[s] ahte eará háldda[s]anbealit dihtet boazodoalu vuoigatvuo[d]aid birra. Dan dihte liv℅℅ii leama[s] sávahahtti boazodoalloláhkiii bidjat dákkár oppala[s] mearrádusa:

«Almmola[s] válddi doaimmaheamis eará lágaid mielde galget eiseválddit vuhtii váldit dárbba[s]la[s]vuo[d]a gáhttet sámi boazodoalu sámi kultuvrra ja servodateallima vuo[d][d]un.»

Diekkár njuolggadusa evttoheapmi láhkii lea nappo olggobealde lávdegotti válddi, ja dan dihte ferte lávdegoddi duhtat dasa ahte du[s][s]e ℅ujuhit diekkár njuolggadusa dárbba[s]la[s]vuhtii.

Lávdegoddi ℅ujuha erenoamá¿it plánaeiseválddiid ovddasvástadussii fuolahit boazodoalu areáladárbbuid. Dán oktavuo[d]as sáhttá ℅ujuhit Sámevuoigatvuo[d]alávdegotti evttohussii NOU 1997: 4, Sámi kultuvrra luondduvuo[d]us, siidu 545, ℅uovvova℅℅a lasiheami birra geassemánu 14. beaivvi 1985 nr. 77 plána- ja huksenlága 2. §:ii:

«Plánemis dán lága olis galgá deattuhuvvot sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvu[d][d]osa.»

Lávdegoddi doarju diekkár mearrádusa, muhto vállje[s]ii dadjat nugo njealjis Sámevuoigatvuo[d]alávdegotti lahtuin evttohedje:

«Plánemis dán lága olis galgá deattuhuvvot sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvu[d][d]osa, dás maiddái gáhttet guoddinana boazodoalu.»

Njealját la[d][d]asis leat evttohuvvon seamma mearrádusat go 1978-lága 1. § nuppi la[d][d]asa 3. ja 4. ℅uoggáin, muhto lea deattuhuvvon ahte siskkáldas á[s][s]iid heiveheapmi galgá dáhpáhuvvat vieruiduvvan geavaheami vuo[d]ul, g℅. ℅uoggáid 7.3 ja 9.6 5 dás ovdalis ja evttohusa § 8–1 ja § 9–3 oktan mearkka[s]umiiguin.

1978-lága § 1 goalmmát ja njealját la[d][d]asat leat evttohusa §:s 2–1.

2.1.2 § 1–2. Riektevuo[d][d]u

Riekti sámi boazodollui lea vuo[d][d]uduvvon dan geavaheapmái mii lea ℅a[d]ahuvvon daid guovlluin gos boazodoallu lea doaimmahuvvon dolo[s] áiggi rájes.

Mearkka[s]umit § 1–2:

Dákkár njuolggadusa lea Sámevuoigatvuo[d]a lávdegotti eanetlohku evttohan, g℅. NOU 1997: 4 Naturgrunnlaget for samisk kultur (Sámi kultuvrra luondduvuo[d]us), s 329, ja dan lea Sámediggerá[d][d]i dorjon 30.5.2000, á[s][s]is 7/01, dan oktavuo[d]as go gaskabo[d][d]osa℅℅at gie[d]ahalai Sámedikki boazodoalloplánalávdegotti evttohan boazodoalloplána, g℅. kapihttaliid 5 ja 9.1 6 .

Ii eahpiduvvo ahte evttohuvvon njuolggadus ℅uovvu dála gustova[s] rievtti, g℅. ℅uoggá 7.1 7 . Juo Lappekodisiila eaktuda boazosámiid vieruiduvvan vuoigatvuo[d]aid. O[d][d]aset riekteá[s][s]it, erenoamá¿it Rt. 1968 siiddu 429 rájes, Álttesjávrri (Altevatn) á[s][s]i, atnet vuo[d][d]un ahte lea sáhka vuoigatvuo[d]ain dolo[s] áiggi rájes geavaheami vuo[d]ul.

Vaikko mearrádus mii evttohuvvo láhkii juo ℅uovvu ℅álekeahtes njuolggadusain, de lea mihá buoret ahte njuolggadus ℅állojuvvo láhkii, nu ahte dán prinsihpa ii galgga sáhttit boastut áddet. Lea oainnat oalle viidát ain dat ipmárdus ahte boazosámiin ii leat seamma vuoigatvuo[d]asuodjalus go omd. almennetvuoigatvuo[d]ala℅℅ain. Mu[d]ui ℅ujuhuvvo NOU 1997: 4, 327. siiddu rájes.

2.1.3 § 1–3. Eará boazodoallu

Olggobealde sámi boazoguohtunguovllu galgá láhka lágidit dilála[s]vuo[d]aid ekologala[s] guoddinana geavaheapmái boazoguohtuneatnamiin dain guovlluin gosa lea addon boazodoallolohpi § 3–5 njuolggadusaid mielde.

Mearkka[s]umit § 1–3:

—ujuhuvvo § 1–1 mearkka[s]umiide dás ovdalis.

2.2 2. Kapihtal. Lága doaibmaviidodat

2.2.1 § 2–1. Geográfala[s] doaibmaviidodat

Dát láhka lea riikkas fámus dainna gár¿¿ádusain mii boahtá ovdan lágas geassemánu 9. beaivvi 1972 nr. 31 Norgga ja Ruo[t]a soahpamu[s]a vuo[d]ul boazoguohtumiid birra guovvamánu 9. beaivvi 1972.

Trollheimen-guovllu boazodollui gustojit njuolggadusat juovlamánu 21. beaivvi 1984 lágas nr. 101 boazodoalu birra suohkaniin Meldal, Midtre Gauldal, Oppdal, Rennebu, Rindal, Sunndal ja Surnadal.

Mearkka[s]umit § 2–1:

Vuostta[s] la[d]as : Mearrádus lea dat seamma mii lea 1978-lága 1. § vuostta[s] la[d][d]asis .

Nubbi la[d]as: Seamma mearrádus lea 1978-lága 1. § goalmmát la[d][d]asis.

2.2.2 § 2–2. Á[s][s]ála[s] doaibmaviidodat

Láhka gusto sámi boazodollui ja boazodollui mii doaimmahuvvo olggobealde sámi boazoguohtunguovllu .

2.3 3. Kapihtal. Boazoguohtunguovlu

2.3.1 § 3.1. Sámi boazoguohtunguovlu

Sámi álbmogis lea vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu dain osiin Finnmárkku, Tromssa, Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain gos boazosámit dolo¿a rájes leat doaimmahan boazodoalu (sámi boazoguohtunguovlu).

Mearkka[s]umit § 3–1:

Paragráfa lea seamma mearrádus go 1978-lága 2. §. 2. paragráfas leat hui olu mearrádusat. Vai [s]addá ℅ielgaseabbo ja álkit gávdnat daid, de lea dála 2. § juhkkojuvvon má[n]gga paragráfii.

Paragráfa ℅ujuha sámi boazoguohtunguovllu. Dán guovllus lea du[s][s]e sámiin vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu. Dát vuoigatvuohta lea almmátge du[s][s]e dain sámiin mat devdet § 4–1 eavttuid, g℅. erenoamá¿it § 7–3.

Mearrádus ii galgga ipmirduvvot dainna lágiin ahte sámiin ii leat vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu olggobealde sámi boazoguohtunguovllu, muhto dalle galget sii ℅uovvut § 3–5.

2.3.2 § 3–2. Sámi regiovnnala[s] boazoguohtunguovllut

Gonagas 8 1 juohká sámi boazoguohtunguovllu regiovnnala[s] boazoguohtunguovlun gos boazodoallu oa¿¿u doaimmahuvvot dakkár erenoamá[s] vuoigatvuo[d]aiguin ja geatnegasvuo[d]aiguin mat leat mearriduvvon dán lágas dahje dán lága olis.

Sámi regiovnnala[s] boazoguohtunguovllus galgá biddjojuvvot vuo[d][d]un ahte doppe lea boazoguohtun-vuoigatvuohta dán lága olis, jus fal eará ii ℅uvo[s] erenoamá[s] riektedilála[s]vuo[d]ain.

Mearkka[s]umit § 3–2:

Dát mearrádus lea seamma go 1978-lága 2. § vuostta[s] la[d]as.

2.3.3 § 3–3. Sámi orohagat

Boazodoallostivra 9 juohká regiovnnala[s] boazoguohtunguovlluid sámi orohahkan, § 8–1 mearrádusaid mielde .

Mearkka[s]umit § 3–3:

Dát evttohuvvon mearrádus lea seamma go 1978-lága 2. § nubbi la[d]as. Mearrádus lea evttohuvvon sierra paragráfan vai ℅ielgaseappot boahtá ovdan. Dárkilet orohatjuohkin dahkko § 8–1 njuolggadusaid mielde.

2.3.4 § 3–4. Bággolotnun sihkkarastit boazodollui guohtuneatnamiid

Gonagas sáhttá stáhtii gáibidit luvvejuvvot eatnama ja vuoigatvuo[d]aid, dás vuolde maiddái vuoigatvuo[d]aid 5. kapihttala olis, ja maiddái vuoigatvuo[d]a buhtadusaide vahágiid ovddas maid bohccot leat dagahan, go nu gávnnahuvvo dárbba[s]la¿¿an boazodoalu gea¿il siskkobealde §:s 3–1 namuhuvvon boazoguohtunguovllu, ja go ferte rehkenastojuvvot ahte dákkár dahku eahpitkeahttá gártá eambbo ávkin go vahágin.

Jus á[s][s]i guoská vuoigatvuo[d]aid luvvemii 5. kapihttala olis, de sáhttá á[s][s]áskuhtti beassat buhtadeamis á[s][s]á[s]kuhtton beali á[s][s]egoluid jus á[s][s]áskuhtton bealli [s]iehtadallamiid ma[n][n]el lea hilgon dahje ii leat vástidan fálaldaga, ja son riekteárvvo[s]teami mearrádusa olis ii oa℅℅o eambbo go fálaldaga. Mu[d]ui gustojit á[s][s]egollonjuolggadusat lágas geassemánu 1. b. 1917 nr. 1 árvvo[s]teami ja bággolotnuná[s][s]iid birra.

Mearkka[s]umit § 3–4:

Paragráfa lea seamma go 1978-lága § 31. Rievdaduvvon leat du[s][s]e ℅ujuhusat eará paragráfaid ja kapihttaliid o[d][d]a nummarloguide.

2.3.5 § 3–5. Boazodoallu olggobealde sámi boazoguohtunguovllu

1. Olggobealde sámi boazoguohtunguovllu, g℅. § 3–1, ii oa℅℅o boazodoallu doaimmahuvvot

Gonagasa erenoamá[s] lobi haga. Dakkár lobi sáhttá oa¿¿ut du[s][s]efal son, guhte sáhttá duo[d]a[s]tit ahte eananeaiggádat ja vuoigatvuo[d]ala℅℅at geaidda su doallu boahtá guoskat, leat addán sutnje lobi ℅állosa bokte, dahje lea dahkkon mearrádus nugo 2. ℅uoggás namuhuvvon, ja ahte lohpi dahje mearrádus ℅ájeha ahte son oa¿¿u geavahit doarvái viiddis ja heivvola℅℅at ráddjejuvvon duovdagiid dollui. Lohpi ii berre addojuvvot goddeguovlluide.

Ferte maiddái leat várrogas addimis lobiid guovlluide mat leat dainna lágiin lahka boazoguohtunguovlluid ahte riiddut sáhttet ℅uo¿¿ilit. Lohpi sáhttá addot vissis áigái, ii ge leat gu[d]ege ládje gustova[s] ma[n][n]el go guo[d]ohanvuoigatvuohta lea eret gah℅℅an. Dollui sáhttet biddjot dárkilet eavttut.

2. Ovttaseaiggáduvvon eanan olggobealde boazoguohtunguovllu sáhttá geavahuvvot boazodollui eanetlogu mearrádusa mielde, lága vuo[d]ul geassemánu 18. b. 1965 nr. 6 ovttaseaiggádu[s][s]ama birra.

Jus eaiggádat ja geavaheaddjit gu[d]et háldda[s]it eanas oasi dakkár duottarguovllus miilea heivvola[s] boazodollui, háliidit guovllu geavahuvvot dasa, muhto eai beasa go muhtun eananeaiggádat eai dáhto leat mielde, de sáhttet mearrádusat oktasa[s] doaimmaid birra lágas juovlamánu 21. beaivvi 1979 nr. 77 eananjuohkima birra §:s 2e geavahuvvot dán dáfus.

Gonagasa dohkkehemiin sáhttá oktasa[s]meahci stivra gitta 10 jahkái hávális addit lobi doaimmahit boazodoalu gili oktasa[s]meahcis olggobealde boazoguohtunguovllu, jus boazodoallu ii [s]atta[s] mearkka[s]ahtti vahágin dahje hehttehussan sidjiide geain lea geavahanvuoigatvuohta. Mearrádus dakkár lobi birra galgá ovdandivvojuvvot álbmoga ovdii 3 mánnui ma[n][n]el go mearrádus lea gulahuvvon dábála[s] vuogi mielde, earret eará galgá mearrádus almmuhuvvon unnimusat ovtta aviissas mii lea dábála℅℅at dovddus guovllus. Jus ovttasge boahtá váidda oktasa[s]meahci stivrii ovdal go áigemearri lea dievvan, guhte ℅uo℅℅uha ahte boazodoallu [s]addá mearkka[s]ahtti vahágin dahje hehttehussan su opmodahkii dahje doibmii, de mearriduvvo ga¿aldat eananjuohkindikki árvvo[s]teami bokte okta[s]asmeahci stivrra gáibádusa mielde, jus stivra doalaha mearrádusas.

Boazodoalu birra stáhta oktasa[s]mehciin olggobealde boazoguohtunguovllu adnojuvvojit 17. § mearrádusat lágas geassemánu 6. b. 1975 nr. 31 ee. vuoigatvuo[d]aid ja eananopmodahkii gulli vuoigatvuo[d]aid geavaheami birra stáhta oktasa[s]mehciin (várreláhka).

Mearkka[s]umit § 3–5:

Paragráfa lea seamma go 1978-lága 5. §. Leat du[s][s]e redak[s]uvnnala[s] rievdamat evttohuvvon vai mearrádusat [s]addet ℅ielgaseappot.

1978-lága 5. § njealját la[d][d]asis lea ℅ujuhus 1955 eananláhkii. Dát láhka lea heaittihuvvon o[d][d]a eananjuohkinlága olis miessemánu 12. beaivvi 1995 nr. 23, ja oktasa[s] doaimmaid mearrádus lea dál eananjuohkinlága 2. § e-bustávas.

2.4 4. Kapihtal. Vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu sámi boazoguohtunguovllus

2.4.1 § 4–1.Vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid

Du[s][s]e sámi sogala℅℅ain ja sis geain lea vuoigatvuohta merkii, g℅. § 7.3, lea vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid sámi boazoguohtunguovllus, g℅. § 3–1.

Lea maiddái eaktun ahte bohccot gullet siidaoassái dahje bálddalas álggahanoassái, man jo[d]iha ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji § 4–2 ja ℅. §§ njuolggadusaid mielde.

Jus leat erenoama[s] ákkat, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra mie[d]ihit ahte olmmo[s] gii ii deavdde eavttuid vuostta[s] dahje nuppi la[d][d]asa mielde, oa¿¿u eaiggádu[s][s]at bohccuid sámi boazoguohtunguovllus.

Fylkkaboazodoallostivra sáhttá maiddái mie[d]ihit priváhta olbmuid dahje ásahusaid eaiggádu[s][s]at bohccuid dutkamiid ja geah℅℅alemiid várás almmola[s] jo[d]iheami ja geah℅u vuolde. Diekkár lobit galget addojuvvot dihto áigái ja ℅adnojuvvot dihto eavttuid vuo[d]ul.

Mearkka[s]umit § 4–1:

Paragráfa boahtá 1978-lága 3. § sadjái.

Vuostta[s] la[d]as muitala gii oa¿¿u eaiggádu[s][s]at bohccuid sámi boazoguohtunguovllus.

Mearrádus boahtá 1978-lága 3.§ vuostta[s] la[d][d]asa sadjái. Dála 3. § vuostta[s] la[d][d]asa prinsihp-pa gal jotkojuvvo, veahá rievdademiin. 3. § nubbi cealkka lea sirdojuvvon njuolggadusaide mearkka birra, g℅. § 7–3.

Gáibádus ahte galgá gullat boazosámi sohkii ja leat mearkavuoigatvuohta, guoská buotlágán boazoeaiggádu[s][s]amii. Dál lea ipmárdussan ahte 1978-lága 3. § vuostta[s] la[d]as guoská du[s][s]e bohccuide meahcis, muhto ii dik[s]ojuvvon eatnamiin dahje hi[n]gáliin. Vai njuolggadusat [s]addet ℅ielgaseappot ja vai boazodoallu sihkkarastojuvvo sámi ealáhussan, de háliida lávdegoddi ℅avget njuolggadusaid. Dat almmotge ii mearkka[s] ahte earát go sii geat vuostta[s] la[d][d]asis namuhuvvojit, eai beasa eaiggádu[s][s]at bohccuid, muhto ahte dasa gáibiduvvo fylkkaboazodoallostivrra addin lohpi.

Dálá lágas gáibiduvvo ahte olmmo[s] galgá ássat Norggas ovdal go oa¿¿u eaiggádu[s][s]at bohccuid. Lávdegoddi oaivvilda ahte lea doarvái ahte gáibádus guoská siidaoasi jo[d]iheaddjái, g℅. § 4–2 vuostta[s] la[d][d]asa nuppi cealkaga. Sámi servodagas lea dábála[s] sirddá[s]it riikkarájiid rastá. Mánát geat ollesolmmo¿in fárrejit nuppi riikkii, galget dan dihte ain beassat eaiggádu[s][s]at bohccuid váhnemiid luhtte.

Nuppi la[d][d]asis lea ain gáibádus ahte boazu galgá gullat siidaoassái dahje bálddalas álggahanoassái, geah℅a eanet dán birra paragráfain 4–2 ja 4–4, g℅. maiddái § 4–9. Mearrádus guoská sihke dábála[s] boazodollui ja hi[n]ggalboazodollui ja boazodollui áidojuvvon duktaeatnamis.

1978-lága njuolggadusat eai hehtte turistadoaimmahaga atnimis bohccuid ℅ájeheapmái ja vuodjimii priváhta eatnamis. Lávdegoddi oaivvilda ahte dákkár boazodoallu ii berre sirrejuvvot ie¿as ealáhusla[s] oktavuo[d]as, muhto baicca ovdánahttojuvvot ovttas boazodoaluin ja bohccot galget gullat siidaoassái dahje bálddalas álggahandolluii, nugo nuppi la[d][d]asis daddjojuvvo.

Fylkkaboazodoallostivra sáhttá almmátge lo¿¿et nuppi la[d][d]asa gáibádusas, g℅. goalmmát la[d][d]asa.

Goalmmát ja njealját la[d][d]asat vástidit lága 3. § njealját la[d][d]asii, muhto lávdegoddi árvala ahte fylkkaboazodoallostivra ii ge Gonagas mearrida dáid á[s][s]iid.

Fylkkaboazodoallostivra sáhttá nappo lo¿¿et vuostta[s] la[d][d]asa gáibádusaid das ahte galgá leat sámi sogala[s] ja mearkavuoigatvuohta ovdal go oa¿¿u eaiggádu[s][s]at bohccuid. Vaikko evttohuvvon njuolggadusaid mielde [s]addá ge garraset gáibádus go 1978-lágas, de berre fylkkaboazodoallostivra leat várrogas biehttalemiin vuoigatvuo[d]a olbmuide geat dál eaiggádu[s][s]et bohccuid 1978-lága mielde, muhto geat eai beasa[s]e dan dahkat o[d][d]a mearrádusaid olis.

Evttohuvvon njuolggadusat ℅uhcet vuostta¿ettiin sidjjide geat boahtteáiggis háhket bohccuid vaikko eai deavdde vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asiid eavttuid.

Finnmárkku nuortalepmosis lea boazodoallu man dáfus lea eahpiduvvon devdet go boazodoallit 1978-lága 3. § vuostta[s] la[d][d]asa. Lea sávahahtti ahte sin dilála[s]vuohta ℅ielggaduvvo, ja ahte formála lohpi árvvo[s]tallojuvvo § 4–1 goalmmát la[d][d]asa njuolggadusaid vuo[d]ul. Inger Anita Smuk deattuha ahte formála lobi árvvo[s]tallamis galgá dien joavkku doaibmavuohki ja resursageavaheapmi árvvo[s]tallojuvvot.

2.4.2 § 4–2. Siidaoassi

Siidaosiin oaivvilduvvo beara[s] mii lea oassi ovtta siiddas, g℅. § 8–10, ja mii doaimmaha boazodoalu ovtta olbmo jo[d]iheami dahje náittosguimme¿agaid/ovttasássiid oktasa[s] jo[d]iheami vuolde. Siidaoasi jo[d]iheaddji galgá ássat Norggas.

Siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji mearrida gii oa¿¿u eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis ja dán olbmo boazologu, dainna eavttuin ahte deavdá eavttuid §:s 4–1 ja gullá olbmuid gaskii namuhuvvon §:s 4–9.

Okta boazoeaiggát sáhttá leat du[s][s]e ovtta siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjin, ii ge sáhte eaiggádu[s][s]at bohccuid eambbo go ovtta siidaoasis. Agivulo[s] mánná gean váhnemat eai eale ovttas, oa¿¿u almmotge eaiggádu[s][s]at bohccuid sihke eatni ja áh℅i soga siidaoasis.

Mearkka[s]umit § 4–2:

Njuolggadus siidaoasi birra boahtá mearrádusaid sadjái doalu birra. Doallu (driftsenhet) ásahuvvui áiggistis sávaldagain ásahit álggahanbearráigeah℅u. Láhka ii leat almmotge hehtten boazoeaiggádiid doaimmahit ie¿aset boazodoalu fulkkiid ásahuvvon doaluid olis, geah℅a ovdalis ℅uoggáid 6.2.4 ja 6.2.6 10³ . Nu lea erenoamá¿it doppe gos siidda bargofámuid dárbu lea leama[s] stuorát go siidda doaluid lohku. Siidaosiid juolludeamis ferte nappo vuhtii váldit sihke bargofámuid dárbbu ja álggahanbearráigeah℅u, ja geah℅℅alit ráhkadit njuolggadusaid mat devdet goappa[s] dáid ulbmiliid. Njuolggadusaid hábmemis siidaoasi birra leat goappa[s] dát dárbbut geah℅℅aluvvon vuhtii váldot, ja ulbmilin lea leama[s] garvit dan mii oallugiid mielas lea leama[s] vuoigatmeahttun dála doallo-ortnegiin.

Sátni driftsenhet lea dihtomielala℅℅at garvojuvvon. Dan sadjái lea válljejuvvon sátni siidaoassi, ℅ájehit ahte boazodoallu man birra dás lea sáhka, ii sáhte okto geh℅℅ojuvvot, muhto gullá oktavuhtii, namalassii siidii.

Lávdegoddi háliida doalahit dálá ortnega dan dáfus ahte dollui (siidaoassái) sáhttet gullat má[n]gga olbmo bohccot. Muhto gáibádussan lea ahte doalus galgá leat du[s][s]e okta (dahje beallela℅℅at/ovttasássit ovttas) ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji. Jus ii leat ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji, de [s]addet eahpe℅ielggasvuo[d]at, ja lea váttis diehtit geainna galgá oktavuo[d]a atnit dollui guoski á[s][s]iin.

Dat mielddisbuktá maiddái dan ahte son gii eaiggádu[s][s]á bohccuid, muhto ie[s] ii leat siidaoasi jo[d]iheaddji, ferte atnit bohccuidis soapmása siidaoasis. Siidaoasi jo[d]iheaddjis ii leat du[s][s]e ie¿as bohccuin ovddasvástádus, muhto maiddái earáid bohccuin mat leat su siidaoassái registrerejuvvon. § 4–9 muitala geas sáhttet leat bohccot siidaoasis.

Vuostta[s] la[d]as : Deattuhettiin ahte siidaoassi gullá bearra[s]ii, dáhttu lávdegoddi oa¿¿ut ovdan ahte boazodoallu ii leat ovttaskas olbmo doaibma, muhto dasa gullá olles beara[s]. Almmotge lea dárbba[s]la[s] nammadit ovtta olbmo siidaoasi boazodoalu ovddasvástideaddjin. Olgguldas ovddasvástádus ii sáhte juhkkojuvvot buohkaide geain leat bohccot siidaoasis. Dat guoská oktavuhtii sihke eiseválddiiguin, ja guovllu eará boazoeaiggádiiguin.

Jus doalu ovddasvástideaddji náitala, de [s]addá guoibmi maiddái ovddasvástideaddjin, jus sus fal leat bohccot ealus, g℅. § 4–5. Seamma guoská ovttasássái. Dát mearkka[s]a ahte go náittosdilli dahje ovttasássan boahtá áigái nugo namuhuvvon §:s 4–5, de [s]addaba goappa[s]agat jo[d]iheaddjin jus nubbi oa¿¿u siidaoasi dahje bálddalas álggahanoasi § 4–4 mielde.

Jus náittosdilli dahje ovttasássan nohká, de gustojit § 4–6 mearrádusat.

Earát go náittosguimme¿agat/ovttasássit eai sáhte ovttas leat siidaoasi jo[d]iheaddjin.

Jo[d]iheaddji ferte ássat Norggas § 4–6 mearrádusaid mielde.

Nubbi la[d]as : § 4–1 ja § 7–3 mearrádusat ℅ilgejit bohccuid eaiggádu[s][s]ama vuo[d][d]oeavttuid. Muhto nugo § 4–1 cealká, de galgá boazu gullat siidaoassái, ja eai buohkat geat devdet vuo[d][d]oeavttuid sáhte eaiggádu[s][s]at bohccuid muhtun siidaoasis. Lassin vuo[d][d]oeavttuide, de galgá olmmo[s] leat daid searvvis geat leat namuhuvvon §:s 4–9. Vaikko lea ge daid gaskkas geat namuhuvvojit §:s 4–9, de sus almmotge ii leat ie[s]alddis vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis. Siidaoasi jo[d]iheaddji mearrida geaid bohccuid son váldá ie¿as siidaoassái.

Jo[d]iheaddji váldi mearridit gean bohccuid son váldá geh℅℅ui ie¿as siidaoassái, lea dan vuo[d]ul ahte sus lea ovddasvástádus dain bohccuin mat gullet su siidaoassái, ja sus ferte leat friddjavuohta mearridit ealu eaiggátvuo[d]a ja geaid son háliida ie¿as siidaoassái ovttasbargoguoibmin. Son geas leat siidaoasis bohccot, ferte dohkkehit dan jus jo[d]iheaddji sihtá su eret sirdit. Dalle ferte son gávdnat eará siidaoasi gos sus lea § 4–9 mielde vuoigatvuohta atnit bohccuid, ja gosa jo[d]iheaddji fuollá su.

Jus olmmo[s] ihcalis ℅iev℅℅astuvvo eret siidaoasis vaikko lea olu das bargan, ii ge gávnna eará siidaoasi masa searvá, de sáhttá leat ágga addit sutnje sierra siidaoasi § 4–3, 4. ℅uoggá mielde.

Eaktun lea die[d]usge ahte doppe lea birgenláhki o[d][d]a siidaoassái, ja ahte § 4–3, 2. ℅uoggá eavttut devdojuvvojit.

Lea siidaoasi jo[d]iheaddji gii mearrida gu[d]et bohccot galget njuvvojuvvot vuovdimassii, bero[s]keahttá das gean bohccot dat leat. Diekkár vuoigatvuohta jo[d]iheaddjái lea dárbba[s]la[s] vai ellui [s]addá buoremus ℅oahkkádus.

Dát sáhttá dagahit ahte muhtun ferte njuovvat buot bohccuidis, muhto dat fas ii dárbba[s] mearkka[s]it ahte son massá gulleva[s]vuo[d]a siidaoassái. Sus lea ain mearka dán siidaoasis, ja sáhttá háhkat o[d][d]a bohccuid dohko.

Goalmmát la[d]as : Okta boazoeaiggát ii sáhte leat ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjin eambbo go ovtta siidaoasis.

Ii guhtege sáhte eaiggádu[s][s]at bohccuid eambbo go ovtta siidaoasis. Jus muhtumis lea sihke oabbá ja viellja goabbatge siidaoasi jo[d]iheaddjin, de son ii sáhte atnit bohccuid goappa[s] siidaosiin. Almmotge árvaluvvo njealját la[d][d]asis spiehkastat agivulo[s] mánáide geaid váhnemat eai eale ovttas. Sii o¿¿ot atnit bohccuid sihke áh℅i ja eatni beale siidaosiin. Dát árvaluvvo danin vai mánás sáhttá leat boazodoallo-gulleva[s]vuohta goappa[s] váhnemiidda ja sudno fulkkiide, ja eastadan dihte ahte gulleva[s]vuo[d]a válljen [s]addá riidoá[s][s]in nu guhká go mánná lea agivulo[s]. Go mánná [s]addá válddála[s], de ferte válljet goappá sajis atná bohccuidis.

2.4.3 § 4–3. Siidaoasi ásaheapmi

1. Doallu (driftsenhet) mii pr. (dán lága fápmuiboahtimis) lea sisa℅álihuvvonFylkkaboazodoallostivrii, rehkenasto siidaoassin dán lága njuolggadusaid mielde. Son gii pr (...)…lea doalu eaiggát, rehkenasto das duohko siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjin.

1. Siidda siidaosiid jo[d]iheaddjit sáhttet, jus leat ovttamielala℅℅at, ásahit siidii o[d][d]a siidaoasi man jo[d]iha dihto olmmo[s] gii lea válddála[s] ja gii deavdá § 4–1 eavttuid.

O[d][d]a siidaoasi ásahettiin galgá boazolohku doalahuvvot siidda alimus boazologu siskkobealde, g℅. § 9–4 vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asiid. Jus ásaheapmi dagaha boazologu alideami, de ferte lohku vuoliduvvot § 9–4 njealját ja vi[d]at la[d][d]asiid njuolggadusaid mielde.

Mearridettiin gii o[d][d]a siidaoasi galgá jo[d]ihit, galget ee. vuhtii váldojuvvot siidda bargofámut ja siidaoasi ohcci eallindilála[s]vuo[d]at, ja dasto vel § 1–1 nuppi la[d][d]asa eavttut.

O[d][d]a siidaoassi galgá die[d]ihuvvot fylkkaboazodoallostivrii, mii dárkkista ahte o[d][d]a siidaoasi ásaheami formála eavttut leat devdojuvvon 11 .

1. Njuolggadusat 2. ℅uoggás gustojit seammaláhkai go okta siidaoassi sirdojuvvo eará siidii, g℅. § 8–10.

2. Fylkkaboazodoallostivra sáhttá, erenoamá[s] ákkaid vuo[d]ul, goh℅℅ut orohaga dahje siidda ásahit ovtta dahje eanet siidaosiid. O[d][d]a siidaoasi jo[d]iheaddji nammaduvvo njuolggadusaid mielde 2. ℅uoggás. Jus ii [s]atta ovttamiela-la[s]vuohta, de galgá fylkkaboazodoallostivra nammadit jo[d]iheaddji.

Mearkka[s]umit § 4–3:

1. ℅uokkis : Dat geain dál lea doallu (driftsenhet) o¿¿ot automáhtala℅℅at siidaoasi.

2. ℅uoggá vuostta[s] la[d][d]asis daddjo ahte o[d][d]a siidaosiid sáhttá ásahit go siidda buot siidaosiid jo[d]iheaddjit leat ovttamielala℅℅at dasa. Dát lea o[d][d]a ortnet dálá njuolggadusaid ektui doaluid ásaheami birra. Olmmo[s] ii sáhte duohta ságas áibbas akto doaimmahit boazodoalu, muhto bargá ovttas earáiguin, namalassii siidaguimmiiguin. Siidaguimme¿agat leat ie¿a dat geat buoremusat dihtet galle boazodoalli siidii ℅áhket, ja sii berrejit dan beassat mearridit. Lea mearri das man gallis siidii ℅áhket, ja dat ahte buohkat galget leat ovttaoaivilis, dahká ahte dárkilit árvvo[s]tallojuvvo galle doaibmi boazodoalli siidii ℅áhket, dan boazologu ektui mii siiddas lea. Dán njuolggadusa dea[t]ala[s] eaktu lea ahte o[d][d]a siidaosiid ásaheapmi ii galgga dagahit ahte boazolohku [s]addá alit go siidii mearriduvvon alimus lohku, geah℅a dás ma[n][n]elis.

Man muddui lea eallinláhki rievddada guovl-luid mielde, ja siida ie[s] diehtá galle siidaoasi siidii ℅áhket. Jus lágas mearrida unnimus boazologu siidaoassái, de sáhttá [s]addat váttisin siidaosiid ásahemiin hukset bajás siidda mas leat leama[s] stuora vahágat, ja gos juste bargofápmu dárbba[s]uvvo vai siida fas beassá julggiid nala.

Go mearrádusain daddjo ahte siidaosiid jo[d]iheaddjit galget leat ovttaoavilis, de dahkko dat deattuhan dihte ahte juste jo[d]iheaddjit dat galget leat ovttaoaivilis. § 8–8 mielde leat juohke siidaoasis vihtta jiena jahke℅oahkkimis, muhto o[d][d]a siidaosiid ásaheami ga¿aldagas lea juohke siidaoasis okta jietna. Dainnalágiin mearridit siidaoasi jo[d]iheaddjit dien á[s][s]i.

2. ℅uoggá mearrádusaid dáfus sáhttá jerrojuvvot gu[d]e siiddas lea sáhka. Leat go geasse- vai dálvesiiddaid jo[d]iheaddjit geat galget leat ovttaoaivilis?

Sáhttit vástidit dien ga¿aldaga, de ferte vuos atnit muittus ahte o[d][d]a siidaosiid ásaheapmi ii galgga lasihit boazologu meaddel dan mii lea mearriduvvon guovllus gosa o[d][d]a siidaoassi lea jurdda[s]uvvon. Vástádus dasa geat galget leat ovttaoaivilis, lea nappo dan duohken lea go alimus boazolohku biddjon geassesiidii, vai lea go maiddái dálvesiidii biddjon alimus boazolohku. Geah℅a eanet dán birra §:s 9–4 oktan mearkka[s]umiiguin.

Jus alimus boazolohku lea biddjon du[s][s]e geassesiidii, de fertejit geassesiidda buot siidaosiid jo[d]iheaddjit miehtat ásahit o[d][d]a siidaoasi. Jus maiddái dálvesiidii lea mearriduvvon alimus boazolohku, de sáhttet dálvesiidda siidaosiid jo[d]iheaddjit soahpat ásahit o[d][d]a siidaoasi. Siidda siskkobealde – geassesiiddas dahje dálvesiiddas – o¿¿ot jo[d]iheaddjit ie¿a mearridit man galle siidaoasi dohko ásahuvvojit.

Jus mahká[s] ii leat mearriduvvon alimus boazolohku dálvesiidii, de galget namalassii buot geassesiidda jo[d]iheaddjit leat ovttaoaivilis. Unna geassesiidda¿iidda, omd. main lea okta beara[s], lea friddja mearridit galle siidaoasi sii dáhttot ásahit.

Stuora geassesiiddain gos leat olu bearra[s]at sáhttá leat váttis olahit ovttamielala[s]vuo[d]a. Jus geassesiiddas leat eanet juogut, de sáhttá álkit dáhpáhuvvat ahte ii oktage udno earáide eanet siidaosiid. Jus dilála[s]vuo[d]at leat nie, de sáhttet unnit juogu boazodoallit, omd. dálvesiida bivdit ahte mearriduvvo alimus boazolohku sidjiide, g℅. § 9–4. Dalle o¿¿ot dán siidda siidaoasit vuo[d]u mearridit ásahit o[d][d]a siidaosiid.

Jus unnit juohku geassesiidda siskkobealde dáinnalágiin ásaha o[d][d]a siidaosiid, de sii eai sáhte vuosttaldit ahte geassesiidda eará siidaoasit sohpet lasihit siidaosiid logu dan boazologu siskkobealde mii sis dasto lea. Dát boazolohku lea geassesiidda boazolohku minus dat boazolohku mii mearriduvvo sierra áv¿¿uhusa mielde.

Ovdamearkkas lea dálvesiida mii bivdá sierra mearriduvvot boazologu. Nu sáhttá maiddái geassesiidda eará ℅oahkkádus dahje joavku dahkat.

Sáhttit govahallat ahte dálvesiida dahje eará joavku mii lea o¿¿on mearriduvvot sierra alimus boazologu, ja lea ásahan o[d][d]a siidaosiid, ii [s]at hálit sierra alimus boazologu, muhto ahte geassesiidda boazolohku galgá leat áidna mearri. Dat ii sáhte ℅a[d]ahuvvot jus geassesiidda buot siidaosiid jo[d]iheaddjit eai leat ovttaoaivilis. Mu[d]ui sáhtá[s]ii unnit joavku dábuhit alcces eanet siidaosiid earáid meaddel ja nu maiddái stuorát boazologu geassesiidda meriid siskkobealde.

Dalle go dálvesiida dahje geassesiidda eará joavku dáid prinsihpaid mielde lea ásahan o[d][d]a siidaoasi, de berrejit sii ovttasbarggu dihte earáiguin válljet jo[d]iheaddjin dakkára gii lea siiddas bargan ja dovdá dilála[s]vuo[d]aid.

Dárkilvuo[d]a dihte namuhit ahte o[d][d]a siidaoassái galgá nammaduvvot o[d][d]a jo[d]iheaddji. Ii sáhte nappo addit o[d][d]a siidaoasi olbmui geas juo ovdala℅℅as lea siidaoassi.

Almmátge sáhttá ovttamielala[s]vuo[d]as rievdadit bálddalas álggahanoasi siidaoassin, g℅. § 4–4. Dat váikkuhiv℅℅ii dasa ahte dát oassi ie[s] beassá ásahit bálddalas álggahanoasi, ja friddjabut earái jorahit doalu, g℅. § 4–4 ja § 4–7 ovttas. Rievdamiin oa¿¿u doallu maiddái eanet jienaid, g℅. § 8–8.

Go bálddalas álggahanoasi nie rievdada siidaoassin, de galgá sáhttit eaktudit ahte siidaoassi mas bálddalas álggahanoassi oktii vulggii, ii oa℅℅o ásahit o[d][d]a bálddalas álggahanoasi § 4–4 mielde ja ahte dat ii ge oa℅℅o daguhuvvot earái. Dát ii mana vuostálaga dainna mii ovdalis lea daddjon dan birra ahte ii sáhte eavttuid bidjat o[d][d]a siidaosiid ásaheapmái. Eavttut mat dás biddjojit, eai rievdat dan siidaoasi riektedili mas rievdaduvvon bálddalas álggahanoassi vulggii. Juo bálddalas álggahanoasi ásahettiin han massii siidaoassi vejola[s]vuo[d]a daguhit jo[d]ihanovddasvástádusa earái ja massii maiddái vejola[s]vuo[d]a ásahit o[d][d]a bálddalas álggahanoasi.

Mearrádusas ℅ujuhuvvo maiddái dasa ahte galgá vuhtii váldit su barggu gii ohcá siidaoasi, g℅. 2. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asa . Dát mielddisbuktá ahte olmmo[s] gii bargá bohccuiguin siiddas galgá válljejuvvot ovdalii dakkára gii ii leat searvan bargguide.

Viidáseappot namuhuvvo ahte galgá vuhtii váldit ohcci eallindilála[s]vuo[d]aid. Omd. lea govttola[s] válljet beara[s]olbmo ovdalii ovttaskas olbmo. Beara[s] almmotge ii leat ovdamunnin jus ii leat searvan boazodoalu bargguide.

Lea maid lunddola[s] válljet nuorra olbmuid ovdalii boarráseappuid. Dás gal almmotge sáhttet leat olbmot geat guhkes áiggi leat bargan boazodoalus, muhto eai leat o¿¿on doalu (driftsenhet), ja áigumu[s] lea formaliseret sin gulleva[s]vuo[d]a siidii siidaoasi ásahemiin.

Jus son gean siida nammada siidaoasi jo[d]iheaddjin lea náitalan, de rehkenastojuvvo maiddái su guoibmi jo[d]iheaddjin, g℅. § 4–5, 1. ℅uoggá. Ii sáhte nappo mearridit ahte guoibmi ii galgga leat jo[d]iheaddjin. Seammaládje lea ovttasássiin, g℅. § 4–5, 2. ℅uoggá.

O[d][d]a siidaoasi ásaheapmái ii sáhte bidjat eavttuid mat eai boa[d]e ovdan dán lágas. Ii sáhte omd. mearriduvvot ahte soames oa¿¿u siidaoasi dainna eavttuin ahte ii ásat bálddalas álggahanoasi, dahje ahte son go heaitá, geatnegahtto addit siidaoasi dihto olbmui. Jus dákkár eavttuid bidjan ii gildojuvvo, de sáhttet áigái boahtit A, B ja C siidaoasit, mat sáhttet dagahit unohis dásse-erohusaid siidaosiid gaskka.

Sihkkarastit ahte eai ásahuvvo siidaoasit almmá deavddikeahttá formála eavttuid, de ii leat o[d][d]a siidaoassi ásahuvvon ovdal go fylkkaboazodoallostivra lea dan dohkkehan, geah℅a 2. ℅uoggá njealját la[d][d]asa. Fylkkaboazodoallostivrra dárkkisteapmi lea ℅ielga formála dárkkisteapmi, nugo dárkkistit dan ahte buot siidaosiid jo[d]iheaddjit leat mie[d]ihan ja ahte o[d][d]a siidaoasi jo[d]iheaddji lea válddála[s] ja ássá Norggas. Jus siidaoassi ásahuvvo geassesiidda unnit ℅oahkkádussii, de galgá fylkkaboazodoallostivra dárkkistit ahte dán unnit ℅oahkkádusa siidaosiid jo[d]iheaddjit leat mie[d]ihan. Fylkkaboazodoallostivra galgá viidáseappot dárkkistit ahte dán unnit ℅oahkkádussii lea mearriduvvon alimus boazolohku, g℅. mearkka[s]umiid ovdalis 2. ℅uoggá vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asiidda.

Jus fylkkaboazodoallostivra gávnnaha ahte o[d][d]a siidaoasi ásaheami eavttut eai leat devdojuvvon, de o[d][d]a siidaoassi ii dohkkehuvvo.

O[d][d]a siidaoasi dohkkeheami biehttaleami sáhttá váidit Boazodoallostivrii. Maiddái o[d][d]a siidaoasi dohkkeheami sáhttá váidit soames gii oaivvilda ahte eavttut eai leat devdojuvvon ja geas leat rievttala[s] bero[s]tumit á[s][s]is.

Unnitlohku, Jon Meløy ja Arne G. Arnesen , evttoheaba ℅uovvova[s] lasáhusa 2. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asii:

Fylkkaboazodoallostivra sáhttá biehttalit dohkkeheami jus juohke siidaoasi gaskamearála[s] boazolohku [s]addá vuollel 250 bohcco siidda/orohaga alimus boazologu ektui.

Mearkka[s]upmi 2. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asa nuppi cealkagii:

Unnitlogu evttohus lea seamma go eanetlogu evttohus, muhto dainna erohusain ahte unnitlohku háliida ásahit vejola[s]vuo[d]a dalle go o[d][d]a siidaoasi ásaheapmi sáhttá dagahit siidaosiid gaskamearála[s] boazologu vuollel 250. Diekkár njuolggadusa haga ballaba soai ahte siida ii nagot vuosttaldit sávaldaga ásahit menddo olu siidaosiid. Dat fas sáhttá dagahit ahte siidaosiide [s]addá nu vuollegis boazolohku ahte ii [s]at lea birgenláhki.

Njuolggadus mearkka[s]a nappo ahte fylkkaboazodoallostivra ferte árvvo[s]tallat lea go bealu[s]tahtti ásahit eanet siidaosiid. Njuolggadus mearkka[s]a maiddái ahte jus siidaosiin [s]addá boazolohku vuollel 250, de ferte siida bures ákkastallat manne áigu ásahit o[d][d]a siidaoasi.

Ágga addit lobi, sáhttá leat ahte orohaga dahje siidda doallovuohki lea dakkár ahte sáhttá leat bealu[s]tahtti atnit unnit boazologu siidaosiin, ovdamearkka dihte jus stuora oassi sisaboa[d]us boahtá duojis. Eará ágga sáhttá leat ahte okta dahje eanet siidaoasit main lea boazolohku vuollin leat nugoh℅oduvvon buolvadoalut, mat leat namuhuvvon § 4–4, 6. ℅uoggás ja mat ie¿aset ie[s]vuo[d]aid gea¿il eai berre lohkkot siidaosiid gaskamearála[s] boazologu rehkenastimis.

Dás deattuhuvvo ahte gaskamearála[s] boazologu rehkenastimis galgá adnot mearriduvvon boazolohku, ii ge duohta boazolohku. Jurdda[s]etnot ℅uovvova[s] ovdamearkka: A-siiddas lea duohta boazolohku 900 ja leat golbma siidaoasi. Siida háliida ásahit o[d][d]a siidaoasi. Dat lea álki jus siidda mearriduvvon alimus boazolohku lea 1000 dahje eanet. Jus alimus boazolohkomearri lea vuollel, de galget leat erenoamá[s] ákkat ovdal go fylkkaboazodoallostivra mie[d]iha ásahit o[d][d]a siidaoasi.

3. ℅uoggás leat njuolggadusat dasa jus siidaoassi sirdojuvvo eará siidii. Dákko evttohuvvo seamma njuolggadus go o[d][d]a siidaoasi ásaheapmái lea.

4. ℅uokkis : Sáhttá leat nu ahte orohat dahje geassesiida dárbbahiv℅℅ii o[d][d]a siidaosiid, muhto eai oa℅℅o dan áigái dábála[s] njuolggadusaid mielde go ii olahuvvo ovttamielala[s]vuohta. 4. ℅uoggá mearrádus lea njuolggadus mii galgá hehttet muhtun guovllu boazodoalu nohkamis. Mearrádus lea dakkár man galgá várrogasvuo[d]ain atnit. Lea ℅ájehuvvon ahte boazodoalu ásaheapmi guovllu eará boazodolliid miela vuostá hárve lihkostuvvá.

Mearrádus sáhttá maid adnot dalle go muhtun siidaoasi jo[d]iheaddji ii [s]at fuola boazoeaiggáda ie¿as siidaoasi vuollái, vaikko son lea olu bargan siiddas ja siidaoasis, ja jo[d]iheaddji seammás maiddái vuosttalda addimis dán boazoeaiggádii sierra siidaoasi.

2.4.4 § 4–4. Bálddalas álggahanoassi

1. Siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji sáhttá, go lea deavdán 50 jagi, mearridit ahte ásahuvvo bálddalas álggahanoassi mii lea ℅adnojuvvon siidaoassái.

Diekkár bálddalas álggahanoasi jo[d]ihanovddasvástádus sáhttá addot du[s][s]e mánnái, áddjubii/áhkkubii dahje eará nuorat buolvva olbmui geas lea vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis, g℅. § 4–9. Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji galgá leat válddála[s] ja galgá leat leama[s] mielde buot boazodoalu bargguin jo[d]iheaddji fárus unnimusat golbma jagi.

Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjis leat seamma vuoigatvuo[d]at ja geatnegasvuo[d]at go dábála[s] siidaoasi jo[d]iheaddjis, jus eará ii ℅uvo[s] dán lága olis.

1. Bálddalas álggahanoasi ásaheami oktavuo[d]as gustojit § 4–3 2. ℅uoggá nuppi ja goalmmát la[d][d]asat seammaládje.

2. Juohke siidaoassi sáhttá ásahit du[s][s]e ovtta bálddalas álggahanoasi 12 .

Bálddalas álggahanoasi jo[d]ihanovddasvástádus sáhttá sirdojuvvot olbmui namuhuvvon 1. ℅uoggás jus siidaoasi jo[d]iheaddji mie[d]iha.

1. Jus siidaoasi jo[d]iheaddji jápmá dahje geassáda ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjin, de manná bálddalas álggahanoassi siidaoassái ja bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji [s]addá siidaoasi o[d][d]a jo[d]iheaddjin.

2. Bálddalas álggahanoasi ásaheapmi galgá die[d]ihuvvot fylkkaboazodoallostivrii, mii dárkkista ahte o[d][d]a buohtalas doalu ásaheami formála eavttut leat devdojuvvon.

3. Siidaoasi jo[d]iheaddji ja bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji sáhttiba soahpat ahte bálddalas álggahanoassi [s]addá dábála[s] siidaoassin ja ovdala[s] siidaoassi fas bálddalas álggahanoassin (buolvaoassi). 1. ℅uoggá goalmmát la[d]as ja 5. ℅uokkis gustojit seamma láhkái.

O[d][d]a bálddalas álggahanoassi jo[d]ihanovddasvástádus ii sáhte sirdojuvvot earáide. O[d][d]a siidaoasi jo[d]ihanovddasvástádus sáhttá sirdot § 4–7 njuolggadusaid mielde.

Mearkka[s]umit § 4–4:

Lávdegoddi evttoha ahte siidaoassái sáhttá ásahuvvot bálddalas álggahanoassi, mii galgá sihkkarastit njuov¿ilis buolvamolsuma. Geah℅a dárkileappot evttohusa duogá¿a birra ℅uoggás 9.3.3 13 dás ovdalis. Bálddalas álggahanoasis galget álgovuorus leat seamma vuoigatvuo[d]at, ovddasvástádus ja geatnegasvuo[d]at go siidaoasis. Sátni bálddalas álggahanoassi lea válljejuvvon ℅ájehit ahte dat gullá dábála[s] siidaoassái ja galgá sihkkarastit nuorat buolvva vuoigatvuo[d]aid.

Bálddalas álggahanoasi ásaheapmi mielddisbuktá ahte dat siidaoassi masa bálddalas álggahanoasi ásahuvvo, ii sáhte sirdojuvvot earái go bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjái, g℅. § 4–7, 1. ℅uoggá ovttas § 4–4, 4. ja 6. ℅uoggáiguin. Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji galgá áiggi mielde badjelasás váldit dábála[s] siidaoasi.

Ahkerádji 50 jagi dasa ahte beassat ásahit bálddalas álggahanoasi, lea sihkkarastin dihte bálddalas álggahanoasi ulbmila, mii lea buolvamolsun. Diekkár ahkeráji haga sáhtá[s]e bálddalas álggahanoasit ásahuvvot eará ulbmiliid dihte, ja sáhtá[s]ii geavvat nu ahte siidaosiid lohku lassániv℅℅ii beliin.

Go náittosguimme¿agat dahje ovttasássit ovttas jo[d]iheaba siidaoasi, de sáhttá bálddalas álggahanoassi ásahuvvot go nubbi sudnos deavdá 50 jagi.

1. ℅uoggá vuostta[s] la[d]as mearrida ahte lea siidaoasi jo[d]iheaddji gii ie[s] sáhttá ásahit bálddalas álggahanoasi ja ie[s] nammadit dasa jo[d]iheaddji. Jus náittosguimme¿at/ovttasássit ovttas jo[d]iheaba, de ferteba soai leat ovttaoaivilis das gii nammaduvvo bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjin.

Bálddalas álggahanoasi ásaheapmái eai dárbba[s] siidda eará siidaosiid ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjit miehtat.

1. ℅uoggá nubbi la[d]as almmuha gii sáhttá oa¿¿ut bálddalas álggahanoasi jo[d]ihanovddasvástádusa. Dat leat vuostta¿ettiin dábála[s] siidaoasi jo[d]iheaddji mánát ja mánáidmánát.

Lávdegoddi evttoha viidáseappot ahte maiddái earà lagas fuolkkit sáhttet nammaduvvot bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjin. Sii leat namuhuvvon §:s 4–9, muhto galget gullat nuorat bulvii go siidaoasi jo[d]iheaddji.

Vejola[s]vuohta ásahit bálddalas álggahanoasi earái go ie¿as mánnái dahje áhkkubii/áddjubii addá sidjiide geain eai leat ma[n]isboahttit geat álget boazodollui, vejola[s]vuo[d]a háhkat veahki. Dán veahkkái mielddisbuktá njuolggadus fas vejola[s]vuo[d]a bargat boazodoalus. Lea dattege deattuhuvvon ahte son galgá gullat nuorat bulvii, namalassii bulvii mii lea ma[n][n]elis jo[d]iheaddji buolvva. Ii sáhte nappo nammadit ie¿as ahkáha℅℅a jo[d]ihit bálddalas álggahanoasi. Ulbmil bálddalas álggahanosiin lea oa¿¿ut áigái njuov¿ilis buolvamolsuma, ja lágidit nuorat bulvii vejola[s]vuo[d]a joatkit boazodoalus.

Du[s][s]e válddála[s] agi olbmot sáhttet oa¿¿ut bálddalas álggahanoasi jo[d]ihanovddasvástádusa. Dasa lassin galgá son boazodoalus unnimusat golbma jagi bargan buot bargguid ovttas siidaoasi jo[d]iheddjiin. Mánná mii lea ℅uvvon váhnemiid doalu unnivuo[d]a rájes, deavdá dábála℅℅at dán eavttu go [s]addá válddála[s]. Ii leat nappo dárbu bargat vel golbma jagi ma[n][n]el go lea ollen válddála[s]vuo[d]a ahkái.

Golmma jagi bargama gáibádus lea sihkkarastin dihte ahte sus gii oa¿¿u bálddalas álggahanoasi jo[d]ihanovddasvástádusa leat návccat oa¿¿ut diekkár ovddasvástádusa. Gáibádus galgá maiddái sihkkarastit ahte son dovdá dan siidda dilála[s]vuo[d]aid gos oa¿¿u mieldeovddasvástádusa.

1. ℅uoggá goalmmát la[d]as : Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjis leat seamma vuoigatvuo[d]at ja geatnegasvuo[d]at go siidaoasi jo[d]iheaddjis, muhto daid gár¿¿ádusaiguin mat ℅uvvot bálddalas álggahanoasi. Dát mielddisbuktá ee. ahte doaluid jo[d]iheaddjit galgaba ovttas doaimmahit boazodoalu. Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji ii sáhte johtit eará orohahkii dahje geasseorohahkii dábála[s] siidaoasi addin lobi haga.

Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji ii leat almmotge juohke oktavuo[d]as dábála[s] siidaoasi vuollása[s]. Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji galgá seammaládje go siidda eará jo[d]iheaddjit miehtat o[d][d]a siidaoasi ásaheapmái § 4–3 mielde. Lea bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji gii galgá boazodoalu joatkit boahtte buolvvas, ja dan dihte lea hui dea[t]ala[s] ahte son beassá leat mielde mearrideame geat su boahtteva[s] ovttasbargoguoimmit [s]addet.

Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjis lea maiddái orohaga ja siidda jahke℅oahkkimiin jienastanvuoigatvuohta, muhto sus leat du[s][s]e guokte jiena, g℅. § 8–8.

Jus son gii oa¿¿u bálddalas álggahanoasi, lea náitalan, [s]addá maiddái guoibmi bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjin, g℅. njuolggadusaid §:s 4–5, 1. ℅uoggá. Seammaládje lea ovttasássiin § 4–5, 2. ℅uoggá mielde.

Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji ii sáhte ie[s] ásahit bálddalas álggahanoasi, ii ge sáhte siidaoasi jo[d]iheaddji mie[d]ieheami haga sirdit jo[d]ihanovddasvástádusa earái, g℅. mearrádusaid 3. ℅uoggás. Geah℅a dábála[s] siidaoasi ja bálddalas álggahanoasi gaskavuo[d]a birra ℅uoggás 9.3.3 14 dás ovdalis.

2. ℅uokkis : Bálddalas álggahanoasi ásahettiin galgá vuhtii váldit seamma dilála[s]vuo[d]aid go dábála[s] siidaoasi ásaheamis, g℅. § 4–3, 2. ℅uoggá nuppi ja goalmmát la[d][d]asiid, ja ℅ujuhuvvo dáid mearrádusaid mearkka[s]umiide.

Nu go namuhuvvon, de lea njuolggadusa ulbmil sihkkarastit njuov¿ilis buolvamolsuma. Dát mielddisbuktá dábála℅℅at ahte bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji dábála℅℅at gullá nuorat bulvii go siidaoasi jo[d]iheaddji. Nu lea ge deattuhuvvon ahte mánná dahje áhkkut/áddjut sáhttá jo[d]ihit bálddalas álggahanoasi. Jus eará fuolki válljejuvvo bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjin, de galgá son maid gullat nuorat bulvii go siidaoasi jo[d]iheaddji, g℅. 1. ℅uoggá nuppi la[d][d]asa.

Seammaládje go o[d][d]a siidaosiid ásahettiin, g℅. § 4–3, de galgá maiddái bálddalas álggahanosiid ásahettiin doahttalit siidii mearriduvvon alimus boazologu, g℅. § 9–4. Jus siidda siidaosiide lea mearriduvvon alimus boazolohku, g℅. § 9.5 vi[d]át la[d][d]asa vuostta[s] cealkaga, de várra galgga[s]ii gáibidit ahte siidaoasi ja dasa gulli bálddalas álggahanoasi boazolohku ii galgga oktiibuot leat badjel siidaoassái mearriduvvon boazologu. Diekkár njuolggadusa liv℅℅ii datte váttis ℅uovvut. Dál lea gal nu ahte evttohuvvon njuolggadus mielddisbuktá ahte eará siidaoasit [s]addet unnidit boazologu da[d]i mielde go bálddalas álggahanoassi ovdána, muhto go buot siidaosiin lea vejola[s]vuohta ásahit bálddalas álggahanoasi, de dát ortnet ii dagat govttohis siskkáldas dilála[s]vuo[d]aid.

Maiddái bálddalas álggahanoasi ásahettiin bohciida ga¿aldat gu[d]e siidii boazolohku gullá. Dás ℅ujuhuvvo mearkka[s]umiide § 4–3, 2. ℅uoggái.

3. ℅uokkis : Dábála[s] siidaoassái ii sáhte ásahuvvot eambbo go okta bálddalas álggahanoassi. Jus leat eanet mánát geat háliidiv℅℅e siidaoasi, de o¿¿ot sii siidaoasi du[s][s]e jus siidda buot siidaoasit mihtet dasa. Maiddái bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjit galget mie[d]ihit, go sis leat seamma vuoigatvuo[d]at go dábála[s] siidaosiin, g℅. 1. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asa.

Bálddalas álggahanoassi lea ℅adnon siidaoassái dainna lágiin ahte bálddalas álggahanoassi ii sáhte sirdot earái dan siidaoasi jo[d]iheaddji mie[d]iheami haga, mas bálddalas álggahanoassi vuolgá 15 .

4. ℅uokkis : Jus dan siidaoasi, mas bálddalas álggahanoassi lea vuolgán, jo[d]iheaddji jápmá dahje heaitá, de ℅askojuvvojit bálddalas álggahanoassi ja siidaoassi automáhtala℅℅at oktii ja siidoasi o[d][d]a jo[d]iheaddjin [s]addá buohtalas doalu jo[d]iheaddji, g℅. 4. ℅uoggá. Dasto sáhttá ásahuvvot o[d][d]a bálddalas álggahanoassi.

5. ℅uokkis : Seammaládje go o[d][d]a siidaoasi ásahettiin, g℅. § 4–3, galgá bálddalas álggahanoasi ásaheapmi die[d]ihuvvot fylkkaboazodoallostivrii, mii dárkkista ahte formála eavttut devdojuvvojit. Easkka go dat lea dahkkon, lea ásaheapmi rievttála℅℅at ásahuvvon.

6. ℅uokkis : Dilála[s]vuo[d]at sáhttet rievdat nu ahte lea lunddola[s] ahte bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji sirdá siidaoasi jo[d]iheaddji sadjái. Soai sáhttiba dalle soahpat lonuhit sajiid. Bálddalas álggahanoassi [s]addá dábála[s] siidaoassi. Dat mearkka[s]a earret eará ahte das leat vihtta jiena orohat- ja siidajahke℅oahkkimiin, eai ge guokte.

Ovdala[s] siidaoassi [s]addá dál bálddalas álggahanoassi ja dasa gustojit seamma njuolggadusat go bálddalas álggahanoassái buolvamolsuma várás. Die[d]usge ii leat lunddola[s] dán goh℅odit bálddalas álggahanoassin, muhto baicca pen[s]onistaoassin. Dan ii sáhte sirdit earái, ja go jo[d]iheaddji jápmá, de mánná dát doallu dábála[s] siidaoassái.

Ii leat dárbu gár¿¿idit vejola[s]vuo[d]a sirdit diekkár dábála[s] siidaoasi, go dat áiggi mielde ii galgga jorrat buohtalas pen[s]onistaoassáii. Dábála[s] siidaoasi sáhttá dalle sirdit § 4–7 njuolggadusaid mielde. O[d][d]a bálddalas álggahanoasi gal ii sáhte ásahit nu guhká go pen[s]onistaoassi bistá.

2.4.5 § 4–5. Náittosguoimmi/ovttasássi sadji

1. Jus siidaoasi ovddasvástideaddji lea náitalan dahje náitala, de leat goappa[s] náittosguimme¿agat siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjit. Dat gusto maiddái dalle go du[s][s]e nubbi sudnos deavdá § 4–1 vuostta[s] la[d][d]asa eavttuid. Diekkár oktasa[s] siidaoassi mielddisbuktá ahte náittosguimme¿agat leaba solidárala℅℅at ovddasvástideaddjin siidaoasi jo[d]iheaddjin.

Jus náittosguimme¿agat soahpaba ahte du[s][s]e nubbi lea ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji, de ferteba dan die[d]ihit boazodoallodie[d]áhusas, g℅. § 4–11.

Náittosguimme¿agat geat leaba goabbat siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjit, leaba náittosdilis vuostta[s] la[d][d]asa njuolggadusaid vuollása℅℅at, seammaládje go dat geain lea siidaoasi oktasa[s] jo[d]ihanovddasvástádus.

1. 1. ℅uoggá mearrádusat gustojit seammaládje náitalkeahtes olbmuide geat eallibaovttas (ovttasássi bárrii) jus

1. sudnos leat (dahje leat leama[s]) oktasa[s] mánát

2. soai ovdal leaba goabbat gummiineaska leama[s] náitalan, dahje

3. soai leaba ovttas eallán vihtta jagi.

Mearkka[s]umit § 4–5:

1. ℅uoggá vuostta[s] la[d]as vástida 1978-lága 4. § nuppi la[d][d]asa nuppi cealkagii. Jus náittosguimme¿again lea oktasa[s] siidaoassi, de soai maiddái ovttas ovttasvástideaba buot geatnegasvuo[d]aid.

1. ℅uoggá nubbi la[d]as : Lea ie[s]alddis buorre ahte náittosguimme¿agat ovttas jo[d]iheaba doalu, muhto dán oktasa[s]vuo[d]as lea maiddái ovddasvástádusa bealli. Dan guoibmái geas leat du[s][s]e moadde bohcco, ii ge bargga ie[s] boazodoalus, sáhttá dát ovddasvástádus gártat noa[d][d]in. Dakkár dilála[s]vuo[d]ain galgá leat sudnuide vejola[s] soahpat ahte du[s][s]e nubbi lea jo[d]iheaddji. Maiddái eará olbmot han sáhttet eaiggádu[s][s]at ealus bohccuid almmá dan haga ahte [s]addat solidárala[s] ovddasvástideaddjin ovttas siidaoasi jo[d]iheddjiin, ii ge leat dárbu ráhkadit náittosguoibmái garreset njuolggadusaid.

Diekkár vejola[s]vuohta náittosguoibmái cealkit eret solidára-ovddasvástádusa leat ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjin, ℅uovvu njuolggadusaid mat mu[d]ui gustojit náittosguimme¿agaide. Má[n]gga oktavuo[d]as ii soaitte olmmo[s] háliidit almmuhit ie¿as gulleva[s]vuo[d]a náittosguoibmái, g℅. ovdamearkka dihte suoidnemánu 4. beaivvi 1991 náittoslága nr. 47, 40. § dan birra ahte náittosguoibmi akto ovddasvástida dan vealggi maid váldá badjelasás. Almmotge lea okta gár¿¿ádus skábmamánu 21. beaivvi 1952 nr. 2 vearromáksinlága 37. §:s, mas daddjo ahte náittosguimme¿agat solidárala℅℅at ovddasvástidit dan vearu mii biddjo sudnuide oktii; muhto das sáhttá nubbi náittosguoibmi beassat jus gáibida sierra livdnema.

Náittosguimme¿agat berrejit nappo sáhttit die[d]ihit ahte sudnos ii leat oktasa[s] ovddasvástádus siidaoasi dáfus. Dás ℅ujuha lávdegoddi mu[d]ui Sámedikki miessemánu 30. beaivvi 2000 boazodoalloplána ℅uoggái 13.1.

Dat mii dás daddjo vejola[s]vuo[d]a birra cealkit eret jo[d]iheami mieldeovddasvástádusa, guoská maiddái dalle go náittosguimme¿again lea goabbat siidaoassi, g℅. 1. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asa . Dan náittosguoimmis mii ii ℅álit ie¿as mieldeovddasvástideaddjin boazodoallo-die[d]áhussii, lea dasto oa[d][d]i siidaoassi nu guhká go náittosdilli dahje ovttasássan bistá.

1. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asa mearrádus mielddisbuktá ahte vaikko náittosguimme¿again lea goabbat siidaoassi, de soai náittosdilis eaba leat eará rievttála[s] dilis go sii geat ovttas jo[d]ihit ovtta siidaoasi. Jus náittosdilli nohká, de [s]addet fas rievttála℅℅at guokte siidaoasi, g℅. § 4–6.

2. ℅uoggá mearrádus lea o[d]as, ja dás árvaluvvo ahte vissis ovttasássamat leat ovttadássása℅℅at náittosdiliin dan dáfus ahte sáhttit eaiggádu[s][s]at bohccuid, ja jo[d]ihit siidaoasi. Leat biddjon eavttut dasa gii rehkenastojuvvo ovttasássin. Eavttut leat vi¿¿ojuvvon eará lágain mat atnet náittosdili ja ovttasássama ovttadássása¿¿an. Ovttasássit mat bohtet njuolggadusa vuollái, leat ovttasássit geain leat oktasa[s] mánát, dahje bárat mat ovdal leat leama[s] náitalan goabbat guimmiin, g℅. guovvamánu 28. beaivvi 1997 nr. 19 álbmotoadjolága § 1–5.

Viidáseappot leat mielde ovttasássit geain eai leat oktasa[s] mánát, muhto geat leat ovttas eallán unnimusat vihtta jagi. Lávdegoddi oaivvilda ahte maiddái ovttasássan mánáid haga sáhttá leat nu bisteva[s] ahte dat boazodoallolágas berre buohtastahttot náittosdiliin. Eará oktavuo[d]ain, g℅. omd. suoidnemánu 4. beaivvi 1991 nr. 45 lága dállodoallo-ovttastumiid birra, mas rádji lea guokte jagi. Boazodoallolága njuolggadusaid dáfus atná lávdegoddi guokte jagi beare oanehis áigin, ja lea dan dihte gávnnahan ahte vi[d]a jagi ovttasássan lea heivvola[s] mearri ovdal go ovttasássan buohtastahtto náittosdiliin.

2.4.6 § 4–6. Náittosdili dahje ovttasássama nohkan

Jus náittosguimme¿agat/ovttasássi guimme¿agat leat ovttas jo[d]ihan siidaoasi, g℅. § 4–5, ja nubbi sudnos jápmá, de [s]addá báhcán guoibmi akto siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjin. Nu [s]addá maiddái dalle jus báhcán guoibmi ii deavdde § 4–1 vuostta[s] lá[d][d]asa eavttuid.

Jus náittosdilli/ovttasássan loahpahuvvo eará árttaiguin go jápmimiin, de massá dat náittosguoibmi/ovttasássi, gii lea mieldeovddasvástádusa o¿¿on náittvosdili/ovttasássama bokte, vuoigatvuo[d]a leat mieldeovddasvástideaddji jo[d]iheaddjin. Náittosguimme¿agat/ovttasássit sáhttiba almmotge soahpat ahte son ain beassá eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis dahje ahte son akto doaibmagoahtá siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddjin. Dát gusto maiddái dalle go son ii deavdde § 4–1 vuostta[s] la[d][d]asa eavttuid.

Jo[d]ihanovddasvástádusa rievdamat vuostta[s] dahje nuppi la[d][d]asa mielde galget die[d]ihuvvot fylkkaboazodoallostivrii .

Mearkka[s]umit § 4–6:

Mearrádusas leat njuolggadusat daid dilála[s]vuo[d]aide goas náittoguimme¿again/ovttasássiin lea leama[s] oktasa[s] siidaoassi.

Vuostta[s] la[d]as regulere dilála[s]vuo[d]aid jus nubbi jápmá. Dán mearrádusa mielde oa¿¿u báhcán guoibmi (leaska dahje báhcán ovttasássi) ie[s]alddis akto jo[d]ihanovddasvástádusa. Jus náittosguimme¿agat/ovttasássit eaba leat ovttas leama[s] siidaoasi ovddasvástideaddjin, de ii leat báhcán guoimmis vuostta[s]riekti oa¿¿ut siidaoasi jo[d]ihanovddasvástádusa. Dalle ferte sirdin dáhpáhuvvat § 4–7 njuolggadusaid mielde.

Jus guimme¿again lea leama[s] goabbat siidaoassi, de nubbi siidaoassi loahpahuvvo jus báhcán guoibmi váldá badjelasás jápmán guoimmi siidaoasi. Jus jápmán guoimmi siidaoassi daguhuvvo ma[n]isboahttái dahje eará olbmui § 4–7 mielde, de sáhttá báhcán guoibmi fas jo[d]ihit ie¿as siidaoasi, geah℅a dás ovdalis mearkka[s]umiid 1. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asii.

Nubbi la[d]as regulere dilála[s]vuo[d]aid earráneami ja goabbat sadjái fárrema dáfus. Mearrádusa sisdoallu lea ahte náittosguoibmi gii náittosdili bokte oa℅℅ui mieldeovddasvástádusa siidaoasi dáfus, massá dán ovddasvástádusa jus sierraneaba dahje earráneaba. Ovttasássama dáfus lea seammaládje jus mannaba goabbat sadjái.

Náittosguimme¿agat mat earránit dahje ovttasássit mat mannet goabbat sadjái, sáhttet soahpat ahte son gii massá mieldeovddasvástádusa, ain oa¿¿u eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis, ja soai oa¿¿uba maid soahpat ahte son akto váldá siidaoasi ovddasvástádusa. 1978-lága mielde lea juo diekkár vejola[s]vuohta, muhto dasa gáibiduvvo guovllustivrra mie[d]iheapmi. Lávdegoddi ii ane eiseválddiid mie[d]iheami dárbba[s]la¿¿an. Jus beallela℅℅at ie¿a soahpaba ahte nubbi jo[d]ihi[s]goahtá doaimma, de lea juo ℅ielggas ahte son geas lea vuostta[s]vuoigatvuohta ie[s] ii bero[s], ja dalle ii leat eahpelunddola[s] ahte nubbi joatká akto-ovddasvástideaddjin. Dalle eai [s]at dárbba[s] eiseválddit dan dohkkehit.

Jus guimme¿again lea goabbat siidaoassi, de ℅uovvu § 4–5, 1. ℅uoggá njuolggadusaid goalmmát la[d][d]asis, g℅. 2. ℅uoggá, ahte soai ovttaseallimis adnojuvvoba oktan siidaoassin. Jus earráneaba/fárreba goabbat sadjái, de rehkenastojuvvo sudnos fas goabbat siidaoassi, ja beallela℅℅at [s]addaba goabbat siidaoasi jo[d]iheaddjin.

Diekkár oktavuo[d]ain sáhttá [s]addat váttis sudnuide joatkit ovtta siiddas.

2.4.7 § 4–7. Siidaoasi jo[d]ihanovddasvástádusa sirdin

1. Jus bálddalas álggahanoassi nugo namuhuvvon §:s 4–4 ii leat ásahuvvon, de sáhttá siidaoasi jo[d]iheaddji sirdit siidaoasi jo[d]ihanovddasvástádusa mánnái, áddjubii/áhkkubii dahje eará olbmui gii § 4–9 mielde sáhttá eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis.

Siidaoasi o[d][d]a jo[d]iheaddji galgá leat válddála[s] ja galgá leat searvan buot boazodoalu bargguide jo[d]iheaddji fárus unnimusat golbma jagi. Fylkkaboazodoallostivra sáhttá almmotge erenoamá[s] dilála[s]vuo[d]ain dohkkehit sirdima mánnái dahje áddubii/áhkkubii gii ii leat golbma jagi searvan boazodoalu buot bargguide dahje gii ii leat válddála[s].

Ma[n][n]el jo[d]ihanovddasvástádusa sirdimima lea siidaoasi ovdala[s] jo[d]iheaddjis ain vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis, g℅. § 4–9 nuppi la[d][d]asa.

1. Jus siidaoasi jo[d]iheaddji jápmá ovdal go leat dahkkon mearrádus nugo namuhuvvon 1. ℅uoggás, de lea mánás, áddjubis/áhkkubis dahje eará fuolkkis nugo namuhuvvon §:s 4–9 vuoigatvuohta badjelasás váldit siidaoasi ovddasvástádusa jus leaska dahje báhcán ovttasássi ii váldde ovddasvástádusa badjelasás, § 4–6 njuolggadusaid mielde.

1. ℅uoggá nuppi la[d][d]asa mearrádusat gustojit seammaládje.

1. Siidaoasi sirdin galgá die[d]ihuvvot fylkkaboazodoallostivrii mii dárkkista ahte sirdima formála eavttut leat devdojuvvon.

Mearkka[s]umit § 4–7:

Dát paragráfa lea jurdda[s]uvvon reguleret dilála[s]vuo[d]aid jus siidaoasi jo[d]iheaddji heaitá jo[d]iheaddjin dahje jápmá.

1. ℅uoggá vuostta[s] la[d][d]asa mielde sáhttá olmmo[s] guhte ii [s]at hálit jo[d]ihit siidaoasi, sirdit jo[d]iheami mánnái, áddjubii/áhkkubii dahje eará olbmui geas § 4–9 mielde lea vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis. Molssaeaktun lea heaittihit siidaoasi, g℅. § 4–8. Jo[d]ihanovddasvástádusa sirdin – ja nu siidaoasi joatkin – lea ahte ii leat ásahuvvon bálddalas buolvamolsunoassi, g℅. § 4–4, Jus dat lea ásahuvvon, de bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji [s]addá automáhtala℅℅at dábála[s] siidaoasi jo[d]iheaddjin, g℅. § 4–4. 4. ℅uoggá, jus dábála[s] siidaoasi jo[d]iheaddji heaitá dahje jápmá.

1. ℅uoggá nubbi la[d]as eaktuda ahte son gii váldá badjelasás siidaoasi lea válddála[s]vuo[d]a agis, namalassii badjel 18 jagi. Eavttu ii sáhte lo¿¿et. Válddála[s]vuo[d]a gáibádus guoská maiddái dábála℅℅at mánnái dahje áddjubii/áhkkubii, muhto das sáhttá fylkkaboazodoallostivra erenoamá[s] dilála[s]vuo[d]ain dohkkehit sirdima agivulo[s] olbmui. Lávdegoddi ℅ujuha 1978-lága 4. § vuostta[s] cealkaga ovdabargguide. Ot.prp. nr. 28 (1994–95) sámegiel jorgaleamis daddjo 43. siiddus ahte sáhttá dohkkehit sirdima agivulo[s] olbmui dain oktavuo[d]ain go válddála[s]vuo[d]a gáibádus ii leat govttola[s], ja go sirdin mu[d]ui lea heivvola[s]. Fylkkaboazodoallostivrra dohkkeheami eaktun sirdit siidaoasi agivulo[s] olbmui lea ahte soames eará lea siidaoasi ovddasvástideaddjin dassá¿ii go ie[s] [s]addá válddála[s]. Diekkár gáibádus ℅uovvu cuo[n]ománu 22. beaivvi 1972 nr. 3 vergemålsloven (láhka nuppiid opmodaga háldda[s]eami birra).

Sáhttá maid lo¿¿et gáibádusa golmma jagi bargama birra boazodoalus. Sáhttá jurdda[s]it ovdameakkaid dakkáriid go ahte mánná oalle ma[n][n]it álgá boazodollui, jus omd. soaitá leat eará guovllus riikkas ássan mánnávuo[d]as. Son sáhttá liikká váldit badjelasás siidaoasi jus duo[d]a[s]tuvvo ahte son sáhttá eará ládje oahpu gazzat, ja go siidda eará boazodoallit áigot veahkehit su.

2. ℅uoggás leat njuolggadusat siidaoasi sirdima birra go jo[d]iheaddji jápmá. Mearrádusa dárkilet ipmárdusa hárrái ℅ujuhuvvo 1. ℅uoggá mearkka[s]umiide. Maiddái dalle go siidaoasi jo[d]iheaddji jápmá, galgá dat mánná dahje áddjut/áhkkut gii váldá doalu badjelasás, leat válddála[s], muhto fylkkaboazodoallostivra sáhttá lo¿¿et gáibádusa. Eará olmmo[s] gii váldá doalu badjelasás, galgá leat válddála[s], ja das ii sáhte lo¿¿et. Geah℅a mearkka[s]umiid 1. ℅uoggá nuppi la[d][d]asii.

Mearrádus mielddisbuktá ahte siidda eará boazoeaiggádat galget vuhtii váldit siidaoasi sirdima go jo[d]iheaddji jápmá. Siidaoasi jo[d]ihanovddasvástádusa ii almmotge sáhte vaikko gii váldit, muhto du[s][s]e olmmo[s] gii lea namuhuvvon § 4–9 vuostta[s] la[d][d]asis.

Mearrádus ii regulere dárkileappot sin gaskavuo[d]aid geat devdet eavttuid váldit badjelasáset siidoasi. Sii fertejit soahpat guovvamánu 21. beaivvi 1930 árbejuohkinlága ja njuk℅amánu 3. beavvi 1972 nr. 5 árbelága mielde.

Lávdegoddi lea árvvo[s]tallan berrejit go ráhkaduvvot njuolggadusat dan birra gii galgá siidaoasi váldit badjelasás jus árbbola℅℅at eai ie¿a soaba, omd. ahte boarráseamos mánás liv℅℅ii vuostta[s]vuoigatvuohta. Lávdegoddi ii leat atnán riektan evttohit diekkár njuolggadusaid, go dat sáhttá bearehaga rihkkut árbevieruid. Boazodoalus oainnat ii leat boarrásepmosis diekkár vuostta[s]vuoigatvuohta nugo omd. norga boandarievttis. Sámi servodagain lea baicca nuoramusas leama[s] vuoigatvuohta. Almmotge lea váttis lágas mearridit nuoramussii vuostta[s]vuoigatvuo[d]a, go diekkár njuolggadus ii leat vuoiggala[s] jus siidaoasi jo[d]iheaddji jápmá nuorran, ja nuoramus lea beare nuorra váldit badjelasás ovddasvástádusa.

Dás ii leat leskii/báhcán guoibmái ge árvaluvvon vuostta[s]vuoigatvuohta váldit siidaoasi jo[d]ihanovddasvástádusa. Dat die[d]usge guoská daid dilála[s]vuo[d]aide goas sus ii leat mieldeovddasvástádus siidaoasi jo[d]iheamis. Jus sus lea mieldeovddasvástádus, de gustojit § 4–6 vuostta[s] la[d][d]asa mearrádusat.

2.4.8 § 4–8. Siidaoasi heaittiheapmi

Jus siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji heaittiha ie¿as boazodaolu dahje jus son jápmá ja ovddasvástádus ii sirdojuvvo earái § 4–4 nr. 4 dahje § 4–7 njuolggadusaid mielde, de galgá siidaoassi heaittihuvvot ja bohccot vuvdojuvvot jus eai sirdojuvvo eará siidaoassái dahje bálddalas álggahanoassái. Geassesiidda stivra, g℅. § 8–11, dahje § 8–12 njealját la[d][d]asa njuolggadusaid mielde válljejuvvon gulahallanolmmo[s] galgá fuolahit ahte siidaoassi heaittihuvvo. Heaittiheami golut gok℅ojuvvojit bohccuid vuovdima boa[d]us.

Jus bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddji heaittiha ie¿as boazodoalu dahje jus son jápmá ja ovddasvástádus ii sirdojuvvo earái § 4–4, 3 ℅uoggá nuppi la[d][d]asa mielde, de manná bálddalas álggahanoassi dan siidaoassái masa ásahuvvui.

Heaittiheapmi vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asa mielde die[d]ihuvvo fylkkaboazodoallostivrii.

Jus siidaoasi dahje bálddalas álggahanoasi boazolohku lea leama[s] vuollel 50 vihtta jagi, de ferte dat heaittihuvvot siidaoassin. Fylkkaboazodoallostivra mearrida heaittiheami. Go boazolohku lea njealját jagi vuollel 50 de galgá fylkkaboazodoallostivra die[d]ihit siidaoasi jo[d]iheaddjái℅uovvova[s] heaittiheami birra. Die[d]ihuvvot galgá unnimusat guhtta mánu ovdal nuppe jagi boazodoallodie[d]áhusa sáddema áigemeari. Heaittiheami ℅a[d]aheami mearrádus vuostta[s] la[d][d]asa mielde doaimmahuvvo seammaládje.

Olbmos gii heaittiha siidaoasi dahje bálddalas álggahanoasi, lea almmotge vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid siidda eará siidaosiin § 4–9 goalmmát la[d][d]asa njuolggadusaid mielde.

Mearkka[s]umit § 4–8:

Vuostta[s] la[d]as : Jus siidaoassi heaittihuvvo, de jo[d]iheaddji dábála℅℅at ie[s] fuolaha ahte bohccot njuvvojit dahje mannet eará siidaoassái. Jus heaittiheapmi lea jápmima gea¿il, de árbbola℅℅at dábála℅℅at fuolahit dárbba[s]la[s] heaittihandoaimmaid. Dábála℅℅at dáidà lagas fuolki badjelasás váldit siidaoasi jo[d]iheami § 4–7 mielde. Jus siidaoassái lea ásahuvvon bálddalas álggahanoassi, de dan jo[d]iheaddji váldá badjelasás siidaoasi jo[d]iheami, g℅. § 4–4, 4. ℅uoggá. Muhto jus dat ii dáhpáhuva, de galgá siida fuolahit ahte bohccot vuvdojuvvojit. Dát ovddasvástádus lea siidda stivrras, jus dakkár lea ásahuvvon, g℅. § 8–11. Jus ii leat ásahuvvon siidastivra, de lea siidda nammadan gulahallanolbmos diet ovddasvástádus, g℅. § 8–12, 4. ℅uoggá.

Nubbi la[d]as regulere dilála[s]vuo[d]aid dalle jus bálddalas buolvamolsunoasi jo[d]iheaddji heaitá dahje jápmá. Jus bálddalas álggahanoassi ii sirdojuvvo § 4–4, 3. ℅uoggá nuppi la[d][d]asa mielde, de dan siidaoasi jo[d]iheaddji mas bálddalas álggahanoassi lea vuolgán, váldá badjelasás bálddalas álggahanoasi bohccuid ovddasvástádusa. Diekkár heaittiheapmi mielddisbuktá ahte dábála[s] siidaoasi jo[d]iheaddji sáhttá ásahit o[d][d]a bálddalas álggahanoasi olbmui gii deavdá § 4–4 eavttuid.

Goalmmát la[d]as ℅uovvu lunddola℅℅at siidaoasi dahje bálddalas álggahnaoasi ásaheami die[d]ihangeatnegasvuo[d]a, g℅. § 4–3, 2. ℅uoggá njealját la[d][d]asa ja § 4–4, 5. ℅uoggá, dahje siidaoasi jo[d]ihanovddasvástádusa sirdima, g℅. § 4–6 goalmmát la[d][d]asa ja § 4–7, 3. ℅uoggá.

Njealját la[d]as: Siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheami eaktun lea ahte sus lea ealu ovddasvástádus. Jus eai leat vissis meari bohccot, de lea du[s][s]i hupmat ovddasvástádusa birra. Lea maiddái dea[t]ala[s] eastadit «guoros» doaluid, nugo leat ovdamearkkat 1978-lága olis. Dan dihte árvala lávdegoddi ahte siidaoassi gah℅℅á eret jus boazolohku boahtá vissis meari vuollelii. Boazodoalus sáhttet almmotge leat stuora rievdamat. Boraspiret, lássahuvvon guohtumat dahje lihkohisvuo[d]at sáhttet sakka unnidit boazologu, ja siidaoassi gah℅℅á eret easkka go boazolohku lea má[n]ga jagi leama[s] vuollel dihto meari. Go boazolohku 5 jagi lea leama[s] vuollel 50, de lea boazodoallu mannan nu ma[n]os ahte ii leat lunddola[s] doalahit sierra siidaoasi daid vuoigatvuo[d]aiguin ja geatnegasvuo[d]aiguin mat dan ℅uvvot.

Deattuhuvvo ahte diet vihtta jagi eai gollagoa[d]e ovdal go evttohuvvon njuolggadusat leat fápmui boahtán.

Mii dás lea daddjojuvvon, gusto seammaládje bálddalas álggahanoassái. Jus diekkár oassi gah℅℅á eret vuollegis boazologu gea¿il, de sáhttá siidaoasi jo[d]iheaddji ásahit o[d][d]a bálddalas álggahanoasi. Jo[d]iheaddji sáhttá diktit seamma olbmo gii aiddo lea massán ie¿as bálddalas álggahanoasi, jo[d]ihit o[d][d]a doalu. Dáidá gal dáhpáhuvvat ahte jo[d]iheaddji dán háve vállje eará.

Go siidaoasis lea njeallje jagi ma[n][n]álaga leama[s] boazolohku vuollel 50, de galgá jo[d]iheaddjái die[d]ihuvvot ahte doallu heaittihuvvo jus boazolohku nuppi die[d]áhusas ii leat badjel 50.

Lea dárbba[s]la[s] die[d]ihit vai doallu beassá ráhkkanit heaittiheapmái. Son beassá máiddái cegget ealu 50 bohccui dahje badjelii. Die[d]iheapmi lea maid dárbba[s]la[s] vai boazoeaiggát sáhttá fuolahit ahte su bohccot sirdojuvvojit eará siidaoasi geh℅℅ui.

2.4.9 § 4–9. Geas sáhttet leat bohccot siidaoasis

Earret jo[d]iheaddji ie¿as bohccot, sáhttet siidaoasis leat ℅uovvova[s] olbmuid bohccot, jus sii fal devdet § 4–1 ja § 7–3 eavttuid:

1. Jo[d]iheaddji náittosguoimmi dahje ovttasássi, g℅. § 4–5 nr. 2.

2. Jo[d]iheaddji fulkkiid njuolga bajás- dahje vulosmanni linjás.

3. Jo[d]iheaddji oappáid/vieljaid ja sin mánáid.

4. Jo[d]iheaddji váhnemiid oappáid ja vieljaid ja sin mánáid.

5. b, c ja d ℅uoggáin namuhuvvon olbmuid náittosguoimmi dahje ovttasássi, g℅. § 4–5, 2. ℅uoggá.

Jo[d]iheaddji náittosguoimmi dahje ovttasássi fulkkiid namuhuvvon b,c ja d ℅uoggáin, g℅. § 4–5, 2. ℅uoggá.

Olbmos geas leat leama[s] bohccot siidaoasis mii sirdojuvvo o[d][d]a jo[d]iheaddjái, galgá ain leat vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis, vaikko son ii leat ge o[d][d]a jo[d]iheaddji ektui a-f ℅uoggáin namuhuvvon olmmo[s]. Seamma gusto dalle go bálddalas álggahanosai jo[d]iheaddji [s]addá siidaoasi o[d][d]a jo[d]iheaddjin.

Jus siidaoassi heaittihuvvo § 4–8 mielde, de sáhttá son geas leat bohccot siidaoasis, sirdit bohccuidis eará siidaoassái seamma geassesiiddas, vaikko son ii leat ge a-f ℅uoggáin namuhuvvon olmmo[s].

Jus dasa leat garra ákkat, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra mie[d]ihit ahte maiddái earát go sii geat namuhuvvojit ovddit la[d][d]asis, o¿¿ot eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis, jus devdet § 4–1 ja § 7–3 eavttuid .

Mearkka[s]umit § 4–9:

Siidaoassái sáhttet gullat maiddái earáid go jo[d]iheaddji bohccot. Seammalágán njuolggadus lea 1978-lága 4. § nuppi la[d][d]asa gu[d]át cealkagis. Nugo ovdalis namuhuvvon ℅uoggás 6.2.4 16 de leat dáin njuolggadusain muhtun unohis bealit. Lávdegoddi lea árvvo[s]tallan ii evttohit eará ráddjejumiid bohccuid eaiggádu[s][s]amii go daid mat leat mearkavuoigatvuhtii § 7–3 mielde. Muhto nu eatnagiid birra go das lea sáhka, de sáhttá siidaoasi jo[d]iheaddjái [s]addat váttisin vuosttaldit sin sávaldaga atnit bohccuid siidaoasis. Nie oallut olbmuid gaskkas ferte[s]ii maid ráddjet geain galgát leat boazodoallovuoigatvuo[d]at. Eai buohkat sáhtá[s]e oa¿¿ut daid vuoigatvuo[d]aid mat leat namuhuvvon láhkaevttohusa 5. kapihttalis.

§ 4–9 muitala nappo geat sáhttet siidaoasis eaiggádu[s][s]at bohccuid, muhto dát ie[s]alddis ii mearkka[s] ahte sii sáhttet gáibidit atnit siidaoasis bohccuid. Lea siidaoasi jo[d]iheaddji gii § 4–2 nuppi la[d][d]asa mielde mearrida besset go §:s 9–4 namuhuvvon olbmot eaiggádu[s][s]at bohccuid su siidaoasis, g℅. mearkka[s]umiid § 4–2 nuppi la[d][d]asii.

Vuo[d][d]oeaktun beassat eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis lea ahte son deavdá § 4–1 ja § 7–3 eavttuid. —ujuhuvvo dan dáfus dieid paragráfaid mearkka[s]umiide.

Dasa lassin galgá son leat dakkár oktavuo[d]as siidaoasi jo[d]iheaddjái go namuhuvvo vuostta[s] la[d][d]asa a-f bustávain. Sáhttet ℅uo¿¿ilit erenoamá[s] váttisvuo[d]at jus jo[d]ihanovddasvástádus sirdojuvvo dahje siidaoassi heaittihuvvo, muhto dat lea geah℅℅aluvvon regulerejuvvot nuppi ja goalmmát la[d][d]asiin. Njealját la[d][d]asis addo vejola[s]vuohta garvit gulleva[s]vuo[d]a vuostta[s] la[d][d]asa mielde.

Vuostta[s] la[d][d]asa a-bustáva mielde lea jo[d]iheaddji náittosguoimmis dahje ovttasássis vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid. Dán mearrádusa mielde rehkenastojuvvo ovttasássin olmmo[s] gii deavdá § 4–5, 2. ℅uoggá eavttuid. Vaikko son ii deavdde ge § 7–3 vuostta[s] la[d][d]asa eavttuid mearkavuoigatvuo[d]a birra, de oa¿¿u son náittosdili dahje ovttasássama olis vuoigatvuo[d]a merkii § 7–3 goalmmát la[d][d]asa mielde. A-bustáva njuolggadus gusto du[s][s]e dalle go náittosguoimmis/ovttasássis ii leat mieldeovddasvástádus siidaoasi dáfus § 4–5 mielde.

Vuostta[s] la[d][d]asa b-bustáva mielde sáhttet jo[d]iheaddji mánát, mánáidmánát jna. vulosguvlui eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis. Seamma guoská jo[d]iheaddji váhnemiidda, váhnenváhnemiidda ja máttarváhnemiidda.

Vuostta[s] la[d][d]asa c-bustáva mielde sáhttet siidaoasi jo[d]iheaddji oappát/vieljat ja sin mánát eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis. Vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid ii mana da[d]i guhkkelii vulos dán siidolinjá mielde. Oappáid/vieljaid mánáidmánát eai nappo sáhte eaiggádu[s][s]at bohccuid dán siidaoasis, jus nuppi ja goalmmát la[d][d]asa njuolggadusat eai gusto[s] sidjiide.

Vuostta[s] la[d][d]asa d-bustáva mielde sáhttet siidaoasi jo[d]iheaddji muo[t]át, goaskkit ja siesát, ednot, eagit ja ℅eazit geat leat su áhku/ádjá mánát, eaiggádu[s][s]at bohccuid su siidaoasis. Seamma guoská sin mánáide nai. Sin ma[n]isboahttit sáhttet bohccuid eaiggádu[s][s]at dán siidaoasis du[s][s]e jus nuppi ja goalmmát la[d][d]asa njuolggadusat gustojit sidjiide.

Vuostta[s] la[d][d]asa e-bustávas mearriduvvo ahte daid fulkkiid náittosguoibmi dahje ovttasássi, geat leat namuhuvvon b-, c- ja d-bustávain maiddái sáhttet eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis, jus fal lea mearkavuoigatvuohta, g℅. § 4–1 ja § 7–3 vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asa.

Mearrádus mearkka[s]a ahte omd. manjit ja vivat sáhttet eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis, nappo seamma ealus go beallela[s]. Dan eai beasa dahkat 1978-lága mielde, ja dat ii leat vuogas.

Eaktun ávkki atnit dán mearrádusas lea ahte sus lea alddis mearkavuoigatvuohta § 7–3 mielde. Lea du[s][s]e jo[d]iheaddji náittosguoibmi/ovttasássi gii sáhttá náittosdili/ovttasássama olis oa¿¿ut mearkavuoigatvuo[d]a, g℅. § 7–3 goalmmát la[d][d]asa. Olbmuid dáfus namuhuvvon vuostta[s] la[d][d]asa bustávain a-e, geah℅a govvosa 11.1.

Vuostta[s] la[d][d]asa f-bustávva addá jo[d]iheaddji náittosguoimmi/ovttasássi fulkkiide vejola[s]vuo[d]a eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis. Fuolkkit leat dat mat namuhuvvojit b-, c- ja d-bustávain, geah℅a govvosa 11.2.

Dát mearkka[s]a ahte náittosguoimmi/ovttasássi sierra mánát ja mánáidmánát sáhttet eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis. Seamma guoská náittosguoimmi/ovttasássi váhnemiidda ja váhnenváhnemiidda, g℅. b-bustáva. Viidáseappot sáhttet náittosguoimmi/ovttasássi oappát/vieljat ja sin mánát, g℅. c-bustáva, eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis. Seamma guoská náittosguoimmi/ovttasássi váhnemiid oappáide ja vieljaide ja sin mánáide.

Náittosguoimmi/ovttasássi fulkkiid vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis gusto ain ma[n][n]el go siidaoasi náittosguoibmi/ovttasássi lea jápmán, muhto ii earráneami dahje goabbat sadjái mannama ma[n][n]el. Dán sáhttá álmmotge lo¿¿et njealját la[d][d]asa mearrádusaid mielde. Juste earráneami/goabbat sadjái mannama oktavuo[d]as sáhttet ge leat garra ákkat lo¿¿et § 4–9 mearrádusaid dan birra gii sáhttá eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis, geah℅a mearkka[s]umiid njealját la[d][d]asii.

Nugo boahtá ovdan vuostta[s] la[d][d]asa mearrádusain, de ferte náittosguoimmi/ovttasássi fulkkiin alddiineaset leat mearkavuoigatvuohta § 7–3 vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asiid mielde.

Vuostta[s] la[d][d]asa f-bustáva mearrádus gusto du[s][s]e dalle go náittosguoibmi/ovttasássi ii leat siidaoasi mieldeovddasvástideaddji jo[d]iheaddji, g℅. § 4–5, 1. ℅uoggá nuppi la[d][d]asa. Jus lea mieldeovddasvástideaddji, de gustojit vuostta[s] la[d][d]asa b-, c- ja d-bustávat namuhuvvon fulkkiid vuoigatvuo[d]aide eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis.

Dákko nugo mu[d]uige, mearrida § 4–5 njuolggadusaid 2. ℅uokkis dan gii rehkenastojuvvo ovttasássin.

Nubbi la[d]as : 1978-lága mielde massá boazoeaiggát gii daguha ie¿as doalu muo[t][t]alii/ goaskibii/siessalii/neahpái/eahkebii/℅eahcebii vuoigatvuo[d]a eaiggádu[s][s]at bohccuid doalus. Dat lea unohis njuolggadus, mii hehtte doalu daguheami eará olbmui. Eastadit dien unohisvuo[d]a evttohuvvon siidaosiid dáfus, de evttoha lávdegoddi ahte olmmo[s] gii daguha eret ie¿as siidaoasi jo[d]ihanovddasvástádusa, ain galgá sáhttit atnit bohccuid siidaoasis, g℅. § 4–7, 1. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asa gos dát lea deattuhuvvon. Seamma guoská earáide geain leat leama[s] bohccot siidaoasis, muhto geat eai leat nu lagas fuolkkit o[d][d]a jo[d]iheaddjái ahte leat namuhuvvon § 4–9 a-f bustávain.

Vuoigatvuohta lea gár¿¿iduvvon sidjiide geat boazodoallodie[d]áhusa mielde, g℅. § 4–10, ledje die[d]ihuvvon boazoeaiggádin dalle go siidaoassi sirdojuvvui.

Goalmmát la[d]as : Siidaoasi jo[d]iheaddji sáhttá háliidit heaittihit ie¿as doalu almmá dan haga ahte sirdit jo[d]ihanovddasvástádusa earái, g℅. § 4–7, 1. ℅uoggá ja § 4–4, 5. ℅uoggá. Dalle ferte siidaoassi heaittihuvvot ja bohccot die[d]ihuvvot eará siidaoassái dahje njuvvot. Dakkár oktavuo[d]ain ii berre lávdegotti mielas geah℅℅at sohkagullevá[s]vuo[d]a, jus eará siidaoasi jo[d]iheaddji mie[d]iha váldit heaittihuvvon siidaoasi bohccuid ie¿as geh℅℅ui.

Goalmmát la[d][d]asa mearrádus addá vejola[s]vuo[d]a sirdit bohccuid geassesiidda eará siidaoassái. Vejola[s]vuohta lea gár¿¿iduvvon geassesiidda eará siidaosiide. Vuoigatvuohta lea dasa lassin gár¿¿iduvvon du[s][s]e sidjiide geain ledje boazodoallodie[d]áhusas, g℅. § 4–10, die[d]ihuvvon bohccot dalle go siidaoassi heaittihuvvui.

Njealját la[d]as : Dán mearrádusa mielde sáhttá fylkkaboazodoallostivra lo¿¿et fuolkevuo[d]a-gáibádusa. Vuostta[s] la[d][d]asa mearrádusaid lo¿¿en sáhttá omd. leat jus jo[d]iheaddji náittosguoimmi/ovttasássi fuolki massá vuoigatvuo[d]a eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis earráneami dahje guovttesadjái mannama gea¿il.

2.4.10 § 4–10. Bohccuid atnin 4. kapihttala njuolggadusaid vuostá

Son gii atná bohccuid 4. kapihttala njuolggadusaid vuostá, sáhttá goh℅ohallat heaittihit lobihis dili 13. kapihttala njuolggadusaid mielde.

Mearkka[s]umit § 4–10:

Bohccuid atnin 4. kapihttala njuolggadusaid vuostá sáhttá leat má[n]gga sivas. Sáhttá jurdda[s]it ahte olmmo[s] ii deavdde § 4–1 eavttuid eaiggádu[s][s]at bohccuid. Dalle ferte son njuovvat bohccuid dahje daguhit daid earái geas lea vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid.

Eará ovdamearkkas sáhttá olbmos leat vuoigatvuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid, muhto su bohccot eai gula siidaoassái nu movt § 4–1 nubbi la[d]as eaktuda. Dalle sáhttá son goh℅ohallat heaittihit lobihis dili. Dat sáhttá dahkkot dainna lágiin ahte bohccot sirdojuvvojit muhtun siidaoassái. Jus dat ii dáhpáhuva, omd. dan dihte go ii oktage fuola su ie¿as siidaoassái, de fertejit bohccot njuvvot dahje daguhuvvot earái.

Jus goh℅us ii ℅uvvojuvvo, de sáhttet ℅a[d]ahuvvot bággodoaimmat 13. kapihttala mielde. Bággendoaimmat sáhttet leat bággensáhkku dahje bággonjuovvan. Bággonjuovvan ℅a[d]ahuvvo du[s][s]e jus eará doaimmat eai leat ábuhan.

Lassin dáidda rá[n]gumiidda, sáhttá maid [s]addat rá[n]ggá[s]tusovddasvástádus sidjiide geat rihkkot 4. kapihttala njuolggadusaid, g℅. § 13–7.

Goh℅℅umiid § 4–10 mielde sáhttá fylkkaboazodoallostivra addit.

Govvosat 11.1 ja 11.2 ℅ájehit gu[d]et siidaoasi jo[d]iheaddji fulkkiin sáhttet eaiggádu[s][s]at bohccuid siidaoasis § 4–9 vuostta[s] la[d][d]asa mielde.

Olmmo[s] gii oaivvilda ahte boazodoallu doaimmahuvvo evttohusa 4. kapihttala njuolggadusaid vuostá, ii dárbba[s] vuordit dassá¿ii go fylkkaboazodoallostivra vuolggaha á[s][s]i evttohusa 13. kapihttala mielde. Eará boazoeaiggádat, dahje earát geain lea rievttála[s] bero[s]tupmi dasa ahte dilli heaittihuvvo, sáhttet ovddidit á[s][s]i ja gáibidit dili heaittihuvvot. Dili heaittiheami duopmu sáhttá bággo℅a[d]ahuvvot geassemánu 26. beaivvi 1992 nr. 86 bággo℅a[d]ahanlága olis.

2.4.11 § 4–11. Die[d]áhus boazodoalu birra

Siidaoasi jo[d]iheaddji galgá jahkása℅℅at addit Die[d]áhusa boazodoalu birra fylkkaboazodoallostivrii. Die[d]áhus galgá sisttisdoallat die[d]uid siidaoasi boazologu birra ja boazoeaiggádiid birra, ja die[d]uid siidagulleva[s]vuo[d]a birra. Kopiija die[d]áhusas sáddejuvvo dan orohaga stivrii gos boazodoallu doaimmahuvvo.

Departemeanta addá dárkilet njuolggadusaid dan birra makkár die[d]uid die[d]áhus galgá sisttisdoallat ja die[d]áhusa addima áigemeari birra jna.

Boazodoallodie[d]áhusa die[d]uid dáfus gusto jávohisvuo[d]ageasku ovttaskas olbmuid boazologu ja eará persovnnala[s] dilála[s]vuo[d]aid birra, jus eará ii ℅uvo[s] lága olis. Guovvamánu 10. beaivvi 1967 Háldda[s]anlága §§ 13 a –13 e gustojit seamma láhkái .

Mearkka[s]umit § 4–11:

Dát mearrádus lea seamma go 1978-lága 19. §, muhto lea álkidahtton. 1978-lága 19. §:s leat maiddái njuolggadusat bohccuid lohkama birra, muhto dat berrejit biddjot eará sadjái, g℅. § 13–6.

Vuostta[s] la[d]as : Lea siidaoasi jo[d]iheaddji gii addá die[d]áhusa. Seamma guoská bálddalas

buolvamolsunoasi jo[d]iheaddjái, g℅. § 4–4, 1. ℅uoggá goalmmát la[d][d]asa.

Die[d]áhusas die[d]ihuvvo geain leat bohccot ja mearka siidaoasis, g℅. § 4–9. Maiddái siidagulleva[s]vuohta galgá die[d]ihuvvot, namalassii gu[d]e geassesiidii ja dálvesiidii siidaoassi gullá. Die[d]ut gusket vássan jahkái, dan rájes go ovddit die[d]áhus addui.

Sáhttá maid leat vuogas almmuhit geain siidaoasis lea jienastanvuoigatvuohta, g℅. § 8–8 nuppi la[d][d]asa.

Die[d]ut mat leat dárbba[s]la℅℅at eará lágaid ℅uovvumii, fertejit dáid lágaid olis vi¿¿ojuvvot. Seamma guoská doarjagiid máksimii Boazodoallo[s]iehtadusa olis. Diekkár die[d]uid ii sáhte dáid njuolggadusaid mielde gáibidit, muhto baicca Boazodoallo[s]iehtadusa doarjjanjuolggadusaid olis.

Kopiija die[d]áhusas galgá sáddejuvvot orohatstivrii. 1978-lága 19. § nuppi la[d][d]asa mielde galgá die[d]áhus sáddejuvvot orohatstivrii. Lávdegoddi árvala eará vuogi, namalassii ahte dat sáddejuvvo fylkkaboazodoallostivrii, ii ge orohaga bokte.

1978-lága 19. § njealját la[d][d]asa mielde galgá orohat addit jahkása[s] die[d]áhusa guovllustivrii. Evttohuvvo dan sadjái ahte orohat ráhkada jahkedie[d]áhusa, g℅. § 8–9 vuostta[s] la[d][d]asa a-bustáva ja goalmmát la[d][d]asa.

Nubbi la[d]as : Departemeanta sáhttá njuolggadusaid bokte dárkileappot mearridit maid die[d]áhus galgá sisttisdoallat. Eaktun almmotge lea ahte die[d]ut galget leat dárbba[s]la℅℅at boazodoallolága njuolggadusaid ℅uovvumii.

1978-lága 19. § mielde addá Gonagas dárkilet njuolggadusaid die[d]áhusa sisdoalu birra. Dát váldi lea sirdojuvvon departemeantii. Lávdegoddi evttoha ahte dat [s]addá lága njuolggadussan.

Goalmmát la[d]as : Fylkkaboazodoallostivrras lea boazodoallodie[d]áhusa die[d]uid dáfus jávohisvuo[d]ageasku guovvamánu 10. beaivvi 1967 háldda[s]anlága 13. ja ℅uovvova[s] §:id mielde. Evttohusa mielde eai leat orohagas [s]at háldda[s]andoaimmat, g℅. ℅uoggá 9.5.1 17 ovdalis, ja háldda[s]anlága jávohisvuo[d]ageaskku mearrádusat eai gusto orohahkii. Lávdegotti mielas berre maiddái orohahkii biddjot jávohisvuo[d]ageasku die[d]uid dáfus mat bohtet ovdan boazodoallodie[d]áhusas, earret eará boazologu birra. Dan dihte lea goalmmát la[d][d]asis deattuhuvvon ahte háldda[s]anlága §§ 13 a – 13 e gustojit orohahkii.

2.5 5. Kapihtal. Boazodoallovuoigatvuo[d]a sisdoallu

2.5.1 § 5–1 Guohtunvuoigatvuohta

Boazoguohtunvuoigatvuohta sisttisdoallá vuoigatvuo[d]a guo[d]ohit váriid ja eará meahcceeatnamiid, nu maiddái ovdala[s] gilvojuvvon eatnamiid ja ovdala[s] ládjosajiid mat leat sierra ja mat eai leat ássanguovlluid eai ge dakkár gilvojuvvon eatnamiid olis mat leat anus, jus dat eai leat áimmahu[s][s]on eai ge leat anus dik[s]ojuvvon guohtuneanamin, jus fal eanan ii leat áidojuvvon dakkár áiddiin mii doallá bohcco. Gonagas sáhttá addit dárkilet mearrádusaid dan birra movt galgá ipmirduvvot dajaldat: áidi mii doallá bohcco.

Gonagas sáhttá mearridit dihto goahccevuovdeguovlluide boazoguohtungildosa vissis áigái, go adnojuvvo dárbba[s]la¿¿an vuovdeo[d]asmahttima ja o[d][d]asit [s]addama gea¿il. Gonagas sáhttá maiddái mu[d]ui ráfáiduhttit dárkileappot mearriduvvon guovlluid go leat erenoamá[s] ákkat dasa. Ráfáiduhttimat sáhttet maiddái gustot johtimiidda.

Dat eatnamat gos gildojuvvo boazoguohtun, berrejit buhttejuvvot seammasullasa[s] guohtuneatnamiiguin doppe gos lea vejola[s].

Mearkka[s]umit § 5–1:

Dát mearrádus lea seamma go 1978-lága 11. §. Mearrádusa liv℅℅ii sávahahtti rievdadit, muhto dat lea olggobealde lávdegotti válddi.

Mearrádus orru vuo[d]ustuvvon dan áddejupmái ahte guo[d]ohanvuoigatvuohta manahuvvo jus omd. meahcce-eanan dik[s]ojuvvo. Lávdegoddi ℅ujuha dasa ahte nu ii leat, go juo dál lea dohkkehuvvon ahte boazosámiid geavahanvuoigatvuo[d]as lea riektevuo[d][d]u olggobealde lága, namalassii dolo[s] áiggi rájes geavaheapmi. Jus guohtumat gár¿¿iduvvojit eanet go dat mii ℅uovvu heivehangeatnegasvuo[d]as, de lea lávdegotti oainnu mielde boazodoalus vuoigatvuohta oa¿¿ut buhtadusa Vuo[d][d]olága § 105 prinsihpaid mielde, g℅. ℅uoggá 7.5 18 . Dás ℅ujuhuvvo § 1–2 ja § 5–9 ja daidda mearkka[s]umiide.

2.5.2 § 5–2. Jagiáigeguohtumat

Guo[d]ohanvuoigatvuohta sisttisdoallá vuoigatvuo[d]a dárbba[s]la[s] jagiáigeguohtumiidda, namalassii gi[d][d]a-, geasse-, ℅ak℅a- ja dálveguohtumiidda, dás maiddái johtolahkii, guottet-eatnamiidda ja ragat-eatnamiidda.

Mearkka[s]umit § 5–2:

Lea dea[t]ala[s] oainnusin dahkat lágas makkár guohtumiid boazodoallu dárbba[s]a. Ii leat sáhka du[s][s]e vissis meari eatnamiin, muhto maiddái vejola[s]vuo[d]as geavahit ie[s]gu[d]etlágán guohtumiid miehtá jagi. Dás leat njeallje jagiáiggi namuhuvvon, muhto boazodoallojagis leat rievtti mielde gávcci jagiáiggi, maid namahusat leat davvisámegillii: Dálvi, gi[d][d]adálvi, gi[d][d]a, gi[d]asgeassi, geassi, ℅ak℅ageassi, ℅ak℅a, skábma (℅ak℅adálvi).

Oarjelsámegillii leat vástideaddji namahusat: Daelvie, gijredaelvie, gijre, gijregiesie, giesie, tjaktjegiesie, tjaktje, tjaktjedaelvie.

2.5.3 § 5–3. Vuoigatvuohta visttiide, áittiide jna.

Boazodoallovuoigatvuohta addá mehciin vuoigatvuo[d]a geavahit eatnama dárbba[s]la[s] barttaid ja lavdnjego[d]iid ceggemii olbmuid várás ja áittiid, buvrriid, njalaid, luviid ja suonjiriid ceggemii biergasiid ja borramu[s]a várás.

Boazodoallái sáhttá mávssu ovddas ℅ájehuvvot orrunvistesadji jus boazodoalli ii earaládje oa℅℅o orrunvistti maid dárbba[s]a doaimmahit doalus albmaládje. Jus á[s][s]ái gulli bealit eai soabat dan nalde, leat go eavttut devdojuvvon oa¿¿ut vistesaji ℅ájehuvvot, dahje gos vistesadji galgá leat, vistesaji sturrodaga dahje ráddjema nalde, eavttuid nalde dahje mávssu nalde, de mearriduvvo ga¿aldat eananjuohkindikki árvvo[s]teami bokte.

Eanan mii lea váldojuvvon atnui dahje ℅ájehuvvon, ja visttit ja rusttegat mat leat dán paragráfa vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asiid vuo[d]ul ceggejuvvon, eai sáhte Gonagasa dohkkeheami haga ja eananeaiggáda lobi haga geavahuvvot eará ulbmiliidda go boazodollui eai ge daguhuvvot earáide go boazodolliide ja ulbmiliidda mat devdet vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asa eavttuid.

Mearkka[s]umit § 5–3:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 10. § vuostta[s] la[d][d]asa 1. ja 2. ℅uoggáin ja 10. § nuppi la[d][d]asis.

1978-lága 10. §:s leat maid eará mearrádusat mat regulerejit dilála[s]vuo[d]aid mat leat olggobealde lávdegotti válddi evttohit rievdadit. Lávdegotti oaivila mielde berrejit dat biddjot sierra paragráfaide vai [s]addet ℅ielgaseappot, g℅. láhkaevttohusa § 5–4, mii vástida 1978-lága 10. § vuostta[s] la[d][d]asa 4. ℅uoggái ja 10. § nuppi la[d][d]asii ja láhkaevttohusa § 5–7 mii vástida 1978-lága 10. § vuostta[s] la[d][d]asa 3. ℅uoggái.

2.5.4 § 5–4. Johtolagat

Boazodolliin lea lohpi friddja ja hehttekeahttá vuojehit ja sirdit bohccuid dain osiinboazoguohtunguovllus gos boazu lobála℅℅at oa¿¿u leat ja lohpi johtit bohccuiguin árbevirola[s]johtolagaid mielde. Johtolahkan adnojuvvojit maiddái bissova[s] sisa- ja olggoslástensájitboazofievrredeami várás.

Boazodoalu johtolagat eai galgga giddejuvvot, muhto Gonagas sáhttá addit lobi nuppástuhttit johtolaga ja rahpat o[d][d]a johtingeainnuid go govttola[s] bero[s]tumiid gea¿il nu berre dahkkot. Vahát mii [s]addá nuppástuhttima gea¿il dahje o[d][d]a johtingeainnu rahpama gea¿il, galgá buhttejuvvot árvvo[s]teami olis man eananjuohkindiggi jo[d]iha, jus mu[d]ui ii soabaduvvo. Gonagas sáhttá mearridit ahte maiddái ga¿aldat movt dat o[d][d]a johtingeaidnu galgá leat, galgá biddjojuvvot árvvo[s]teami háldui.

Mearkka[s]umit § 5–4:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 10. § vuostta[s] la[d][d]asa 4. ℅uokkis.

Mearrádusas lea sierranjuolggadus johtolagaid birra, mii maid lea ovddit boazodoallolágain. —ujuhuvvo maiddái johtolagaid gáhttemii njuk℅amánu 12. beaivvi 1965 eananvuovdinlága 2. § b-bustávvii.

Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit rievdadit njuolggadusaid johtolagaid birra, muhto lávdegoddi ℅ujuha muhtun beliide dán njuolggadusa oktavuo[d]as.

Vaikko lea ge sierranjuolggadus johtolagaid birra, de ii galgga dat áddejuvvot dainna lágiin ahte boazodoalu eará guohtuneatnamat eai leat gáhttejuvvon. Nugo namuhvvon ovdalis, ℅uoggás 7.1 19 , de lea dál dohkkehuvvon ahte boazosámiid guo[d]ohanvuoigatvuohta lea oamastuvvon ℅u[d]iid jagiid geavaheami vuo[d]ul. Sin vuoigatvuo[d]at eai leat du[s][s]e lága olis, muhto dolo[s] áiggi rájes geavaheami vuo[d]ul, g℅. § 1–2.

Boazosámiid vuoigatvuo[d]ain lea nappo bággolotnunsuodjalus, g℅. evttohusa § 5–9. Dát suodjalus ii guoskka du[s][s]e johtolagaide, muhto guo[d]ohanvuoigatvuhtii oppla℅℅at miehtá boazosámi guohtunguovlluid, g℅. evttohusa § 5–1 ja § 5–2.

2.5.5 § 5–5. Boaldámu[s]at ja muorat

Vuoigatvuohta boaldámu[s]aide ja muoraide mielddisbuktá vuoigatvuo[d]a váldit ie¿as atnui lobála[s] boazodoalu doaimmahettiin lastamuoraid, miestagiid, gaskasiid, sie[d]ggaid, soahkerissiid, sorvviid, goike bieggagah℅ahasaid, gah℅℅an ovssiid ja rissiid, jalg[n]áid ja gudduid, bessiid ja bárkku, sihke almmola[s] ja priváhta eatnama nalde, go dat galget geavahuvvot:

1. boaldámu[s][s]an

2. lavdnjego[d]iide, gámmiide dahje áittiide, njalaide, buvrriide, suonjiriidda ja luviide biergasiid ja borramu[s]aid várás,

3. goahtemuorran, bargoneavvun ja ávnnasin smávit atnubiergasiidda

4. gárddiide (jorriide (girtnuide), gárddiide),

5. ostemii ja bárkemii.

Varas lastamuorat ja varas rissit eai galgga váldojuvvot jus dakko dahje dakko lahkosiin gávdnojit eará muorat mat heivejit seamma atnui.

Vuovdeeaiggát sáhttá gáibidit mávssu varas lastamuoraid ovddas mat váldojit eaiggáda vuovddis, muhto mu[d]ui ii sáhte gáibiduvvot máksu muoraid ovddas mat lobála℅℅at váldojit dán paragráfa vuo[d]ul. Eananeaiggádii galgá dakkavi[d]e die[d]ihuvvot go dakkár muorat váldojit maid ovddas son sáhttá mávssu gáibidit. Jus ii [s]atta ovttamielala[s]vuohta mávssu nalde, de sáhttá gáibidit ahte mávssu sturrodat mearriduvvo eananjuohkindikki árvvo[s]teami bokte.

Nu guhkás go ℅ájehuvvo leat dárbba[s]la¿¿an vuovddi seailluheami, o[d]asmahttima dahje o[d][d]asit [s]addama dihte dahje dan dihte go guovllus lea muorravátni, de sáhttá Gonagas láhkaásahusaid bokte gár¿¿idit dahje áibbas gieldit muoraid váldimis dárkileappot mearriduvvon guovlluin, ja dan olis mearridit ee. ahte varas muorat sáhttet váldot du[s][s]efal ℅ájeheami mielde.

Mearkka[s]umit § 5–5:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 13. §. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit dán njuolggadusa rievdadit.

2.5.6 § 5–6. Bivdu ja guolásteapmi

Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobála[s] boazodoalu doaimmahettiin boazoguohtunguovllus bivdit ja guolástit stáhta oktasa[s]mehciin ja dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamá¿it mihtiduvvon dan orohaga siskkobealde gos boazodoallu doaimmahuvvo, seamma eavttuiguin go dan gieldda, gili dahje báikegotti ássit gos oktasa[s]meahcci dahje stahtaeanan lea. Stáhta mihtiduvvon vuvddiin ja duoddariin boazoguohtunguovllu siskkobealde galgá boazodolliid bivdin- ja guolástanvuoigatvuohta leat nu movt lea leama[s] dolo[s] áiggi rájes.

Gonagas sáhttá mearridit ahte boazodolliin galgá leat aktovuoigatvuohta geavahit gitta guollebivdoneavvuid dárkileappot mearriduvvon jávrriin ja johkaosiin eará stáhtaeatnamiin go stáhta oktasa[s]mehciin. Gonagas sáhttá maiddái mearridit ahte vissis eatnamiid, jávrriid ja johkaosiid nu go namuhuvvon ovddit cealkagis, galget beassat bivdit du[s][s]efal sii gu[d]et doaimmahit boazodoalu.

Bivddu ja guolásteami ovddas dán paragráfa mearrádusaid vuo[d]ul ii galgga máksojuvvot láigu ii ge goartadivat .

Mearkka[s]umit § 5–6:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 14. §.

Lávdegoddi ℅ujuha dasa ahte boazoeaiggádiin sáhttet leat guolástan- ja bivdovuoigatvuo[d]at mat leat viidábut go dán mearrádusas boahtá ovdan. Viiddit vuoigatvuo[d]at sáhttet leat dolo[s] áiggi geavaheami vuo[d]ul. —ujuhuvvo Rt. 1968 s 394 ja Rt. 1968 s 429, g℅. maiddái Rt. 1975 s 552 ja Rt. 1975 s 920.

Bivdo- ja guolástanvuoigatvuo[d]at leat ságastallojuvvon moanat ℅oahkkimiin maid lávdegoddi lea doallan boazodoaluin. Lávdegoddi oaidná dárbbu geah℅adit dáid njuolggadusaid dárkileappot, muhto ii sáhte evttohit rievdadusaid, go ga¿aldahkan leat á[s][s]it mat leat olggobealde lávdegotti válddi.

Almmátge ii divtte lávdegoddi ealgabivddu leat komenterekeahttá. Boazoeaiggát die[d]usge sáhttá ovtta dásis earáiguin searvat ealgabivdinlobi vuorbádemiide, muhto ii leat sihkkarastojuvvon oa¿¿ut bivdinlobi ie¿as orohagas. Lávdegoddi oaivvilda ahte boazodoalu orohagain gos eai báh℅℅o buot ealggat bivdináiggis, ásahuvvo ortnet man mielde guovllu siidaoasit besset searvat bivdui, nu ahte bivdoearri devdojuvvo. Lávdegoddi atná govttola¿¿an bivdit dán á[s][s]i ℅ielggaduvvot.

2.5.7 § 5–7. Mohtorjohtolat

Sus gii bohccuiguin bargá lea lohpi geavahit dárbba[s]la[s] fievrruid gustova[s] orohatplánamielde, vrd. § 9–6.

Galgá unnimus lági mielde bievlan vuodjit meahccefievrruiguin, jagalgá dan muddui go vejola[s] vuodjit dihto má[d]ijaid mielde. Mohtorjohtolat dahje girdinguovllus mii lea ráfáidahtton lága olis geassemánu 19. b. 1970 nr. 63 luonddugáhttemabirra (luonddugáhttenláhka) galgá dáhpáhuvvat mearriduvvon láhkaásahusaid mieldegáhttema birra. Diekkár johtaleami birra ráfáidahtton guovllus sáhttá guoskeva[s] háldda[s]aneiseváldi mearridit dárkilet njuolggadusaid ovttasrá[d]iid orohatstivrrain ja fylkkaboazodoallostivrrain.

Mearkka[s]umit § 5–7:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 10. § vuostta[s] la[d][d]asa 3. ℅uokkis.

Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit rievdadusaid dása. Almmotge leat dárbba[s]la[s] muddemat evttohuvvon váldeorgánaid rievdadeami gea¿il. Guovllustivrra sadjái evttohuvvo fylkkaboazodoallostivra.

2.5.8 § 5–8. Áiddit ja eará rusttegat

Vuoigatvuohta ásahit rusttegiid mat dárbba[s]uvvojt boazodoalus addá lobi hukset gárddiid ja áiddiid, njuovvanrusttegiid, [s]aldiid ja eará rusttegiid maid boazodoalus dárbba[s]a. Áiddit ja rusttegat eai galgga biddjot nu ahte [s]addet dárbba[s]meahttun fastin dahje mearkka[s]ahtti vahágin dahje hehttehussan eananeaiggádii dahje eará vuoiggala[s] bero[s]tumiid guovdu.

Áiddit ja rusttegat mat galget ℅uo¿¿ut guhkit go ovtta bargobotta jagis, eai galgga huksejuvvot departemeantta dohkkeheami haga. Stuorát bisteva[s] rusttegat eai sáhte dohkkehuvvot ovdal go lea dollon buot birasla[s] váikkuhusaid fágamáhtola[s] guorahallan ja daid árvvo[s]tallan rusttega boazodoallofágala[s] dárbbuid ektui. Jus eananeaiggát ja vejola[s] vuoigatvuo[d]ala[s] eanangeavaheaddjit eai mie[d]a dasa, de sáhttá departemeanta addit lobi hukset rusttega mávssu ovddas eananjuohkindikki árvvo[s]teami vuo[d]ul vahágiid ja hehttehusaid birra.

Áiddiid ja rusttegiid mat eai leat vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asiid mearrádusaid mielde, sáhttá fylkkaboazodoallostivra gáibidit ovddasvástideaddji njeaidit dahje rievdadit. Jus dat ii leat dahkkojuvvon dihto áigemeari sisa, de sáhttá fylkkamánni ovttatmanu gaikkuhit dahje rievdadahttit daid. Fylkkaboazodoallostivra sáhttá válddi dán mearrádusa mielde addit fylkkamánnái. Goluid doaimmaide dán mearrádusa mielde máksá ovddasvástideaddji ja dat leat bággobearrama vuo[d][d]un.

Departemeanta sáhttá addit dárkilet mearrádusaid gosa áiddit ja eará rusttegat galget biddjot ja man málle mielde galget ráhkaduvvot, nu maiddái ee. mearridit makkárat áideávdnasat galget leat. Departemeanta sáhttá maiddái addit mearrádusaid das mainnalágiin bissova[s] áiddit ja rusttegat galget ortnegis dollojuvvot ja mearrádusaid geatnegasvuo[d]aid birra váldit eret áiddiid ja rusttegiid mat eai dollojuvvo ortnegis njuolggadusaid mielde dahje mat eai leat [s]at anus.

Mearkka[s]umit § 5–8:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 12.§.

Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit

rievdadusaid dása. Lávdegoddi lea almmotge, dálá ℅a[d]aheami vuo[d]ul, evttohan ahte lea departemeanta ii ge Gonagas, mii dohkkeha áiddiid jna. Leat maiddái dárbba[s]la[s] rievdadusat mat ℅uvvot váldeorgánaid rievdadeami evttohusa. Guovllustivrra sadjái boahtá fylkkaboazodoallostivra ja boazodoalloagronoma sadjái fas fylkkamánni .

2.5.9 § 5–9. Bággolonistanrievttála[s] suodjalus

Sisabahkkemiid ovddas boazosámiid vuoigatvuo[d]aide galgá máksot buhtadus dábála[s] bággolonistanrievttála[s] vuo[d][d]oeavttuid mielde .

Mearkka[s]umit § 5–9:

Dákkár njuolggadusa lea Sámevuoigatvuo[d]alávdegotti eanetlohku evttohan, g℅. NOU 1997: 4 Naturgrunnlaget for samisk kultur (Sámi kultuvrra luondduvuo[d]us), s 329. Ii leat eahpádus das ahte evttohuvvon njuolggádus lea dálá gustova[s] rievtti mielde, g℅. ovdalis ℅uoggá 7.5 20 . Juohke boazoeaiggáda geavahanvuoigatvuo[d]as lea bággolonistansuodjalus. Dat lea nannejuvvon má[n]gga riektecealkámu[s]as. Dát mielddisbuktá ahte vuo[d][d]olága § 105 gusto boazodoalu geavahanvuoigatvuo[d]aide, ja ahte dán geavahanvuoigatvuo[d]a sáhttá gár¿¿idit du[s][s]e bággolotnunrievttála[s] dábála[s] njuolggadusaid olis, g℅. lága golggotmánu 23. beaivvi 1959 nr. 3, ja lága cuo[n]ománu 6. beaivvi 1984 nr. 17. Lassin dása boahtá ahte vejola[s]vuohta bággolotnut boazosámiid geavahanvuoigatvuo[d]aid lea váddáseabbo go eará geavahan-vuoigatvuo[d]aid lotnut. Jagi 1966 ON-soahpamu[s]a siviila ja politihkala[s] vuoigatvuo[d]aid birra 27. artihkal ja ILO-soahpamu[s] nr. 169 gár¿¿idit sisabahkkemiid boazosámiid vuoigatvuo[d]aide maiddái bággolotnuma bokte. Jagi 1966 ON-soahpamu[s]a 27. artihkal lea olmmo[s]vuoigat-vuo[d]aid lága olis miessemánu 30. beaivvi 1999 váldojuvvon Norgga láhkan, ja manná ovdalii eará lágaid, maiddái bággolotnunlága, g℅. olmmo[s]vuoigatvuo[d]alága 3. §.

Nugo juo namuhuvvon, de ℅a[d]ahuvvo dát prinsihppa dál juo, vaikko ii leat ℅állojuvvon gosage. Lávdegoddi evttoha dan nannejuvvot lágas. Lea buoret ahte njuolggadusat bohtet ℅ielgasit ovdan lágas, vai ii galgga leat vejola[s] eahpidit dán prinsihpa. Lea oainnat ain oallugiid ipmárdus ahte boazodoalus ii leat seamma vuoigatvuohtasuodjalus go omd. almennet-vuoigatvuo[d]ala℅℅as. —ujuhuvvo mu[d]ui NOU 1997: 4, s 327 jv.

2.6 6. Kapihtal. Dábála[s] mearrádusat boazodoalu doaimmaheami birra

2.6.1 § 6–1. Boazobargu

Boazoeaiggát galgá ie¿as boazodoalu doaimmahettiin vuhtii váldit eará boazoeaiggádiid boazodollui, ii ge geavahit guohtumiid dainna lágiin ahte dat hedjonit eará boazoeaiggádiidda. Boazoeaiggát ii galgga earáid hehttet doaimmaheamis sin vuoigatvuo[d]ala[s] boazodoalu.

Boazoeaiggát galgá fuolahit ahte boazodoallu doaimmahuvvo dán lága meriid mielde ja orohaga geavahan-njuolggadusaid mielde 9. kap. mearrádusaid olis .

Mearkka[s]umit § 6–1:

Dán mearrádusa vuostta[s] la[d][d]asis lea oppala[s] njuolggadus dan birra movt boazodoallu galgá doaimmahuvvot.

Mii dás daddjo, ℅uovvu gal juo lága eará njuolggadusain, muhto lávdegoddi atná dea[t]ala¿¿an ahte buori boazodoallodábi oppala[s] prinsihpat bohtet ovdan sierra mearrádusas.

Mearrádusa nubbi la[d]as lea ie[s]alddis diehtun, muhto lávdegoddi atná maid dea[t]ala¿¿an deattuhit ahte juohke boazoeaiggádis lea ie[s]heanala[s] ovddasvástádus dasa ahte boazodoallu masa su bohccot gullet, doaimmahuvvo lága mearrádusaid mielde – ja die[d]usge maiddái geavahan-njuolggadusaid mielde mat mearriduvvojit 9. kapihttala olis.

2.6.2 § 6–2. Guo[d]oheapmi

Bohccot galget guo[d]ohuvvot dainna lágiin ahte buoremus lági mielde hehttejuvvojit dahkamis vahága, mannamis olggobeallái lobála[s] guohtonguovllu dahje mastamis eará ealuide.

Orohaga geavahan-njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit guo[d]oheami birra, g℅. § 9–3.

Mearkka[s]umit § 6–2:

Vuostta[s] la[d]as : Guo[d]ohangeatnegasvuohta lea oassin 1978-lága njuolggadusain doaimmahan-geatnegasvuo[d]a birra, § 20. Lávdegotti oavila mielde berre earuhit doaimmahangeatnegasvuo[d]a ja guo[d]ohangeatnegasvuo[d]a. Evttohuvvon mearrádus lea vi¿¿ojuvvon geassemánu 9. beaivvi 1972 lágas (13. §) boazoguohtuma birra Norgga ja Ruo[t]a soahpamu[s]a olis guovvamánu 9. beaivvi 1972 boazoguohtuma birra.

Lobála[s] boazoguohtumii gullá dat guovlu gos boazoeaiggát oa¿¿u atnit ie¿as bohccuid. Jus boazoeaiggát guo[d]oha bohccuidis olggobealde sámi boazoguohtunguovllu, de son ii leat lobála[s] guohtumis, jus ii lea℅℅a soahpamu[s] eananeaiggádiin dahje mearrádus § 3–5 mielde.

Sámi boazoguohtunguovlu lea fas juhkkojuvvon regiovnnala[s] boazoguohtuneanamin, mii dasto juhkkojuvvo orohahkan.

§ 4–1 nuppi la[d][d]asa mielde galget bohccot gullat siidaoassái, mii fas gullá siidii, g℅. § 4–2 vuostta[s] la[d][d]asa. Siida lea ℅adnon geográfala[s] eatnamii, geassesiidii dahje dálvesiidii, g℅. § 8–10. Siida gullá orohahkii. Boazoeaiggát galgá fuolahit ahte bohccot doalahuvvojit orohaga rájiid siste, jus eará ii ℅uvo[s] § 8–1 vuostta[s] la[d][d]asa olis.

Gáibádusaide doalahit ealu lobála[s] guohtuneatnamiin gullá maiddái ahte galgá ℅uovvut orohaga geavahan-njuolggadusaid. Galgá ℅uovvut gustova[s] guohtunáiggiid, g℅. § 9–5, ii ge leat omd. dálveguohtuneatnamiin guohtunáiggiid olggobealde.

Jus orohagas leat guohtungeavahan-njuolggadusat main boahtá ovdan gos gu[d]ege siida galgá leat, g℅. § 9–3, de daid rihkkun mielddisbuktá ahte boazodoallu lea lobihis guohtuneatnamis.

Siidda geavahanvuoigatvuo[d]aid dáfus ℅ujuhuvvo ℅uoggáide 9.2.3 ja 9.6.2 21 ja evttohusa § 9–3 mearkka[s]umiide.

1978-lága 1. § mielde lea guo[d]ohanvuoigatvuohta váriin ja eará meahcceeatnamiin, geah℅a maiddái evttohusa § 5–1. Jus meahcceeanan dik[s]ojuvvo, de lea 1978-lága eaktu ahte boazoeaiggádat masset guo[d]ohanvuoigatvuo[d]a guoskeva[s] eatnamis. Boazu mii boahtá dik[s]ojuvvon eatnamii, ii leat nappo 1978-lága ipmárdusa mielde lobála[s] guohtuneatnamis. Muhto boazoeaiggádiid guo[d]ohanvuoigatvuo[d]ain lea bággolotnunsuodjalus seammaládje go eará geavahanvuoigatvuo[d]ain, eai ge sáhte sihkastuvvot du[s][s]e dainna go meahcceeanan dik[s]ojuvvo. Jus huksen dahje dik[s]un lea dahkkojuvvon almmá vuhtii válddikeahttá njuolggadusaid mat suodjalit boazosámiid geavahanvuoigatvuo[d]a, de ii sáhte du[s][s]e dainna go eanan lea dik[s]ojuvvon, lohkat ahte boazu lea lobihis guohtumis. Dán oktavuo[d]as ℅ujuhuvvo Kirsti Strøm Bull, studier i reindriftsrett (1997) 56. siiddu rájes.

§ 6–2 njuolggadusaid rihkkun sáhttá mielddisbuktit doaimmaid 13. kapihttala mearrádusaid mielde. Dat sáhttet omd. leat ahte boazoeaiggát sáhkkohallá jus ii fuolat guo[d]ohangeatnegasvuo[d]a, ja sáhku sadjái sáhttá leat bággensáhkku, g℅. § 13–2 ja 13–3. Sáhttá maid leat eret vuojeheapmi § 13–6 vuostta[s] la[d][d]asa a-bustáva mielde. Guhte doaibma dál de válljejuvvo[s]ii, de galgá dat heivehuvvot dilála[s]vuo[d]aide. Eai galgga ℅a[d]ahuvvot garraset doaimmat go dárbba[s]la[s].

Omd. jus eret vuojeheapmi ii lihkostuva § 13–6 vuostta[s] la[d][d]asa b-bustáva mielde, de ii sáhte bohccuid goddit jus eai leat garra ákkat. Ahte ii lihkostuva vuojehit bohccuid eret lobihis guohtumis, ii leat ie[s]alddis doarvái dasa ahte goddit bohccuid. Dasa lassin galget vel leat dilála[s]vuo[d]at mat dahket dárbba[s]la¿¿an goddit eastadan dihte duo[d]ala[s] vahága.

2.6.3 § 6–3. Geah℅adeapmi

Siiddas mas lea ágga navdit ahte sin bohccot leat mastan eará siidda ellui, lea vuoigatvuohta geah℅adit ealu gávnnahit leat go sis bohccot doppe. Geah℅adit sáhttá du[s][s]e jus dán siiddas lea olmmo[s] das. Siidda ovddasteaddji(t) galgá/galget lágidit ealu geah℅adeapmái. Mu[d]ui galgá geah℅adeapmi leat guovllu boazoeaiggádiid vieruid ja dábiid mielde.

Orohaga geavahan-njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit geah℅adeami birra, g℅. § 9–1.

Mearkka[s]umit § 6–3:

Vuostta[s] la[d]as : Geah℅adanvuoigatvuohta lea dárbba[s]la[s] dasa ahte olahit buori ja doaimmala[s] boazodoalu. Boazodoalus lea dát riekti árbevierrun juo. Dan dihte lea mávssola[s] ahte dát riekti boahtá láhkii.

Nubbi la[d]as : Geah℅adeapmi ℅a[d]ahuvvo dihto vieruid mielde. Geah℅adit ii sáhte jus siidda ovddasteaddji ii leat doppe gos navdá bohccuid leat. Jus das ii leat siidda ovddasteaddji, de ferte siiddain gulahallat ovdal go sáhttá geah℅adit. Siida galgá dan muddui go vejola[s], lágidit ealu geah℅adeapmái, ii ge viggat dan hehttet.

Nugo namuhuvvon, de leat árbevirola[s] njuolggadusat dasa movt geah℅adeapmi galgá ℅a[d]ahuvvot. Lea váttis bidjat dáid njuolggadusaid láhkii, go dat eai leat ovttalágánat buot guovlluin.

Sáhttá leat váttis geah℅adit guottetáigge, ja leat máiddái eará áiggit jagis goas ii berre geah℅adit. Nuppe bealis lea geah℅adanvuoigatvuohta nu nanus ahte galgá leat várrogas ihcalis biehttalit nuppi geah℅adeamis.

Muhtun guovlluin lea boahtán dat heittot dáhpi ahte siida guo[d][d]á guohtunguovlluid ovdal go lea diktán eará siiddaid geah℅adit go dat oaivvildit alddiineaset bohccuid ealus. Áv¿¿uhusat leat biehttaluvvon dainna ákkain ahte ii gul heive dál, muhto ma[n][n]el. Dasto johttá siida eret guovllus ovdal go earát besset geah℅adit. Lea omd. hui dea[t]ala[s] ahte beassá geah℅adit ovdal go eallu johttá eret dálveguohtumiin. Ma[n][n]el lea eallu veaiddalis, ja dalle lea váttis geah℅adit, ii ge sáhte gáibidit ealu ℅ohkkejuvvot geah℅adeapmái. Vaikko eallu lea ge veaiddalis, de almmotge lávejit bohccot ℅oahkkanit ℅oran, ja ℅orragiid gal sáhttá geah℅adit. Vaikko eallu lea ge veaiddalis, de almmotge sáhttá geah℅adit giikaniin, nu ahte ii dárbba[s] ℅ohkket.

Goalmmát la[d]as : Dárkilet njuolggadusaid geah℅adeami birra sáhttá addit geavahan-njuolggadusain, g℅. § 9–1 nuppi la[d][d]asa g-bustáva.

Geah℅adeami njuolggadus gusto die[d]usge maiddái dalle go lea ágga navdit ahte bohccot leat mastán eará orohahkii. Guovtti orohahkii sáhttá leat ávkkála[s] ráhkadit oktasa[s] njuolggadusaid geah℅adeami birra, g℅. § 9–1 goalmmát la[d][d]asa.

Geah℅adeami njuolggadusaid rihkkun sáhttá rá[n]ggá[s]tuvvot lága 13. kapihttala njuolggadusaid mielde. Sáhttet omd. goh℅℅umat addot § 13–2 mielde ja bággensáhkku § 13–3 mielde.

Dábála℅℅at leat dilála[s]vuo[d]at nu ahte ii leat vejola[s] oa¿¿ut fylkkamánni dahje fylkkaboazodoallostivrra á[s][s]ái. Dárbbu mielde sáhttá baicca bivdit boazobearráigeah℅u, mii lea guovllus g℅. § 12–4, geah℅℅alit ℅oavdit riiddu.

Lea dea[t]ala[s] deattuhit ahte vaikko eiseválddiid ii sáhte seaguhit á[s][s]ái, de lea geah℅adeami vuoiggala[s] áv¿¿uhusa biehttaleapmi buori boazodoallodábi njuolggadusaid duo[d]ala[s] rihkkun. Dakkár njuolggadusaid rihkkun sáhttá rá[n]ggá[s]tuvvot § 13–7 mielde. Má[n]gga geardde rihkkuma gea¿il sáhttá rá[n]ggá[s]tuslága 29. § mielde gildojuvvot doaimmaheamis boazodoalu.

2.6.4 § 6–4. Eará siiddaid bohccuid gie[d]ahallan

Siida mii i[d]iha vierrobohcco ie¿as ellui, galgá jo[d]neamos lági mielde dan die[d]ihit guoskeva[s] siidii. Rátkka[s]eapmi ℅a[d]ahuvvo § 6–5 njuolggadusaid mielde.

Jus nuppi siidii lea váttis vie¿¿at ie¿aset bohccuid dahje ii leat vejola[s] rátkka[s]it, de lea dat siida mii lea bohccuid i[d]ihan, geatnegas áittardit daid dassá¿ii go sáhttet rátkojuvvot ja vi¿¿ojuvvot.

Orohaga geavahan-njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit geah℅adeami birra,g℅. § 9–1 .

Mearkka[s]umit § 6–4:

Vuostta[s] la[d]as : Olmmo[s] gii váillaha bohcco, ii die[d]usge die[d]e gosa dat lea [s]addan, ja dan dihte lea sutnje dea[t]ala[s] gávnnahit gos dat lea. Paragráfa vuostta[s] la[d][d]asa vuostta[s] cealkka, mii lea seamma go 1978-lága 21. § vuostta[s] la[d][d]asa vuostta[s] cealkka, sisttisdoallá dábála[s] olmmo[s]vieru vuogas boazodoallovieru mielde. La[d][d]asa nubbi cealkka lea ℅ujuhus evttohusa §:ii 6–5, rátkima birra .

Nubbi la[d]as : Mearrádus sisttisdoallá dábála[s] fuolahangeatnegasvuo[d]a mii olbmos lea go háldosis oa¿¿u earáid opmodaga. Das lea maiddái pedagogala[s] árvu go mearrádus celkojuvvo lágas, g℅. 1978-lágas vástideaddji mearrádusa 21. § nuppi la[d][d]asa nuppi cealkagis.

1978-lága 21. § nuppi la[d][d]asis leat mearrádusat goluid máksima birra masttademiid oktavuo[d]as, ja ahte boazodoallostivra sáhttá mearridit mávssu meriid. Diet mearrádus ii oro leame geavahuvvon, ja lávdegoddi ii ane ávkkála¿¿an joatkit dakkár mearrádusa. Dat almmotge ii mearkka[s] ahte ii leat govttola[s] máksit dan ovddas go eará leat áittardan nuppi olbmo bohccuid.

Geavahan-njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit eará siiddaid bohccuid áittardeami birra, g℅. § 9–1 nuppi la[d][d]asa g-bustáva. Jus guovtti orohaga gaskka álo leat riiddut masttademiid geazil, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra goh℅℅ut dan guokte orohaga ráhkadit dárkilet njuolggadusaid dilála[s]vuo[d]a hárrái, g℅. § 9.1 goalmmát la[d][d]asa.

§ 6–4 vuostta[s] la[d][d]asa njuolggadusaid rihkkun die[d]iheami birra rievttes eaiggádii ja nuppi la[d][d]asa rihkkun earáid bohccuid áittardeami birra, sáhttá rá[n]ggá[s]tuvvot § 13–7 mielde.

Bohcco mearkka rievdadeapmi dahje bohcco njuovvan sáhttá dasalassin rá[n]ggá[s]tuvvot rá[n]ggá[s]tuslága njuolggadusaid olis suoládeami dahje njihtama birra.

Lea váttis jurdda[s]it eará rá[n]gumiid lága 13. kapihttala njuolggadusaid mielde konkrehta á[s][s]is, go rievttes eaiggát han ii die[d]e gos boazu lea, ja beassá diehtit easkka go lea menddo ma[n][n]it. Dáid mearrádusaid má[n]gga geardde rihkkun sáhttá almmotge dagahit ahte boazodoallovuoigatvuohta massojuvvo rá[n]ggá[s]tuslága 29. § olis.

2.6.5 § 6–5. Rátkka[s]eapmi dahje ℅anadeapmi

Son geas leat bohccot earáid ealuin, sáhttá gáibidit rátkka[s]eami vai beassá bohccuidis vie¿¿at.

Earát geain leat bohccot ealus leat geatnegasat lágidit dilála[s]vuo[d]aid nu ahte sáhttá rátkit. Ii oktage galgga ráfehuhttit rátkka[s]eami. Rátkit berre ovdal go eallu johtá eret áigodatguohtumis.

Rátkka[s]eami ii sáhte gáibidit guottet- ja ragatáiggi dahje jus rátkka[s]eapmi mietta[s]tallojuvvo elliidgáhttema ákkaiguin.

Geavahan-njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit rátkka[s]eami birra, g℅. § 9–1.

Mearkka[s]umit § 6–5:

Vuostta[s] la[d]as : Juohkeokta geas leat bohccot ovttas earáiguin, sáhttá gáibidit rátkima, g℅. 1978-lágá 21. § vuostta[s] la[d][d]asa vuostta[s] ja nuppi cealkagiid.

Mearrádus sáhttá adnot ie[s]gu[d]et dilálá[s]vuo[d]ain.

Sáhttá omd. leat nu go § 6–4 ℅ilge, ahte ovtta siidda bohccot leat mastan eará siidda ellui. Dalle sáhttá gáibidit rátkima vai beassá oa¿¿ut ie¿as bohccuid.

Sáhttá maid leat nu ahte eanet boazoeaiggádat leat leama[s] ovttas geasseorohagas, muhto áigot rátkka[s]it ovdal go johtet dálveorohahkii, dahje sáhttá leat nu ahte muhtumat leat ovtta dálvesiiddas, muhto ie[s]gu[d]et geasseorohagain, ja fertejit rátkka[s]it ovdal go johttájit geasseorohahkii.

Juohke boazoeaiggát sáhttá vuostta[s] la[d][d]asa mielde gáibidit rátkima. 1978-lágá 22. § vuostta[s] la[d][d]asa vuostta[s] ja nuppi cealkagiid mielde lea dát vuoigatvuohta biddjon orohatstivrii, dahje vejola℅℅at guovllustivrii, ja – go leat erenoamá[s] ákkat dasa – boazodoalloagronomii ja boazodoallohovdii. G℅. maiddái 22. § nuppi la[d][d]asa nuppi ja goalmmát cealkaga eiseválddiid vejola[s]vuo[d]a birra gáibidit ja vejola℅℅at ℅a[d]ahit bákkola[s] rátkima. Lávdegotti evttohusas lea eiseválddiid vejola[s]vuohta gáibidit ja ℅a[d]ahit rátkima regulerejuvvon 13. kapihttalis.

Nubbi la[d]as : Leat ie[s]gu[d]etlágán rátkimat, ja dat ℅a[d]ahuvvojit ie[s]gu[d]etládje. Muhtun rátkimat leat stuorábut go earát, ja adnojit ie[s]gu[d]et sánit ja doahpagat bohccuid rátkima oktavuo[d]as:

gárdi: jorba áidi man siste atná bohccuid

luovos eana: go ii leat áidi/gárdi

℅uoldit: sirret eret bohccuid soppiin luovos eatnamis

njoarostit: suohpaniin váldit bohcco gitta

doahput: gie[d]aiguin dollet bohcco (geassit)

rátkka: bohccuid (mastan ealu dahje orohatealu)sirren má[n]gga sadjái.

rátkit: rátkit bohccuid (ie[s]gu[d]etládje) earáid ealus, almmá ℅anadeami haga

℅anadit: sirret eret ovttaskas bohccuid ja ℅atnat daid miesttagii dahje gurpat

gurpat: ℅atnat bohcco julggiid oktii

lagadit: lágidit ealu lagabui eará ealu vai doppe oa¿¿u ie¿as bohccuid ie¿as ellui

girdnu: doahpungárdi, gos bohccuid váldá gitta (geassá) doahpumiin

jorri: unnit go gárdi, adno unnit meari bohccuid rátkimii, sáhttá leat gárddi lahka, muhto sáhttá maid leat sierra

Bohccuid rátkin sáhttá ℅a[d]ahuvvot ie[s]gu[d]etlágán gárddiin dahje luovos eatnamis. Ovdal lei dábáleabbo rátkit luovos eatnamis go gárddis. Sáhttá má[n]gga ládje rátkit. —uoldit lávejit du[s][s]e luovos eatnamis, muhto njoarostit gál sáhttá sihke luovos eatnamis ja gárddis. Doahput sáhttá du[s][s]e girtnos dahje doahpungárddis. Go ℅uoldá, de ii leat man ge lágán áidi, muhto sáhttá gal maid atnit jori go rátká luovos eatnamis.

Rátkka[s]eapmi lea stuorát doaibma go ℅anadeapmi. Rátkka[s]it sáhttá luovos eatnamis ja ie[s]gu[d]etlágán gárddiin. Go rátkka[s]a, de lea sáhka eanet bohccuin go dalle go ℅anada.

Ii leat heivvola[s] lágas reguleret movt rátk-ka[s]eapmi galgá ℅a[d]ahuvvot. Dat ferte dahkkot dihto dilála[s]vuo[d]as ja sámi árbevieruid ja dábiid mielde. Nuppi la[d][d]asis addojit du[s][s]e oppala[s] njuolggadusat veahkehangeatnegasvuo[d]a birra lágidit nu ahte rátkka sáhttá ℅a[d]ahuvvot buoremus lági mielde, g℅. 1978-lága 22. § nuppi la[d][d]asa vuostta[s] cealkaga.

Mearrádusas daddjo ahte rátkka galgá ℅a[d]ahuvvot ovdal go eallu johttá áigodatguohtunguovllus, dan dihte vai bohccot eai ℅uovo vierroealu eará áigodatguohtunguovlluide. Jus ealuin johttá ovdal go lea rátkojuvvon, de lea eaiggádii váddáseabbo bearráigeah℅℅at mii bohccuin dáhpáhuvvá go ℅uovvu vierroealu guohtumii.

Goalmmát la[d]as : Muhtun muttuid jagis ii leat heivvola[s] rátkka[s]it, muhto diktit bohccuid leat ráfis, g℅. 1978-lága 22. § vuostta[s] la[d][d]asa goalmmát cealkaga, omd. guottet- ja ragatáigge. Sáhttá maid leat váttis rátkka[s]it borgemánu loahpas, Bártevahkkus. Karen Marie Eira Buljo ℅ilge dan birra ná:

«Dán muttos bohccot bie[d]ggistit. Mannet vumiide ja vákkiide. Viimmat lea divri nohkagoahtán ja boazu beassá ráfis guohtut. Dán muttos leat ma[n]emus báhkat ja bálgamat. Bohccot leat bie[d]ggul, guhtot ovttaid mielde. Vistta álgá (boazu manná guobbara ma[n]is). Dál galgá ge boazu buoidut fas ma[n][n]el báhkaid ja ovdal ragaha. Lea váttis ℅ohkket ealu, ja jus geah℅℅ala, de dat leat oalle geah℅℅alus ie[s]alddis.»

Maiddái Hilbivahkkus, golggotmánu loahpas, lea váttis ℅ohkket bohccuid. Dien áiggi ℅ilge son ná:

«Golggotmánu 14. beaivvi lea Dálveidja. Vahkku goh℅oduvvo Dálvevahkkun. Golggotmánu 14. beaivvi rájes eai [s]at álddut njamat misiid ja miesit eai [s]at ℅uvot áldduid. Miesit sierranit ealus ja [s]addet miesse℅orragat. Sihke miessi ja áldu dovdaba ahte o[d][d]a miessi lea [s]addame. Go miessi ii [s]at beasa njammat, de dat váikkuna stuorrumii. Álddut mat eai leat ℅ovjon, njamahit ain miesi, ja miessi ℅uovvu álddu ii ge dárbba[s] sierranit. Dábála℅℅at sturrot dát miesit eambbo go dat mai eai [s]at njama. Áldu mii dálvvi miehtá njamáha miesi goh℅oduvvo ℅earpmateadnin. Ma[n][n]el ragaha leat varrásat váiban, golggohat. Eai nji[n][n]elasat ge leat beassan ráfis guohtut rágatáigge, muhto dat eai almmotge guoirra dan dihte. Hilbivahkku rájes guohtugohtet bohccot fas albmaládje, ja boazu fas álgá bie[d]ggistit dego Bártevahkkus, muhto dál lea Golgguhilbi, bie[d]ggisteapmi ma[n][n]el ragaha.»

Maiddái elliidsuodjaleami dihte ii berre rátkka[s]it omd. gi[d]asdálvve jus leat heittot guohtumat.

Njealját la[d]as : Ie[s]gu[d]et orohagain leat ie[s]gu[d]et rátkka[s]andábit. Dan dihte lea vuohkkaseamos geavahan-njuolggadusaide bidjat dárkilet meriid dan birra, g℅. § 9–1 nuppi la[d][d]asa g-bustáva.

Jus guokte siidda álo masttadit ja riidalit rátk-ka[s]ettiin, de sáhttá leat sávahahtti ráhkadit dárkilet njuolggadusaid rátkka[s]emiid birra § 9–1 goalmmát la[d][d]asa mielde.

Rátkka[s]an-njuolggadusaid rihkkun sáhttá mielddisbuktit rá[n]gga[s]tusaid lága 13. kapihttala olis. Geah℅a mearkka[s]umiid §:i 6–6.

2.6.6 § 6–6. Die[d]iheapmi gárddástallamiid birra

Ovdal go eallu biddjo gárdái, de galgá die[d]ihuvvot siiddaide main leat bohccot ealus.

Die[d]ihuvvot berre maiddái earáide geain sáhttet leat bohccot ealus.

Orohaga geavahan-njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit die[d]iheami birra, g℅. § 9–1.

Mearkka[s]umit § 6–6:

Mearrádus geatnegahttá su gii áigu ealu bidjat gárdái, die[d]ihit dan eará boazoeaiggádiidda geain sáhttet leat bohccot ealus, g℅. 1978-lága 23. § vuostta[s] la[d][d]ása gos leat njuolggadusat ealu ℅ohkkema die[d]iheami birra.

Die[d]ihit galgá siidaosiid jo[d]iheddjiide dahje sin ovddasteddjiide. Diekkár die[d]iheapmi lea buori boazodoalu vieruid ja dábiid mielde, ja galgá sihkkarastit ahte buot eaiggádat besset ie¿aset fuolaid gáhttet go eallu lea gárddis.

Maiddái earát geain sáhttet leat bohccot ealus, galget oa¿¿ut die[d]u, omd. ránnásiiddat. Maiddái dát lea buori boazodoalu vieruid ja dábiid mielde. Son gii die[d]iha sáhttá dasto vuordit ahte sutnje maid die[d]ihuvvo go earát gárddástallet.

Orohaga geavahan-njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit die[d]iheami birra, g℅. § 9–1 nuppi la[d][d]asa g-bustáva. Jus orohagaid riidduid gea¿il lea dárbba[s]la[s], de sáhttá fylkkaboazodoallostivra geatnegahttit orohagaid ráhkadit dárkilet njuolggadusid die[d]iheami birra, g℅. § 9–1 goalmmát la[d][d]asa.

Jus rihkku § 6–4 vuostta[s] la[d][d]asa njuolggadusaid earáide die[d]iheami birra goas ealu bidjá gárdái, de sáhttá rá[n]ggá[s]tuvvot § 13–7 mielde.

Jus váileva[s] die[d]iheapmi dagaha ahte rievttes eaiggát ii beasa vie¿¿at bohccuidis, de sáhttá dat deaivvahallat suoládeami dahje njihtama njuolggadusaide, dahje lohkkot lobihis dahkui searvamin.

Eará rá[n]gumat 13. kapihttala njuolggadusaid olis eai dáidde leat vejola℅℅at dákkár á[s][s]is, go rievttes eaiggát han ii die[d]e ahte earát gárddástallet, ja beassá diehtit easkka go lea beare ma[n][n]it. Dáid mearrádusaid má[n]gga geardde rihkkun ja duo[d]ala[s] rihkkun sáhttá dagahit ahte mássá boazodoallovuoigatvuo[d]a rá[n]ggá[s]tuslága 29. § mielde.

Jus gárddástallit die[d]ihit nu ma[n][n]it ahte earáide ii leat vejola[s] ollet áiggebále, de sáhttá § 13–2 mielde addot goh℅℅un dan birra ahte eai oa℅℅o luoitit ealu.

Dábála℅℅at ii olle fylkkaboazodoallostivra ℅oahkkanit addit diekkár goh℅℅uma. Fylkkaboazodoallostivra sáhttá fylkkamánnái addit válddi dan doaimmahit.

2.7 7. Kapihtal. Bohccuid merken ja mearkka sisa℅áliheapmi

—ujuhuvvo 4. kapihttalii dás ovdalis. Dán kapihttala njuolggadusat leat veahá rievdadusaiguin seammat go 1978-lágas IV. kapihttalis ja Eanandoallodepartemeantta geassemánu 12. beaivvi 1984 merkennjuolggadusain. Geah℅a merkema birra eambbo ℅uoggás 9.4 22 .

2.7.1 § 7–1. Geatnegasvuohta merket bohccuid

Buot bohccot sámi boazoguohtunguovlluin galget merkejuvvot eaiggáda merkii.

Boazu galgá merkejuvvot eaiggáda sisa℅álihuvvon merkii ovdal miessemánu 31. beaivvi jagi ma[n][n]el go lea riegádan.

Merken galgá dáhpáhuvvat dohkkehuvvon vugiid mielde ja heivvola[s] dálkin. Ii galgga bealjis ℅uohppat eambbo go 1/3 .

Mearkka[s]umit § 7–1:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 16. § vuostta[s] ja nubbi la[d][d]asat. Mearrádusas leat maid njuolggadusat mat dál leat Eanandoallodepartemeantta geassemánu 12. beaivvi 1984 addin láhkaásahusain merkema birra, 9. §:s, g℅. 1978-lága 18. §. Leat evttohuvvon eará merkenáigemearit.

Dálá njuolggadusaid mielde galgá merket ovdal golggotmánu 31. beaivvi seamma jagi go miessi [s]addá, g℅. 1978-lága 16. §. Ma[n][n]el dán áigemeari gáibiduvvo guovllustivrra mie[d]iheapmi. Muhtun guovlluin leat dán njuolggadusa ipmirdan dainna lágiin ahte ma[n][n]el golggotmánu 31. beaivvi gullá gea¿otbealmiessi orohatkássii. Sáhttet leat má[n]ga siva dasa go miessi ii leat merkejuvvon ovdal golggotmánu 31. beaivvi, ja lávdegoddi atná unohassan njuolggadusa mii oalgguha alcces váldit earáid gea¿otbealmisiid ma[n][n]el golggotmánu 31. beaivvi. Dan dihte evttoha lávdegoddi heaittihit dán áigemeari, nu ahte lea du[s][s]e okta áigemearri, ahte merkejuvvot galgá ovdal miessemánu 31. beaivvi jagi ma[n][n]el go miessi lea riegádan.

Goalmmát la[d][d]asa nuppi cealkaga mearrádus vástida juovlamánu 20. beaivvi 1974 nr. 73 elliidsuodjalanlága 13. § 2. ℅uoggái.

2.7.2 § 7–2. Merkenvuogit

Sámi boazoguohtunguovllus galget bohccot merkejuvvot boazoeaiggáda sisa℅álihuvvon bealljemerkii (váldomerkii).

Váldomearkka lassin sáhttet biddjot lassisánit dahje bealljegilkor go ovdala℅℅as merkejuvvon boazu jorrá o[d][d]a eaiggádii.

Gaskaboddosa℅℅at sáhttá guolgamerket dahje bidjat bealljegilkora. Gaskaboddosa[s] merken ℅ájeha eaiggátvuo[d]a dassá¿ii go merken dáhpáhuvvá vuostta[s] dahje nuppi la[d][d]asa mielde.

Mearkka[s]umit § 7–2:

Vuostta[s] la[d]as sisttisdoallá mearrádusa mii dál lea geassemánu 12. beaivvi 1984 merkennjuolggadusaid 3. § vuostta[s] la[d][d]asis.

Nubbi la[d]as : Mearrádus lea seamma go geassemánu 12. beaivvi 1984 merkennjuolggadusaid 3. § nuppi la[d][d]asa a-bustávva.

Goalmmát la[d]as : Mearrádus lea o[d]as ja ℅ilge mii gaskaboddosa[s] merken lea. Mearrádus deattuha ahte bealljegilkor ii sáhte adnot árbevirola[s] bealljemearkkaid sajis.

Gaskaboddosa℅℅at merkejuvvo go eaiggátvuohta lea eahpe℅ielggas, geah℅a omd. láhkeevttohusa § 7–8, dahje jus lea nu buola[s] ahte ii berre dábála[s] vugiin merket.

2.7.3 § 7–3. Vuoigatvuohta merkii

Vuoigatvuohta merkii lea Norggas ássi sámi sogat olbmuin geat devdet ℅uovvova[s] eavttuid:

1. Sus geas pr. (dan beaivvi go dát láhka boahtá fápmui) alddis lea boazodoallu váldoealáhussan orohagas, lága mielde geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49, § 3, dahje geas

2. váhnemiin dahje váhnenváhnemiin lea boazodoallu leama[s] váldoealáhussan, ja gii

3. son gullá siidaoassái, g℅. § 4–9.

Sus gii lea váldon oami ie¿as mánnán (adopterejuvvon), lea seamma vuoigatvuohta merkii go ie¿asriegádahtton mánáin, vaikko son ii liv℅℅e ge sámi sogas.

Sus gii lea náitalan siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheddjiin, muhto ie[s] ii deavdde eavttuid vuostta[s] la[d][d]asa mielde merkii, lea vuoigatvuohta merkii. Seamma vuoigatvuohta lea ovttasássis, g℅. § 4–5, 2. ℅uoggá.

Jus goalmmát la[d][d]asis namuhuvvon olmmo[s] váldá badjelasás siidaoasi, g℅. § 4–6, de lea sus vuoigatvuohta merkii nu guhká go son lea siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji. Su o[d][d]a náittosguoimmis dahje ovttasássis ii leat vuoigatvuohta merkii goalmmát la[d][d]asa mielde.

Jus fylkkaboazodoallostivra lea § 4–1 vuostta[s] la[d][d]asa mielde addán olbmui vuoigatvuo[d]a eaiggádu[s][s]at bohccuid, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra maiddái addit sutnje vuoigatvuo[d]a merkii dalle go lea dárbba[s]la[s] dohkála[s] boazodoalu doaimmaheapmái.

Mearkka[s]umit § 7–3:

Mearrádusas leat njuolggadusat dan birra geas lea vuoigatvuohta merkii, ja lea sisdoalu dáfus seamma go 1978-lága 3. § vuostta[s] la[d]as.

Vuostta[s] la[d]as, a- ja b-bustávat vástidit 1978-lága 3. § vuostta[s] la[d][d]asii dárbba[s]la[s] muddemiiguin vai heivejit o[d][d]a láhkaevttohussii.

Lávdegoddi lea árvvo[s]tallan sánis sátnái geardduhit 1978-lága mearrádusa 3. § vuostta[s] la[d][d]asa nuppi cealkága, muhto lea gávnnahan vuohkkaseamosin heivehit mearrádusa o[d][d]a láhkii. Ulbmilin ii leat leama[s] rievdadit sisdoalu.

Vuostta[s] la[d][d]asa c-bustávas deattuhuvvo ahte olbmos galgá leat gulleva[s]vuohta siidaoassái. Dat mearkka[s]a ahte son ferte deavdit § 4–9 eavttuid, ja oa¿¿ut guoskeva[s] siidaoasi jo[d]iheaddjis lobi gullat su siidaoassái, g℅. § 4–2.

Nubbi la[d]as : Mearrádus ℅uovvu guovvamánu 28. beavvi 1986 lága nr. 8, 13. § adop[s]uvnna birra, ja lea seamma go 1978-lága 3. § nubbi la[d]as.

Goalmmát la[d]as : Mearrádus lea § 4–5 olis, g℅. 1. ℅uoggá ja 2. ℅uoggá.

Njealját la[d]as : Mearrádus lea § 4–6 olis, g℅. vuostta[s] la[d][d]asa ma[n]emus cealkaga ja nuppi la[d][d]asa ma[n]emus cealkaga. Ii leat almmotge oaivil ahte su mielde ℅uovvu vuoigatvuohta vejola[s] o[d][d]a náittosguoibmái dahje ovttasássái gii ie[s] ii deavdde vuostta[s] la[d][d]asa eavttuid.

Vi[d]át la[d]as : Nugo juo boahtá ovdan, de lea mearrádus § 4–1 goalmmát la[d][d]asa olis. Jus fylkkaboazodoallostivra lea addán olbmui, gii ii deavdde § 4–1 vuostta[s] la[d][d]asa eavttuid, lobi atnit bohccuid sámi boazoguohtunguovllus, de ferte son dalle go bohccot gullet siidaoassái, maiddái oa¿¿ut vuoigatvuo[d]a merkii vai sáhttá fuolahit ie¿as eaiggádu[s][s]anrievtti.

2.7.4 § 7–4. Mearkka sisa℅áliheapmi

Juohke regiovnnala[s] boazoguohtunguovllus, g℅. § 3–2, válljejuvvo mearkalávdegoddi mas leat unnimusat golbma ja eanemusat vihtta miellahtu ie[s]gu[d]et orohagain, ja persovnnala[s] várrelahtut. Fylkkaboazodoallostivra vállje lahtuid ja várrelahtuid. Fylkkamánni nammada lávdegoddái ℅álli.

Mearkalávdegoddi galgá dohkkehit buot mearkkaid ja sátnelasáhusaid ovdal go dat váldojit atnui regiovnnala[s] boazoguohtunguovllus. Fylkkamánni sisa℅állá boazoguohtunguvllu dohkkehuvvon mearkkaid. Satnelasáhusat ja bealljegilkorat nugo namuhuvvon § 7–2 nuppi la[d][d]asis sisa℅állojuvvojit vi[d]a jahkái.

Mearka galgá leat dakkár ahte ii sáhte seahkánit dahje boastut geavahuvvot. Mearkalávdegoddi galgá, dohkála[s] boazodoalu vuhtii válddidettiin, doalahit mearkkaid árbevirola[s] hámis ja geavaheamis, earret eará doalahit soga árbevirola[s] mearkaoali.

Mearkalávdegoddi ii dárbba[s] dohkkehit mearkka sirdima boazoguohtunguovllu siskkobealde, g℅. § 3–1.

Váldomearka ja satnelasáhus ii sáhte sisa℅álihuvvot gálvomearkan njuk℅amánu 3. beaivvi 1961 lága nr. 4 mielde .

Mearkka[s]umit § 7–4

Paragráfa golmma vuostta[s] la[d][d]asis leat mearrádusat mat dál leat geassemánu 12. beaivvi 1984 merkennjuolggadusaid 4. ja 5. §:in. Lea dasto evttohuvvon rievdadussan ahte fylkkaboazodoallostivra vállje lahtuid mearkalávdegoddái ja fylkkamánni fas nammada ℅álli.

Mearkalávdegotti lahtut galget boahtit guovllu ie[s]gu[d]et orohagain. Dan dihte lea ge daddjon ahte sis galget leat persovnnala[s] várrelahtut.

Goalmmát la[d][d]asis daddjo ahte o[d][d]a mearkka sisa℅áliheamis galgá fuolahit ahte dat ii sáhte seahkánit eará mearkkaide. Seahkáneapmi sáhttá dagahit váttisin diehtit rievttes eaiggáda. Lea maiddái dea[t]ala[s] ahte mearkkat eai sáhte rievdaduvvot eará mearkan. Lea viidáseappot daddjon ahte mearkaoalit galget doalahuvvot sogas, geah℅a eanet dan birra ℅uoggás 9.4.2 23 dás ovdalis.

Berre maiddái váruhuvvot ahte eai sisa℅álihuvvo ovttalágán mearkkat, maiddái dalle go boazoeaiggádat leat guhkkálaga, ii ge leat seahkánanvárra.

Njealját la[d][d]asis deattuhuvvo ahte mearkalávdegoddi ii dárbba[s] dohkkehit mearkka sirdima eará olbmui seamma guovllus. Dan galgá du[s][s]e die[d]ihit fylkkamánnái.

Mearkka sirdin o[d][d]a guvlui gal galgá álo dohkkehuvvot, g℅. nuppi la[d][d]asa. Diekkár sirdin lea seamma go o[d][d]a mearkka ohcan. Dat ii guoská du[s][s]e dalle go mearka sirdojuvvo eará guovllu olbmui, muhto maiddái dalle go olmmo[s] ie[s] johtá bohccuidisguin eará boazoguvlui. Dan guovllu mearkkat gosa johtá, mannet álo ovdalii.

Vi[d]át la[d][d]asis lea evttohuvvon njuolggadussan ahte mearkkaid ii sáhte gálvomearkan atnit. Dat lea gáhtten dihte boazomearkka dan atnui masa lea ásahuvvon, namalassii bohcco eaiggátvuo[d]a ℅ájeheapmái. Jus boazomearkka aná[s]ii gálvomearkan, de liv℅℅ii dan váldime eret kultuvrrala[s] oktavuo[d]as.

2.7.5 § 7–5. Á[s][s]egie[d]ahallan

Mearkalávdegoddi galgá almmuhit mearkaohcamiid siidaosiid jo[d]iheddjiide ja sidjiide geain leat guoros mearkkat § 7–7 mielde, guoskeva[s] orohagas ja ránnjáorohagain, g℅. § 3–3. Galgá maiddái almmuhuvvot Suomas ja Ruo[t]as, guoskeva[s] riikka boazoguohtunsoahpamu[s]a mielde.

Mearkalávdegotti mearrádus almmuhuvvo seammaládje.

Mearkalávdegotti mearrádusa sáhttá váidit Boazodoallostivrra nammadan váidinlávdegoddái.

Departemeanta sáhttá mearridit dárkilet njuolggadusaid mearkalávdegotti á[s][s]egie[d]ahallamii, dás maiddái ℅álihandivada, ja váiddagie[d]ahallama njuolggadusaid.

Mearkka[s]umit § 7–5:

Dán paragráfa mearrádusat leat dál geassemánu 10. beaivvi 1984 merkennjuolggadusain, muhto leat álkidahtton. Nu go dál nai, de berrejit á[s][s]egie[d]ahallama dárkilet njuolggadusat mearriduvvot láhkaásahusaid hámis. Lea gal dás evttohuvvon ahte ohcan sáddejuvvo njuolga guoskeva[s] siidaosiide, ii ge orohahkii nu go dál, geah℅a ℅uoggá 9.4.3 24 .

2.7.6 § 7–6. Rievdadeapmi

Jus sisa℅álihuvvon váldomearka dahje sátnelasáhus sáhttá seahkánit dahje boastut geavahuvvot, de sáhttá mearkalávdegoddi goh℅℅ut mearkka rievdadit. Rievdadeamis galgávuhtii váldit dan mii lea namuhuvvon § 7–4 goalmmát la[d][d]asis.

Mearkka[s]umit § 7–6:

Dán paragráfa mearrádusat leat dál merkennjuolggadusaid 8. §:s.

2.7.7 § 7–7. Guoros mearka (Mearka mii ii leat anus)

Sisa℅álihuvvon mearkka mii ii leat anus (guoros mearkka) sáhttá eaiggát doalahit gitta logi jagi. Jus mearka ii leat die[d]ihuvvon guorosin, de galgá sihkkojuvvot go ii leat leama[s] anus njeallje jagi. Jagi ovdal ℅uovvova[s] sihkkuma galgá dat die[d]ihuvvot eaiggádii.

Sisa℅álihuvvon mearka galgá sihkkojuvvot go mearkaeaiggát jápmá ja jus mearka ii jora árbbola¿¿ii gii deavdá mearkavuoigatvuo[d]a eavttuid § 7–3 mielde. Jus mearka ii jora earái, de sáhttet árbbola℅℅at geat devdet mearkavuoigatvuo[d]a eavttuid, die[d]ihit mearkka guorosin gitta logi jahkái ma[n][n]el go eaiggát jámii .

Mearkka[s]umit § 7–7:

Dán paragráfa mearrádusat leat dál merkennjuolggadusaid 8. §:s. Lassin lea vel mearrádussan ahte mearkaeaiggát dahje árbbola℅℅at sáhttet mearkka die[d]ihit guorosin gitta 10 jahkái. Diekkár ortnet lea sávahahtti dan dihte vai mearkaoalit bissot sogas. Ii leat vejola[s] atnit mearkka guorosin eambbo go 10 jagi. Diekkár rádji lea dárbba[s]la[s] eastadan dihte ahte mearkkat orrot guorosin má[n]ggaidlogiid jagiid omd. árberiidduid gea¿il. Jus mearka lea leama[s] guorosin 10 jagi, de sihkkojuvvo.

2.7.8 § 7–8. Vierro gea¿otbeallji

Eará siidda gea¿otbeallji mii ℅uovvu merkejuvvon álddu, galgá farggamusat merkejuvvot miesi eaiggáda merkii. Jus eaiggáda ii die[d]e, de galgá miessi merkejuvvot dan merkii mii álddus lea.

Geazotbealmiessi mii ii ℅uovo merkejuvvon álddu, galgá gaskaboddosa℅℅at merkejuvvot guolgamearkkain dahje bealljegilkoriin. Jus dakkár miessi ovdal miessemánu nohkama ℅uovvugoahtá merkejuvvon álddu, de galgá miessi merkejuvvot vuostta[s] la[d][d]asa mearrádusa mielde.

Jus lea boastut merkejuvvon, de galgá dat njulgejuvvot misiid lonuhemiin, dahje rievttes eaiggát galgá oa¿¿ut buhtadusa ealihanbohcco hatti mielde.

Misiid merken dáid njuolggadusaid vuostá rá[n]ggá[s]tuvvo rá[n]ggá[s]tuslága 24. kapihttala njuolggadusaid mielde (Njihtan, Suolavuohta ja lobihis geavaheapmi).

Mearkka[s]umit § 7–8:

Dán paragráfa mearrádusat leat dál merkennjuolggadusaid 10. §:s.

Njealját la[d][d]asii lea lasihuvvon mearrádus mii dadjá ahte earáid misiid merken alcces rehkenastojuvvo suolavuohtan.

2.7.9 § 7–9. Rievdadeapmi

Ii leat lohpi rievdadit mearkka.

Lobihis rievdadeapmi rá[n]ggá[s]tuvvo rá[n]ggá[s]tuslága 24. kapihttala mielde (Njihtan, Suolavuohta ja lobihis geavaheapmi).

Mearkka[s]umit § 7–9:

Dál ii leat mearkka rievdadeami birra njuolggadus. Lávdegoddi almmotge deattuha ahte mearkka ii leat lohpi rievdadit. Jus bohcco eaiggátvuohta jorrá eará olbmui, de ferte dat merkejuvvot lassisániiguin. Lea sávahahtti láhkii lasihit ℅ielga mearrádusa dan birra ahte lobihis mearkarievdadeapmi rá[n]ggá[s]tuvvo suolavuohtan.

2.7.10 § 7–10. Gea¿otbeljiid vuovdin

Ovddit jagiid riegádan boazu mii ii leat miessemánu 31. beaivvi rádjái merkejuvvon lobála[s] merkii, galgá vuvdojuvvot orohatstivrra, dahje siidastivrra ovddasvástádusa olis.

Vuovdima boahtu gah℅℅á eaiggádii. Jus eaiggát ii leat dihtosis, de gah℅℅á boahtu dan siidii masa boazu gullá. Jus siida ge ii leat dihtosis, de gah℅℅á boahtu orohahkii.

Mearkka[s]umit § 7–10:

Dán paragráfa mearrádusat leat dál 1978-lága 16. § goalmmát la[d][d]asis, g℅. maiddái ℅ak℅amánu 5. beaivvi 2000 láhkaásahusaid gea¿otbeljiid ja dovdameahttun bohccuid vuovdima birra ja merkennjuolggadusaid 12. §, muhto leat veahá rievdaduvvon. Dan muddui go diehtá eaiggáda, de galgá son oa¿¿ut vuovdima boa[d]u. Vaikko ii die[d]e eaiggáda, de ii dárbba[s] vuovdima boahtu mannat orohahkii, jus diehtá gulleva[s] siidda. Jus eaiggátvuohta ii leat dihtosis, de manná gea¿otbealji vuovdinboahtu orohaga boazodaollofondii, g℅. § 8–6, dahje siidafondii, g℅. § 8–15.

Lea evttohuvvon ahte orohatstivra ain galgá fuolahit gea¿otbeljiid vuovdima. Gea¿otbeallji sáhttá leat geassesiidda geasseorohagas ja dalle lea lunddola℅℅amus ahte geassesiidda stivra fuolaha vuovdima.

2.7.11 § 7–11. Merken olggobealde sámi boazoguohtunguovlluid

Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid mearkkaid ja merkema birra olggobealde sámi boazoguohtunguovllu .

Mearkka[s]umit § 7–11:

Olggobealde sámi boazoguohtunguovllu leat erenoamá[s] dilála[s]vuo[d]at. Dálá láhkaásahusain lea má[n]gga sajis eaktuduvvon ahte doppe sáhttet eará njuolggadusat gustot. Lávdegoddi atná vuohkkaseamosin ahte departemeanta addá njuolggadusaid merkema birra olggobealde sámi boazoguohtunguovlluid.

2.8 8. Kapihtal. Boazodoalu organiseren – orohat ja siida

—ujuhuvvo dálá ortnega ℅ilgehussii 3. ja 5. kapihttaliin ja lávdegotti árvvo[s]tallamiidda ℅uoggáin 9.2 ja 9.5 25 .

2.8.1 § 8–1. Orohat

Boazodoallostivra 26 juohká sámi regiovnnala[s] boazoguohtunguovlluid orohahkan, g℅. § 3–3. Vieruiduvvan geavaheami vuo[d]ul galgá deattuhuvvot ahte orohahkii [s]addet doalu dáfus lunddola[s] ja ávkkála[s] rájit.

Orohat galgá vuostta¿ettiin sisttisdoallat buot jagiáigeguohtumiid visot orohahkii gulli boazodolliide. Doppe gos lea ávkkála[s], sáhttet jagiáigeguohtumat leat má[n]gga orohagas.

Orohatjuohkin ii hehtte boazodolliid ovttasbargamis orohatrájiid rastá, jus fal dakkár ovttasbargu ii dagat eará boazodolliid vuoigatvuo[d]aid ovdii. Orohatjuohkin ii hehtte guohtumiid geavaheami eará orohagas go dat dahkko erenoamá[s] riektevuo[d]u mielde 27 .

O[d][d]a orohatjuohkima dahje ovdala[s] ráji rievdadeami mearrádusa sáhttá orohatstivra dahje orohaga ovttaskas boazodoalli ovddidit eananjuohkindiggái .

Mearkka[s]umit § 8–1:

Orohatjuohkima birra leat dál njuolggadusat 1978-lága 2. §:s, g℅. ℅uoggá 3.3 28 .

Lea ℅ielgaseamos go bidjá njuolggadusaid sierra paragráfan.

Orohatjuohkin berre lávdegotti mielas eanemus lági mielde ℅uovvut guoskeva[s] guovllu siiddaid riektedilála[s]vuo[d]aid. Almmotge ii leat vejola[s] dan ℅a[d]ahit bienasta bitnii, ja lávdegotti (eanetlogu) mielas berre lágas deattuhuvvot ahte orohatrádji ii dárbba[s] leat seamma go guo[d]ohanrádji. Erenoamá¿it dálveguohtumiin lea dárbba[s]la[s] guo[d]oheami heivehit, ja dát heivehanvejola[s]- vuohta ferte maiddái gullat sidjiide geat guo[d]ohit orohatrájiid lahka.

Orohatjuohkin ii sáhte muhtumiin váldit eret árbevirola[s] guo[d]ohanvuoigatvuo[d]aid, g℅. ovdamearkan Brønnøysund gielddarievtti duomu borgemánu 27. beaivvi 1984 29 . Maiddái Korssjøfjellduopmu, Rt. 1988 s 1217, atná dán ipmárdusa vuo[d][d]un.

Nu movt orohat dás lea jurdda[s]uvvon, de ii mearkka[s] dat ahte rádji lea siiddaid ℅ielga vuoigatvuo[d]arádji, muhto doaibmá baicca hálddahusla[s] rádjin daidda boazodolliide geain lea váldogulleva[s]vuohta orohahkii.

Vuostta[s] la[d]as : Boazodoallostivra mearrida orohatrájiid. Seamma njuolggadus lea 1978-lágas, g℅. 2. § nuppi la[d][d]asa njealját cealkaga. Orohatjuohkin ii leat loahpala[s]. Boazodoallostivra sáhttá dan rievdadit.

Go daddjo ahte «Vieruiduvvan geavaheami vuo[d]ul galgá deattuhuvvot ahte orohahkii [s]addet doalu dáfus lunddola[s] ja ávkkála[s] rájit», de lea dat 1978-lága 2. § nuppi la[d][d]asa njealját cealkaga mielde. «Doalu dáfus» ii mearkka[s] ahte orohaga boazodoallit doaimmahit ealáhusa ovttas. Boares siiddastallan bissu, ja oa¿¿u láhkaevttohusa mielde ℅ielgaset saji go dálá láhkanjuolggadusain.

Orohatjuohkimis galgá vuhtii váldit árbevirola[s] geavaheami, g℅. maiddái 1978-lága 2. § nuppi la[d][d]asa vi[d]át cealkaga. Dat mearkka[s]a ahte orohahkii galget gullat dat siiddat mat árbevirola℅℅at leat leama[s] orohaga geográfala[s] guovllus. Dát boazodoallit leat ge geat lunddola℅℅at hábmejit guovllu geavahan-njuolggadusaid, ja sis lea oktasa[s] bero[s]tupmi gáhttet guohtumiid.

Vieruiduvvan geavaheapmi lea ge maiddái mii ℅ujuha orohaga geográfala[s] rájiid mearrideami. Ovdal go mearrida orohahkii rájiid, de lea dárbba[s]la[s] diehtit orohaga siiddaid guohtungeavaheami, ii du[s][s]e dálá, muhto maiddái ovdala[s] geavaheami.

Jus guovlluid geavaheapmi lea rievddadan áiggiid mielde, nu ahte ii oktage sáhte alddis ℅uo℅℅uhit leat vieruiduvvan vuoigatvuo[d]a, de leat Boazodoallostivrras luvvoset vejola[s]vuo[d]at bidjat rájiid.

Boazodoallostivrra orohatrájiid mearrideami sáhttá ovddidit eananjuohkinrievtti ovdii njealját la[d][d]asa mielde, geah℅a eanet dan birra dás ma[n][n]elis.

Deattuhuvvo ahte vieruiduvvan geavaheamis ii leat mearkka[s]upmi du[s][s]e dalle go galget mearriduvvot rájit eará orohagaid ektui. Maiddái orohaga siste lea ovttaskas joavkkuid/siiddaid vieruiduvvan geavaheamis mearkka[s]upmi, omd. geavahan-njuolggadusaid ráhkadeamis láhkaevttohusa 9. kapihttala mielde. Orohaga siste eai leat buot siiddain ihcalis ovttalágán vuoigatvuo[d]at miehtá orohaga. Árbevirola[s] siidasajit galgá bisuhuvvot.

Nuppi la[d][d]asis daddjo ahte orohat galgá vuostta¿ettiin sisttisdoallat buot jagiáigeguohtumiid visot orohahkii gulli boazodolliide. Finnmárkkus leat jagiáigeguohtumat dál má[n]ggain orohagain. Jus daddjo ahte muhtun kárá[s]johboazoeaiggát gullá dán dahje duon orohahkii, de oaivvilduvvo geasseorohat. Sus soaitá datte leat ℅ak℅a-guohtun 17. orohagas, ja dálveguohtun 18. orohagas. Jus sus dasto soaitá leat geasseguohtun olggumus njárggas dahje sullos, de johtá son earáid geasseorohagaid ℅a[d]a. Seammaládje lea Guovdageainnus, gos muhtun boazoeaiggdis omd. lea geasseguohtun Fálás, 20. orohagas. Sus lea ℅ak℅aguohtun 30. orohagas, dálveguohtun 31. orohagas, ja johtá 22 Fieddara ja 23 Seainnus/Návggastaga ℅a[d]a, mat leat eará boazodolliid geasseguohtumat.

Dál leat bargame o[d][d]a orohatjuohkimiin Finnmárkkus. Ulbmilin lea ℅ohkket siidda ie[s]gu[d]et jagiáigeguohtumiid ovtta orohahkii. Dat almmotge ii mearkka[s] ahte orohaga olles viidodat lea buohkaide oktasa[s], ja ahte boazoeaiggát sáhttá guo[d]ohit gokko ie[s] háliida orohaga siste. Guovlluid vieruiduvvan geavaheapmi bisuhuvvo. Nugo láhkaevttohusa 9. kapihttalis boahtá ovdan, de galget orohahkii ráhkaduvvot geavahan-njuolggadusat, ja dat galget ráhkaduvvot guovlluid árbevirola[s] geavaheami vuo[d]ul. Stuorát orohagain lea álkit geah℅℅at eatnama geavaheami ollisla℅℅at. Dál ii leat omd. sis geat johtet earáid geasseorohaga ℅a[d]a formálala℅℅at makkárge váikkuhus dán orohaga plánaide, g℅. 1978-lága § 8a. Stuora orohagaide lea álkit doallat ℅állingotti, ja dainna lágiin fuolahit ie¿aset areálabero[s]tumiid.

Nordlánddas, gos orohatjuohkin lea easkka ℅a[d]ahuvvon, sisttisdoallá juohke orohat dál buot boazodolliid jagiáigeguohtumiid, earret sin geain leat dálveguohtumat Ruo[t]as.

Vaikko Finnmárkkus lea jo[d]us bargu o[d][d]a orohatjuohkimiin, man ulbmil lea oa¿¿ut buot jagiáiggiid guohtumiid orohatrájiid sisa, de sáhttet dan dáfus leat guovllut maid lea jierpmála[s] juohkit má[n]gan orohahkan. Ii leat ge mearriduvvon mii Finnmárkku orohatjuohkima boa[d]us galgá [s]addat. Láhkalávdegotti evttohus ii sáhte du[s][s]e ovtta ℅ovdosii guorrasit, muhto ferte maiddái ráhkadit njuolggadusaid dan dáfus jus orohagaid jagiáigeguohtumat ain [s]addet má[n]gga orohaga sisa.

Goalmmát la[d][d]asis deattuhuvvo ahte orohatrájiid ii leat áibbas gielddus rasttidit, muhto ahte lea vejola[s] ovttasbargat orohatrájiid rastá, g℅. la[d][d]asa vuostta[s] cealkaga. Dat oro[s]ii gal leame ℅ielggas, muhto ferte almmotge deattuhuvvot go dálá njuolggadus muhtomin ipmirduvvo earaládje.

Ovttasbargu sáhttá omd. leat guovtti ránnjáorohaga stivrraid gaskka. Ovttasbargu sáhttá maiddái leat ie[s]gu[d]et orohagaid boazodolliid gaskka. Ovttasbargu lea erenoamá[s] áigeguovdil guovtti, goabbat orohahkii gulli siidda gaskka, main leat guohtumat goabbat bealde orohatráji. Nugo ovdalis daddjon, de eai leat orohatrájit álo seamma go vuoigatvuo[d]arájit. Orohahkii gullet boazoeaiggádat geain eanas muddui leat guohtumat orohagas, muhto ii almmotge sáhte vajálduhttit ahte sii muhtomin guo[d]ohit olggobealde orohaga rájiid.

Erenoamá¿it eai leat dálveguohtumiin leama[s] siidarájit. Dat leat guovllut gos dihto siiddas lea vuostta[s]vuoigatvuohta ℅ak℅adálvvi, muhto maid earát sáhttet guo[d]ohit go duot vuostta[s] lea eret mannan doppe. Heittot dálvviid sáhttet siiddat ovttas geavahit guovlluid, ja dakkár ovttasbargu sáhttá ℅a[d]ahuvvot orohatrájiid rastá. Jus nu ii sáhte, de [s]atta[s]ii siiddaide mat guo[d]ohit orohatrájiid lahka sakká váddáset dilála[s]vuohta go orohaga eará siiddaide. Dakkár ipmárdus orohatrájiid dáfus, mii boahtá ovdan goalmmát la[d][d]asis, dahká dasto orohatrájiid mearrideami unnit riiddufáddán go garraset njuolggadus daga[s]ii.

Goalmmát la[d][d]asa nuppi cealkaga dáfus lea lávdegoddi juohkásan. Eanetlohku háliida láhkii mearrádussan ahte orohatjuohkin ii hehtte guohtumiid geavaheami eará orohagas go dat dahkko erenoamá[s] riektevuo[d]u mielde.

Eanetlohku oaivvilda ahte evttohuvvon mearrádus lunddola℅℅at ℅uovvu dan mii juo lea daddjon orohatjuohkima birra. Orohagas lea vuostta¿ettiin mearkka[s]upmi hálddahusla[s] oktavuo[d]as. Guovlluid geavaheapmi buolvvaid mielde sáhttá addit vuoigatvuo[d]aid vieruiduvvan geavaheami prinsihpaid mielde, ja dákkár vuoigatvuo[d]aid ii sáhte ihcalis sihkastit orohatjuohkimiin. Ovdamearkan dasa lea Brønnøysund gielddarievtti duopmu borgemánu 27. beaivvi 1984.

Dákkár evttohuvvon njuolggadus lea dárbba[s]la[s] dalle go doalaha ortnega dahje máhccá ortnegii man mielde jagiáigeguohtumat leat má[n]gga orohaga siste. Diekkár ortnet dahká ahte siida ferte earáid orohaga ℅a[d]a johtit ie¿as geasseorohahkii. Diekkár boares johtolaga ii sáhte giddet o[d][d]a orohatjuohkimiin.

Unnitlohku, Arne G. Arnesen , evttoha sihkkut goalmmát la[d][d]asa ma[n]emus cealkaga. Son oaivvilda ahte orohatrájit maiddái leat vuoigatvuo[d]arájit, ja ahte evttohuvvon njuolggadus hástala boazodolliid rihkkut orohatrájiid.

Jus eanetlogu evttohus doalahuvvo viidáset láhkabarggus, de evttoha son ℅uovvova[s] lasáhusa:

Dakkár oktavuo[d]ain berre fylkkaboazodoallostivra árvvo[s]tallat rievdadit orohatrájiid nu ahte dat vástidit riektedilála[s]vuo[d]aide .

Njealját la[d]as : Lávdegoddi evttoha sáhttit boazodoalu á[s][s]iid ovddidit eananjuohkindiggái. Dat gal die[d]usge eaktuda ahte eananjuohkindikki boazodoallofágala[s] gelbbola[s]vuohta buoriduvvo.

Orohatstivra dahje siidaoasi jo[d]iheaddji sáhttá ovddidit orohatjuohkima á[s][s]iid dábála[s] duopmostuoluide ovdalii go eananjuohkindiggái.

Boazoeaiggát gii ii geavat vejola[s]vuo[d]a ovddidit o[d][d]a orohatrájiid mearrádusa eananjuohkindiggái dahje eará duopmostullui, ii masse vuoigatvuo[d]aid maid lea oamastan vieruiduvvan ja dolo[s] áiggi rájes geavaheami vuo[d]ul. Vuoigatvuohta [s]áddá dalle eará orohaga rájiid siste, dan sadjái go ie¿as orohaga siste.

Vaikko ii masse ge vuoigatvuo[d]aid o[d][d]a orohatjuohkima olis, de sáhttá almmotge leat dárbu dárkkistit orohaga rájiid mearrideami. Dan muddui go vejola[s] galgá rádji biddjot árbevirola[s] geavaheami mielde, g℅. vuostta[s] la[d][d]asa, ja dán árvvo[s]tallama galgá leat vejola[s] dárkkistahttit. Dalle go eai leat ásahuvvon vuoigatvuo[d]at mat ℅ielgasit ℅ujuhit orohatrájiid, ja Boazodoallostivrra mearrideapmi [s]addá árvvo[s]tallamiid mielde, de galgá maiddái leat vejola[s] dárkkistahttit dán árvvo[s]tallama.

2.8.2 § 8–2. Orohatstivra

Juohke orohagas mii lea ásahuvvon § 8–1 mielde galgá leat orohatstivra man orohaga jienastanvuoigatvuo[d]ala℅℅at válljejit ie¿aset gaskkas nuppi ja goalmmát la[d][d]asa njuolggadusaid mielde.

Orohatjahke℅oahkkin vállje stivraovdaolbmo, g℅. § 8–8. Mu[d]ui galget orohaga buot geassesiiddat ovddastuvvot stivrras, g℅. § 8–13 vuostta[s] la[d][d]asa b-bustáva. Siidajahke℅oahkkin vállje siidda stivralahtu, g℅. § 8–11. Jus leat eanet go ℅ie¿a geassesiidda, de válljejuvvojit guhtta stivralahtu vuorbádemiin siiddaid evttohasaid gaskkas, earret dan siidda mas lea ovdaolmmo[s].

Orohatjahke℅oahkkin sáhttá dan sadjái mearridit ahte stivraovddasteapmi galgá leat vuoruid mielde geassesiiddaid gaskkas. Dakkár njuolggadusaid galgá fylkkaboazodoallo-stivra dohkkehit. Jo[d]iheaddji ja eará stivralahtut ja sidjiide persovnnala[s] várrelahtut válljejuvvojit guovtti jahkái hávális 30 .

Jus leat garra ákkat, de sáhttá boazodoallostivra mearridit ahte geassesiiddas mii lea mihá stuorát go orohaga gaskamearála[s] siida, galgá leat stuorát ovddasteapmi stivrras go dat mii boahtá ovdan nuppi la[d][d]asa njuolggadusain. Geassesiiddas almmotge ii sáhte leat eanetlohku stivrras .

Jus geassesiidda boazodoallit mu[d]ui jagis rátket unnit dálvesiiddaide, de sáhttet dálvesiidda siidaosiid jo[d]iheaddjit, dahje eanet dálvesiiddat ovttas, dahje eará ℅oahkkádus, gáibidit ahte orohatstivrra stivradoaibma galgá leat vurrolaga ie[s]gu[d]et dálvesiiddaid/joavkkuid mielde § 8–11 goalmmát la[d][d]asa njuolggadusais mielde 31 .

Jus orohat vástida geassesiidda, de gustojit § 8–11 njuolggadusat stivrra válljema birra, muhto almmotge nu ahte stivra galgá juohke dáfus nammaduvvot.

Stivra lea mearridanválddála[s] go unnimusat bealli stivralahtuin leat ℅oahkis. Jus orohatstivrras leat unnit go njeallje 32 lahtu, de lea dat mearridanválddála[s] du[s][s]e jus olles stivra lea ℅oahkis. Jus jienasteamis [s]addet ovtta meari jienat, de mearrida jo[d]iheaddji jietna.

Orohatstivrra ℅oahkkimiin galgá beavdegirji ℅állot. Beavdegirji vurkkoduvvo sihkkaris sajis.

Mearkka[s]umit § 8–2:

1978-lága 8. § vuostta[s] la[d][d]asa mielde galget orohaga boazodoallit válljet orohatstivrra ie¿aset gaskkas. Dát njuolggadus lea evttohusa vuostta[s] la[d][d]asis.

Láhkaevttohusa § 8–3 mielde galgá orohatstiv-ra bargat dan guvlui ahte doalahit orohaga resursan orohaga boazodollui. Nu galgá ge orohatstivra bargat areálagáhttemiin. Orohahkii [s]addet maiddái doaimmat areála siskkáldas háldda[s]eami dáfus, earret eará geavahan-njuolggadusaid ráhkadit. Lávdegotti evttohusas lea orohatstivrras guovddá[s] doaibma, earret eará geavahan-njuolggadusaid hábmema olis. Lea hui dea[t]ala[s] orohatstivrra luohtteva[s]vuo[d]a dihte ahte dat ovddasta ie[s]gu[d]et bero[s]tumiid orohagas. Má[n]gga orohagas lea dál duhtameahttunvuohta dainna ahte eanetlohku stivre unnitlogu. Dat lea ge duogá¿in dasa go lávdegoddi lea evttohan njuolggadusaid orohatstivrra ℅oahkkádusa birra, g℅. paragráfa nuppi gitta njealját la[d][d]asiid.

Stuora orohagain gos buot bealit eai leat stivrras, lea hui dea[t]ala[s] ahte buohkat, maiddái sii geain ii leat stivraovddastupmi, besset oaiviliiddeset ovdanbuktit ovdal go orohatstivra dahká mearrádusaid. Diet lea lávdegotti duogá[s] árvalit geavahan-njuolggadusaid, g℅. § 9–2.

Lávdegotti buot lahtut leat ovttaoaivilis dasa ahte namuhuvvon beliid galgá vuhtii váldit orohatstivrraid njuolggadusaid ráhkadeamis. Lávdegottis leat datte guokte oainnu das movt dáid buoremusat sáhttá vuhtii váldit dalle go geasseorohagas leat eanet go ℅ie¿a geassesiidda, ja gos buohkat eai sáhte oktanis oa¿¿ut stivraovddastumi.

Lávdegotti mielas lea dárbba[s]la[s] ásahit orohatstivrii dárkilis njuolggadusaid, garvit eahpe℅ielggasvuo[d]aid. —ujuhuvvo ahte maiddái eará vástideaddji ovttastumiin leat dárkilis njuolggadusat diekkár diliid birra, g℅. omd. geassemánu 19. beaivvi 1992 nr. 59 lága gilialmennegiid birra.

Dálá njuolggadusat orohatstivrraid birra leat láhkaásahusain, g℅. eanandoallodepartemeantta njuk℅amánu 4. beaivvi 1987 addin láhkaásahusaid orohatstivrra valljema ja dan bargo-ortnega ja doaimma birra, ja 1978-lága 8. § vi[d]át la[d][d]asa. Dát njuolggadusat leat almmotge oalle eahpe℅ielgasat.

Lea sávahahtti dákkár njuolggadusaid oa¿¿ut láhkii. Láhkanjuolggadusaid ovdabarggut ja komentárat prentejuvvojit oainnat maiddái, mii dábála℅℅at ii dahkko láhkaásahusaid ráhkadeapmái. Ovdabarggut sáhttet ℅ielggadit vejola[s] dulkoná[s][s]iid.

Vuostta[s] la[d]as : Orohaga jienastanvuoigatvuo[d]ala℅℅at válljejit ie¿aset gaskkas orohatstivrii lahtuid, g℅. vástideaddji mearrádusa 1978-lága 8. § vuostta[s] la[d][d]asis. Jienastanvuoigatvuo[d]ala℅℅at leat siidaoasi jo[d]iheaddjit, g℅. § 4–2, bálddalas álggahanosiid jo[d]iheaddjit, g℅. § 4–4 ja § 8–8 nuppi la[d][d]asa. Siidaoasis sáhttet maiddái leat earáid bohccot, ja ga¿aldahkan lea galgá go sis leat jienastanvuoigatvuohta ja sáhttet go sii válljejuvvot stivrii. § 8–8 nuppi la[d][d]asis lea evttohuvvon ahte juoh-ke dábála[s] siidaoasis leat vihtta jiena ja bálddalas álggahanoasis fas guokte. Jo[d]iheaddjis alddis lea unnimusat okta jietna, dahje guokte dalle go náittosguimme¿again dahje ovttasássiin lea oktasa[s] siidaoassi. Eará jienaid sáhttá/sáhttiba siidaoasi jo[d]iheaddji(t) addit siidda eará válddála[s] boazoeaiggádiidda dahje ie[s]/ie¿a atnit visot jienaid. Stivrii sáhttet válljejuvvot buohkat geain dán vuogi mielde lea jienastanvuoigatvuohta.

Nubbi la[d]as : Lea hui dea[t]ala[s] ahte orohatstivrra ℅oahkkádus [s]addá nu ahte orohaga buot bero[s]tumit ovddastuvvojit, dan muddui go vejola[s]. Maiddái dálá njuolggadusaid mielde lea dát mihttomearrin, g℅. eanandoallodepartemeantta njuk℅amánu 4. beaivvi 1987 addin láhkaásahusaid oroahtstivrra valljema ja dan bargo-ortnega ja doaimma birra. Dálá stivraválljema njuolggadusat almmotge eai sihkkarastte ahte dát vuhtii váldojuvvo, geah℅a ℅uoggá 9.5.1 33 . Dan dihte ferte válljennjuolggadusain juo dadjat ahte stivradoaibma manná vuoruid mielde ie[s]gu[d]et siiddaid gaskka, ja nu ahte ii ovttage joavkkus sáhte leat eanetlohku má[n]ga válgaáigodaga. Njuolggadusat mat sihkkarastet ahte stivradoaibma lea vuoruid mielde, sáhttet ie[s]alddiset hehttet eanetlogu boastut geavaheamis ie¿aset fámu, go dihtet ahte sis ii leat stivrejupmi «agi beaivvi».

Jurddan diekkár fápmomuddemiin lea ahte dat mielddisbuvttá[s]ii ovttasbarggu. Lávdegoddi atná nappo hui dea[t]ala¿¿an ahte njuolggadusat ovddidit ovttasbarggu. Dálá njuolggadusat eai daga dan doarvái. Lága mearrádusain leat olu mat eaktudit boazodoalloeiseválddiid dohkkeheami, ja dan sadjái go o℅℅odit ovttasbarggu, de baicca dagahit bajil-vulos-stivrejumi.

Geassesiidda boazoeaiggádat vállejit ie¿aset ovddasteddjiid orohatstivrii. Dát válljen ℅a[d]ahuvvo geassesiidda jahke℅oahkkimis, g℅. § 8–11. Buot geassesiiddat galget leat stivrras ovddastuvvon, jus fal eai leat badjel ℅ie¿a. Stivrras sáhttet oainnat leat eanemusat ℅ie¿a lahtu. Jo[d]iheaddji válljejuvvo orohatjahke℅oahkkimis daid evttohasaid gaskkas geaid geassesiiddat leat válljen ie¿aset ovddastit. Earát [s]addet dalle stivralahttun.

Evttohusa mielde lea buot geasseorohagain, bero[s]tkeahttá sturrodagas, ovtta meari stivraovddasteapmi. Lávdegoddi lea guorahallan liv℅℅ii go riekta addit stuora geasseorohagaide eanet ovddasteami, muhto lea atnán váttisin evttohit dasa njuolggadusaid. Lea dea[t]ala[s] ahte buot bero[s]tumit ovddastuvvojit stivrras, sihke smávvat ja stuorrát. Stuora geasseorohagain lea ie[s]alddiset fápmu sturrodaga olis ja bastet nu fuolahit bero[s]tumiideaset.

Sáhttá almmotge leat nu ahte muhtun geassesiida lea mearkka[s]ahtti stuorát go eará geassesiiddat, ja goas ovtta meari ovddasteapmi ii leat govttola[s]. Ovdamerkan leat dilála[s]vuo[d]at Várjagis. Dan dihte evttoha eanetlohku ahte jus leat garra ákkat, de sáhttá Boazodoallostivra lo¿¿et njuolggadusaid ovtta meari ovddasteami birra ja addit geassesiidii eanet ovddasteami stivrras. Almmotge ferte váruhit ahte muhtun geassesiida ii akto oa℅℅o eanetlogu stivrras, g℅. goalmmát la[d][d]asa.

Ovddasteapmi geasseorohaga vuo[d]ul sáhttá dahkat váttisin geasseorohaga unnit ℅oahkkádusaide oa¿¿ut váikkuhanválddi stivrras. Orohagas sáhttet leat geassesiiddat mat leat sakka stuorábut go earát, ja mat dálvet rátkka[s]it má[n]gan dálvesiidan. Ga¿aldahkan lea dalle ahte sáhttet go dat gáibidit stuorát ovddasteami stivrras. Sáhttá omd. leat riekta ahte muhtun geassesiida oa¿¿u guokte áirasa stivrii, dainna eavttuin ahte dat gullaba goabbat jovkui geassesiiddas. Lávdegotti eanetlohku ii hálit evttohit njuolggadusaid láhkii, go dilála[s]vuo[d]at sáhttet leat nu ie[s]gu[d]etlágánat ie[s]gu[d]et orohagain. —ujuhuvvo baicca Boazodoallostivrra váldái lo¿¿et lága njuolggadusaid stivraovddasteami birra, orohagain main leat geassesiiddat stuorábut go gaskamearála[s] siiddat, g℅. goalmmát la[d][d]asa. Dalle berre Boazodoallostivra gáibidit ahte áirasat gullet geasseorohaga ie[s]gu[d]et joavkkuide.

Jus orohagas leat eanet go ℅ie¿a geassesiidda, de válljejuvvojit guhtta lahtu vuorbádemiin ie[s]gu[d]et geassesiiddaid gaskka. Ma[n]it stivrraid válljen dáhpáhuvvá maid vuorbádemiin, jus orohaga jahke℅oahkkin ii mearridea℅℅a sierra njuolggadusaid stivraovddasteami vuoruid birra. Sihkkarastit ahte njuolggadusat duo[d]ai vuhtii váldet lága ulbmila dan dáfus ahte stivraovddasteapmi duo[d]ai manná vuoruid mielde, de ferte fylkkaboazodoallostivra dohkkehit njuolggadusaid.

Ovdalis lea jerrojuvvon berrejit go stuora geassesiiddat oa¿¿ut stuorát ovddasteami stivrras. Jus leat badjel ℅ie¿a geassesiidda, de lea ga¿aldat berrejit go stuora siiddat oa¿¿ut ovddasteami dávjjit.

Unnitlohku háliida dán vuhtii váldit baicca válgabiire-njuolggadusaid bokte, geah℅a eanet dan birra dás ma[n][n]elis.

Lávdegotti eanetlohku atná unnitlogu válgabiire-njuolggadusaid beare váttisin, ja ballá dasa lassin ahte evttohus ii váldde vuhtii buot beliid vejola[s]vuo[d]a ovddastuvvot stivrras vissis áiggis. Eanetlohku evttoha baicca ahte Boazodoallostivra beassá, go leat garra ákkat, addit geassesiidii dávjjit ovddasteami, g℅. goalmmát la[d][d]asa.

Stivralahtut válljejuvvojit guovtti jahkái hávális. Eastadit ahte buot stivralahtut lotnahuvvet oktanis, sáhttá jahke℅oahkkin mearridit ahte gitta bealli vuostta[s] stivrra lahtuin válljejuvvojit jahkái. Gu[d]emu℅℅at lotnahuvvojit, mearriduvvo vuorbádemiin. Dalle lea bealli stivralahtuin válggas juohke jagi.

Goalmmát la[d]as : Dás lea evttohuvvon ahte Boazodoallostivra, go leat garra ákkat, sáhttá addit geassesiidii stuorát ovddasteami stivrras go dat mii ℅uovvu nuppi la[d][d]asa njuolggadusas. —ujuhuvvo dasa mii lea daddjon nuppi la[d][d]asa mearkka[s]umiin.

Jus leat unnit go ℅ie¿a geassesiidda, ja buohkat nappo besset stivrii, de sáhttá leat nu ahte stuora geasseorohat oa¿¿u guokte stivralahtu. Dat galgaba dasto gullat goabbat jovkui.

Jus leat badjel ℅ie¿a geassesiidda, de eai beasa buot siiddat orohatstivrii ja ovddasteapmi manná dasto vuoruid mielde. Dalle sáhttá Boazodoallostivra, jus leat garra ákkat, addit stuora geassesiidii dávjjit ovddasteami go unnit geassesiiddaide.

Diekkár lo¿¿en goalmmát la[d][d]asa mielde berre gustot du[s][s]e dihto áiggi, omd. logi jagi, nu ahte de sáhttá o[d][d]asit árvvo[s]tallat á[s][s]i.

Njealját la[d]as : Lea hui dábála[s] ahte boazodoallit geat geasset leat ovtta siiddas, rátkka[s]it dálvái má[n]gga sadjái. Geasseeallu rátkojuvvo má[n]gga dálvesiidii ovdal go johttájit dálveorohahkii. Dalle leat dán unnit dálvesiidda boazodoallit geat doaimmahit boazodoalu ovttas dan dálvvi.

Dát vuogádat sáhttá dagahit ahte olbmot geain geasseorohagas leat oktasa[s] bero[s]tumit, sáhttet leat vuostálaga eará áiggiid, omd. dálveguohtumiid nalde. Lea dea[t]ala[s] dán vuhtii váldit orohatstivrra válljedettiin. Geassesiidda boazodolliid gaskkas válljemis ovddasteddjiid orohatstivrii lea dea[t]ala[s] vuhtii váldit ahte dihto joavku ii álo oa℅℅o stivradoaimma. Stivradoaibma galgá mannat vuoruid mielde dálvesiiddaid gaskka. Dat galgá sihkkarastojuvvot geassesiidda stivrra válganjuolggadusain.

Ovdamearkka dihte sáhttet dálvet siiddastallat ie[s]gu[d]et geassesiiddaid olbmot ovttas. Dalle ii leat seamma lunddola[s] ahte dálvesiiddat leat vuolit joavkun. Sáhttá baicca beara[s]joavku leat lunddola[s] unnit ℅oahkkádus. Lea siidaosiid duohken mearridit joavkogulleva[s]vuo[d]a geassesiidda siskkobealde. —ujuhuvvo § 8–11 goalmmát la[d][d]asii.

Geassesiida galgá nappo ie[s] válljet evttohasa orohatstivrii, ja dat dahkko vuorbádemiin dálvesiiddaid dahje eará ℅oahkkádusaid gaskkas, jus siidajahke℅oahkkin ii lea℅℅a ráhkadan eará njuolggadusaid stivraovddasteami vuoruid birra. Njuolggadusat eai galgga leat nu ahte olmmo[s] gean geassestivra evttoha, muhto gii ii beasa orohatstivrii, ii sáhte leat evttohassan nuppi válljemis. Lea oainnat stivrasadji mii manná vuoruid mielde, ii ge evttohuvvon namma.

Jus boazoeaiggát oaivvilda ahte geassesiidda válganjuolggadusat eai doarvái bures vuhtii váldde dan maid galgá vuhtii váldit, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra rievdadit daid, g℅. § 8–11 goalmmát la[d][d]asa goalmmát cealkaga.

Boazoeaiggát ie[s] die[d]iha gu[d]e dálvesiidii, dahje eará ℅oahkkádussii son gullá. Jus ℅oahkkádus háliida lohkkot dálvesiidan dahje beara[s]joavkun siidaoasi ásaheami njuolggadusaid oktavuo[d]as, g℅. § 4–3, 2. ℅uoggá, de dáidet sii maid háliidit fuolahit ie¿aset bero[s]tumiid stivralahtu válljema olis, muhto sii die[d]us eai dárbba[s] dan dahkat.

Muhtun boazoeaiggádat sáhttet stivraválljemis doaibmat joavkun, muhto boazologu ja siidaoasi njuolggadusaid ektui háliidit sii geassesiidda leat rámman. Ii mihkke hehtte dan.

Vi[d]át la[d]as : Go láhkaevttohus rahpá vejola[s]vu[d]a atnit jagiáigeguohtumiid má[n]gga orohagas, g℅. § 8–1 nuppi la[d][d]asa nuppi cealkaga, de sáhttá leat nu ahte orohat lea seamma go geassesiida. Dalle doaibmá orohatstivra maiddái siidastivran, ja válljejuvvo lága § 8–1 njuolggadusaid mielde. Deattuhuvvo ahte dakkár oktavuo[d]ain lea bággu válljet stivrra.

Gu[d]át la[d][d]asis leat njuolggadusat dan birra goas stivra lea mearridanválddála[s]. Lea maid daddjon ahte jus leat ovtta meari jienat, de lea orohatstivrra jo[d]iheaddjis duppaljietna.

—ih℅℅et la[d]as : Njuolggadus beavdegirjji birra lea seamma go geassemánu 19. beaivvi 1992 nr. 59 lágas gilialmennegiid birra, § 3–1.

Unnitlohku, Jon Meløy , evttoha ahte § 8–2 nubbi ja goalmmát la[d][d]asiin daddjo ná:

Orohatstivrras lea juohke geassesiiddas ovddasteaddji. Stivralahtut válljejuvvojit njealji jahkái oktan persovnnala[s] várrelahtuiguin. Jahke℅oahkkin (§ 8–8) vállje jo[d]iheaddji ja nubbinjo[d]iheaddji stivralahtuid gaskka.

Jus leat badjel ℅ie¿a geassesiidda, de juohká fylkkaboazodoallostivra geassesiiddaid válgabiiren, main buohkain válljejuvvo okta áirras orohatstivrii. Valgabiiriin main leat eanet go okta geassesiida, ii sáhte gu[d]ege geassesiiddas lea stivradoaibma guhkit go guokte áigodaga.

Mearkka[s]umit unnitlogu evttohussii:

Vuhtii váldit stuora ja unna geassesiidda¿iid dássedeattu orohagain gos leat má[n]ga geassesiidda, galgá daid juohkit ℅ie¿an válgabiiren. —uoggás 9.5.2.2 34 lea ℅ájehuvvon movt válgabiiret leat jurdda[s]uvvon organiserejuvvot.

Eanetlogu ja unnitlogu evttohusain lea erohus du[s][s]e dalle go leat eanet go ℅ie¿a geassesiidda. Unnitlogu evttohusa mielde ii leat dasto darbba[s]la[s] ráhkadit njuolggadusaid mat dáhkidit ahte stivradoaibma manná vuoruid mielde geasseorohaga unnit ℅oahkkádusaid gaskka, nu movt eanetlohku evttoha.

Unnitlohku evttoha maiddái ahte stivrra jo[d]iheaddji ja nubbinjo[d]iheaddji válljejuvvojit jahke℅oahkkimis válljejuvvon stivralahtuid gaskka. Stivra nappo ii vállje ie[s] jo[d]iheaddji.

Unnitlohku ii leat ovttaoaivilis dasa ahte stivraovddasteapmi manná vuoruid mielde dálvesiiddaid gaskka. Unnitlogu mielas ii leat diekkár vurostallan ℅ielggas ja dagaha ahte olbmot geain lea luohttámu[s] ja ℅ehppodat vuoruhuvvojit eret stivrras.

Mu[d]ui doarju unnitlohku § 8–2 vuostta[s] la[d][d]asa, njealját, vi[d]át, gu[d]át ja ℅ih℅℅et la[d][d]asiid evttohusaid.

2.8.3 § 8–3. Orohatstivrra doaimmat ja váldi

Orohatstivra ovddasta orohaga boazodoallobero[s]tumiid. Orohatstivrra doaibma lea fuolahit orohaga boazoguohtumiid lágaid ja geavahan-njuolggadusaid mielde.

Orohatstivra sáhttá earret eará dahkat soahpamu[s]a, á[s][s]áskuhttit ja á[s][s]áskuhttojuvvot orohaga boazodolliid namas orohaga oktasa[s] á[s][s]iin. Dat guoská maid eanangáhtten-á[s][s]iide vaikko dat eai guoskka ge buot boazodolliide. Dat almmotge ii hehtte siidda dahje boazoeaiggáda fuolahit ie¿as erenoamá[s] bero[s]tumiid .

Mearkka[s]umit § 8–3:

Mearrádus deattuha ahte orohatstivra galgá fuolahit boazodoalu bero[s]tumiid ja ovddastit boazodolliid oktasa[s] á[s][s]iin. Dál daddjo dat 1978-lága 8. § nuppi la[d][d]asis. Orohat lea die[d]usge guovddá¿is areálaá[s][s]iin, namalassii go lea sáhka earaládje geavahi[s]goahtit orohaga eatnamiid. Orohatstivra-ortnet almmotge ii hehtte dihto boazodoallojoavkkuid fuolahit ie¿aset beali areálaá[s][s]iin. Dát lea erenoamá[s] dea[t]ala[s] dan siidii mas alddis ii leat ovddasteaddji orohatstivrras, ja dan sivas ii soaitte oa¿¿ut seamma coavcci go siiddat main lea ovddasteapmi. —ujuhuvvo mu[d]ui dasa mii lea daddjon dán á[s][s]i birra ℅uoggás 5.3.2.3 35 .

Evttohuvvon njuolggadusaid mielde ii rehkenasto orohat [s]at almmola[s]rievttála[s] orgánan. Orohaga mearrádusaid ii sáhte váidit eará bajit ásahussii háldda[s]anlága njuolggadusaid mielde. Fylkkaboazodoallostivra galgá gal datte dohkkehit stivraválga-njuolggadusaid, g℅. § 8–2 nuppi la[d][d]asa. Fylkkaboazodoallostivra galgá maiddái dohkkehit geavahan-njuolggadusaid, g℅. § 9–2. Dát almmotge ii mielddisbuvtte ahte fylkkaboazodoallostivra oa¿¿u válddi seaguhit ie¿as orohaga beaivvála[s] doaimmaide. Fylkkaboazodoallostivra lea dás seamma dilis go buot eará almmola[s] orgánat mat leat o¿¿on dohkkehanválddi priváhta doaimmaid dahje organisa[s]uvnnaid dihto á[s][s]iin, g℅. omd. geassemánu 19. beaivvi 1992 lága nr. 59 gilialmennegiid birra, § 3–8.

2.8.4 § 8–4. Fápmudus

Orohatstivra sáhttá dihto á[s][s]iin addit stivra-jo[d]iheaddjái ovttas stivra℅álliin dahje ovttas eará stivralahtuin fápmudusa doaibmat stivrra ovddas.

Mearkka[s]umit § 8–4:

Sáhttá leat jierpmála[s] ásahit njuolggadusa fápmudusa birra. Seammalágán mearrádus lea geassemánu 19. beaivvi 1992 lágas nr. 59 gilialmennegiid birra, § 3–3.

2.8.5 § 8–5. Orohatkássa

Juohke orohagas galgá leat orohatkássa. Buot siidaoasit leat geatnegasat máksit jahkása[s] doarjaga orohatkássii. Orohatkássas galgá máksit orohatstivrra lahtuide buhtadusa barggu ovddas ja orohaga eará háldda[s]angoluid.

Doarjaga sturrodat rehkenasto boazologu mielde ja sturrodaga mearrida orohaga jahke℅oahkkin orohatstivrra evttohusa mielde, g℅. § 8–9 vuostta[s] la[d][d]asa g-bustáva. Orohatstivra rehkenastá juohke siidaoasi doarjjaoasi siidaoasi boazologu mielde, oktan geah℅℅obohccuiguin.

Mearrádusa siidaoasi doarjjamávssu birra sáhttá ovddidit fylkkaboazodoallostivrii, mii sáhttá rievdadit mearrádusa jus doarjjamáksu ii leat govttola[s] orohaga doaimmaid ektui. Diekkár dárkkisteami sáhttá gáibidit gávcci vahkku sisa ma[n][n]el go siidaoassi oa℅℅ui mearrádusa doarjaga birra.

Jus doarjja ii máksojuvvo, de massá siidaoassi ie¿as jienastanvuoigatvuo[d]a dassá¿ii go vealgi máksojuvvo. Doarjaga loahpala[s] mearrádus lea bággobearrama vuo[d][d]un.

Mearkka[s]umit § 8–5:

Paragráfas leat seamma mearrádusat go 1978-lága 8. § njealját la[d][d]asis divada birra, muhto dás lea adnon sátni doarjja, mii buorebut gok℅á dan mas lea sáhka.

1978-lága mielde mearrida boazodoallostivra divada orohatkássii. Lávdegoddi evttoha ahte doarjaga mearrideapmi biddjo orohahkii. Orohat ie[s] diehtá man olu ru[d]a sii dárbba[s]it háldda[s]it orohaga.

Kássa ru[d]at leat evttohusa § 8–7 mielde dárkkisteami vuollása℅℅at.

Vuostta[s] la[d][d]asa vuostta[s] ja nubbi cealkagat vástidit 1978-lága 8. § njealját la[d][d]asa vuostta[s] ja nuppi cealkagii. La[d][d]asa goalmmát cealkagis ℅ujuhuvvo masa doarjja galgá adnot, g℅. 1978-lága nejalját la[d][d]asa njealját cealkaga. Doarjja galgá gok℅at orohaga háldda[s]eami goluid, namalassii buhtadusa jo[d]iheaddjái ja eará stivralahtuide, ℅állibálkká, rehketdoallodárkkisteami, mátkegoluid ℅oahkkimiidda jna. Gollu mii sáhttá [s]addat stuoris, lea advokáhttagollu areálaá[s][s]iin. Dás fertet eaktudit ahte dálá ortnet joatká[s]uvvá, man mielde oa¿¿u nuvttá riekteveahki geassemánu 13. beaivvi 1980 nr. 35 riekteveahkkelága olis. Eaktun lea maiddái ahte Boazodoalu ovddidanfoanda doarju diekkár á[s][s]iid.

Go stuorát oassi resursaháldda[s]eamis sirdojuvvo stáhtala[s] háldda[s]eamis ovttaskas orohagaide, de ferte dat váikkuhit doarjagiidda maid orohagat dál o¿¿ot boazodoallo[s]iehtadusa olis, háldda[s]angoluid máksimii jna., g℅. ℅uoggáid 4.3.2 ja 6.2.8.4 36 . Dát doarjja ii berre nu go dál, leat dan duohken ahte orohaga siidaoasit leat deavdán njuovvangáibádusaid. Orohaga háldda[s]eapmái mannet resurssat mat eai leat dan duohken movt ie[s]gu[d]et boazodoallit doibmet. Orohaga háldda[s]eapmi ii galgga vuhtii váldit du[s][s]e dálá boazodolliid bero[s]tumiid, seamma dea[t]ala[s] lea boahtteáiggi boazodolliid bero[s]tumiid fuolahit.

Nugo juo namuhuvvon, de berre doarjaga sturrodaga – bohcco nammii – orohat ie[s] mearridit, ja dat dahkko orohaga jahke℅oahkkimis, geah℅a nuppi la[d][d]asa vuostta[s] cealkaga . Orohatstivra almmotge ferte rehkenastit ie[s]gu[d]et siiddaid doarjjaoasi, geah℅a la[d][d] asa nuppi cealkaga .

Siiddaid doarjjamáksu orohatkássii rievddada dan mielde man olu bohccot gu[d]enai siidaoasis leat. Lea die[d]áhusa boazolohku, g℅. § 4–9, mii adno vuo[d][d]un doarjaga rehkenastimii, jus ii lea℅℅a ágga navdit ahte dát lohku lea boastut. Die[d]áhusa lohku sáhttá leat sihke beare stuoris ja beare unni.

Sáhttá leat nu ahte siidaoasi jo[d]iheaddji ii dohkket dan doarjjasturrodaga mii siidaoasis gáibiduvvo, go son omd. oaivvilda ahte orohatstivra atná vuo[d][d]un beare alla boazologu. Dalle sáhttá doarjaga sturrodaga ovddidit fylkkaboazodoallostivrra mearrideapmái, g℅. goalmmát la[d][d]asa . Fylkkaboazodoallostivrra doaibma lea dárkkistit ahte mearriduvvon doarjja lea riekta.

Áigemearri ovddidit á[s][s]i fylkkaboazodoallostivrii lea gávcci vahkku. Nu guhkes áigemearri lea biddjon dan dihte go meahccedoaimmat ja eará dárbba[s]la[s] doaimmat boazodoalus sáhttet dahkat váttisin doallat nu oanehis áigemeriid go eará riektedilála[s]vuo[d]ain leat.

Lea ℅ájehuvvon ahte eai buohkat mávsse mearriduvvon doarjaga. Dan dihte árvala lávdegoddi joatkit 1978-lága 8. § njealját la[d][d]asa njealját cealkaga njuolggadusa dan birra ahte mearriduvvon doarjaga sáhttá bággobearrat, g℅. njealját la[d][d]asa . Go láhkateavsttas daddjo loahpala[s] mearrádus, de oaivvilduvvo dainna ahte mearrádus siidaoasi doarjjasturrodaga birra ii leat loahpala[s] nu guhká go vejola[s] váiddaá[s][s]i fylkkaboazodoallostivrii ii leat ℅ielgan.

Lávdegoddi evttoha dasa lassin ahte son gii ii mávsse doarjaga orohatkássii massá jienastanvuoigatvuo[d]a dassá¿ii go vealgi máksojuvvo.

2.8.6 § 8–6. Boazodoallofoanda

Orohagas galgá leat boazodoallofoanda. Fondii mannet:

1. buhtadus orohahkii guohtunvuoigatvuo[d]aid bággolonisteami ovddas jna.

2. buhtadus orohahkii vahágiid, hehttehusaid ovddas jna.

3. doaibmalobi divat (konse[s]uvdnadivat) orohahkii bággolonisteami ovddas

4. boahtu badjel jahkása[s] gea¿otbeljiid vuovdima ovddas, go eaiggátvuohta ii leat dihtosis

5. divat geavahan-njuolggadusaid rihkkuma ovddas, g℅. § 13–4

Orohatstivra háldda[s]a foandda ru[d]aid njuolggadusaid mielde ásahuvvon § 9–1 nuppi la[d][d]asa b-bustáva olis.

Mearkka[s]umit § 8–6:

Dát mearrádus lea seamma go 1978-lága 32. § boazodoallofoandda birra. Dan mielde galgá juohke regiovnnala[s] boazoguohtunguovllus leat foanda, dahje sáhttet orohagat ovttas ja orohat sierra ásahit foandda. Lávdegoddi evttoha ahte ásahuvvo du[s][s]e sierra foanda juohke orohahkii, geah℅a vuostta[s] la[d][d]asa, ja ahte foanda háldda[s]uvvo orohaga ie¿as njuolggadusaid mielde.

Fondii mannet seamma ru[d]at mat dálá njuolggadusaid mielde nai, geah℅a Eanandoallodepartemeantta addin njuolggadusaid guovvamánu 14. beaivvi 1992. Konse[s]uvnadivat namuhuvvon c-bustávas, lea konse[s]uvdnadivat dulvademiid ovddas.

Nugo ovdalis namuhuvvon ℅uoggás 9.2.3 37 , de sáhttá dulvadeapmi dahje eará sisabahkken guoskkahit du[s][s]e ovtta siidda, ii ge olles orohaga. Jus du[s][s]e ovttaskas siiddaide guoská, de berre fuolahit ahte dát siiddat dat o¿¿ot buhtadusa. Dán sáhttá vuhtii váldit foandda ru[d]aid háldda[s]an-njuolggadusain, geah℅a ma[n][n]elis, dahje sáhttá siidii ásahuvvot sierra foanda, g℅. § 8–13. Go siida ie[s] ovddida buhtadusgáibádusa sierra, ii ge orohaga olis, de manná vejola[s] buhtadus álo njuolga siidda fondii.

Buhtadus jd. mii máksojuvvo njuolga ovttaskas olbmuide, manná njuolga sidjiide, ii ge fondii.

Lávdegoddi evttoha ahte orohat ie[s] galgá sáhttit mearridit njuolggadusaid foandda háldda[s]eami ja ruhtageavaheami birra, g℅. evttohusa § 9–1 nuppi la[d][d]asa a-bustáva, g℅. nuppi la[d][d]asa . Fylkkaboazodoallostivra galgá almmotge dohkkehit njuolggadusaid, g℅. evttohusa § 9–2, vuostta[s] la[d][d]asa. Geavatla℅℅at lea áigeguovdil geavahit ru[d]aid «boazoealáhusa ovdánahttimii», g℅. 1978-lága 32. § goalmmát la[d][d]asa.

Foandda háldda[s]eapmi lea dárkkisteami vuollása[s] § 8–7 mielde.

Dálá guovllula[s] boazodoallofoanddat evttohuvvojit heaittihuvvot ja ru[d]at juhkkojuvvot guoskeva[s] orohagaide. Dán birra sáhttet addot dárkilet njuolggadusat, g℅. evttohusa § 14–2 nuppi cealkaga.

2.8.7 § 8–7. Dárkkisteapmi (revi[s]uvdna)

Jahke℅oahkkin vállje rehketdoallodárkkisteaddji mii galgá leat registrerejuvvon dahje stáhtaautoriserejuvvon, o[d][d]ajagemánu 15. beaivvi 1999 nr. 2 lága mielde dárkkisteami birra.

Fylkkaboazodoallostivra sáhttá dohkkehit ahte olgguldas dárkkisteaddji sadjái válljejuvvo dárkkistanlávdegoddi mas leat guokte dahje golbma lahtu válljejuvvon orohaga jienastanvuoigatvuo[d]ala℅℅aid gaskkas.

Lahtut eai galgga ie¿a leat stivralahtut, ii ge sis galgga leat erenoamá[s] gulleva[s]vuohta stivralahtuide .

Mearkka[s]umit § 8–7:

Seammaládje go eará orgánaid mat háldda[s]it ru[d]aid, berre maiddái sorjjakeahtes dárkkisteaddji dárkkistit orohatstivrra orohatkássaháldda[s]eami. Váldonjuolggadus lea ahte dat berre leat registrerejuvvon dahje stáhtadohkkehuvvon dárkkisteaddji, g℅. o[d][d]ajagemánu 15. beaivvi 1999 nr. 2 revisorlága. Eai dárbba[s]uvvo eará dárkkistandohkála[s]vuo[d]a njuolggadusat go dat mat leat revisorlágas, § 4–1.

Unna orohaga¿iin main leat unnán ru[d]at, ja go dárkkistangolut [s]addet stuorrát orohaga ru[d]a ektui, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra dohkkehit ahte baicca ásahuvvo dárkkistanlávdegoddi. Dárkkistanlávdegotti lahtut eai galgga ie¿a leat stivralahtut, eai ge galgga ovddastit joavkku mas lea stivralahttu. Unna orohaga¿iin, go omd. leat du[s][s]e guokte-golbma joavkku, sáhttá dát [s]addat váttisin, ja de fertejit dárkkistanlávdegottis leat buot joavkkuid ovddasteaddjit.

Dárkkistanraporta sáddejuvvo fylkkaboazodoallostivrii jahkedie[d]áhusa fárus.

2.8.8 § 8–8. Orohatjahke℅oahkkin

Orohaga boazoeaiggádat galget doallat jahke℅oahkkima juohke jagi ovdal geassemánu loahpa. —oahkkimii goh℅℅ojuvvo orohaga dábála[s] vieru mielde, unnimusat njeallje vahkku ovdal jahke℅oahkkima .

Jahke℅oahkkimis lea juohke boazoeaiggádis ságastan- ja evttohanvuoigatvuohta. Jienastemiin lea juohke siidaoassi jienastanvuoigatvuo[d]ala[s] dainna lágiin ahte juohke siidaoasis leat vihtta jiena. Bálddalas álggahanoasis gal leat du[s][s]e guokte jiena. Siidaoasi jo[d]iheaddji mearrida jienaid juogu siidaoasi eará boazoeaiggádiid gaskkas. Siidaoasi jo[d]iheaddjis galgá alddis leat unnimusat okta jietna, dahje unnimusat guokte jus náittosguimme¿agat/ovttasássit ovttas jo[d]iheaba siidaoasi, g℅. § 4–5.

Stivrra jahkedie[d]áhus ja rehketdoallu, ja boazodoallofoandda ru[d]aid geavaheapmi, jahke℅oahkkiná[s][s]elistu ja diehtu vejola[s] jo[d]iheaddjeevttohusa birra galget sáddejuvvot orohaga siidaosiid jo[d]iheddjiide unnimusat njeallje vahkku ovdal jahke℅oahkkima.

Jahke℅oahkkima jo[d]iha ℅oahkkinjo[d]iheaddji, gii válljejuvvo jahke℅oahkkimis. —oahkkin lea gitta ℅oahkkin, jus jahke℅oahkkin ii mearridea℅℅a eará.

Jahke℅oahkkin[s]iehtadallamiin ja válljemiin galgá ℅állot beavdegirji, mii lohkkojuvvo buohkaide ℅oahkkima loahpas ja man guokte válljejuvvon beavdegirjedárkkisteaddji vuollái℅álliba.

Mearkka[s]umit § 8–8:

Lávdegoddi oaivvilda ahte njuolggadusat jahke℅oahkkima birra berrejit seammaládje go eará njuolggadusat orohatstivrema birra boahtit ovdan lágas eai ge du[s][s]e láhkaásahusain nugo dál. Eará riektesurggiin ℅u¿¿ot dákkár njuolggadusat lágas, g℅. omd. geassemánu 19. beaivvi 1992 lága gilialmennegiid birra, 3. kapihttala.

§ 8–8 mearrádusa mállen lea gilialmennegiid lága § 3–13.

Juohke siidaoasis leat vihtta jiena ja juohke bálddalas álggahanoasis leat guokte jiena. Siidaoasi ja bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjit sáhttet addit muhtun jienaid siidaoasi eará boazoeaiggádiidda, muhto eai eanet go ahte jo[d]iheaddjái alcces báhcá jienastanvuoigatvuohta. Dát mearkka[s]a ahte jus siidaoasis lea du[s][s]e okta jo[d]iheaddji, de o¿¿ot siidaoasi eará boazoeaiggádat njeallje jiena. Jus náittosguimme¿agat dahje ovttasássit ovttas jo[d]iheaba siidaoasi, g℅. § 4–5, de galgá goappásge leat unnimusat okta jietna, ja dalle o¿¿ot siidaoasi eará boazoeaiggádat golbma jiena. Jus jienat eai leat addon earáide, de leat jo[d]iheaddjis alddis buot vihtta jiena.

Jus náittosguimme¿again/ovttasássiin lea goabbat siidaoassi, de [s]addá nubbi siidaoassi «oa[d][d]i» siidaoassin nu guhká go náittosdilli dahje ovttasássan bistá, ja náittosguimme¿agat/ ovttasássit ℅uvvot seamma njuolggadusaid go náittosguimme¿agat/ovttasássit mat ovttas jo[d]ihit oktasa[s] siidaoasi. Dát mearkka[s]a ahte sudnos leat vihtta jiena oktii eai ge logi.

Jienaid juohkin berre gustot jahkái hávális. Stivralahttu datte ii berre massit jienastanvuoigatvuo[d]a nu guhká go sus lea stivradoaibma orohagas dahje siiddas.

2.8.9 § 8–9. Orohatjahke℅oahkkima doaibma ja váldi

Jahke℅oahkkin galgá:

1. Addit cealkámu[s]a orohatstivrra jahkedie[d]áhussii ja dohkkehit rehketdoalu.

2. Addit cealkámu[s]a orohatstivrra geavahan-njuolggadusaid evttohussii, g℅. § 9–1.

3. Addit cealkámu[s]a orohatstivrra orohatplána evttohussii, g℅. § 9–6.

4. Válljet orohatstivrra ovdaolbmo, g℅. § 8–2.

5. Mearridit orohatstivrra válganjuolggadusaid, g℅. § 8–2 nuppi la[d][d]asa.

6. Mearridit stivralahtuid buhtadusa barggu ovddas.

7. Mearridit orohatkássii doarjaga bohcco nammii, g℅. § 8–5.

8. Válljet rehketdoallodárkkisteaddji (revisora), dahje dárkkistanlávdegotti, g℅. § 8–7.

9. Addit cealkámu[s]a á[s][s]ái man soames, geas lea vuoigatvuohta boahtit jahke℅oahkkimii, lea unnimusat vahkku ovdal jahke℅oahkkima ovddidan orohatstivrii ja gáibidan gie[d]ahallot.

10. Addit cealkámu[s]a eará á[s][s]iide maid orohatstivra ovddida ja maidda bivdá jahke℅oahkkima cealkámu[s]a.

Á[s][s]iin main jahke℅oahkkimis lea cealkinvuoigatvuohta, lea cealkámu[s] stivrii ℅ujuheaddji, muhto ii geatnegahtti.

Jahkedie[d]áhus sáddejuvvo fylkkaboazodoallostivrii.

Departemeanta addá dárkilet njuolggadusaid jahkedie[d]áhusa sisdoalu birra.

Mearkka[s]umit § 8–9:

Dán mearrádusa mállen lea gilialmennegiid lága § 3–14.

Á[s][s]iid dáfus mat namuhuvvojit vuostta[s] la[d][d]asis , ℅ujuhuvvo paragráfaide mat namuhuvvojit das.

Nugo evttohusas boahtá ovdan, de lea jahke℅oahkkimis cealkinvuoigatvuohta moanat á[s][s]iin, muhto dat nappo ii sáhte ℅atnat stivrra, geah℅a nuppi la[d][d]asa. Jus jahke℅oahkkima cealkámu[s]at ℅ana[s]e stivrra, de dat daga[s]ii dan ovdii mii lea lávdegotti evttohusa ulbmil orohatstivremiin: ahte fápmu ferte dássejuvvot, eat ge galgga vásihit mii dál muhtomin dáhpáhuvvá, ahte eanetlohku stivre unnitlogu á[s][s]iin main unnitlogus lea vuoigatvuohta oa¿¿ut ie¿as bero[s]tumiid várjaluvvot.

2.8.10 § 8–10. Siida

Dán lágas lea siida geográfala[s] ja sosiála joavku mas leat boazoeaiggádat mat doaimmahit boazodoalu ovttas dihto eatnamiin. Dát láhka earuha geassesiidda ja dálvesiidda. Geassesiida doaimmaha boazodoalu ovttas vuostta¿ettiin geasse- ja ℅ak℅aguohtuneatnamiin. Dálvesiida doaimmaha boazodoalu vuostta¿ettiin dálve- ja gi[d][d]aguohtuneatnamiin.

Mearkka[s]umit § 8–10:

Lea ovdalis ℅ilgejuvvon dárkilit mii siida lea, ℅uoggáin 3.5 ja 9.2 38 . Nugo doppe ℅ilgejuvvon, de lea siidavuogádat ain hui guovddá¿is boazodoalus. Siida lea bargo-oktavuohta ja lea árbevirola[s] guohtungeavaheami dea[t]ala[s] vuo[d][d]u. Dan dihte eat sáhte láhkaaddimis vajálduhttit siida-vuogádaga. Siida lea davvisámegiel sátni, oarjelsámegillii dadjet sijte.

Paragráfa goalmmát ja njealját cealkagiin lea ℅ilgejuvvon mii oaivvilduvvo geassesiiddain ja dálvesiiddain. Nugo namuhuvvon ℅uoggás 9.2.2 39 de ii leat geassesiida dábála[s] namahus Finnmárkkus. Doppe lohket geasseorohat. Láhkateknihkala[s] ákkaid vuo[d]ul atnit mii almmotge sáni geassesiida.

Jus o[d][d]a, stuora orohagaid ásaheapmi Finnmárkkus ℅a[d]ahuvvo, de vástidit geassesiiddat dálá geasseorohagaide. Muhtun geasseorohagat leat dál juhkkojuvvon ie[s]gu[d]et joavkkuide main eai leat makkárge oktasa[s] doaimmat, ja doppe leat dat geassesiiddat.

Dán láhkaevttohusa mearrádusat eai hehtte geassesiiddaid rievdama, omd. ahte joavkkut mat dál leat sierralaga mannet oktii geasseorohagas.

Jus Finnmárkku boahtteva[s] orohatjuohkimis vállje doalahit geasseorohagaid sierra orohahkan, de orohagat sáhttet maiddái rehkenastot geassesiidan, ja dalle gustojit sihke orohaga ja geassesiidda njuolggadusat daidda. Muhto doppe gos geasseorohat lea juhkkojuvvon má[n]gan sierra geasseguohtuneanamiin, omd. Orohat 16 A Finnmárkkus, doppe ii [s]atta oktiisuddan, go doppe [s]addet geassesiidda njuolggadusat gustot juohke sierra jovkui orohagas.

Lágas adno sátni geassesiida, vaikko dat ii leat dábála[s] sátni gielas. Lágas adno dat teknihkala[s] doaban daid boazoeaiggádiid ja bohccuid birra mat leat ovttas geasseguohtumis, geasseorohagas. Lága defini[s]uvdna galgga[s]ii de dahkat ℅ielggasin mas lea sáhka.

Nordlánddas, gos easkka lea ℅a[d]ahuvvon o[d][d]a orohatjuohkin, vástidit eanas ovdala[s] orohagat daid o[d][d]a siiddaide (oarjelsámegillii sijte ), o[d][d]a orohagaid siste, g℅. ℅uoggá 9.2.4 40 .

2.8.11 § 8–11. Geassesiidastivra (Geasseorohatstivra)

Geassesiidii galgá válljejuvvot stivra man ovddasvástádus lea lágidit dilála[s]vuo[d]aid oktasa[s] doaimmaide ja háldda[s]it siidda oktasa[s] rusttegiid, nugo gárddiid, áiddiid jna. Siidda jahke℅oahkkin vállje stivrra nuppi – njealját la[d][d]asiid njuolggadusaid mielde, g℅. § 8–12 vuostta[s] la[d][d]asa. Jahke℅oahkkin sáhttá mearridit ahte siidii ii galgga válljejuvvot stivra, g℅. § 8–12 njealját la[d][d]asa.

Stivralahtuid lohku lea guovtti ja ℅ie¿a gaskka, ja jahke℅oahkkin mearrida logu, ja vállje maiddái persovnnala[s] várrelahtuid, jus eará ii ℅uvo[s] goalmmát la[d][d]asa njuolggadusain. Stivralahtut válljejuvvojit guovtti jahkái.

Jus geassesiidda boazoeaiggádat mu[d]ui jagis leat unnit dálvesiiddain, de sáhttá dálvesiida, dahje eanet dálvesiiddat ovttas dahje eará ℅oahkkádus, gáibidit stivrasaji. Jus leat eanet go ℅ie¿a joavkku mat gáibidit stivrasaji, de vuorbáduvvo, jus siidajah-ke℅oahkkin ii lea℅℅a mearridan njuolggadusaid dasa movt stivrasadji manná vuoruid mielde joavkkuid gaskkas. Diekkár njuolggadusaid sáhttá ovddidit fylkkaboazodoallostivrii, mii sáhttá rievdadit daid.

Geassesiiddas gos leat du[s][s]e guokte joavkku lea goappá nai joavkkus jo[d]ihandoaibma goabbat vuoru guokte jagi hávális, jus eai lea℅℅a earaládje soahpan.

Stivra lea mearridanválddála[s] go unnimusat bealli stivralahtuin leat ℅oahkis. Jus siidastivrras leat unnit go njeallje lahtu, de lea dat mearridanválddála[s] du[s][s]e jus buohkat leat ℅oahkis. Jus jienasteamis [s]addet ovtta meari jienat, de mearrida jo[d]iheaddji jietna 41 .

Siidastivrra ℅oahkkimiin galgá beavdegirji ℅állot. Beavdegirji vurkkoduvvo sihkkaris sajis.

Mearkka[s]umit § 8–11:

Lávdegotti mielas berre juohke geassesiiddas dábála℅℅at leat stivra, geah℅a vuostta[s] la[d][d]asa vuostta[s] cealkaga , ja siidda jahke℅oahkkin vállje dan, geah℅a la[d][d]asa nuppi cealkaga . Lea siidastivrra ovddasvástádus lágidit oktasa[s] doaimmaid geasset, nugo merkema, njuovadeami, áidedivodeami jna. Almmotge ii leat gáibádus ahte geassesiidastivra ásahuvvo. Muhtun geassesiiddat leat nu unnit ahte liv℅℅ii ℅ielga formalisma gáibidit stivrra ásahuvvot. Danne lea addon jahke℅oahkkimii váldi mearridit ahte siidii ii dárbba[s] ásahuvvot stivra, geah℅a vuostta[s] la[d][d]asa goalmmát cealkaga .

Lea stivra man bokte omd. orohat, fylkkaboazodoallsotivra dahje eará eiseválddit galget geassesiiddain gulahallat. Jus ii leat ásahuvvon siidastivra, de fertejit siidaosiid jo[d]iheaddjit soahpat gii ovddasta geassesiidda olgguldasat, g℅. evttohusa § 8–12 njealját la[d][d]asa.

Jus orohat lea seamma go geassesiida, de orohatstivra doaibmá maiddái siidastivran, ja dalle galgá ásahuvvot stivra, vaikko eanetlohku boazodolliin ii gáibit ge dan, g℅. § 8–2 vi[d]át la[d][d]asa.

Jienastanvuoigatvuohta lea siidaoasi ja bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjiin ja sis geat leat o¿¿on jo[d]iheaddjis jienastanvuoigatvuo[d]a, g℅. § 8–8 nuppi la[d][d]asa, mii gusto seammaládje siidajahke℅oahkkimii, g℅. § 8–12 nuppi la[d][d]asa njealját cealkaga.

Nubbi la[d]as : Eai sáhte leat eanet go ℅ie¿a stivralahtu, eai ge unnit go guokte. Jahke℅oahkkimis mearridit jienastanvuoigatvuo[d]ala℅℅at galle áirasa stivrii galget.

Jus geassesiiddas leat eanet unna jovkko¿at, omd. fásta dálvesiiddat dahje beara[s]joavkkut, de sáhttet dat gáibidit stivrasaji, ja dalle lea stivralahtuid lohku dan mielde man galle joavkku dáhttot stivrasaji, g℅. goalmmát la[d][d]asa .

Goalmmát la[d]as : Vaikko geassesiidda boazodoallit doaimmahit boazodoalu ovttas dihto eatnamiin, de sáhttet maiddái doppe leat ie[s]gu[d]et joavkkut ja vuostevuo[d]at. Maiddái geassesiiddas ferte váruhit ahte eanetlohku ii badjelduolmma unnitlogu. Seammaládje go orohatstivrii válljemiin, de ferte maiddái siidastivrii válljedettiin fuolahit ahte ii oktage joavku oa℅℅o beare olu fámu, muhto ahte fápmu dássejuvvo áiggi vuollái, geah℅a mearkka[s]umiid evttohusa § 8–2 nuppi la[d][d]asii.

Lávdegoddi lea maiddái dákko gávnnahan riektan atnit dálvesiidda vuo[d][d]un, maiddái danne go doppe lea lagas ovttasbargu, vuostta¿ettiin beara[s]gulleva[s]vuo[d]a dihte, maiddái geasset. Dálvesiida datte ii dárbba[s] leat lunddola[s] ℅oahkkádus. Omd. sáhttet ie[s]gu[d]et dálvesiiddaid olbmot geasset gullat ovtta jovkui, ja dalle sáhttet sii gáibidit stivrasaji.

Dalle go nuppi la[d][d]asa njuolggadusat geavahuvvojit, lea stivraáirasiid lohku dan duohken galle joavkku gáibidit stivrasaji, muhto eai sáhte leat eanet go ℅ie¿a. Jus eanet go ℅ie¿as gáibidit stivrasaji, de válljejuvvojit stivralahtut vuorbádemiin sin gaskkas. Siidajahke℅oahkkin sáhttá maiddái mearridit ahte stivrasadji manná vuoruid mielde ie[s]gu[d]et joavkkuid gaskka, ja movt dat ℅a[d]ahuvvo. Jienastanvuoigatvuo[d]ala℅℅at sáhttet ovttamiela-la℅℅at mearridit ahte stivrras galget leat eanet go ℅ie¿a lahtu, jus lea sávahahtti ahte buohkaide galgá stivrasadji.

Diekkár njuolggadusaid mearrida jahke℅oahkkima dábála[s] eanetlohku. Jus oktage oaivvilda ahte mearriduvvon njuolggadusat eai vuhtii váldde stivrasaji vuoru ie[s]gu[d]et joavkkuide, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra guorahallat dan, ja vejola℅℅at goh℅℅ut rievdadit njuolggadusaid.

Nugo boahtá ovdan § 8–2 nejalját la[d][d]asis, de § 8–11 goalmmát la[d][d]asa njuolggadusat gustojit maiddái orohatstivrii evttohasa válljemii.

Unnitlohku, Jon Meløy , ii doarjjo evttohusa ahte stivrasadji manná vuoruid mielde. Su oaivila mielde lea diekkár vurostallan eahpe℅ielggas ja sáhttá dagahit ahte olmmo[s] geas lea luohttámu[s] ja gelbbola[s]vuohta vuoruhuvvo eret stivrras.

Njealját la[d][d]asis leat njuolggadusat dan birra goas stivra lea mearridanválddála[s]. Lea maid daddjon ahte jus leat ovtta meari jienat, de lea orohatstivrra jo[d]iheaddjis duppaljietna.

Vi[d]át ja gu[d]át la[d][d]asiid njuolggadusat vástidit mearrádusaide orohatstivrra birra § 8–2 gu[d]át ja ℅ih℅℅et la[d][d]asiin.

2.8.12 § 8–12. Geassesiidda (geasseorohaga) jahke℅oahkkin

Geassesiida galgá doallat jahke℅oahkkima juohke jagi ovdal miessemánu loahpa. Buohkain geain leat bohccot siiddas, lea vuoigatvuohta searvat jahke℅oahkkimii ságastan- ja evttohanvuoigatvuo[d]ain. Jienastanvuoigatvuohta lea siidaosiin.

§ 8–8 nuppi oasi mearrádusat gustojit dán dáfus.

—oahkkimii goh℅℅ojuvvo siidda dábála[s] vieru mielde, unnimusat njeallje vahkku ovdal jahke℅oahkkima.

Stivrra jahkedie[d]áhus ja rehketdoallu, jahke℅oahkkiná[s][s]elistu ja diehtu vejola[s] jo[d]iheaddjeevttohusa birra galget sáddejuvvot siidaosiid jo[d]iheddjiide unnimusat njeallje vahkku ovdal jahke℅oahkkima.

Jus geassesiiddas ii leat sierra stivra, de ferte jahke℅oahkkin válljet ovtta siidda olbmuin leat gulahallanolmmo¿in siidda ja orohaga gaskka. Son goh℅℅u jahke℅oahkkimii.

Jahke℅oahkkin vállje ℅oahkkinjo[d]iheaddji. —oahkkin lea gitta ℅oahkkin, jus jahke℅oahkkin ii mearridea℅℅a eará.

Jahke℅oahkkin[s]iehtadallamiin ja válljemiin galgá ℅állot beavdegirji, mii lohkkojuvvo buohkaide ℅oahkkima loahpas ja man guokte válljejuvvon beavdegirjedárkkisteaddji vuollái℅álliba.

Mearkka[s]umit § 8–12:

Siiddas galgá dollot jahke℅oahkkin, lea¿¿á dál sierra siidastivra vai ii, g℅. § 8–11. Die[d]usge sáhttá siida mu[d]ui nai doallat ℅oahkkimiid.

Jus ii leat válljejuvvon stivra, de ferte geassesiida válljet olbmo gii galgá gulahallat orohatstivrrain. Dát olmmo[s] galgá fuolahit ahte goh℅℅ojuvvo jahke℅oahkkimii mii vállje evttohasa orohatstivrii. Su lea maid ovddasvástádus háldda[s]it vejola[s] siidakássa ja siidaoasi heaittiheami § 4–8 vuostta[s] la[d][d]asa njuolggadusaid mielde.

2.8.13 § 8–13. Siidajahke℅oahkkima doaibma ja váldi

Jahke℅oahkkin galgá:

1. Válljet siidastivra, g℅. § 8–11.

2. Válljet evttohasa orohatstivrii, g℅. § 8–2.

3. Mearridit doarjaga siidakássii, g℅. § 8–14.

4. Mearridit siidakássa njuolggadusaid, g℅. § 8–14.

5. Mearridit siidafoandda njuolggadusaid, g℅. § 8–15 vuostta[s] la[d][d]asa.

6. Válljet rehketdoallodárkkisteaddji (revisora), g℅. § 8–15.

7. Válljet gulahallanolbmo, g℅. § 8–12 njealját la[d][d]asa.

Jahke℅oahkkin sáhttá njuolggadusaid hámis mearridit ahte okta dahje eanet mearrádusat mat gustojit orohatjahke℅oahkkimii, g℅. § 8–9, maiddái galget gustot siidajahke℅oahkkimii.

2.8.14 § 8–14. Siidakássa

Jus lea ásahuvvon siidastivra § 8–11 mielde, de galgá maiddái ásahuvvot siidakássa. Jus geassesiiddas ii leat sierra stivra, de sáhttá jahke℅oahkkin, g℅. § 8–13, mearridit ahte ásahuvvo siidakássa man gulahallanolmmo[s] háldda[s]a, g℅. § 8–12 njealját la[d][d]asa.

Siidakássa geavaheapmái galget ráhkaduvvot njuolggadusat. § 8–5 vuostta[s] – goalmmát la[d][d]asa njuolggadusat gustojit dán dáfus.

Juohke siidaoasi jo[d]iheaddji sáhttá gáibidit ahte rehketdoallodárkkisteaddji (revisora) dárkkista orohatkássa, g℅. § 8–15 nuppi oasi .

Mearkka[s]umit § 8–14:

Siidakássii manná siidaosiid doarjjamávksu siidaosiid boazologu mielde, g℅. njuolggadusaid siidakássa birra, § 8–5. Siidajahke℅oahkkin mearrida doarjaga sturrodaga, g℅. § 8–13 c-bustáva.

Siidakássas máksojuvvojit siidda oktasa[s] doaimmaid golut, geah℅a § 8–5 mearkka[s]umiid.

Galget ráhkaduvvot njuolggadusat siidakássa geavaheami birra, ja daid galgá siidajahke℅oahkkin dohkkehit, g℅. § 8–13 d-bustáva.

Sihkkarastit ahte siidda kássa geavahuvvo ul-bmiliid mielde, sáhttá juohke siidaoasi jo[d]iheaddji gáibidit kássa dárkkistuvvot. Jus siiddas lea sierra dárkkisteaddji, válljejuvvon § 8–15 nuppi la[d][d]asa mielde, de galgá son maiddái kássa dárkkistit. Jus ii leat válljejuvvon sierra dárkkisteaddji, de galgá orohaga dárkkisteaddji dárkkistit kássa, muhto dalle galgá siida, ii ge orohat bálkáhit su.

2.8.15 § 8–15. Siidafoanda

Jus siidii bohtet ru[d]at nugo namuhuvvon §:s 8–6, de galgá ásahuvvot boazodoallofoanda siidii, ja galget ráhkaduvvot njuolggadusat foandda ru[d]aid geavaheapmái. Fylkkaboazodoallostivra galgá dohkkehit foandda njuolggadusaid.

Siidda jahke℅oahkkin vállje rehketdoallodárkkisteaddji (revisora) dárkkistit foandda,g℅. § 8–7. Jus siiddas ii leat sierra jahke℅oahkkin, de válljejuvvo rehketdoallodárkkisteaddji siidaosiid soahpama mielde. Jus siiddas ii leat sierra revisora, de galgá orohaga rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit siidafoandda .

Mearkka[s]umit § 8–15:

Nugo namuhuvvon § 8–6 mearkka[s]umiin, de sáhttet buhtadusru[d]at jd. juolluduvvot njuolga siidii, g℅. Alimusriekteduomu Rt. 2000 s. 1578. Dalle galgá siidii ásahuvvot boazodoallofoanda. Dat lea erenoamá[s] dea[t]ala[s] dalle go buhtadusmáksu maiddái galgá gok℅at hehttehusaid ja váikkuhusaid boahtteva[s] boazodolliid guovdu. Dalle galgá buhtadus háldda[s]uvvot nu ahte ii boa[d]e buorrin du[s][s]e dálá boazodolliide. Dan dihte galget fondii ráhkaduvvot njuolggadusat, ja daid galgá fylkkaboazodoallostivra dohkkehit, jura sihkkarastin dihte ahte foanda geavahuvvo dainna lágiin ahte sihkkarastá gulleva℅℅aide ávkki foanddas. Foanda lea dárkkisteami vuollása[s] daid njuolggadusaid mielde mat dárkkuhuvvojit §:s 8–7.

2.8.16 § 8–16. Barggu ja investeremiid juohkin

Jus siidaosiid jo[d]iheaddjit eai leat eará soahpan, de galget guo[d]oheapmi, gárddiid ja eará rusttegiid fuolaheapmi ja siidda eará barggut juogaduvvot juohkeha℅℅a boazologu mielde oktan geah℅℅obohccuiguin. Juohke boazodoalli oa¿¿u almmotge bargat eanet go dan mii dáin njuolggadusain daddjo.

Son geas leat bohccot siidaoasis, lea geatnegas searvat boazodoalu bargguide dan boazologu ektui mii sus lea.

Golut ja ie¿as oasit gárddiid, áiddiid ja rusttegiid huksemii ja doallamii jna. juhkkojuvvojit siidaosiide juohke siidaoasi boazologu mielde oktan geah℅℅obohccuiguin.

Jus siidaoassi heaittihuvvo ja jo[d]ihanovddasvástadus ii sirdojuvvo earái, de lea jo[d]iheaddjis vuoigatvuohta oa¿¿ut máksojuvvot ruovttoluotta ie¿as oasi oktasa[s] rusttegiid investeremiidda, earret dan maid almmola[s] doarjagat leat gok℅an 42 .

Mearkka[s]umit § 8–16:

Dán mearrádusa njuolggadus gusto bargguide ja investeremiidda sihke geasse- ja dálvesiiddas.

Vuostta[s] la[d][d]asa vuostta[s] cealkaga njuolggadus dárkkuha movt bargonoa[d][d]i galgá juhkkojuvvot siidda boazodolliide. Diekkár njuolggadusat leat dál lágas geassemánu 18. beaivvi 1965 nr. 6, ovttaseaiggádu[s][s]ama birra, 9. §:s, ja dát prinsihppa lea heivvola[s] maiddái earalágan oktasa[s] geavahemiid dáfus.

Erik Solem namuha ahte siidda guo[d]ohangeatnegasvuohta juhkkojuvvo gu[d]ege boazologu mielde. Son ℅állá:

«Guo[d]ohangeatnegasvuohta lea gu[d]ege bearra[s]a boazologu mielde. Jus bearra[s]is leat unnán bohccot, muhto olu olbmot geat sáhttet guo[d]ohii, de o¿¿ot sii bálkká dan barggu ovddas maid barget earret dan mii lea geatnegasvuohta sin boazologu mielde.» 43

Bargogeatnegeasvuo[d]a dáfus sáhttet siidaoasi jo[d]iheaddjit ie¿a soahpat. Vaikko ii leat ℅ielgasit daddjon, de ferte atnit vuo[d][d]un ahte diekkár soahpamu[s] ii sáhte bidjat ovttaskas boazodoallái stuorát geatnegasvuo[d]a go dan mii lágas ℅uovvu, jus son ie[s] ii mie[d]it dasa.

Vuostta[s] la[d][d]asa nuppi cealkagis dárkkuhuvvo ahte juohkeokta oa¿¿u bargat eanet go dan mii dás daddjojuvvo. Stuora boazoeaiggádat eai galgga bargguin olggu[s]tit boazoeeaiggáda geas leat unnán bohccot.

Nuppi la[d][d]asa mearrádus lea ie[s]alddis dárbba[s]meahttun, muhto sáhttá leat ulbmilla[s] ahte juohke boazoeaiggáda geatnegasvuohta searvat bargguide celkojuvvo ℅ielgasit.

Goalmmát la[d][d]asis leat njuolggadusat oktasa[s] doaimmaid investerengoluid juogadeami birra siidaosiid gaskkas. Njuolggadus lea dábála[s] prinsihppa, mii earret eará lea lágas geassemánu 18. beaivvi 1965 nr. 6, ovttaseaiggádu[s][s]ama birra 9. §:s

Njealját la[d]as : Eanetlohku, buohkat earret Jon Meløy , evttoha ahte son gii heaitá, oa¿¿u ruovttoluotta máksojuvvot dálá árvvu ie¿as investeremiin. Eará njuolggadus sáhtá[s]ii dagahit ahte olbmot eai sáhte heaitit, ja sáhttá maid dagahit ahte vuoras olbmot eai leat seamma mielas investeret go earát, go sii ie¿a o¿¿ot das ávkki oanehit áiggi. Investeremiidda rehkenastojuvvo omd. ávdnasiid oastin, muhto ii ie¿as bargu.

Njealját la[d][d]asa njuolggadus geavahuvvo dalle go boazodoalli heaitá ja jo[d]ihanovddasvástádus ii sirdojuvvo earái. Mu[d]ui lea lunddola[s] ahte boares ja o[d][d]a jo[d]iheaddji soahpaba investeremiid mávssu dáfus.

Unnitlogu mielas diekkár ortnet ii ℅uovo ealáhusa dábála[s] riekteáddejumiid. Su ipmárdusa mielde ásaha njuolggadus riidduid ja stuora goluid easkkaálgiide.

2.9 9. Kapihtal. Geavahan- njuolggadusat orohagas. Orohatplána

2.9.1 § 9–1. Geavahan-njuolggadusat

Orohaga resurssaid háldda[s]eapmái ja geavaheapmái galget ráhkaduvvot geavahan-njuolggadusat. Geavahan-njuolggadusat eai galgga rihkkut dán lága.

Geavahan-njuolggadusain galget leat dárkilet mearrádusat ee. dáid birra:

1. guohtungeavaheami, g℅. § 9–3

2. boazologu, g℅. § 9–4

3. gárddiid, áiddiid ja eará oktasa[s] rusttegiid doallama birra

4. mohtorfievrruid geavaheami birra

5. boazodoallofoandda geavaheami birra, g℅. § 8–6.

6. orohaga eará opmodaga geavaheami birra

7. eará á[s][s]iid birra maid lea ulbmilla[s] heivehit orohaga geavahan-njuolggadusain.

Dalle go lea dárbba[s]la[s], de sáhttá fylkkaboazodoallostivra goh℅℅ut guokte dahje eanet orohagaid ráhkadit oktasa[s] geavahan-njuolggadusaid ovtta dahje eanet á[s][s]iin mat leat vuostta[s] la[d][d]asis namuhuvvon.

Mearkka[s]umit § 9–1:

Evttohuvvon geavahan-njuolggadusat leat seamma málle mielde go geassemánu 19. beaivvi 1992 nr. 59 gilialmennetlágas, § 3–7. Gilialmennetlágas leat olu ja dárkilis nuolggadusat háldda[s]eami birra. Má[n]gga dáfus lea heivvola[s] buohtastahttit boazodoallo-orohaga gilialmennegiin, ja lávdegotti oaivila mielde lea ℅ájehuvvon ahte maiddái orohagaide sáhttá leat dárbba[s]la[s] ásahit oalle dárkilis njuolggadusaid resursavuo[d]u geavaheapmái.

Ovdala[s] árbevierut eai leat nu nannosit cieggan boazodollui go ovdal, seammás go lea dárbba[s]la[s] ℅ielggadit man muddui orohat sáhttá ráhkadit njuolggadusaid mat geatnegahttet ovttaskas boazodolliid. Geah℅a eanet lávdegotti geavahan-njuolggadusaid árvvo[s]tallamiid birra ℅uoggás 9.6 44 .

Vuostta[s] la[d][d]asis lea namuhuvvon maid geavahan-njuolggadusat galget reguleret. Erenoamá[s] dea[t]ala℅℅at leat geavahan-njuolggadusat guohtungeavaheami ja boazologu birra. Láhkaevttohusas leat ge nappo sierra njuolggadusat maid ferte vuhtii váldit diekkár njuolggadusaid ráhkadeamis g℅. evttohusa § 9–3 ja § 9–4.

Orohat galgá geavahan-njuolggadusaid olis maiddái rahkadit njuolggadusaid orohaga oktasa[s] resurssaid geavaheami birra, nugo áiddiid/gárddiid ja eará oktasa[s] rusttegiid. Mohtorvuojániid geavaheami birra galget maid leat njuolggadusat, vuhtii váldin dihte guohtuneatnamiid.

Orohaga eará oktasa[s] resurssat sáhttet leat boazodoallofoanda ja eará ru[d]at.

Eará maid sáhttá geavahan-njuolggadusaid olis reguleret, leat dárkilet njuolggadusat geah℅adeami rátkka[s]eami jd., birra, g℅. evttohusa § 6–3 – § 6–5.

Nubbi la[d]as : Fylkkaboazodoallostivrra gáibádusa mielde sáhttet guokte dahje eanet orohagat goh℅℅ojuvvot ráhkadit oktasa[s] geavahan-njuolggadusaid ovtta dahje eanet daid á[s][s]iid dáfus mat leat vuostta[s] la[d][d]asis namuhuvvon. Dat sáhttá leat omd. dalle go moadde orohaga johtet ovtta johtolaga mielde. Sáhttá maid leat ahte moadde orohaga álo masttadit, ja fylkkaboazodoallostivra goh℅℅u daid ráhkadit dárkilet njuolggadusaid rátkka[s]eami ja geah℅adeami birra.

2.9.2 § 9–2. Geavahan-njuolggadusaid ráhkadeapmi ja dohkkeheapmi

Orohatstivra ráhkada geavahan-njuolggadusaid ja daid galgá fylkkaboazodoallostivra dohkkehit.

Guohtungeavaheami njuolggadusat § 9–3 mielde, galget ráhkaduvvot ovttasrá[d]iid orohaga siiddaiguin. Seammaládje lea boazologu mearridemiin § 9–4 mielde.

Ovdal go geavahan-njuolggadusat sáddejuvvojit fylkkaboazodoallostivrii dohkkeheapmái, galgá evttohus leat gie[d]ahallon orohaga jahke℅oahkkimis. Evttohus galgá sáddejuvvot orohaga siidaosiid jo[d]iheddjiide unnimusat guokte mánu ovdal jahke℅oahkkima. Cealkámu[s]at mat bohtet jahke℅oahkkimis, sáddejuvvojit fylkkaboazodoallostivrii oktan evttohuvvon geavahan-njuolggadusaiguin.

Jus fylkkaboazodoallostivra ii dohkket evttohuvvon njuolggadusaid, de galgá fylkkamánni veahkehit orohaga ráhkadit o[d][d]a njuolggadusaid mat gie[d]ahallojit dás ovdalis namuhuvvon vuogi mielde. Jus dát ii lihkostuva, de galgá fylkkaboazodoallostivra ráhkadit orohahkii geavahan-njuolggadusaid.

Jus eanetlohku orohaga jahke℅oahkkimis dan gáibida, dahje jus fylkkaboazodoallostivra gáibida, de galget ráhkaduvvot o[d][d]a geavahan-njuolggadusat dás ovdalis namuhuvvon vuogi mielde .

Mearkka[s]umit § 9–2:

Evttohuvvon njuolggadusat leat seamma málle mielde go geassemánu 19. beaivvi 1992 nr. 59 gilialmennetlágas, § 3–8.

Go orohatstivra lea evttohan geavahan-njuolggadusaid, galget dat ovddiduvvot jahke℅oahkkimii cealkámu[s]á[s][s]in, g℅. § 8–8. Cealkámu[s] oktan orohatstivrra evttohusain sáddejuvvo fylkkaboazodoallostivrii dohkkeheapmái.

Fylkkaboazodoallostivra galgá dárkkistit ahte lága mearrádusat geavahan-njuolggadusaid ráhkadeami birra leat ℅uvvojuvvon. Dat ii guoskka du[s][s]e ℅ielga á[s][s]egie[d]ahallamii, muhto maiddái leat go § 9–3 mearrádusat ℅uvvojuvvon. Fylkkaboazodoallostivra galgá earret eará bearráigeah℅℅at ahte geavahan-njuolggadusat doarvái gáhttejit orohaga unnitlogu, seamma go dan mii lea gilialmennetlága § 3–8 fuolla, g℅. maiddái geassemánu 18. beaivvi 1965 nr. 6 lága oktasa[s] eaiggádu[s][s]ama birra, 6. § nuppi la[d][d]asa, g℅. RG 1991 s 721. Fylkkaboazodoallostivra ii galgga ie[s] ℅a[d]ahit guorahallamiid, jus ii oktage boazoeaiggát leat ℅uo℅℅uhan ahte vuoigatvuo[d]at eai leat doahttaluvvon. Fylkkaboazodoallostivra datte berre dárkkistit ahte § 9–3 mearkka[s]umiin namuhuvvon ℅ie¿a ℅uoggá leat mielde geavahan-njuolggadusain. Jus eai leat, de berre dat ℅ujuhuvvot ja njulgejuvvot, jus orohagas ii lea℅℅a doarvái buorre ℅ilgehus dasa manne buot ℅uoggát eai leat mielde.

Nuppi la[d][d]asis lea mearrádus guohtungeavahan-njuolggadusaid ráhkadeami ja boazologu mearrideami birra. Dat galgá dahkkot ovttasrá[d]iid orohaga buot siiddaiguin. Dát lea erenoamá[s] dea[t]ala[s] dalle go buot joavkkuin ii leat stivrasadji. Orohatstivra galgá gulahallat orohaga buot joavkkuiguin, sihke geassesiiddain ja dálvesiiddain. Juohke joavku berre nammadit gulahallanolbmo geainna orohatstivra gulahallá, geah℅a eanet dan birra ℅uoggáin 9.6.2 ja 9.6.3 45 . Dat dáhkida ahte orohatstivra oa¿¿u dárbba[s]la[s] die[d]uid buot guoskeva[s] siiddain, ja ahte buohkat fas o¿¿ot die[d]u geavahan-njuolggadusaid ráhkadeami birra. Nu [s]addá buoret vuo[d][d]u doahttalit njuolggadusaid, mii ie[s]alddis lea dea[t]ala[s].

Gáibádussan lea nappo ahte orohatstivra galgá geavahan-njuolggadusaid ráhkadettiin ja boazologu mearridettiin ságastallat orohaga buot joavkkuiguin. Erenoamá¿it dálveguohtumiid geavaheami dáfus lea dea[t]ala[s] ahte ie[s]gu[d]et dálvesiiddat maid leat fárus, eai ge du[s][s]e geasseorohagaid ovddasteaddjit. Loahpas lea orohatstivra mii ovddida evttohusa, ii ge leat gáibádussan ahte buohkat galget doarjut dan. Muhto nugo §:s 9–3 namuhuvvon, de galget guohtungeavahan-njuolggadusat ráhkaduvvot vieruiduvvan geavaheami vuo[d]ul, eai ge galgga rihkkut vuoigatvuo[d]aid mat leat oamastuvvon dolo[s] áiggi rájes geavaheami vuo[d]ul.

2.9.3 § 9–3. Guohtungeavaheapmi

Guohtungeavaheami njuolggadusaid bokte galget orohaga boazoeaiggádiidda sihkkarastojuvvot dárbba[s]la[s] guohtumat, dás maiddái guottetbáikkit, johtolagat ja ragatbáikkit. Njuolggadusat galget vuhtii váldit buori boazodoalu vuo[d][d]ojurdagiid sámi árbevieruid ja vierruiduvvama mielde.

Guohtungeavaheami njuolggadusat galget vuhtii váldit etnamiid árbevirola[s] geavaheami ja ovddidit ulbmilla[s] geavahanortnegiid. Guohtungeavaheami njuolggadusat eai galgga [s]addat vuostálaga siidda vuoigatvuo[d]aiguin mat leat erenoamá[s] riektevuo[d]u olis ásahuvvon 46 .

Galget mearriduvvot njuolggadusat guohtunáiggiid birra, jus fylkkaboazodoallostivra ii lea℅℅a daid mearridan § 9–5 mielde.

Siidaoasi jo[d]iheaddji sáhttá ovddidit mearriduvvon njuolggadusaid guohtungeavaheami birra eananjuohkindiggái gu[d]a mánu sisa ma[n][n]el go fylkkaboazodoallostivra lea daid dohkkehan. Eananjuohkindiggi sáhttá du[s][s]indahkat guohtungeavaheami njuolggadusaid mat leat soapmásiidda govttoheamit, dahje rihkkot vuoigatvuo[d]aid mat leat erenoamá[s] riektevuo[d]u olis ásahuvvon 47 .

Jus leat garra ákkat, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra sierralobi (dispensa[s]uvnna) bokte lo¿¿et guohtungeavaheami njuolggadusaid. Guohtungeavaheami njuolggadusaid rihkkun gie[d]ahallojuvvo 13. kapihttala njuolggadusaid mielde.

Mearkka[s]umit § 9–3:

Guohtungeavahan-njuolggadusaid olis ℅ujuhuvvojit juohke siidii guohtumat miehtá jagi. Njuolggadusaid ulbmil lea dárkileappot ℅ilgejuvvon ℅uoggás 9.6.2 48 . Guohtungeavahan-njuolggadusat galget sihkkarastit guohtumiid ℅orgadis ja bealu[s]tahtti geavaheami. Man dárkilat dat galget leat, lea ie[s]gu[d]et guovlluid dilálá[s]vuo[d]aid duohken. Ma[d]i stuorát riiddut leat siiddaid gaskkas guohtumiid nalde, da[d]i dárbba[s]la℅℅at leat dárkilis njuolggadusat. Unnimusat ferte árvvo[s]tallojuvvot ráhkadit njuolggadusaid ℅uovvova[s] dilálá[s]vuo[d]aid birra:

1. Guohtunáiggiid birra ie[s]gu[d]et guohtumiidda, jus eai lea℅℅a birrajagi guohtumat

2. Juohke siidda váldo siidasaji birra dálveorohagas

3. Johtolagaid geavaheami birra earáid geasseorohagaid ℅a[d]a

4. Johtolagaid geavaheami birra eará siiddaid váldo siidasajiid ℅a[d]a dálveorohagas

5. Geasseguohtumiid (geasseorohaga) ℅ilgema birra

6. Johtinmálle birra ie[s]gu[d]et jagiáigeguohtumiid gaskka

7. Njuolggadusaid johtima birra.

Vuostta[s] la[d]as : Deattuhuvvo ahte guohtungeavahan-njuolggadusat galget sihkkarastit orohaga boazoeaiggádiidda dárbba[s]la[s] guohtumiid miehtá jagi, namalassii guohtumiid dan gávcci jagiáigái mat sámegillii leat: Dálvi, gi[d][d]adálvi, gi[d][d]a, gi[d]asgeassi, geassi, ℅ak℅ageassi, ℅ak℅a ja skábma (℅ak℅adálvi). Oarjelsámegillii leat vástideaddji namahusat: Daelvie, gijredaelvie, gijre, gijregiesie, giesie, tjaktjegiesie, tjaktje, tjaktjedaelvie. Geah℅a eanet ℅uoggás 9.6.2 49 .

Viidáseappot lea deattuhuvvon ahte njuolggadusat galget ℅uovvut buori boazodoalu vieruid, g℅. ee. evttohusa 6. kapihttala njuolggadusaid.

Nuppi la[d][d]asis lea deattuhuvvon ahte guohtungeavaheami njuolggadusat galget vuhtii váldit vieruiduvvan geavaheami. Seammaládje lea daddjon stivrenjoavkku válddi ℅ilgemis, Finnmárkku o[d][d]a orohatjuohkima oktavuo[d]as.

Guohtungeavaheami njuolggadusat eai ge sáhte leat vuostálaga vuoigatvuo[d]aiguin mat leat oamastuvvon erenoamá[s] riektevuo[d]u olis, nugo oamasteami dahje dolo[s] áiggi rájes geavaheami vuo[d]ul. Dás ℅ujuhuvvo dasa mii lea daddjon ℅uoggáin 9.2.3 ja 9.6.2 50 .

Unnitlohku, Arne G. Arnesen , ii leat dása ovttaoaivilis ja evttoha cealkaga sihkkojuvvot. Unnitlogu oaivila mielde ii vástit dát siskkáldas oktasa[s] riektevu[d][d]ui. Son oaivvilda ahte oamasteapmi ja dolo[s] áiggi rájes geavaheapmi leat eksklusiiva vuoigatvuo[d]at ja hehttejit earáid ávkkástallamis dán buori. Boazodoalu siskkáldas dilála[s]vuohta lea juoga eará – namalassii oktasa[s] buriid juogadeapmi.

Goalmmát la[d][d]asis lea daddjon ahte galget mearriduvvot guohtunáiggit, jus fylkkaboazodoallostivra ii leat daid mearridan § 9–5 njuolggadusaid mielde. Go fylkkaboazodoallostivrii lea addon diekkár ie[s]heanalis váldi mearridit guohtunáiggiid, de leat dat heivehan dihte guohtunáiggiid ránnjáorohagaid gaskka.

Njealját la[d]as : Guohtungeavaheami ja guovllu vieruiduvvan geavaheami njuolggadusat leat boazoeaiggáidiidda guovddá[s] á[s][s]it. Dan dihte berrejit sii beassat ovddidit daid sorjjakeahtes ásahusa árvvo[s]tallamii. Lávdegoddi evttoha ahte guohtungeavaheami njuolggadusat sáhttet ovddiduvvot eananjuohkindikki guorahallamii. Diekkár vejola[s]vuohta lea dál guohtunvuoigatvuo[d]ala℅℅ain guohtumiid geavaheami dáfus gilialmennegiin ja stáhtaalmennegiin, geah℅a juovlamánu 21. beaivvi 1979 nr. 77 eananjuohkima birra, 33. § nuppi la[d][d]asa. Jus eananjuohkindiggi galgá oa¿¿ut válddi maiddái boazodoalu dáfus, de ferte eananjuohkindikkiid boazodoallofágala[s] gelbbola[s]vuohta buoriduvvot.

Eananjuohkindiggi sáhttá du[s][s]indahkat guohtungeaveaheami njuolggadusaid mat rihkkot vuoigatvuo[d]aid mat leat oamastuvvon oamasteami dahje dolo[s] áiggi rájes geavaheami bokte. Dat ℅uovvu nuppi la[d][d]asa njuolggadusas. Fertet gal deattuhit ahte dás berre seamma prinsihppa gustot go eananjuohkimis, namalassii ahte son geas lea geavahanvuoigatvuohta ferte dohkkehit geavahanortnegiid mat mielddisbuktet rievdamiid ovdala[s] geavaheami ektui, dan muddui go sutnje ii [s]atta heajut dilli o[d][d]a ortnegiin.

Guohtungeavaheami mudden guohtunáiggiiguin gáhttet guorban guohtumiid, sáhttá ℅a[d]ahuvvot bero[s]keahttá oamastuvvon vuoigatvuo[d]ain, geah℅a eanet dan birra ℅uoggá[s] 9.6.2 51 .

Vi[d]át la[d][d]asis addo fylkkaboazodoallostivrii vejola[s]vuohta lo¿¿et guohtungeavahan-njuolggadusaid. Diekkár lo¿¿en sáhttá leat áigeguovdil doppe gos heajos guohtumiid gea¿il lea dárbba[s]la[s]. Sáhttá du[s][s]e hui erenoamá[s] dilála[s]vuo[d]ain lo¿¿et geavahan-njuolggadusaid ie[s]gu[d]et siiddaid siidasajiid birra. Lo¿¿et ii berre dalle go ohcci ie[s] lea dagahan dan dilála[s]vuo[d]a man vuo[d]ul ohcá njuolggadusaid lo¿¿ema (dispensa[s]uvnna).

Guohtunáiggiid lo¿¿ema dáfus ℅ujuhuvvo evttohusa § 9–5 nuppi la[d][d]asii.

Jus boazo lobihemet guohtu guovlluin guohtungeavahan-njuolggadusaid vuostá, de ferte bohcco eaiggát fuolahit ahte dat vuojehuvvo eret guovllus. Dat ℅uovvu juo § 6–2 mearrádusain. Rá[n]gumiid dáfus ℅ujuhuvvo § 6–2 mearkka[s]umiide.

2.9.4 § 9–4. Boazolohku

Geavahan-njuolggadusain, g℅. § 9–1 galgá mearriduvvot bajimus boazolohku gu[d]enai geassesiidii. Boazolohku mearriduvvo daid guohtumiid ektui mat gu[d]ege siiddas leat. Jus lea dárbba[s]la[s] olahan dihte bealu[s]tahtti dálveguhtumiid, de sáhttá maiddái mearriduvvot boazolohku ie[s]gu[d]et dálvesiiddaide.

Dálvesiida dahje eará ℅oahkkádus sáhttá bivdit alcces mearriduvvot boazologu.

Alimus boazologu mearrádus vuostta[s] ja nuppi la[d][d]asa mielde sáhttá ovddiduvvot eananjuohkindiggái § 9–3 njealját la[d][d]asa njuolggadusaid mielde.

Jus siidda boazolohku lea alit go boazolohku mii lea mearriduvvon vuostta[s] dahje nuppi la[d][d]asa mielde, de galgá juohke ovddasvástideaddji doallu mas leat badjel 200 bohcco, unnidit logu proseanttaid mielde. Jus ii ovttasge leat boazolohku badjel 200, de galget buot siidaoasit unnidit proseanttaid mielde.

Sáhttá mearriduvvot alimus boazolohku siidaosiide. Siidda boazologu vuolideapmi njealját la[d][d]asa mielde galgá dalle dáhpáhuvvat dainna lágiin ahte siidaoasit main lea alit boazolohku go dat mii lea mearriduvvon siidaoassái, vuos vuolidit mearriduvvon lohkui.

Mearkka[s]umit § 9–4:

1978-lága 2. § mielde galgá «mearridit alimus boazologu mii áigges áigái oa¿¿u leat gu[d]ege orohagas». Lávdegotti evttohusa mielde ii adno boazologu mearrideamis orohat vuo[d][d]on, muhto baicca siida.

Lávdegotti evttohus lea vu[d]oleappot ℅ilgejuvvon ℅uoggás 9.7 52 . Dá lea oanehis ℅oahkkáigeassu.

Jus boazologu mearrideamis atná vuo[d][d]un orohaga ollisla[s] guohtumiid, ii ge geah℅a movt dat leat siiddaide ja jagiáigeguohtumin juhkkojuvvon, de sáhttet das leat hui unohis váikkuhusat.

Boazo-orohagaid ii sáhte buohtastahttit goddeguovlluiguin, gos gottit ie¿a mannet guohtumiid mielde. Nugo ovdal juo namuhvovn, de leat orohaga guohtumat juo juhkkojuvvon ie[s]gu[d]et siiddaide, ja dat ferte ge vuhttot boazologu mearrideamis. Orohaga boazolohku [s]addá dasto siiddaid boazolohku oktiibuot. Geah℅a eanet dan birra ℅uoggás 9.7.1 53 .

Vuostta[s] la[d]as : Juohke geassesiidii galgá mearriduvvot alimus boazolohku. Boazologu vuo[d][d]un ii leat du[s][s]e geasseguohtun. Jus dálveguohtumat leat gár¿¿imusat, de ferte dat mearridit man stuora boazolohku siiddas sáhttá leat. Ferte geah℅℅at buot jagiáigeguohtumiid go mearrida geassesiidii boazologu.

Man olu gár¿¿imus/heajumus guohtumat galget mearridit, lea maiddái guohtunáiggiid duohken. Jus siida lea guhká gár¿¿es/heajos guohtumiin, de sáhttá atnit unnit meari bohccuid go dalle go oanehit áiggi guo[d]oha doppe. Boazologu mearrideami ja ie[s]gu[d]et jagiáigeguhtumiid guohtunáiggiid ferte nappo geah℅℅at ovttas.

Vai [s]addet buorit njuolggadusat dálveguohtumiin, de sáhttá leat dárbba[s]la[s] mearridit alimus boazologu maiddái dálvesiiddaide. Dat ii mearkka[s] ahte dálvesiiddat eai sáhte rievddadit. Guohtungeavaheami njuolggadusain § 9–3 mielde sáhttá dálvesiiddaide mearriduvvot guovddá[s] siidasadji. Nugo namuhuvvon ℅uoggás 9.6.2 54 , de dát ii mearkka[s] ahte dálvesiiddat eai sáhte rievddadit olbmuid dáfus. Seammaládje lea dalle go lea mearriduvvon alimus boazolohku dálvesiidii. Boazologu siskkobealde oa¿¿u ain rátkit sierra siidii dahje ovttasbargat eará siiddaiguin. Eaktun lea ahte ollisla[s] boazolohku ii [s]atta alit go ie[s]gu[d]et siiddaide lea biddjon.

Karen Marie Eira Buljo deattuha ahte boazolohku ii galgga leat nu áibbas ℅avga. Boazolohku sáhttá rievddadit jagis jahkái. Earret eará sáhttá siidda boazolohku lassánit náitaleami gea¿il, muhto nuppe jagi sáhttá fas njiedjat go soames náitala eará siidii. Boazologu nappo ii galgga gáibidit ovttatmanu vuolidit, muhto easkka dalle go dat lea [s]addan bissova℅℅at badjel mearriduvvon logu.

Nubbi la[d]as : Nugo mearriduvvon § 4–3, 2. ℅uoggá nuppi la[d][d]asis, de galgá o[d][d]a siidaoasi ásahettiin doalahit boazologu siidda meriid siste. Dás lea geassesiida vuo[d][d]un, ja eaktun lea ahte geassesiidda buot siidaoasit leat ovttaoaivilis o[d][d]a siidaoasi ásaheapmái.

Stuora geassesiiddain, dahje geassesiiddain gos leat siskkáldas riiddut, sáhttá leat váttis olahit ovttamielala[s]vuo[d]a. Dálvesiida, dahje eará joavku geassesiiddas, sáhttá maid ásahit o[d][d]a siidaoasi go leat ovttamielala[s]vuohta. Dát eaktuda gal ahte jovkui mearriduvvo sierra alimus boazolohku, jus ii de sáhttá dat dagahit dássehisvuo[d]a geassesiidii ja dagahit ahte ásahuvvojit eanet siidaoasit go maidda liv℅℅ii sadji, geah℅a mearkka[s]umiid § 4–3, 2. ℅uoggái. Diekkár dilála[s]vuo[d]ain sáhttá nappo dálvesiida dahje eará joavku bivdit alcceseaset mearriduvvot alimus boazologu.

Dát boazolohku rehkenasto geassesiidda olles boazologu vuo[d]ul nugo dat lea mearriduvvon vuostta[s] la[d][d]asa mielde. Jus dálvesiidii juo lea mearriduvvon sierra boazolohku vuostta[s] la[d][d]asa mielde, de adno dat vuo[d][d]un.

Dáid unnit joavkkuid boazologut fertejit heivehuvvot geassesiidda olles boazologu ektui.

Goalmmát la[d]as : Boazologu mearrideapmi guoskkaha boazoeaiggádiidda dea[t]ala[s] juogadanga¿aldagaid. Ovttaskas siiddat eai geah℅a du[s][s]e ie¿aset boazolohkui, muhto maiddái ránnjásiidda lohkui. Dat ii leat du[s][s]e dan dihte go ballet ahte «ránnjá oa¿¿u eambbo go mun», muhto maiddái dan dihte go ránnjá dárbba[s]a ja geavaha seamma guohtumiid. Dan dihte dáidá leat unnán jahkehahtti ahte ie[s] dohkkeha unnidit boazologu, jus ránnjá ii dárbba[s] unnidit.

Dán vuo[d]ul lea dea[t]ala[s] deattuhit dan njuolggadusa mii dadjá ahte boazologu unnideapmi ferte dahkkot lagas gulahallamiin buot siiddaiguin, geah℅a § 9–2 nuppi la[d][d]asa.

Ii leat vejola[s] mearridit juste man olu bohccuid siidda guohtumat guddet. Dás, dego eará nai resursaháldda[s]eamis dáidá leat má[n]ggaoavilvuohta nákkisvuo[d]a jd. birra. Boazologu mearrideapmi guoskkaha ge dea[t]ala[s] juogadaná[s][s]iid. Dan dihte lea dea[t]ala[s] ahte alimus boazologu mearrideami eavttut ja vuo[d][d]u ℅ilgejuvvojit buoremus ládje. Galgá leat vejola[s] dárkkistahttit daid árvvo[s]tallamiid mat leat vuo[d][d]un leama[s]. Orohatstivrra evttohuvvon boazolohku galgá ovddiduvvot jahke℅oahkkimii ja dohkkehuvvot fylkkaboazodoallostivrras, g℅. § 9–2.

Go fylkkaboazodoallostivra lea dohkkehan, de sáhttá siidaoasi jo[d]iheaddji ovddidit boazologu mearrádusa eananjuohkindikki árvvo[s]tallamii. Ii leat du[s][s]e ie¿as siidda boazologu mearrádus man sáhttá ovddidit eananjuohkindiggái, muhto maiddái eará siidda logu dalle go das lea alcces mearkka[s]upmi.

Njealját la[d]as : Dán mearrádusas leat njuolggadusat boazologu unnideami birra. Unnidit galgá proseanttaid mielde, dan duohken man olu bohccot siidaoasis leat. Sullasa[s] njuolggadus boazologu unnideapmái lea leama[s] ovdala[s] lágain maid, gitta jagi 1897 Tillægslappeloven (Lassisámelága) rájes.

Mearrádus lea guovtti juogus. Vuos galget dat siidaoasit unnidit main leat badjel 200 bohcco. Sii galget proseanttaid mielde unnidit. Jus eai ovttasge leat badjel 200 bohcco, de galget buot siidaoasit unnidit proseanttaid mielde.

4. kapihttala njuolggadusain ℅uovvu ahte siidaoasi jo[d]iheaddji mearrida gu[d]et bohccot galget eret, g℅. § 4–2 mearkka[s]umiid.

Vi[d]át la[d]as : Orohat sáhttá mearridit alimus boazologu siidaoasi nammii. Maiddái dán galgá fylkkaboazodoallostivra dohkkehit ma[n][n]el go lea gie[d]ahallon orohaga jahke℅oahkkimis. Mearrádusa ulbmil lea ee. hehttet ahte boazodoallu ℅ohkkejuvvo du[s][s]e moatti stuora siidaoassái. Njuolggadus ie[s]alddis ii dagat ahte siidda boazolohku unnu, muhto mearkka[s]a ahte siidda boazolohku galgá juhkkojuvvot eanet siidaosiide. Fertejit ásahuvvot o[d][d]a siidaoasit vai siidaosiid boazolohku ii [s]atta alit go mearriduvvon.

Ovdamearkan sáhttit jurdda[s]it geassesiidda gos leat du[s][s]e guokte siidaoasi, ja goappás nai leat 1200 bohcco. Jus siidaoasi alimus boazolohkun mearriduvvo 600, de fertejit ásahuvvot guokte o[d][d]a siidaoasi. Diet guokte siidaoasi sáhttiba 4. kapihttala njuolggadusaid mielde ie¿a mearridit geat o[d][d]a siidaosiid o¿¿ot.

Dán njuolggadusa ulbmilin lea ee. bisuhit orohaga guohtumiid boazodoalu resursan. Jus dolliid lohku [s]addá beare vulos, de [s]addá váttis doalahit boazodoalu sierra ealáhussan eará geavahanbero[s]tumiid ektui. Mu[d]ui ℅ujuhuvvo § 4–3, 4. ℅uoggái.

Geah℅a ℅uoggás 9.7 55 eanet njuolggadusa duogá¿a birra.

Jus siidaoassái lea mearriduvvon alimus boazolohku, de galgá siidda boazolohku unniduvvot njealját la[d][d]asa olis álggos nu ahte dat siidaoasit main leat beare olu bohccot, unnidit mearriduvvon lohkui.

Dárkkistan dihte ahte boazolohku lea dán paragráfa mearrádusaid mielde, sáhttá fylkkaboazodoallostivra dahje Boazodoallostivra logahit ealu.

Jus siidaoasi jo[d]iheaddji ii doahttal mearriduvvon boazologu, de sáhttá addot unnidangoh℅us 13. kapihttala njuolggadusai mielde.

Loahpa loahpas sáhttá [s]addat bággonjuovvan § 13–6 njuolggadusaid vuostta[s] la[d][d]asa c-bustáva olis, muhto easkka go lea ℅ielgan ahte eará doaimmat 13. kapihttala mielde eai leat ábuhan.

2.9.5 § 9–5. Guohtunáiggit

Go lea dárbba[s]la[s] jagiáigeguohtumiid gáhttema dihte, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra mearridit ie[s]gu[d]et jagiáigeguohtumiidda guohtunáiggiid. Siidaoasi jo[d]iheaddji galgá fuolahit ahte su ealu bohccot eai guo[d]o dáid njuolggadusaid vuostá.

Go dilála[s]vuo[d]at dahket dárbba[s]la¿¿an, de sáhttá guohtunáiggiid lo¿¿et fylkkamánni addin lobi mielde. Dat guoská maiddái guohtunáiggiide mearriduvvon § 9–3 njuolggadusaid mielde. Sierralobi eambbo go njealji vahkkui galgá fylkkaboazodoallostivra dohkkehit .

Mearkka[s]umit § 9–5:

Gáhtten dihte ie[s]gu[d]et jagiáigeguohtumiid lea dea[t]ala[s] ásahit guohtunáiggiid. Dákkár mearrádusat leat guhká leama[s] boazodoalus, gitta 1854 rájes, go Suoma-Norgga rádji bo[d]ii ja dagahii dárbba[s]la¿¿an gáhttegoahtit dálveguohtumiid.

Mearrádus addá válddi mearridit guohtunáiggiid dalle go lea dárbba[s]la[s] boazodoalu ie¿as dihte, namalassii dalle go lea dárbba[s]la[s] gáhttet dihto jagiáigeguohtumiid, dahje jus lea várra ahte guohtunáiggiid mearrideami haga [s]addet váttisvuo[d]at siiddaid gaskii. Mearrádus ii atte válddi mearridit guohtunáiggiid vuhtii váldin dihte guovllu eará geavaheddjiid. Dalle gal ferte[s]ii válddi oa¿¿ut eará njuolggadusaid olis, omd. evttohusa § 10–1 mielde, mii vástida 1978-lága 15. §.

Vuostta[s] la[d]as : § 9–3 mielde galgá orohatstivra mearridit guohtunáiggiid orohaga ie[s]gu[d]et jagiáigeguohtumiidda. § 9–5 njuolggadus mii addá fylkkaboazodoallostivrii vuoigatvuo[d]a ie[s]heanala℅℅at mearridit guohtunáiggiid, lea jurdda[s]uvvon daid dilála[s]vuo[d]aide go lea dárbba[s]la[s] ovttastahttit moatti orohaga guohtunáiggiid. Lea unohas jus guovtti ránnjáorohagas leat dálveguohtumiin goabbat guohtunáiggit. Dat sáhttá oalgguhit boazoeaiggádiid geat árabut bohtet dálveguohtumiidda maiddái guo[d]ohit ránnjáorohaga, ovdal go dat ie¿a ollejit dohko.

Nubbi la[d]as : Sáhttá leat dárbu lo¿¿et guohtunáiggiid, erenoamá¿it jus guohtumat leat lássahuvvan. Guohtumat sáhttet lássahuvvat dálkkádagaid gea¿il nugo geavai Finnmárkkus 1997 dálvvi ja gi[d]asdálvvi ja Tromssas fas jagi 2000 dálvvi. Guohtumat sáhttet lássahuvvat maiddái jus earát vuoigatmeahttumit leat rihkkon guohtungeavahan-njuolggadusaid. Goappa[s] ovdamearkkain lea siida sivakeahttá gártan váttis dillái, ja sáhttá leat dárbba[s]la[s] lo¿¿et guohtunáiggiid.

Sierralohpi (guohtunáiggiid lo¿¿en) ii gusto du[s][s]e guohtunáiggiide mearriduvvon § 9–5 olis, muhto maiddái guohtunáiggiide mearriduvvon § 9–3 olis.

Maiddái fylkkamánni sáhttá addit sierralobi. Go lávdegoddi lea válljen addit dán válddi maiddái fylkkamánnái, de lea dan dihte go sierralobi ohcan lea hoahppuá[s][s]i, ii ge olle ℅ohkket fylkkaboazodoallostivrra. Jus lea sáhka guhkit áiggi sierralobis, de gal ferte fylkkaboazodoallostivra mie[d]ihit.

Guohtunáiggiid rihkkuma dáfus ℅ujuhuvvo § 9–3 vi[d]át la[d][d]asa njuolggadussii, ja lávdegotti mearkka[s]umiide dán mearrádussii.

2.9.6 § 9–6. Orohatplánat

Orohatstivra galgá ráhkadit orohahkii orohatplána mas galget leat orohaga doaimmaid birra die[d]ut mat leat dárbba[s]la℅℅at almmola[s] plánemis.

Orohatplána galgá sisttisdoallat:

1. ℅ilgehusa orohaga johtinvuogádagaid birra

2. ℅ilgehusa jagiáigeguohtumiid, guottetbáikkiid jd. birra.

3. listtu mas namuhuvvojit dárbba[s]la[s] fievrrut, maiddái meahccefievrrut ja vejola[s] áigeráddjejuvvon helikoptera dahje eará áibmofievrru geavaheami. Plánas galget maiddái bievlavuodjin-njuolggadusat boahtit ovdan.

4. listtu mas namuhuvvojit buot bisteva[s] áiddit ja rusttegat ja dan muddui go vejola[s] maiddái gaskaboddosa[s] áiddit ja rusttegat

5. ℅ilgehusa vejola[s] guo[d]ohanguovlojuohkima birra

Siidaoasi jo[d]iheaddji lea geatnegas addit plána ráhkadeapmái dárbba[s]la[s] die[d]uid.

Suohkaniidda/gielddaide ja fylkii berre die[d]ihit plánabarggu birra ja daidda galgá plána váldosisdoallu almmuhuvvot ovdal go plána mearriduvvo. Mearriduvvon pláná galgá sáddejuvvot suohkaniidda/gielddaide ja fylkkagildii, ja guoskevá[s] ránnjáorohagaide. Plána galgá maiddái sáddejuvvot fylkkaboazodoallostivrii .

Mearkka[s]umit § 9–6:

Mearrádus boahtá 1978-lága § 8a sadjái orohatplána birra. 1978-lága § 8a ulbmil lei nannet boazodoalloealáhusa resursastivrema. Ovdabargguid mielde lea plána almmola[s] dokumeanta mii galgá ℅ájehit orohaga resursageavaheami ja mu[d]ui orohaga geavaheami, omd. johtolagaid, dálá ja jurdda[s]uvvon rusttegiid ja mohtorjohtolaga. Plána lea boazodoallohálddahusa vuo[d][d]un stivret boazoealáhusa ja dokumeanta mii addá areálaplána-eiseválddiide die[d]uid boazodoalu areálageavaheami birra, g℅. Ot.prp. nr. 28 (1994–95) sámegiel jorgaleami s 30 ja 45.

Nu movt mearrádus lea hábmejuvvon, de mielddisbuktá dat ahte orohatplána ii sisttisdoala du[s][s]e die[d]uid main lea mearkka[s]upmi almmola[s] plánemii, erenoamá¿it areálaplánemii, muhto maiddái die[d]uid main lea mearkka[s]upmi orohaga siskkáldas organisermii ja doibmii. Diet ma[n]emus lea juoga man lávdegotti oainnu mielde baicca berre reguleret geavahan-njuolggadusain, g℅. evttohusa § 9–1. Orohatplána berre sisttisdoallat die[d]uid orohaga birra main lea mearkka[s]upmi almmola[s] plánemii. Dakkár plána lea dárbba[s]la[s] dasa ahte areálaplána-eiseválddit sáhttet doarvái vuhtii váldit boazodoalu areálageavaheami.

Evttohuvvojit veahá álkit gie[d]ahallanvuogit go 1978-lága mielde. Nu movt dat leat, de sáhttet gielddat ja fylkkagielddat navdit ahte sis lea stuorát váikkuhanváldi plánaide go dat mii rievttála℅℅at lea. Seammás lea dea[t]ala[s] ahte gielddat ja fylkkagielddat dovdet movt boazodoallu geavaha gieldda areálaid, ja dakkár die[d]uid o¿¿ot dat orohatplánaid bokte.

2.10 10. Kapihtal. Oktavuohta eará geavaheapmái

2.10.1 § 10–1. Opmodaga geavaheapmi boazoguohtunguovllus

Eananeaiggát dahje son geas lea geavahanvuoigatvuohta, ii galgga geavahit eatnamis man ge ládje mii lea mearkka[s]ahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui mii doaimmahuvvo dán lága mielde. Ovddit cealkka ii datte hehtte eatnama dábála[s] geavaheami eanandollui, vuovdedollui dahje meahci eará geavaheami eanandoalloulbmiliidda.

Ovdal go dakkár doaimmat mat sáhttet [s]addat mearkka[s]ahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui, álggahuvvojit, de galgá dan birra die[d]ihuvvot guoskeva[s] orohatstivrii. Diehtu galgá addot ma[n]emusta golbma vahkku ovdal go lea jurdda álggahit. Jus diehtu ii leat addon, dahje bealit eai soaba dan nalde ℅uohcá go vuostta[s] oasi mearrádus doibmii, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra gieldit álggaheami dasso¿ii go soahpamu[s] lea dahkkon dahje eananjuohkindiggi lea gie[d]ahallan á[s][s]i.

Ga¿aldat, [s]addá go doaibma vuostálaga dán paragráfa vuostta[s] oasi mearrádusain, sáhttá ovdalgihtii ℅ilgejuvvot eananjuohkindikki árvvo[s]teami bokte. Árvvo[s]teapmi sáhttá maiddái mearridit movt ja makkár eavttuiguin doaibma sáhttá ℅a[d]ahuvvot. Árvvo[s]teami dollojuvvot sáhttá gáibidit son guhte áigu doaimma álggahit dahje orohatstivra orohatovdaolbmo bokte. Jus orohatstivra ii leat orohahkii ásahuvvon, de sáhttá boazodoalli dan orohagas masa doaibma gártá guoskat, gáibidit árvvo[s]teami dollojuvvot .

Mearkka[s]umit § 10–1:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 15. §, muhto lea heivehuvvon nu ahte soahpá lávdegotti evttohussii dan dáfus ahte guovllustivrra sadjái boahtá fylkkaboazodoallostivra. Lávdegoddi oaivvilda ahte dán mearrádusa berre árvvo[s]tallat rievdadit, g℅. ℅uoggá 7.4 56 , muhto lávdegottis ii leat váldi evttohit rievdadusaid dán vuoru.

Lávdegoddi almmotge deattuha ahte mearrádus nu movt lea, maiddái guoskkaha daid dilála[s]vuo[d]aid goas boazosámiin leat vuoigatvuo[d]at dolo[s] áiggi rájes geavaheami vuo[d]ul, mas lea nappo eará riektevuo[d][d]u go láhka. Dalle leat vuoigatvuo[d]at suodjaluvvon daid prinsihpaid mielde mat bohtet ovdan §:s 5–9. § 10–1 mearrádusa ferte dalle nappo dulkot dán prinsihpa vuo[d]ul. Geah℅a mu[d]ui ℅uoggá 7.4 57 .

2.10.2 § 10–2. Jeagilbordin (jeagildoahpun)

Gonagas sáhttá láhkaásahusaid bokte heivehit jeagilbordima boazo-orohagain ja dárkileappot ráddjejuvvon guovllus áibbas gieldit jeagilbordima, jus nu adnojuvvo dárbba[s]la¿¿an boazodoalu gea¿il.

Mearkka[s]umit § 10–2:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 30. § vuostta[s] la[d]as. 1978-lága nuppi la[d][d]asis lea njuolggadus boazofárpma birra, muhto dat ii leat dása váldon, go láhkaevttohus § 4–1 juo sisttisdoallá dan.

2.10.3 § 10–3. Johtaleapmi guovlluin gos bohccot leat guohtume

Juohkeha[s] guhte johtala guovlluin gos bohccot leat guohtume, lea geatnegas geavahit ie¿as fuolala[s]vuo[d]ain ja várrogasvuo[d]ain nu ahte dárbba[s]meahttumit ii ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid guo[d]udettiin, jo[d]idettiin jna. Erenoamá[s] fuolala[s] galgá leat bohccuid rágatáiggi, guottetáiggi, mearkun-, rátkka[s]an- ja njuovadanáiggi.

Fylkkaboazodoallostivra sáhttá guoskeva[s] orohatstivrra dahje guovllu boazoeaiggádiid áv¿¿uhusa mielde bidjat eavttuid dahje dihto áigái áibbas gieldit stuorát lágidemiid, valá[s]tallamiid, bivdobeanageah℅℅alemiid dahje sullasa[s] doaimmaid mat sáhttet leat erenoamá[s] vahágain boazodollui. Mearrádus galgá gustot dihto mearriduvvon guovllus, ii ge sáhte dahkkot ovdal go eananeaiggát ja suohkan leat oainnuideaset cealkán. Jus mearrádus gusto dihto lágideapmái, de galgá maiddái lágideaddji beassat oainnus cealkit .

Mearkka[s]umit § 10–3:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 28. §. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit dása rievdadusaid, muhto lávdegoddi lea evttohan dárbba[s]la[s] rievdadusaid mat ℅uvvot lávdegotti evttohusa háldda[s]anortnega rievdadeami olis.

Lávdegoddi ℅ujuha ahte jus báikkála[s] politieiseválddit galget dohkkehit lágideami, de sáhttet sii maid gieldit dan eastadan dihte vahágiid guovllu boazodollui. Politiija sáhttá maid bidjat eavttuid lágideapmái. Politiija berre juohke háve go lea ságas dohkkehit lágideami guovllus gos lea boazodoallu, die[d]ihit guovllu boazodolliide ovdal go dohkkeha lágideami.

Lávdegoddi ℅ujuha ahte mearrádus maid guoská eananeaiggádiidda ja eará vuoigatvuo[d]ala[s] eanangeavaheddjiide doppe gos lea boazodoallu, g ℅. vuostta[s] la[d][d]asa. Oallugat oainnat navdet ahte mearrádus ii guoskka sidjiide, muhto nu nappo ii leat.

Nuppi la[d][d]asa mielde sáhttá bidjat eavttuid dahje dihto áigái áibbas gieldit stuorát lágidemiid, valá[s]tallamiid, bivdobeanageah℅℅alemiid dahje sullasa[s] doaimmaid mat sáhttet leat erenoamá[s] vahágain boazodollui. «Sullasa[s] doaimmat» leat omd. bivdu. Dan oktavuo[d]as deattuha lávdegoddi ahte ealgabivdu sáhttá sakka ráfehuhttit boazodoalu. Ma[n]emus logijagiid lea ealgalohku sakka lassánan. Maiddái bivdit leat lassánan, ja nu bivdobeatnagat ja njealljejuvllagat. Maiddái lea eanet guovlluin dál bivdu, ja olu sajiin lea bivdináigi guhkiduvvon.

Buot doaimmat mat ℅uvvot ealgabivddu, ráfehuhttet boazodoalu hui sakka. Boazu [s]addá mihá árggit ja váddáseabbo guo[d]ohit. Bohccot muosehuvvet ragatáigge. Dáhpáhuvvá maiddái ahte bivdit báh℅et bohcco, go navdet ealgan.

Ovdamearkan ℅ájehit dás orohaga gos ma[n]emus jagi ledje

1. 26 bivdinguovllu

2. su. 130 bivdi (+ guossebivdit) 3 – 5 vahkku

3. 150 ealgga bivdomearri

4. 78 beatnaga bivddus 3 – 5 vahkku

5. 52 njealljejuvllaga jo[d]us 3 – 5 vahkku

§ 10–3 olis berre – eanet go dál – bidjat eavttuid bivdui boazodoalloguovlluin.

2.10.4 § 10–4. Beatnagat

Boazoguohtunguovlluin mat leat ásahuvvon § 3–2 vuo[d]ul, leat fámus ℅uovvova[s] mearrádusat beatnagiid hárrái lassin daidda njuolggadusaide mat láhkamearrádusaid vuo[d]ul mu[d]ui leat fámus:

Beatnaga eaiggádis ja háldda[s]eaddjis lea erenoamá[s] ovddasvástádus das ahte beana dain guovlluin gos bohccot lobála℅℅at leat, ii beasa ruohttat luovos mu[d]ui go duo[d]a[s]tuvvo ahte dat lea dohkála[s] geah℅u vuolde. Beatnaga eaiggát dahje háldda[s]eaddji galgá fuolahit ahte beana, vaikko vel lea ge geah℅u vuolde dahje báttis, ii dárbba[s]meahttumit ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid, geah℅a § 10–3. Bohccuid eaiggát sáhttá gáibidit ahte beana mii ráfehuhttá bohccuid, galgá veddojuvvot visttis dan botta go son lea johtimin orrunsajiid dahje eanandoalu geassesajiid meaddel.

Cuo[n]ománu 1. beaivvi rájes gitta borgemánu 20. beaivvi rádjái galgá beatnaga eaiggát dahje háldda[s]eaddji veaddit beatnaga báttis dahje dohkála℅℅at veaddit visttis dahje áiddi siste dakkár báikkiin gos bohccot lobála℅℅at leat. Gonagas sáhttá mearridit ahte beatnagat galget veddojuvvot báttis dahje dohkála℅℅at leat visttis dahje áiddiid siste vissis guovlluin, maiddái olggobealde namuhuvvon mearreáiggi, jus dat boazodoalu guovdu lea erenoamá[s] dárbba[s]la[s]. Dán oasi mearrádusat eai guoskka beatnagiidda mat leat anus boazodoalus eai ge oahpahuvvon oapmebeatnagiidda mat leat anus oapmeguo[d]oheamis. Politiija sáhttá erenoamá[s] dilála[s]vuo[d]ain ℅oavdit eaiggáda dahje háldda[s]eaddji geatnegasvuo[d]as veaddit beatnaga báttis dahje visttis dahje áiddi siste, ma[n][n]el go guoskeva[s] orohatstivra lea beassan buktit ie¿as oaivila.

Beatnaga mii akto ruohttá olbmo haga luovosin guovlluin namuhuvvon dán paragráfa nuppi oasis, sáhttá váldit gitta boazoeaiggát, boazovázzi, boazobearráigeah℅℅i ja politiija dahje olmmo[s] guhte daid ovddas doaibmá. Beatnaga mii ruohttá luovosin guovlluin gos lea veaddingeatnegasvuohta goalmmát oasi vuo[d]ul, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit.

Beatnaga mii gávnnahallá bohccuid oaguheame dahje dastan lahkosiin dan olis go lea oaguhan dahje vahágahttán bohccuid, dakkár guovllus gos boazu lobála℅℅at oa¿¿u leat, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit dahje goddit. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeah℅℅i sáhttá mánu sisa gáibidit dakkár beatnaga goddojuvvot, go namuhuvvon lea. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeah℅℅i sáhttá maiddái gáibidit dakkár beatnaga goddojuvvot, mas lea dáhpin bohccuid oaguhit, jus beana ii veddojuvvo báttis dahje visttis dahje áiddi siste, dan áiggi go bohccot lobála℅℅at leat duovdagiin. Gáibádusas lea erenoamá¿it bággo℅a[d]aheami bággenvuo[d][d]u bággo℅a[d]ahanválddi olis bággo℅a[d]ahanlága 13. kapihttala njuolggadusaid vuo[d]ul .

Gittaváldojuvvon beana galgá dik[s]ojuvvot dohkála[s] ládje. Dat galgá jo[d]áneamos lági mielde addojuvvot politiija háldui, mii galgá meannudit gustova[s] njuolggadusaid mielde gittaváldojuvvon omiid birra. Beatnaga eaiggát dahje háldda[s]eaddji máksá goluid mat leat gártan ja buhtadusa barggu ovddas.

Beatnaga eaiggát ja háldda[s]eaddji leaba geatnegasat ovttas, nubbi nuppi ovddas, máksit buhtadusa vahága ovddas maid beana dagaha bohccuide ja goluid ja hehttehusaid ovddas mat boazoeaiggádii gártta¿et, go beana lágahemet oaguha dahje gavdnje bohccuid, go bohccot lobála℅℅at leat orrume dahje jo[d]idettiin, geah℅akeahttá siva.

Olggobealde §:s 3–1 namuhuvvon boazoguohtunguovlluid galgá suoidnemánu 9. b. 1926 láhka nr. 4 ovddasvástádusa birra beatnaga dahkan oapmevahága ovddas adnojuvvot maiddái boazovahágiidhárrái, nu guhkás go láhka heive .

Mearkka[s]umit § 10–4:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 29. §.

Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit rievdadusaid dás, earret dan mii lea dárbba[s]la[s] heivehit mearrádusa lávdegotti eará evttohusaide.

Mu[d]ui ℅ujuhuvvo dasa ahte Justisdepartemeanta gulaskuddancealkámu[s]as golggotmánu 20. beaivvi 2000 lea evttohan rievdadit dán mearrádusa beatnatlágaid oktiiheiveheami olis, geah℅a evttohusa 63. siiddu.

Maiddái dákko árvaluvvo (dárogiel teavsttas) ahte sátni tamrein lonuhuvvo sániin rein .

2.11 11. Kapihtal. Ovddasvástádus vahágiid ovddas. Buhtten

2.11.1 § 11–1. Objektiivvala[s] ja oktasa[s] ovddasvástádus

Earret dán lága sierra mearrádusaid ja lo¿¿emiid vuo[d]ul lea boazoeaiggádis ovddasvástádus vahága ovddas maid boazu dagaha, geah℅akeahttá siva.

Vahága ovddas maid boazu dagaha orohaga siskkobealde, lea buot orohaga boazodolliin ovddasvástádus ovttas buohkaid ovddas ja buohkain ovtta ovddas. Jus olggobealde orohaga leat vahága dagahan bohccot mat navdojuvvojit gullat eaiggádiidda mat doaimmahit boazodoalu orohagain das lahka, de lea daid orohagaid boazodolliin seammaládje searválagaid ovddasvástádus sin guovdu geat leat vahága gillán. Gonagas sáhttá ráddjet man guhkás olggobeallái orohaga dakkár ovddasvástádus galgá leat fámus.

Vahága ovddas maid dakkár olbmuid bohccot dagahit geat § 3–5 vuo[d]ul doaimmahit boazodoalu olggobealde boazoguohtunguovllu, geah℅a várrelága 17. §, leat sii gu[d]et doaimmahit boazodoalu dan guovllus gosa vahágahtti bohccot navdojuvvojit gullat, ovddasvástideaddjin okta buohkaid ovddas ja buohkat ovtta ovddas.

Buhtadusgáibádus vahága ovddas nuppi oasi vuo[d]ul sáhttá sáddejuvvot dan orohaga stivrii ovdaolbmo bokte dahje njuolga daid bohccuid eaiggádii, mat leat dagahan vahága.

Buhtadusgáibádusa mii boahtá orohahkii orohatstivrra bokte, galgá orohaga jahke℅oahkkin livdnet boazoeaiggádiidda gu[d]ege boazologu ektui, muhto fal nu ahte boazoeaiggát guhte duo[d]a[s]ta ahte su bohccot eai leat leama[s] mielde vahága dahkamis, ii leat geatnegas máksit maidege vahágis. Livdnejuvvon buhtadusmáksu lea bággobearrama vuo[d][d]un.

Jus duo[d]a[s]tuvvo ahte leat eará orohaga bohccot dagahan vahága dahje leat leama[s] mielde vahága dagaheamis, de sáhttá dán paragráfa mearrádusaid mielde gáibiduvvot dan orohagas máksu ruovttoluotta (regressa).

Mearkka[s]umit § 11–1:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 25. §.

Buhtadanovddasvástádus man 1978-láhka sisttisdoallá, lea garas ja hui viiddis 58 . Lávdegoddi atná dárbba[s]la¿¿an rievdadit buhtadan-mearrádusaid, muhto dat lea olggobealde lávdegotti válddi. Lávdegoddi almmotge fuomá[s]uhttá ahte orohagaid oktii℅askin stuorát orohahkan dahká ahte solidárala[s] ovddasvástideddjiid lohku lassána sakka. Lága mearrádusaid mielde guoskkaha buhtadanovddasvástádus maiddái boazoeaiggádiid geat eai leat leama[s] lahkage báikki gos vahát lea dáhpáhuvvan. Fertet navdit ahte dat dáhpedorpmis ℅uovui o[d][d]a orohatjuohkima, ja ahte dan dihte lea dárbba[s]la[s] rievdadit buhtadan-njuolggadusaid.

2.11.2 § 11–2 Ovddasvástádusaid lo¿¿en mat ℅uvvot § 11–1

§ 11–1 mearrádusat buhttenovddasvástádusa birra geah℅akeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda mat [s]atta¿et lobála[s] johtima gea¿il, bisáneami dahje guo[d]oheami gea¿il johtolagaid nalde dahje guohtuneatnamiin duoddariin dahje mehciin mat leat namuhuvvon §:s 5–1 jus ii lea℅℅a [s]addan mearkka[s]ahtti stuorit vahát go mii adnojuvvo dábála¿¿an gánnáhahtti ja dohkála[s] doalus, dego omd. jus guo[d]ohanlohpi jna. lea adnojuvvon dainnalágiin ahte boazodoallu lea muhtun eananeaiggáda dahje vuoigatvuo[d]ala[s] geavaheaddji oapmeláidumiidda dahje vuovdái sierranassii ℅uohcan.

§ 11–1 mearrádusat ovddasvástádusa birra geah℅akeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda ge maid boazu lobála[s] orodettiin daga[s] láddjejuvvon [s]addui, nu go suinniide mat leat soahttun (láguhin), stáhkkán (stávrán) dahje ázis (há[s]es) jus [s]addu ii leat áidojuvvon áiddiin mii doallá bohcco, dahje earaládje dohkála℅℅at suodjaluvvon.

Orohagas man birra sárdnojuvvo §:s 3–1, sáhttá sihke orohatstivra ja guhtege boazoeaiggát oa¿¿ut eananjuohkindikki árvvo[s]teami bokte ℅ilgejuvvot galgá go son beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje olla[s]uhttit doallogeatnegasvuo[d]a dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain, jus earaládje ii sáhte sohppojuvvot dakkár ga¿aldaga hárrái. Eananjuohkindiggi galgá dalle maiddái mearridit gokko áidi galgá ceggejuvvot ja movt dat galgá huksejuvvot. Eananjuohkindiggi sáhttá maiddái bidjat dan eananeaiggáda nala geasa á[s][s]i guoská, govttola[s] oasi huksengoluin ja áiddi divondangoluin ma[n]it áiggiid, dan ektui movt son bealistis gártá atnit ávkki áiddis.

Seammaládje sáhttá eananeaiggát oa¿¿ut eananjuohkindikki árvvo[s]teami ℅ilget berre go oassi diekkár áiddi huksengoluin mii lea namuhuvvon §:s 5–1 ja dán paragráfa nuppi oasis, biddjojuvvot boazoeaiggádiid nala.

Mearkka[s]umit § 11–2:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 26. §.

Lávdegoddi aná[s]ii dárbba[s]la¿¿an maiddái dán mearrádusa rievdadit. Earret eará ferte gea℅℅at daid ovttas dábála[s] buhtadanrievttála[s] njuolggadusaiguin vaháguvvan olbmo searvama birra, ja lo¿¿emiid ektui geassemánu 13. beaivvi 1969 nr. 26 vahátbuhtaduslága §§:in 5–1 ja 5–2. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit rievdadusaid buhtadan-njuolggadusaid dáfus.

2.11.3 § 11–3. Buhtadusárvvo[s]teapmi

Jus ii leat ovttamielala[s]vuohta man boazoeaiggát dahje orohatstivra ovdaolbmo bokte lea ℅álala℅℅at duo[d]a[s]tan, mearriduvvo buhtadusgáibádus vahága ovddas maid bohccot leat dagahan, eananjuohkindikki árvvo[s]teami, dahje gielda- dahje gávpotrievtti árvvo[s]teami bokte.

Gáibádus doallat riekteárvvo[s]teami galgá ovdandivvojuvvot jo[d]áneamos lági mielde. Dákkár gáibádusas galget addojuvvot nu dárkilis die[d]ut go vejola[s] áiggi birra ja saji birra goas ja gos vahát lea dahkkojuvvon, vahága [s]lájá birra ja viidodaga ja buhtadusgáibádusa sturrodaga birra. Jus lea vejola[s], de berrejit maiddái addojuvvot dakkár die[d]ut main sáhttá leat ávki go galgá ℅ilget geasa gullet bohccot mat vahága leat dagahan. Vejola[s] vihtanat ja eará duo[d]a[s]tusat berrejit maiddái die[d]ihuvvot.

Dikki ovdaolmmo[s] galgá farggamusat mannat geah℅adit vahága go árvvo[s]teami gáibádus lea ovdandivvojuvvon. Geah℅adeamis galget leat guoskeva[s] suohkana ja boazodoallohálddahusa ovddasteaddjit mielde, dikki ovdaolbmui fágala[s] árvvo[s]tallanveahkkin. Jus vejola[s] de galgá maiddái guoskeva[s] orohaga ovdaolmmo[s] leat mielde, ja maiddái sii gu[d]et leat árvvo[s]teami gáibidan. Jus lea ℅ielggas ahte ii leat dáhpáhuvvan vahát bohccuid gea¿il de sáhttá dikki ovdaolmmo[s] ie¿as válddiin hilgut á[s][s]i.

Riekteárvvo[s]teapmi galgá doaimmahuvvot nu fargga go vejola[s]. Jus vahága leat dahkan bohccot mat navdojuvvojit gullat dihto orohahkii, de galgá orohatstivra ovdaolbmo bokte álo goh℅℅ojuvvot árvvo[s]teapmái.

Riekteárvvo[s]teami jo[d]iheaddji sáhttá juohke dásis á[s][s]emeannudeamis geah℅℅alit soabahit joksan várás soabatla[s] ℅ovdosa.

Riekteárvvo[s]teamis galgá guorahallot leat go bohccot dagahan vahága ja lea go vahát dakkár ahte sáhttá buhtadusa gáibidit ja jus nu, de mearridit vahága árvvu ja mearridit buhtadusmávssu.

Mearkka[s]umit § 11–3:

Mearrádus lea seamma go 1978-lága 27. §.

Nugo namuhuvvon, de lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit rievdadusaid buhtadan-njuolggadusaid dáfus.

2.12 12. Kapihtal. Váldeásahusat 59

2.12.1 § 12–1. Boazodoallostivra ja Stáhta boazodoallohálddahus – doaibma ja á[s][s]egie[d]ahallan

Ná[s][s]uvnnala[s] dásis gullet boazodoalloá[s][s]it Boazodoallostivrra ja Stáhta boazodoallohálddahusa vuollái.

Departemeanta sáhttá addit láhkaásahusaid Boazodoallostivrra á[s][s]egie[d]ahallama birra, earret eará sikkáldas bargojuogu ja dan birra goas Boazodoallostivra sáhttá addit Stáhta boazodoallohálddahussii válddi cealkit ja mearridit stivrra ovddas dihto á[s][s]iin. Departemeanta sáhttá addit njuolggadusaid válddi sirdima birra Boazodoallostivrras fylkkaboazodoallostivrii ja fylkkamánnái 60 .

Mearkka[s]umit § 12–1:

Nugo namuhuvvon ℅uoggás 9.8.6 61 , de evttoha lávdegotti eanetlohku ahte ovttaskas á[s][s]iid mearrideapmi sirdojuvvo eret departemeanttas ja biddjojuvvo Boazodoallostivrii ja Stáhta boazodoallohálddahussii.

Lea departemeanta mii mearrida láhkaásahusaid válddi sirdima birra Boazodoallostivrras Stáhta boazodoallohálddahussii, muhto lea Boazodoallostivra mii mearrida galgá go váldesirdinvejola[s]vuohta geavahuvvot.

2.12.2 § 12–2. Fylkkaboazodoallostivra ja fylkkamánni – doaibma ja á[s][s]egie[d]ahallan

Fylkkas gullet boazodoalloá[s][s]it fylkkaboazodoallostivrra ja fylkkamánni vuollái.

Departemeanta sáhttá addit láhkaásahusaid fylkkaboazodoallostivrra á[s][s]egie[d]ahallama birra, earret eará siskkáldas bargojuogu ja dan birrra goas fylkkaboazodoallostivra sáhttá addit fylkkamánnái válddi cealkit ja mearridit stivrra ovddas dihto á[s][s]iin.

Mearkka[s]umit § 12–2:

Nugo namuhuvvon ℅uoggáin 9.8.4 ja 9.8.5 62 de evttoha lávdegoddi ahte fylkkamánni ja fylkkaboazodoallostivra váldet badjelasásaset ovddasvástádusa mii dál lea boazodoallokantuvrrain ja guovllustivrrain. Fámu sirdin dieinna lágiin sihkkarastá boazodoalloá[s][s]iid gie[d]ahallama ja dahká boazodoalu eanet oidnosii maiddái fylkkamánni eará háldda[s]andoaimmaid dáfus, erenoamá¿it areála- ja birasgáhttená[s][s]iid dáfus ja eanandoalloháldda[s]eami ektui.

Fylkkamánnis lea gelbbola[s]vuohta oallut fágasurggiin, mii maiddái liv℅℅ii boazodollui ávkin; sihke ekonomiija- ja bargiidháldda[s]eamis ja dasa lassin juridihkkala[s] gelbbola[s]vuohta.

Á[s][s]egie[d]ahallama láhkaásahusaid dáfus leat lávdegottis evttohusat dás ma[n][n]elis.

Mearrádus mii dás lea evttohuvvon, lea seamma go miessemánu 12. beaivvi 1995 nr. 23 eananlága 3. §. Datte ii leat boazodoalu dáfus evttohuvvon njuolggadus mii lea eananlága 3. § vuostta[s] la[d][d]asis. Dat lea dan dihte go boazodoalu háldda[s]eapmi ferte biddjot ásahussii mii lea bajábealde suohkana, go boazoguohtumat dábála℅℅at leat má[n]gga suohkana rájiid siste.

2.12.3 § 12–3. Boazodoallostivrra ja fylkkaboazodoallostivrra nammadeapmi

Ná[s][s]uvnnala[s] Boazodoallostivrras leat ℅ie¿a 63 lahtu persovnnala[s] várrelahtuiguin. Sámediggi nammada guokte lahtu várrelahtuiguin, departemeanta nammada guokte lahtu várrelahtuiguin, Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi nammada guokte lahtu várrelahtuiguin 64 . Sámediggi, departemeanta ja Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi nammadit jo[d]iheaddji ovttasrá[d]iid.

Juohke fylkkas gos doaimmahuvvo boazodoallu, galgá leat stáhtala[s] fylkkaboazodoallostivra mas leat vihtta dahje ℅ie¿a lahtu ja persovnnala[s] várrelahtut. Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi nammada guokte lahtu várrelahtuiguin. Sámediggi nammada ovtta (vejola℅℅at guokte) lahtu várrelahtui(gui)n, fylkkadiggi nammada ovtta (vejola℅℅at guokte) lahtu várrelahtui(gui)n. Sámediggi, fylkkadiggi ja Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi nammadit jo[d]iheaddji ovttasrá[d]iid.

Boazodoallostivrii ja fylkkaboazodoallostivrii lahtuid válljen galgá leat almmuhuvvon unnimusat gu[d]a vahkku áigemuniin. Norgga Boazosápme-la℅℅aid Riikkasearvvis lea evttohanvuoigatvuohta lahtuide maid Sámediggi, fylkkadiggi ja departemeanta nammadit. Boazodoallostivrras ja fylkkaboazodoallostivrras galget boazodoallit leat eanetlogus.

Mearkka[s]umit § 12–3:

Dát mearrádus lea dárkileappot ℅ilgejuvvon ℅uoggás 9.8.7 65 . Unnitlohku, Erik Keiserud , ii attá[s]e NBR:i njuolggo nammadanválddi.

2.12.4 § 12–4. Boazobearráigeah℅℅u

Stáhtala[s] luonddubearráigeah℅℅u, g℅. lága geassemánu 21. beaivvi 1996 nr. 38 stáhtala[s] luonddubearráigeah℅u birra, galgá departemeantta addin dárkilet njuolggadusaid mielde bearráigeah℅℅at ahte dán lága dahje lága olis addon mearrádusat ℅uvvojuvvojit.

Mearkka[s]umit § 12–4:

—ujuhuvvo ℅uoggái 9.8.9 66 .

Geassemánu 21. beaivvi 1996 nr. 38 lágas stáhtala[s] luonddubearráigeah℅u birra 2. §:s daddjo ahte stáhtala[s] luonddubearráigeah℅℅u galgá dárkkistit má[n]ggaid lágaid ℅uovvuma, nugo luonddugáhttenlága, lága mohtorjohtolaga birra mehciin ja ℅ázádagain, fuo[d][d]olága ja maiddái kulturmuitolága.

Luonddubearráigeah℅us leat nappo dál juo olu doaimmat dain guovlluin gos maiddái lea boazodoallu. Dan dihte evttoha lávdegoddi ahte dat maiddái oa¿¿u doaimmaid boazodoallolága olis. Dat die[d]usge eaktuda ahte bargit o¿¿ot oahpu ja ahte virggiide biddjojit olbmot geat dovdet sámi boazodoalu ja máhttet sámegiela.

2. § ma[n]emus oasi mielde sáhttá departemeanta addit bearráigeh℅℅ui o[d][d]a doaimmaid. Jus dat mearrádus mearkka[s]a ahte du[s][s]e Birasgáhttendepartemeantta ovddasvástadussuorggit gullet dasa, de evttoha lávdegoddi ahte láhka stáhtala[s] luonddubearráigeah℅u birra rievdaduvvo.

2.12.5 § 12–5. Soabaheapmi

Fylkkaboazodoallostivra sáhttá ie¿as fápmudusa mielde dahje siidaoasi jo[d]iheaddji, siidda dahje orohaga dáhtu mielde mearridit ahte galgá dollot soabaheapmi jus guokte beali eai nákce ovttasbargat ja riiddu ℅oavdit

Fylkkaboazodoallostivra dahje Boazodoallostivra nammada soabaheaddjin olbmo geasa navdá leat goappa[s] beliin luohttámu[s]a. Soabaheaddji goh℅℅u ℅oahkkimii govttola[s] áigemeriin, ja goappa[s] bealit leat geatnegasat boahtit.

Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid soabaheami ℅a[d]aheami birra.

Mearkka[s]umit § 12–5:

Evttohusa duogá[s] lea ℅ilgejuvvon ℅uoggás 9.8.10 67 .

Dán mearrádusa mielde sáhttá fylkkaboazodoallostivra ie¿as fuomá[s]umi mielde mearridit ahte soabaheapmi galgá ℅a[d]ahuvvot. Sáhttá leat ahte fylkkaboazodoallostivra oaidná ahte guovtti siiddas dahje orohagas leat riiddut mat eai leat du[s][s]e alcceseaset vahágin, muhto maiddái earáide, ja dalle sáhttá fylkkaboazodoallostivra ie¿as fápmudusain mearridit ℅a[d]ahit soabaheami.

Sáhttá maid leat nu ahte okta riiddu bealála℅℅ain dáhttu soabaheami. Almmotge lea fylkkaboazodoallostivra mii mearrida galgá go soabaheapmi ℅a[d]ahuvvot. Dat nappo ii dáhpáhuva ie[s]alddis. Mu[d]ui sáhtá[s]ii soabaheapmi gáibiduvvot givssidan dihte nuppi.

Fylkkaboazodoallostivra nammada soabaheaddji. Dat sáhttá leat okta gii ie[s] lea fylkkaboazodoallostivrras, dahje olggobeale olmmo[s]. Eaktun almmotge lea ahte goappa[s] beliin lea sutnje luohttámu[s].

Njuolggadusaid mielde máksá hálddahus soabaheami goluid. Guhki vuollái hálddahus oainnat seastá ru[d]aid jus jo[d]ánit lihkostuvvá soabahit.

2.13 13. Kapihtal. Rá[n]gumat

2.13.1 § 13–1. Oppala℅℅at

Juohkeha[s] lea geatnegas ℅uovvut mearrádusaid dán lágas dahje dan olis. Seamma guoská mearrádusaide mat leat dáid mearrádusaid olis dahkkojuvvon. Rihkkun sáhttá rá[n]ggá[s]tuvvot dán kapihttala njuolggadusaid mielde.

Rá[n]gun galgá leat govttola[s] rihkkuma ektui. Jus ovtta rihkkumii mearriduvvojit ie[s]gu[d]etlágán rá[n]gumat, de galget dat oktiiheivehuvvot vai eai ℅uoza govttohemet. Rá[n]guma mearrideamis galgá erenoamá¿it vuhtii váldit rihkkuma duo[d]ala[s]vuo[d]a, vejola[s]vuo[d]a eastadit rihkkuma, ja ovdamuniid mat ℅uvvot rihkkuma .

Mearkka[s]umit § 13–1:

Dá lea mearrádus mii oppala℅℅at guoská ovttaskas riektesubjeavttaid geatnegasvuo[d]aide ℅uovvut mearrádusaid addon lágas dahje dan olis ja guoská orohahkii, siidaoasi jo[d]iheaddjái ja ovttaskas boazoeaiggádii. Dás lea sáhka lága ie¿as mearrádusain ja mearrádusain mat leat láhkaásahusain lága olis. Geatnegasvuohta lea maiddái mearrádusaid dáfus mat leat dahkkon lága dahje láhkaásahusa olis.

Vuostta[s] la[d][d]asa ulbmilin lea fuomá[s]uhttit geatnegasvuo[d]aid mat ℅uvvot lága, láhkaásahusaid ja ovttaskas mearrádusaid olis, ja dan dihte lea mearrádusas vuostta¿ettiin die[d]áhusla[s] mearkka[s]upmi. Ovdamearkka dihte lea orohaga geatnegasvuohta ráhkadit geavahan-njuolggadusaid juo namuhuvvon § 9–1 vuostta[s] la[d][d]asa mearrádusain.

Nuppi la[d][d]asis lea deattuhuvvon ahte rá[n]gumat galget leat govttola℅℅at rihkkuma ektui, ja ahte ii galgga rá[n]gut garraseappot go dárbba[s]la[s]. Mearrádus lea seamma go geassemánu 14. beaivvi 1985 nr. 77 plána ja huksenlága § 166b.

—ujuhuvvo maiddái evttohusa §:i 13–2 gos daddjo ahte fylkkaboazodoallostivrra goh℅℅un galgá addot du[s][s]e jus nu berre dahkkot almmola[s] bero[s]tumiid gea¿il, geah℅a mearkka[s]umiid dán mearrádussii.

2.13.2 § 13–2. Lobihis doaimma heaittiheami goh℅℅un (váguhus)

Jus juoga doaimmahuvvo dáid mearrádusaid dahje dán lága olis addon mearrádusaid vuostá, de galgá Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra, go almmola[s] fuolaid gea¿il nu berre, addit dárbba[s]la[s] goh℅℅umiid heaittihit lobihis doaimma, dás maiddái goh℅℅ut njulget ja gaikut lobihemet ceggejuvvon visttiid, rusttegiid jna. Dan sáhttá goh℅℅ut dahkkot dihto áigemearis. Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra sáhttet, go leat erenoamá[s] ákkat, sirdit válddi dán mearrádusa mielde nappo boazodoallohovdii ja fylkkamánnái.

Mearkka[s]umit § 13–2:

Gelbbola[s] eiseválddit sáhttet dán mearrádusa olis cealkit sáhkuid lobihis doaimmaid gea¿il, dás maiddái lobi haga ceggejuvvon visttiid ja rusttegiid gea¿il. Árvvo[s]tallama ma[n][n]el sáhttá biddjot áigemearri ℅a[d]aheapmái.

Heaittiheami dahje njulgema geatnegasvuohta ℅uovvu ie[s]alddis das juo ahte mearrádus dahje njuolggadus lea rihkkojuvvon. Jus omd. evttohusa § 9–5 vuostta[s] la[d][d]asa nuppi cealkaga guo[d]ohannjuolggadusat leat rihkkojuvvon, de lea boazoeaiggát geatnegas vuojehit bohcco/bohccuid eret bero[s]keahttá das lea go addon goh℅℅un. Go goh℅℅un addojuvvo, de mearkka[s]a dat ahte rihkkun lea dáhpáhuvvan ja ahte eiseválddit leat gávnnahan dárbba[s]la¿¿an seahkánit á[s][s]ái go boazoeaiggát ie[s] ii leat vuojehan bohcco/bohccuid eret.

Nu lea ge evttohusa mielde eaktu ahte das lea almmola[s] bero[s]tupmi. —uoggás 9.9.3.1 68 lea oppala℅℅at guorahallon mat leat priváhta ja mat leat almmola[s] bero[s]tumit. Dát erohus lea dea[t]ala[s] go almmola[s] eiseválddiid galget fuolahit ahte mearrádusat ja njuolggadusat ℅uvvojuvvojit.

Nuppe bealis leat mearrádusat mat leat sikkáldas ortnet- ja ovttasbargonjuolggadusat ja maid rihkkuma eiseválddit eai sáhte rá[n]gut.

Dasto leat mearrádusat maid dáfus eiseválddiin lea geatnegasvuohta fuolahit ahte dat doahttaluvvojit.

Eiseválddiid árvvo[s]tallamis das ahte galgá go goh℅℅uma addit, lea ge dea[t]ala[s] earuhit almmola[s] ja priváhta bero[s]tumiid.

Jus Boazodoallostivra lea mearridan guohtunáiggiid § 9–5 olis, de lea dábála℅℅at maiddái geatnegasvuohta ℅uovvolit á[s][s]i jus mearrádus ii doahttaluvvo. Almmola[s]rievttála[s] mearrádusa olis ℅uovvu ie[s]alddis ahte das lea almmola[s] bero[s]tupmi. Dát guoská oppla℅℅at boazodoallohálddahusa ovttaskas mearrádusaide.

Jus omd. siiddas leat siskkáldas soahpameahttunvuo[d]at, de lea dat dilála[s]vuohta masa almmola[s] eiseválddit dábála℅℅at eai seagut ie¿aset. Árvaluvvo baicca ahte ásahuvvo soabahanásahus ℅oavdit diekkár soahpameahttunvuo[d]aid, geah℅a láhkaevttohusa § 12–5. Sáhttet gal die[d]usge leat guhkes áiggi dilála[s]vuo[d]at siiddas dahje siiddaid gaskka mat leat vahágin boazodollui, ja ie¿a eai nagot ℅oavdit á[s][s]i. Dalle sáhttá leat almmola[s] bero[s]tupmi ahte eiseválddit addet goh℅℅umiid ja bákkola℅℅at ℅a[d]ahit doaimmaid.

Jus eiseválddit gávnnahit ahte á[s][s]is leat almmola[s] bero[s]tumit, de galget dárbba[s]la[s] mearrádusat dahkkot.

Muhtun dilála[s]vuo[d]ain sáhttá leat dárbu sirdit válddi nappo fylkkamánnái dahje Stáhta boazodoallohálddahusa hálddahusla[s] jo[d]iheaddjái. Deattuhuvvo almmotge ahte mearridanváldi lea stivrenorgánain, nu ahte válddi sirdin berre dahkkot du[s][s]e jus leat erenoamá[s] ákkat dasa, omd. jus lea hoahppu mearridit juoidá.

2.13.3 § 13–3. Bággensáhkku

Goh℅℅umis § 13–2 mielde sáhttá Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra mearridit bággensáhku juohke beaivvi/vahkku/mánu nammii mii gollá ma[n][n]elii áigemeari mii lei biddjon goh℅℅uma olla[s]uhttimii, dassá¿ii go dat lea olla[s]uhttojuvvon. Gonagas sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid bággensáhku geavaheami ja sturrodaga birra.

Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra sáhttá oalát dahje belohahkii sihkkut gártan bággensáhku jus dasa leat garra ákkat.

Bággensáhkku lea bággobearrama vuo[d][d]un, g℅. bággo℅a[d]ahanlága § 7–2 d-bustáva.

Mearkka[s]umit § 13–3:

Lea oalle dábála[s] ahte lágain leat mearrádusat bággensáhku birra. —ujuhuvvo ee. geassemánu 14. beaivvi 1985 nr. 77 plána- ja huksenláhkii, § 116b, geassemánu 13. beaivvi 1975 nr. 46 láhkii dienasla[s] [s]ibitdoalu birra, 6. § nuppi la[d][d]asii ja geassemánu 5. beaivi 1987 nr. 26 buollinsuodjalusláhkii, 39. §.

Ulbmilin lea bágget juoidá ℅a[d]ahit dainna lágiin ahte sáhkku lassána nu guhká go ii mihkke dahkko njulget á[s][s]i, ja mearrádus sáhttá adnot buot dilála[s]vuo[d]ain goas lea addon goh℅℅un dahje gielddus. Sáhku sturrodat mearriduvvo guoskeva[s] á[s][s]i guorahallama vuo[d]ul, muhto eaktuduvvo ahte ráhkaduvvojit dárkilet mearrádusat sáhku sturrodaga ja sáhkkoheami birra.

2.13.4 § 13–4. Divat geavahan- njuolggadusaid rihkkuma oktavuo[d]as 69

Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra sáhttá, Gonagasa addin dárkilet mearrádusaid mielde, cealkit siidaoasi jo[d]iheaddjái divada § 9–1 olis ráhkaduvvon geavahan-njuolggadusaid rihkkuma ovddas. Diekkár divat manná guoskeva[s] fondii, muhto ii galgga gáibiduvvot jus dilála[s]vuohta sáhttá ℅ilgejuvvot buozanvuo[d]a dahje eará siva gea¿il man badjel son ii rá[d][d]e.

Divada mearrádus lea bággobearrama vuo[d][d]un, g℅. bággo℅a[d]ahanlága § 7–2 e-bustáva.

Mearkka[s]umit § 13–4:

Dákko ásahuvvo vejola[s]vuohta gáibidit divada lobihis guo[d]oheami gea¿il, dás maiddái guohtunáiggiid rihkkuma gea¿il, ja alimus boazologu rihkkuma gea¿il. Mearrádus ferte ℅uohcat siidaoasi jo[d]iheaddjái. Divada mearrádusa ovdal ii dárbba[s] leat mearriduvvon eretvuojeheapmi dahje boazologu unnideapmi. Lea doarvái ahte dilála[s]vuohta lea dihtosis. Almmotge galgá ovdalgihtii die[d]ihuvvot háldda[s]anlága 16. § mielde, nu ahte son beassá oainnus cealkit á[s][s]is. Jus sáhttá duo[d]a[s]tit ahte son ii sáhte sivahallot á[s][s]is, de ii galgga gáibiduvvot divat. Dás lea nappo sáhka ruovttoge¿iid duo[d]a[s]tangeatnegasvuo[d]as.

Divat lea hálddahusla℅℅at celkojuvvon divat dasa gii lea oktasa[s] buriin geavahan eambbo go sutnje gullá. Dála boazodoallolágas lea vástideaddji mearrádus §:s 8b resursadivada birra. Go buhttengeatnegasvuohta lea hui guovddá¿is, de berre máksojuvvon divat mannat báikkála[s] oktasa[s] geavahussii, ii ge stáhtii dahje eará almmola[s] geavahussii. Dán dáfus evttohuvvo nuppeládje go mii lea sáhku dahje eará ru[d]ala[s] rá[n]guma dáfus. Nu boa[d]á[s]ii maid ℅ielgaseappot ovdan ahte leat olggobealde EOK (Eurohpa olmmo[s]vuoigatvuo[d]aid konven[s]uvnna) rá[n]ggá[s]tusipmárdusa (dárogillii EMK, Den europeiske menneskerettighetskonvensjonen, 4.11.1950), geah℅a ℅uoggá 9.9.3.2 70 .

Evttohusa mielde galgá fylkkaboazodoallostivra dahje Boazodoallostivra mearridit divada, go orohatstivrras eai galgga [s]at leat almmola[s]- rievttála[s] doaimmat.

Eaktuduvvo ahte ráhkaduvvojit darkilet njuolggadusat diekkár divada ja divdada sturrodaga birra.

Dálá mearrádus spiehkasteami birra «máksolágas» («dekningsloven») ii jotkojuvvo. —ujuhuvvo mearkka[s]umiide dán birra 9. kapihttalis 71 .

—ujuhuvvo mu[d]ui mearrádusaide guohtundivada birra Norgga ja Ruo[t]a guovvamánu 9. beaivvi 1972 soahpamu[s]as boazoguohtumiid birra

2.13.5 § 13–5. Sáhkkocealkin

Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra sáhttá sáhkkohit su gii dihto áigemearis ii leat olla[s]uhttán goh℅℅uma § 13–2 mielde. Jus lea gollan badjel 6 mánu dan rájes go goh℅℅un addojuvvui, de galgá son geasa sáhkku celkojuvvo beassat cealkámu[s]a buktit ovdal go sáhkku mearriduvvo. Sáhkkocealkimis galget leat die[d]ut mearrádusaid birra, nugo dat bohtet ovdan nuppi la[d][d]asis, ja galget dan muddui go vejola[s] die[d]ihuvvot sutnje geasa gusket.

Son geasa sáhkku celkojuvvo, sáhttá ℅uo℅℅aldahttit á[s][s]i guorahallat eiseválddi sáhkkocealkima. Jus á[s][s]i ii ℅uo℅℅aldahttojuvvo 60 beaivvi sisa die[d]iheami rájes, de lea sáhkkocealkimis seamma doaibma go loahpala[s] duomus, ja sáhttá ℅a[d]ahuvvot duopmonjuolggadusaid mielde. Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra sáhttá guhkidit áigemeari. Sáhkkocealkima ii sáhte váidit .

Jus loahpala[s] duomu dahje seammadássása[s] sáhkkocealkima goh℅℅un ii ℅uvvojuvvo, de sáhttá Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra ℅a[d]ahit dárbba[s]la[s] doaimmaid su rehkega nala geasa duopmu dahje sáhkkocealkká guoská, almmá riektecealkámu[s]a haga bággo℅a[d]ahanlága § 13–14 mielde.

Mearkka[s]umit § 13–5:

Dáinna mearrádusain boahtá vejola[s]vuohta ℅állit sáhkuid. —uoggás 9.9.3.3 72 lea dan birra ℅állojuvvon eambbo.

Go sáhkku celkojuvvo, de sáhttá son geasa dat celkojuvvo, 60 beaivvi sisa gáibidit mearrádusa guorahallot o[d][d]asis. Dán mielde lea vejola[s] vuodjit á[s][s]i dábála[s] duopmostuoluide, muhto dat eaktuda ahte son ie[s] aktiivvala℅℅at ovddida á[s][s]i. Sáhkkocealkin lea nappo earáládje go dábála[s] vuohki man mielde eiseválddit fertejit vuodjit á[s][s]i vai o¿¿ot bággo℅a[d]ahanvuo[d]u.

Loahpala[s] duomu ja seammadássása[s] sáhkkocealkima váikkuhus lea ahte eiseválddit sáhttet ℅a[d]ahit dárbba[s]la[s] doaimmaid su rehkega nala geasa sáhkkocealkka guoská, nu ahte dasa ii dárbba[s]uvvo riektecealkámu[s] bággo℅a[d]ahanlága § 13–14 olis.

Lea evttohuvvon 60 beaivvi áigemearri ℅uo℅℅aldahttit á[s][s]i vai boazoáiggát olle guorahallat ja vejola℅℅at háhkat advokáhttaveahki. Boazodoallu lea dakkár ahte sáhttet gollat oallut beaivvit go ii beasa poastta dahje eará o[d][d]aáigása[s] vugiid bokte gulahallat ja dan dihte dárbba[s]uvvojit guhkit áigemearit go servodagas mu[d]ui.

Sáhkku sáhttá celkojuvvot buot dilála[s]vuo[d]ain goas lága olis lea addojuvvon goh℅℅un. Jus lea goh℅℅ojuvvon gaikut lobihis áiddi, de sáhttá celkojuvvot sáhkku jus goh℅℅un ii ℅uvvojuvvo.

2.13.6 § 13–6. Bággendoaimmat

Boazodoallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra sáhtta mearridit bággendoaimmaid, jus goh℅℅un § 13–2 mielde ii leat ℅uvvojuvvon, ja eará doaimmat eai adno ávkkála¿¿an.

Bággendoaimmat sáhttet leat:

1. ahte doaimmahuvvo dárbba[s]la[s] bargu ja bearráigeah℅℅u vai sáhttá ℅a[d]ahuvvot goh℅℅un ℅ohkket, rátkit, merket, vuojehit eret ja lohkat bohccuid,

2. bohccuid goddin dalle go ii sáhte eret vuojehit,

3. unnidit ovtta siidaoasis boazologu 73 ,

4. gaikut lobihemet ceggejuvvon barttaid, áiddiid ja rusttegiid.

Boazodoallostivra ja fylkkaboazodoallostivra sáhttet sirdit ie¿aset válddi mearridit bággendoaimmaid vuostta[s] la[d][d]asa a-bustáva mielde nappo boazodoallohovdii ja fylkkamánnái.

Boazodoallostivrra ja fylkkaboazodoallostivrra mearrádusaid a-, b-, c- ja d-bustávaid mielde sáhttá bággo℅a[d]ahit, g℅. bággo℅a[d]ahanlága § 13–2 vuostta[s] la[d][d]asa. Mearrádusa vuostta[s] la[d][d]asa a-bustáva mielde sáhttá ℅a[d]ahit almmá nammarievtti duopmocealkámu[s]a haga bággo℅a[d]ahanlága § 13–14 mielde. Mearrádusat vuostta[s] la[d][d]asa b-, c- ja d-bustávaid mielde ℅a[d]ahuvvojit bággo℅a[d]ahanlága § 13–14 njuolggadusaid mielde, ja Boazodoallostivra ja fylkkaboazodoallostivra sáhttet gáibidit bággo℅a[d]aheami, g℅. bággo℅a[d]ahanlága § 13–1.

Goluid doaimmaide dán paragráfa mielde galgá boazoeaiggát máksit ja dat leat baggobearrama vuo[d][d]un.

Mearkka[s]umit § 13–6:

Dán paragráfas leat njuolggadusat mearrádusaid bággo℅a[d]aheami birra. Vástideaddji mearrádus dálá boazodoallolágas lea 34. §.

Dihto dilála[s]vuo[d]ain sáhttá leat dárbba[s]la[s] ahte eiseválddit ie¿a fertejit mearrádusaid ℅a[d]ahit bággemiin. Eará váikkuhandoaimmat, omd. bággensáhkku, ii soaitte leat ℅a[d]ahahtti dahje ii leat ábuhan.

Nuppi la[d][d]asis namuhuvvojit vejola[s] bággendoaimmat.

a-bustávas namuhuvvojit ie[s]gu[d]et doaimmat mat sáhttet leat dárbba[s]la℅℅at mearrádusaid dárkkisteami dahje ℅a[d]aheami oktavuo[d]as.

b-bustávas namuhuvvo ahte sáhttá leat dárbba[s]la[s] goddit bohccuid dihto dilálá[s]vuo[d]ain.

c-bustávas lea siidaoasi boazologu unnideami birra.

d-bustávas mielde addo váldi ℅a[d]ahit bággodoaimmaid go barttat, áiddit ja rusttegat leat lobihemet ceggejuvvon.

Goalmmát la[d][d]asis addo vejola[s]vuohta sirdit válddi fylkkamánnái dahje boazodoallohovdii. Dat gusto du[s][s]e doaimmaide namuhuvvon a-bustávas. Eará namuhuvvon dilála[s]vuo[d]at leat nu duo[d]ala℅℅at ahte kollegiála ásahusat ie¿a berrejit daid árvvo[s]tallat ja mearridit.

Njealját la[d][d]asa vuostta[s] cealkka nanne ahte boazodoalloásahusaid mearrádusain dan mielde lea bággenvuo[d][d]u. Ii leat nappo dárbba[s]la[s] duopmocealkámu[s]a dahje sáhkkocealkima bokte oa¿¿ut bággenvuo[d]u, g℅. § 13–5. Dát lea spiehkasteapmi das mii mu[d]ui liv℅℅ii dábála[s], namalassii ahte ferte vuddjot á[s][s]i ovdal go addo bággenvuo[d][d]u.

Njealját la[d][d]asa nuppi cealkaga mielde sáhttet boazodoalloeiseválddit ℅a[d]ahit bággenmearrádusa a-bustáva mielde almmá nammarievtti duopmocealkámu[s]a haga bággo℅a[d]ahanlága § 13–14 olis. Dát leat dábála℅℅at doaimmat mat eai leat nu stuorrát, ja maiguin lea hoahppu. Son geasa mearrádusa ℅uohcá, sáhttá dasalassin gáibidit á[s][s]i bissehuvvot gaskaboddosa℅℅at jus dáhttu á[s][s]i gie[d]ahallot duopmostuoluin ja bissehit ℅a[d]aheami.

Mearrádusaid b-, c- ja d-bustávaid mielde berre lávdegotti oainnu mielde sáhttit bággo℅a[d]ahit du[s][s]e jus nammariekti lea dan nannen bággo℅a[d]ahanlága § 13–14 olis. Nammarievtti gie[d]ahallan lea hálddahusa bággenmearrádusa dárkilet guorahallan mii lávdegotti mielas lea dárbba[s]la[s] riektesihkarvuo[d]a dihte.

Lávdegoddi atná viidáseappot vuogasin ahte dat ásahus mii lea b-,c- dahje d-bustáva mielde dahkan mearrádusa, maiddái galgá sáhttit ℅uo℅℅aldahttit á[s][s]i nammariektái mearrádusa bággo℅a[d]aheami birra. Dán dáfus leat soames geavatla[s] bealit vuhtii váldit, geah℅a 9.8.6 74 .

«Mearkka[s]ahttivuo[d]a-gáibádus» dálá lága 34. §:s ii leat jotkojuvvon. Eiseválddit sáhttet ℅a[d]ahit bággodoaimmaid § 13–6 mielde go leat konkrehtala℅℅at árvvo[s]tallan á[s][s]i, ja dán árvvo[s]tallamii gullá guorahallat man mearkka[s]ahtti dat lea. Dasto lea juo gávnnahuvvon ahte á[s][s]ái lea almmola[s] bero[s]tupmi dan bokte go goh℅℅un lea addon § 13–2 olis. Dasa lassin sáhttet leat dilála[s]vuo[d]at goas lea dárbba[s]la[s] ℅a[d]ahit bággodoaimmaid boazoeaiggáda guovdu, vaikko su rihkkun lobála[s] mearrádusa vuostá ie[s]alddis ii leat nu mearkka[s]ahtti. Dát sáhttá guoskat stuorát ak[s]uvnnaide main bággu ℅uohcá buohkaide jus galgá sáhttit ℅a[d]ahuvvot.

2.13.7 § 13–7. Rá[n]ggá[s]tusovddasvástádus

Jus guhtege rihkku dán lága dahje láhkaásahusaid, goh℅℅osiid, gildosiid dahje eará mearrádusaid mat leat addojuvvon dahje doalahuvvon dán lága vuo[d]ul, de rá[n]ggá[s]tuvvo son sáhkuin jus rihkkun ii deaivvahala garraset rá[n]ggá[s]tusmearrádusaide. Geah℅℅aleapmi rá[n]ggá[s]tuvvo seammaládje go olla[s]uhttojuvvon dahku. Maiddái láhkarihkkun várrameahttunvuo[d]a gea¿il ja bahádaguide searvan rá[n]ggá[s]tuvvo.

Mearkka[s]umit § 13–7:

Dát lea seamma go 1978-lága 36. § ja geavahuvvo juohke háve go láhka, láhkaásahus ja ovttaskas mearrádus rihkkojuvvo. Lávdeogddi lea árvvo[s]tallan dárbba[s]uvvo go garraseappot rá[n]gut dihto dilála[s]vuo[d]ain. Buohtastahttit sáhttá njuk℅amánu 26. beaivvi 1999 nr. 15 lágain searvama birra guollebivdui ja bivdui (searvanlágain, «deltagerloven») man mielde sáhttá dubmet giddagassii jus má[n]gga geardde rihkku lága dahje eará duo[d]ala[s] dilálá[s]vuo[d]ain. Lávdegoddi lea gávnnahan ahte dákkár mearrádus ii leat dárbba[s]la[s] dás.

Lága mearrádusaid rihkkun mii rá[n]ggá[s]tuvvo, sáhttá duo[d]ala[s] dilála[s]vuo[d]ain dagahit ahte massá boazodoallovuoigatvuo[d]a, g℅. rá[n]ggá[s]tuslága 29. §.

Boazodoallovuoigatvuo[d]a massin sáhttá maiddái dubmejuvvot jus rihkku rá[n]ggá[s]tuslága mearrádusaid boazodoalu doaimmahettiin. Erenoamá[s] áiegeguovdil lea dat boazosuolavuo[d]a á[s][s]iin dahje jus dubmehallá veahkaválddála[s]vuo[d]a gea¿il, geah℅a mu[d]ui lávdegotti mearkka[s]umiid evttohusa 6. kapihttala mearrádusaide.

2.14 14. Kapihtal. Loahpaheaddji mearrádusat

2.14.1 § 14–1. Láhkaásahusat

Departemeanta sáhttá mearridit dárkilet láhkaásahusaid dán lága ℅a[d]aheapmái.

Mearkka[s]umit § 14–1:

Departemeanta sáhttá mearridit dárkilet láhkaásahusaid. Dan vuo[d]ul go Sámediggi berre eambbo searvat boazodoallopolitihkkii, de berrejit láhkaásahusat ráhkaduvvot ovttasrá[d]iid Sámedikkiin.

Láhkaásahusaid ráhkadeapmi berre lunddola℅℅at maiddái dahkkot ovttasrá[d]iid boazodoallohálddahusain mu[d]ui ja Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi berre leat gulaskuddanásahus, g℅. háldda[s]anlága 37.§.

2.14.2 § 14–2. Fápmuiboahtin

Láhka boahtá fápmui dan rájes go Gonagas mearrida.Seammás heaittihuvvo láhka geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 9 boazodoalu birra. Gonagas sáhttá addit gaskaboddosa[s] mearrádusaid, dás maiddái mearridit man muddui mearrádusat ovddit lága olis ain leat fámus, jus fal eai leat dán lága mearrádusaiguin vuostálaga.