1 —oahkkáigeassu

1.1 Nammadeapmi ja váldi

2. kapihttalis ℅ilgejuvvo lávdegotti nammadeapmi ja váldi.

Boazodoalloláhkalávdegoddi nammaduvvui skábmamánu 5. beaivvi 1998, 11 lahtuin. Okta lahttu manai eret lávdegottis njuk℅amánus 2000 ja bargu loahpahuvvui báhcán 10 lahtuin.

Lávdegottis lea leama[s] ℅uovvova[s] váldi:

Lávdegoddi galgá guorahallat geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoallolága ulbmiliin rievdadit mearrádusaid mat gusket:

1. Boazodoalu stivremii ja háldda[s]eapmái

2. Boazodoalu siskkáldas dilála[s]vuo[d]aide, dán vuolde maiddái ovttaskas boazoeaiggádiid riektedilála[s]vuo[d]a.

Eaktuduvvo ahte boazodoalu vuoigatvuo[d]aid vuo[d][d]oga¿aldagat gie[d]ahallojit Sámevuoigatvuo[d]a lávdegotti viidáset barggu olis, g℅. dán birra St.prp. nr. 49 (1997–98) ℅uoggá 8.3.

1.2 Dálá dilála[s]vuo[d]at ja gustojeaddji njuolggadusat (3. kap. – 8. kap.)

3. kapihtal govvida dálá boazodoalu. Boazodoallu doaimmahuvvo sullii 140 suohkanis ja areálas mii brutto dahká 40 % Norgga eatnamiin. Cuo[n]ománu 1. beaivvi 2000 lei boazolohku sullii 170.000. Ealáhusas leat 561 doalu (driftsenhet) ja daidda gullet oktiibuot buori 2800 olbmo. Sullii 70 % boazodoalus lea Finnmárkkus.

Sámi boazodoallu lea juhkkojuvvon guhttan boazoguohtunguovlun, mat fas leat juhkkon 78 orohahkan. Boazodoalu doallovuohki ja ie[s]gu[d]et áigodatguohtumiid dárbu govviduvvo dán kapihttalis. Boazodoalus leat nanu árbevierut ja ℅ilgejuvvo lagabut sosiála ja ovttasbargo-oktavuo[d]a – siidda birra, mii lea boazodoalloservodaga guovddá¿is. Gilvaleaddji ealáhusdoaimmaid deaddu boazodoalu vuostá guoskkahuvvo maiddái.

4. kapihttalis muitaluvvo boazodoalu ja almmola[s] eiseválddiid oktavuo[d]a birra. Eiseválddiin lea leama[s] rievddadeaddji oaidnu sámi dilála[s]vuo[d]aid hárrái, muhto ma[n][n]el Álttá-á[s][s]i lea leama[s] stuorát bero[s]tupmi sámi- ja boazodoalloá[s][s]iide. Dat lea vuhtton maiddái lágain. Riikkaidgaskasa[s] soahpamu[s]at ja [s]iehtadusat leat o¿¿on eanet fuomá[s]umi ja leat dál dea[t]ala[s] vuo[d][d]un eiseválddiid politihkas sámiid guovdu.

Juohke jagi [s]iehtadallet stáhta ja Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi (NBR) boazodoal-lo[s]iehtadusa, mas leat ie[s]gu[d]etlágán doarjjaortnegat boazodoalloealáhussii.

5. kapihttalis muitaluvvo dálá boazodoalloháldda[s]eami birra mii doaimmahuvvo Rá[d][d]ehusa, Eanandoallodepartemeantta, Boazodoallostivrra, guovllustivrraid ja orohatstivrraid, ja Boazodoallohálddahusa olis. Dáid ásahusaid bargu ja sajádat ℅ilgejuvvo vu[d]ola℅℅at.

6. kapihttalis ℅ilgejuvvojit dálá njuolggadusat vuoigatvuo[d]a birra eaiggádu[s][s]at bohccuid ja doaimmahit boazodoalu. Sámi boazoguohtunguovlluin lea boazodoallovuoigatvuohta du[s][s]e sámi sogat olbmuin geat ásset Norggas. Olggobealde sámi boazoguohtunguovlluid lea prinsihpas buohkain vuoigatvuohta geain leat doarvái viiddis ja heivvola[s] eatnamat dakkár doibmii, muhto sii dárbba[s]it doaibmalobi (konse[s]uvnna).

Maiddái doallo-ortnet (driftsenhet) ℅ilgejuvvo ja makkár sisdoallu das lea rievttála[s] ja ekonomala[s] oktavuo[d]ain.

7. kapihttalis lea sámi boazodoalu riektevuo[d]u ja geavahanvuoigatvuo[d]aid birra. Lágat guorahallojuvvojit, ja daid ovdabarggut, riektegeavaheapmi ja teoriija. Dál ii [s]at eahpiduvvo ahte boazosámiid geavahanvuoigatvuo[d]ain lea ie[s]heanala[s] riektevuo[d][d]u bero[s]keahttá lágas, ja ahte dáin vuoigatvuo[d]ain lea bággolotnunsuodjalus.

8. kapihttalis lea eará riikkaid boazodoalu birra, vuostta¿ettiin Suoma ja Ruo[t]a.

1.3 Lávdegotti árvvo[s]tallamat ja evttohusat (9. ja 11. kap.)

1.3.1 Oppala[s] árvvo[s]tallamat

Dálá láhkamearrádusain boazodoalu siskkáldas á[s][s]iid birra lea vuostta¿ettiin almmola[s]rievttála[s] sisdoallu. Olu á[s][s]it leat eiseválddiide mearridit. Geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoallolága (dás duohko maiddái goh℅oduvvon 1978-láhkan) njuolggadusat leat hábmejuvvon nu ahte juohke á[s][s]i mearrideamis lea stuora árvvo[s]tallanmunni. Láhka lea huksejuvvon dan oidnui ahte mearridan-orgánat, le¿¿et dál orohatstivrrat, guovllustivrrat, Boazodoallostivra dahje departemeanta, sáhttet hui friddja mearridit. Leat unnán njuolggadusat hálddahusa árvvo[s]tallamii, earret oppala[s] hálddahusla[s] prinsihpaid kontradiktorala[s] gie[d]ahallama ja bealákeahtesvuo[d]a birra, ja dan birra ahte mearrádus galgá leat á[s][s]ála[s], ii ge mielddisbuktit á[s][s]ehis vealaheami.

Leat unnán njuolggadusat lágas alddis mat njuolga regulerejit vuoigatvuo[d]aid ja geatnegasvuo[d]aid boazodolliid gaskasa[s] oktavuo[d]ain. Láhka sáhttá addit dan ipmárdusa ahte easkka eiseválddiid mearrádusaid bokte dihto á[s][s]iin leat boazoeaiggádat geatnegasat ℅uovvut lágaid ja njuolggadusaid. Dalle [s]addet almmola[s] stivrenásahusat mearridit prinsihpaid ja njuolggadusaid boazodolliid gaskasa[s] á[s][s]iin. Dat dahká boazodolliide váttisin diehtit mii ain áigges áigái gusto, maiddái dan dihte go leat unnán johto℅állosat ja njuolggadusat ráhkaduvvon lága olis.

Lávdegotti oaidnu lea ahte dálá láhká ii doarvái bures ℅ájet daid vuoigatvuo[d]aid mat boazodolliin leat gaskaneaset. Dat ipmárdus ahte buot boazodolliin lea ovtta meari vuoigatvuohta geavahit guohtuneatnamiid, ja ahte lea háldda[s]an-orgánaid friddja árvvo[s]teami duohken juohkit ja ráddjet nu ahte doaimmahuvvo bures ordnejuvvon boazodoallu, ii heive dainna oainnuin mii boazodolliin alddiineaset lea siskkáldas dilála[s]vuo[d]aid birra. Dan dihte ferte njuolggadusaid ráhkadit ealáhusa árbevieruid ja sosiála vuogádagaid vuo[d]ul, ja daidda ℅atnat vuoigatvuo[d]aid ja geatnegasvuo[d]aid. Dat ii mávsse dan ahte eiseválddit eai [s]at dárbba[s] reguleret ja bearráigeah℅℅at ahte 1978-lága ulbmilparagráfa ulbmilat vuhtii váldojuvvojit, muhto baicca ahte lávdegotti árvalusa vuo[d]ul [s]addá eiseválddiid doaibma earalágán go dálá dilis.

Láhkalávdegoddi atná dea[t]ala¿¿an oa¿¿ut áigái njuolggadusaid boazodoalu ie¿as árbevieruid ja kultuvrra vuo[d]ul, mat dasa lassin fuolahit ovttaskas boazodolliid riektesihkarvuo[d]a.

1978-lágas leat doallu (driftsenhet) ja orohat boazodoalu vuo[d][d]o-ovttadahkan, muhto dat ii heive boazodoalu árbevirola[s] ekonomala[s] ja sosiála vugiide. Hui hárve bargá boazodoalli akto. Son bargá ovttas earáiguin, ja sii gullet ovtta siidii. Lávdegoddi atná hui dea[t]ala¿¿an bidjat siidda guovddá¿ii o[d][d]a lágas.

Vai boazoeaiggádiidda [s]addet ovdalgihtii ℅ielgaset dilála[s]vuo[d]at ja stuorát riektesihkarvuohta, de ferte lágas ℅ielgaseappot daddjot makkár vuoigatvuo[d]at ja geatnegasvuo[d]at juohkeha℅℅as leat.

Lávdegoddi lea mielas doalahit orohat-ortnega, muhto nu ahte orohatstivrras eai [s]at galgga leat almmola[s]rievttála[s] doaimmat. Seammaládje háliida lávdegoddi doalahit ortnega mas lea okta ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji. Lávdegoddái lea leama[s] stuora hástalussan gávnnahit njuolggadusaid mat ásahit oktavuo[d]a ovddasvástideaddji doalu, siidda ja orohaga gaskka. Jus ii boa[d]e áigái oktavuohta dáid gaskka, de [s]addet resursaháldda[s]anváttisvuo[d]at ain bistit.

Láhkalávdegoddi lea atnán dárbba[s]la¿¿an o[d]asmahttit 1978-lága hámi. Lea dárbba[s]la[s] juohkit soames paragráfaid vai njuolggadusat [s]addet ℅ielgaseappot. Dasto lea sávahahtti sirddá[s]it soames mearrádusaid. Danne lea lávdegoddi gávnnahan ahte o[d]asmahttima boa[d]us berre leat o[d][d]a boazodoalloláhkaevttohus. Departemeanta diehtá lávdegotti oainnuid dán dáfus, ii ge leat vuosttaldan dakkár jurdaga.

Ferte deattuhuvvot ahte lávdegoddi lea árvvo[s]tallan du[s][s]e daid njuolggadusaid maid lávdegotti váldi sisttisdoallá. Mearrádusat mat gusket boazodoalu ja olggobeale máilmmi gaskavuo[d]aide, namalassii 1978-lága 3. ja 6. kapihttalat ja 28., 29. ja 30. paragráfat ℅uvvot o[d][d]a láhkaevttohussii seamma sisdoaluin, muhto eará paragráfanummariiguin.

Lea maiddái olggobealde lávdegotti válddi evttohit njuolggadusaid doarjagiidda Boazodoal-lo[s]iehtadusa olis. Almmátge oaivvilda lávdegoddi ahte doarjjaortnega berre dárkileappot guorahallat dainna ulbmiliin ahte ásahit boazoeaiggádiidda stuorát riektesihkarvuo[d]a.

Lávdegoddi deattuha ahte o[d][d]a láhkamearrádusat ie[s]alddiset eai ásat stuorát riektesihkarvuo[d]a ja buoret háldda[s]eami. Dasa lassin dárbba[s]it guoskeva[s] eiseválddit eambbo máhttu sámi boazodoalu birra. Dat ii guoskka du[s][s]e boazodoallohálddahusa virgeolbmuide, muhto maiddái eará almmola[s] ásahusaid virgeolbmuide geat gie[d]ahallet boazodollui guoskeva[s] á[s][s]iid, ja nu maiddái justis-suorgái, nugo politiijai ja duopmostuoluide. Virgeolbmot geain ii leat dát máhttu, berrejit oa¿¿ut dárbba[s]la[s] oahpu.

1.3.2 Siida

—uoggás 9.2 1 ℅ilgejuvvo dárkileappot mii lea siida ja dan sajádat láhkaevttohusas. Goh℅odit juoidá siidan eaktuda boazosámi ipmárdusa mielde ℅uovvova℅℅a:

1. boazoealu

2. ahte eallu dollojuvvo ℅oahkis ja guo[d]ohuvvo/bearráigeh℅℅ojuvvo

3. dábála℅℅at ovtta dahje eanet boazodoallobearra[s]iid geain leat bohccot ovttas

Siida ii leat du[s][s]e bargo-oktavuohta, muhto maiddái boazoguohtuneatnamiid árbevirola[s] geavaheami vuo[d][d]un.

Lávdegotti hástalussan lea leama[s] ráhkadit njuolggadusaid mat heivejit ie[s]gu[d]etlágán siidaortnegiidda mat leat sámi boazodoalus. Dan dihte eai berre njuolggadusat leat beare ℅avga, muhto eai nu loa¿¿a ge ahte dain duohtaságas ii leat rievttála[s] mearkka[s]upmi. Lávdegoddi lea evttohan njuolggadusaid mat vuhtii váldet sihke geassesiidda ja dálvesiidda. Siidda rievttála[s] dárkkuhus boahtá ovdan má[n]gga dáfus:

1. Orohatstivren . Evttohuvvon njuolggadusain orohatstivrra birra lea eaktuduvvon ahte buot geassesiiddain (geasseorohagain) galgá leat ie¿as stivramiellahttu, g℅. ℅uoggá 1.3.6 dás ma[n][n]elis. Jus orohagas leat eanet go ℅ie¿a geassesiidda, de evttoha lávdegotti eanetlohku, buohket earret okta, ahte stivradoaibma manná vuoruid mielde. Liv℅℅ii sávahahtti ahte maiddái buot dálvesiiddat o℅℅o[s]e stivralahtu, muhto de [s]atta[s]e olu orohatstivrrat beare stuorrát. Dan sadjái evttoha eanetlohku ahte geassesiidda stivradoaibma manná vuoruid mielde geassesiidda ie[s]gu[d]et joavkkuid gaskka. Muhtun sajiin leat dát ie[s]gu[d]et joavkkut dálvesiiddat. Eará sájiin lea earaládje, muhto dat ii mávsse ahte eai sáhte leat ie[s]gu[d]et joavkkut doppe nai. Boazodoallit mearridit ie¿a movt sii háliidit leat joavkun.

2. Guohtungeavahan - njuolggadusat . Orohatstivrra dea[t]aleamos doaimmaid gaskkas lea ráhkadit guohtungeavaheapmái njuolggadusaid, g℅. ℅uoggá 1.3.7 dás ma[n][n]elis. Dát guohtungeavahan-njuolggadusat galget ráhkaduvvot ie[s]gu[d]et siiddaid árbevirola[s] guohtungeavaheami vuo[d]ul, sihke geasse- ja dálvesiiddaid dáfus. Ma[n]emus logijagiid lea siiddaid árbevirola[s] geavaheapmi ie[s]gu[d]et sivaid gea¿il leama[s] garra deattu vuolde. Lávdegotti oainnu mielde lea dea[t]ala[s] fas oa¿¿ut áigái árbevirola[s] geavaheami, ja ráhkadit njuolggadusaid mat suodjalit dan.

3. Boazolohku . Lea siida, ii ge orohat man vuo[d]ul boazolohku galgá mearriduvvot, g℅. ℅uoggá 1.3.8 dás ma[n][n]elis.

4. Siidaoassi . Nugoh℅oduvvon siidaosiid ásaheami bokte mearridit siidda boazodoallit ie¿a man galle ovddasvástideaddji doalu siiddas galget leat, geah℅a ℅uoggá 1.3.3 dás ma[n][n]elis.

Lávdegoddi evttoha maiddái njuolggadusaid siidda siskkáldas dilálá[s]vuo[d]aide, dás maiddái njuolggadusaid siidastivrra, siidakássa ja siidafoandda birra ja bargogeatnegasvuo[d]aid ja investeremiid birra, geah℅a láhkaevttohusa § 8–10 rájes § 8–16 rádjái.

1.3.3 Siidaoassi

Lávdegoddi evttoha ahte dálá doallo-ortnet (driftsenhet) heaittihuvvo ja dan sadjái boahtá siidaoassi, geah℅a dárkileappot ℅uoggá 9.3 2 ja láhkaevttohusa § 4–2 § 4–4 rádjái.

Lávdegotti oainnu mielde leat dálá doallo-ortnegis má[n]ga heajos beali. Earret eará ii váldde doallo-ortnet vuhtii dan ahte siida lea bargo-oktavuohta. Seammás lea dárbu dárkileappot ℅ielggadit gii lea doalu ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji – sihke siskkáldasat ja mu[d]ui servodaga ektui. Sáhtá[s]ii gal maiddái dahkat siidda ovddasvástideaddji ásahussan, muhto siiddas sáhttet olbmot lotnahuvvat ja erenoamá¿it rievddada dálvesiiddastallan.

Lávdegoddi dáhttu doalahit dan ortnega ahte sis geain lea gulleva[s]vuohta boazosámi álbmogii, galgá leat viiddis vejola[s]vuohta eaiggádu[s][s]at bohccuid, nu ahte sii sáhttet dainna lágiin doalahit gulleva[s]vuo[d]a boazodollui. Seammás ferte leat áibbas ℅ielggas gii lea doalu ovddasvástideaddji ja jo[d]iheaddji. Vuostta¿ettiin ferte lágas ℅ielgasit daddjot geas lea ovddasvástádus fuolahit ahte lága mearrádusat boazologu ja guohtunáiggiid birra ℅uvvojuvvojit. Dan dihte eat beasa das ahte ovddasvástádus ferte biddjot ovttaskas olbmuide.

Lávdegoddi oaidná maid dárbba[s]la¿¿an gár¿¿idit álggahemiid boazodollui, muhto oaivvilda ahte boazodoallit ie¿a fertejit eanet stivret geat galget beassat álgit. Siida ferte ie[s] mearridit gii galgá oa¿¿ut ovddasvástádusa doaimmahit boazodoalu doppe. Dálá ortnega mielde gáibiduvvo ahte doallu (driftsenhet) vuos oa¿¿u doaibmalobi eiseválddiin. Go lávdegoddi evttoha ahte ealáhus ie[s] – namalassii siida – eanet galgá mearridit o[d][d]aálggahemiid, de leat válljen garvit sáni driftsenhet, masa juo boazodoallu mu[d]ui ii leat nu mielas. Dan sadjái leat mii ásahan o[d][d]a sániid: siidaoassi ja siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji – ℅ájehan dihte ahte doallu man birra dás lea sáhka ii sáhte geh℅℅ot sierra, muhto ahte dat gullá stuorát oktavuhtii, namalassii siidii.

Lávdegoddi evttoha ahte dálá doaluid (driftsenhetaid) jo[d]iheaddjit [s]addet siidaosiid jo[d]iheaddjit, g℅. evttohusa § 4–3, 1. ℅uoggá. O[d][d]a siidaosiid ásaheapmi gáibida ovttamielala[s]vuo[d]a siiddas, g℅. § 4–3, 2. ℅uoggá. Lassi eaktun lea ahte o[d][d]a siidaosiid ásaheapmi ii dagat ahte siidda mearriduvvon boazolohku lassána.

Jus dál leat omd. guokte doalu muhtun siiddas, de daid eaiggádat [s]addaba evttohusa mielde goabbat siidaoasi jo[d]iheaddjin ja sáhttiba ásahit siidii eanet siidaosiid jus leaba ovttaoaivilis.

Go dás namuhuvvo siida, de oaivvilduvvo geassesiida, namalassii sii geain lea oktasa[s] geasseorohat. Dat geat leat geasset ovttas, sáhttet mu[d]ui jagis leat unnit joavkun, mii dalle lea bargo-oktavuohtan. Dákkár unnit siiddat berrejit sáhttit ásahit o[d][d]a siidaosiid, vaikko eai buohkat geasseorohagas leat ge mielas dasa. Dalle lea nu ahte ovdal go sii besset ásahit o[d][d]a siidaosiid, de ferte sidjiide mearriduvvot sierra boazolohku, ja sii galget doalahit boazologu dan mielde, g℅. evttohusa § 4–3, 2. ℅uoggá mearkka[s]umiid.

Siidaoasi ovddasvástideaddji jo[d]iheaddji galgá sáhttit sirdit jo[d]ihanovddasvástádusa soapmásii gii sáhttá doaimmahit boazodoalu su ma[n][n]el, g℅. evttohusa § 4–7. Geasa son sáhttá sirdit jo[d]ihanovddasvástadusa lea seamma go 1978-lága 4. § mielde, muhto lávdegoddi lea geah℅℅alan njulget dálá njuolggadusain unohis beliid. —ujuhit evttohuvvon § 4–7 ja § 4–9 ja daid mearkka[s]umiide.

Okta lávdegotti lahtuin ii ollásit doarjjo evttohuvvon njuolggadusaid siidaoasi birra.

1.3.4 Bálddalas álggahanoassi

Dála njuolggadusaid dáfus doalu (driftsenhet) birra lea leama[s] váttisvuohtan áigái oa¿¿ut njuov¿ilis buolvamolsunortnegiid. Njulgen dihte dán de evttoha lávdegoddi ahte ásahuvvo ortnet man sáhttá goh℅odit bálddalas álggahanoassin, g℅. ℅uoggá 9.3.3 3 .

Lávdegoddi evttoha ahte siidaoasi jo[d]iheaddji galgá sáhttit ásahit bálddalas álggahanoasi, man nuorat buolvva olmmo[s] nammaduvvo jo[d]ihit. Diekkár bálddalas álggahanoasi ii sáhte ásahit ovdal go siidaoasi jo[d]iheaddji deavdá 50 jagi, geah℅a evttohusa § 4–4.

Addimiin bálddalas álggahanoasi nuorat buolvva olbmui sihkkarastojuvvojit sutnje oadjebas bargodilála[s]vuo[d]at dassá go dábála[s] siidaoasi jo[d]iheaddji heaitá. Bálddalas álggahanoasi ortnet galgá sihkkarastit njuov¿ilis buolvamolsuma. Diekkár vejola[s]vuo[d]a haga [s]atta[s]ii garra deaddu ásahit o[d][d]a siidaosiid. Namahus bálddalas álggahanoassi lea válljejuvvon ℅ájehan dihte ahte dat gullá dábála[s] siidaoassái ja ahte dat galgá sihkkarastit nuorat buolvva vuoigatvuo[d]aid. Bálddalas álggahanoasi jo[d]iheaddjis leat doaimma dáfus seamma vuoigatvuo[d]at, ovddasvástádus ja geatnegasvuo[d]at go siidaoasi jo[d]iheaddjis.

Lávdegotti eanetlohku, buohkat earret okta, evttohit ahte sáhttá ásahuvvot du[s][s]e okta bálddalas álggahanoassi gu[d]e nai siidaoassái. Dat mearkka[s]a ahte jus bearra[s]is leat eanet mánát boazodoalus, de fertejit váhnemat válljet guhte sis oa¿¿u bálddalas álggahanoasi. Vaikko du[s][s]e okta mánná sáhttá oa¿¿ut bálddalas álggahanoasi, de ii dárbba[s] dat mearkka[s]it ahte dat earát masset vejola[s]vuo[d]a oa¿¿ut siidaoasi. Jus siidda siidaosiid jo[d]iheaddjit leat ovttaoaivilis, de sáhttet sii ásahit o[d][d]a siidaosiid eará mánáide.

Stuora siiddain gos leat olu siidaoasit sáhttá gal leat váttis olahit ovttamielala[s]vuo[d]a o[d][d]a siidaosiid ásaheapmái jus dat mielddisbuktá ovdamuniid ovtta bearra[s]ii earáid ovdalii. Unna siidda¿iin, gos soitet leat du[s][s]e guokte siidaoasi, sáhttiba dat ásahit bálddalas álggahanoasi goabbá nai ja dasa lassin soahpat ásahit vel o[d][d]a siidaosiid.

1.3.5 Mearka

—uoggás 9.4 4 evttoha lávdegoddi joatkit dálá njuolggadusaid mearkka birra, muhto nu ahte njuolggadusat biddjojit njuolga láhkii, eai ge láhkaásahusaide nugo dál. Dát evttohuvvo earret eará deattuhit daid nanu árbevieruid mat gullet boazomerkii. Lávdegoddi evttoha rievdadit merkema dála áigemeriid. 1978-lága mearrádusain daddjo ahte miessi galgá merkejuvvot ovdal golggotmánu 31. beaivvi, muhto ahte lea vejola[s] má[n]idit miessemánu 31. beaivái. Dát vuostta[s] áigemearri lea dagahan ahte muhtumat navdet gea¿otbealji leat almmola[s] opmodahkan ma[n][n]el golggotmánu 31. beaivvi. Lávdegoddi evttoha du[s][s]e ovtta áigemeari merkemii, namalassii miessemánu 31. beaivvi jagi ma[n][n]el go lea riegádan. Geah℅a eanet lávdegotti evttohan merkennjuolggadusaid birra láhkaevttohusa 7. kapihttalis.

1.3.6 Orohat ja orohatstivren

—uoggás 9.5 5 guorahallojuvvo orohaga ja orohatstivreme ortnet. Lávdegoddi evttoha doalahit orohatortnega ja evttoha njuolggadusaid orohatjuohkimii, geah℅a evttohusa § 8–1.

Orohatstivrii gullet dál sihke priváhtarievttála[s] ja almmola[s]rievttála[s] doaimmat, ja dat dahká váttisvuo[d]aid. Bealála[s]vuo[d]avárra lea stuoris, ja dan lea Siviilaáittardeaddji mearkka[s]an.

Orohatstivrra válddi eahpe℅ielga njuolggadusat addet orohaga eanetlohkui vejola[s]vuo[d]a boastut geavahit ie¿aset válddi ovddidit ie¿aset bero[s]tumiid ovdalii orohaga oktasa[s] bero[s]tumiid, njuolggo vahágin unnitlohkui.

Berre ain leat orohatstivra man orohaga boazodoallit válljejit, muhto stivra berre leat priváhtarievttála[s] orgána. Dán stivrra sáhttá buohtastahttit gilialmennega stivrrain. Priváhtarievttála[s] orgánan oa¿¿u orohatstivra válddi mearridit ie[s]gu[d]et siskkáldas á[s][s]iid, á[s][s]iid mat gusket resursaháldda[s]eapmái ja guohtumiid suodjaleapmái. Á[s][s]it mat gusket ovttaskas olbmuid boazodollui leat olggobealde orohatstivrra válddi. Seammaládje go eará priváhtarievttála[s] orgánaiguin nai, de ferte orohatstivra maid leat vissis almmola[s] bearráigeah℅u vuolde.

Go orohatstivrra lahtut ie¿a nai leat boazodoallit, ja alddiineaset lea gulleva[s]vuohta olu daid á[s][s]iide maid gie[d]ahallet, de lea dea[t]ala[s] sihkkarastit ahte eanetlohku ii geavat ie¿as válddi govttohemet duolbmat unnitlogu bero[s]tumiid. Lea nappo dea[t]ala[s] ásahit ℅ielga njuolggadusaid dasa maid stivra sáhttá mearridit, ja nu eastadit soaittáhagaid.

Dea[t]ala[s] vuohki sihkkarastit ahte unnitlogu bero[s]tumit vuhtii váldojuvvojit lea ásahit njuolggadusaid mat dáhkidit ie[s]gu[d]et siiddaide stivrasaji. Lassin dása evttoha lávdegoddi boazoeaiggádiidda geat atnet ie¿aset govttohemet gie[d]ahallon, vejola[s]vuo[d]a ovddidit orohatstivrra gie[d]ahallama bealákeahtes orgána árvvo[s]tallamii.

Orohagat leat ie[s]gu[d]et sturrodagas, stuora orohagaid rájes gos ie[s]gu[d]et joavkkut doibmet áibbas sierralaga, unna orohaga¿iid rádjai mat leat birra jagi dahje osiid jagis ovttas. Evttohuvvon njuolggadusat leat nu ahte heivejit buot sturrosa[s] orohagaide.

Láhkaevttohusa mielde galget orohatstivrras orohaga ie[s]gu[d]et joavkkut ovddastuvvot. Stivra nappo ii válljejuvvo jahke℅oahkkimis, gos buohkain leat ovttadássása[s] jienat. Dakkár ortnet sáhtá[s]ii dagahit ahte seammahagain álo liv℅℅ii eanetlohku orohatstivrras. Orohatstivra galgá háldda[s]it orohaga oktasa[s] resurssaid, nugo guohtumiid, ja dalle ferte dáhkiduvvot ahte orohaga buot guohtunguovllut leat áiggi vuollái ovddastuvvon stivrras. Dan dihte válljejit dat siidaoasit stivralahtuid ovttas geat leat ovttas geasseorohagas.

Geassesiiddas sáhttet leat má[n]ga joavkku, dálvesiiddat dahje bearra[s]at. Dát váldojuvvo vuhtii mearrádusain ie[s]gu[d]et geassesiiddaid orohatstivraevttohasa válljema birra. Maiddái geassesiidda stivraovddasteaddji válljemis galgá fuolahit ahte okta joavku ii álo oa℅℅o stivraámmáha, geah℅a evttohusa § 8–2 nuppi ja goalmmát la[d][d]asiid.

Lávdegoddi lea juohkásan orohatstivrra válljema njuolggadusaid dáfus. Eanetlohku evttoha ahte orohatstivra válljejuvvo geassesiiddaid vuo[d]ul, g℅. ℅uoggá 9.5.2.1 6 . Unnitlohku evttoha válgabiiriid daid orohagaide main leat eanet go ℅ie¿a geassesiidda, geah℅a ℅uoggá 9.5.2.2 7 .

Lávdegoddi evttoha maiddái dárkilet njuolggadusaid orohaga jahke℅oahkkima birra ja geas lea jienastanvuoigatvuohta, geah℅a evttohusa § 8–8 ja § 8–9. Evttohuvvojit njuolggadusat orohatkássa ja orohaga boazodoallofoandda birra ja dáid ru[d]aid dárkkisteami (revi[s]uvnna) birra, geah℅a § 8–5, § 8–6 ja § 8–7.

1.3.7 Geavahan-njuolggadusat

—uoggás 9.6 8 ℅ilge lávdegoddi geavahan-njuolggadusaid dárbbu duogá¿a. Orohatstivrra dea[t]aleamos doaimmaid gaskkas lea ráhkadit geavahan-njuolggadusaid. Dán birra leat njuolggadusat láhkaevttohusa 9. kapihttalis. Erenoamá[s] dea[t]ala℅℅at leat njuolggadusat guohtungeavaheami ja boazologu birra. Láhkaevttohusas leat maid sierra mearrádusat maid ferte muittus atnit diekkár njuolggadusaid ráhkadettiin, geah℅a evttohusa § 9–3 ja § 9–4.

Orohat galgá geavahan-njuolggadusain maiddái mearridit orohaga oktasa[s] rusttegiid geavaheami, nugo gárddiid ja eará oktasa[s] rusttegiid. Galget ráhkaduvvot njuolggadusat mohtorfievrruid geavaheami birra guohtuneatnamiid vuhtii váldima várás. Orohaga eará oktasa[s] resurssat sáhttet leat boazodoallofoanda ja eará ru[d]at.

Orohagas sáhttá má[n]gga dáfus leat dárbba[s]la[s] ráhkadit njuolggadusaid ie[s]gu[d]et jagiáigeguohtumiid geavaheapmái. Man dárkilat dat galget leat, lea ie[s]gu[d]et guovlluid dilála[s]vuo[d]aid duohken. Ma[d]i stuorát soahpameahttunvuo[d]at siiddaid gaskka leat guohtumiid gea¿il, da[d]i dárkileappot fertejit njuolggadusat leat. Unnimus mearis galget njuolggadusat ℅ielggadit dáid beliid:

1. Ie[s]gu[d]et jagiáigeguohtumiid guohtunáiggiid, jus eai lea℅℅a birrajagi guohtumat

2. Juohke dálvesiidda guovddá[s] siidasaji

3. Njuolggadusaid johtima birra earáid geasseorohagaid ℅a[d]a

4. Njuolggadusaid johtima birra eará dálvesiiddaid guovddá[s] siidasajiid ℅a[d]a

5. Govvidit geasseorohaga

6. Govvidit johtimiid ie[s]gu[d]et jagiáigeguohtumiid gaskka

7. Njuolggadusaid johtimiid birra

Njuolggadusat guohtungeavaheami birra galget ráhkaduvvot eatnamiid árbevirola[s] geavaheami vuo[d]ul ja ovddidit ávkkála[s] geavahanortnegiid. Eanetlohku, buohkat earret okta lahttu, dáhttot maiddái mearrádusa dan birra ahte guohtungeavaheami njuolggadusat eai galgga [s]addat vuostálaga ovttaskas siidda vuoigatvuo[d]aiguin maid siida lea ásahan erenoamá[s] riektevuo[d]u olis, geah℅a evttohusa § 9–3 nuppi la[d][d]asa.

Lávdegoddi lea maiddái geah℅℅alan láhkii evttohit njuolggadusaid buori boazodoallovieru birra. Dat leat njuolggadusat guo[d]oheami birra, § 6–2, geah℅adeami birra, § 6–3, eará siiddaid bohccuid áimmahu[s][s]ama birra, § 6–4, rátkka[s]eami birra, § 6–5, ja njuolggadusat gárddástallamiid die[d]iheami birra, § 6–6.

1.3.8 Boazolohku

—uoggás 9.7 9 guorahallojit dála njuolggadusat boazologu birra. Váttisvuohtan dálá njuolggadusaiguin lea ahte boazologu njuolggadusat leat ℅adnon orohahkii ja dollui (driftsenhet). Boazologu mearrideapmi mii ii váldde vuhtii siidda, sáhttá unohasat ℅uohcat.

Lávdegoddi oaivvilda ahte boazologu mearrideamis ferte vuhtii váldit siiddaid ja daid guohtuneatnamiid mat siiddain leat.

Lávdegotti evttohusa mielde galgá bajimus boazolohku mearriduvvot geassesiidii, geah℅a evttohusa § 9–4.

Orohagain gos dálveguohtumat bidjet rájiid, sáhttá boazolohku mearriduvvon geasseguohtumiid ektui [s]addat beare allat. Orohaga boazologu ii sáhte nappo du[s][s]e geasseguohtumiid vuo[d]ul mearrridit. Ferte buot jagiáigeguhtumiid geah℅℅at ovttas, ja gár¿¿imus guohtumat [s]addet mearridit man allat boazolohku sáhttá leat.

Boazologu mearridettiin ferte maiddái muittus atnit guohtunáiggiid, g℅. § 9–5. Jus dálveguohtumat leat gár¿¿imusat, de leat maiddái guohtunáiggit dea[t]ala℅℅at.

1.3.9 Boazodoalu háldda[s]eapmi

—uokkis 9.8 10 lea boazodoalu háldda[s]eami birra. Lávdegoddi ℅ujuha boazodoalloháldda[s]eami guorahallamii man Norsk institutt for by- og regionforskning, NIBR lea ℅a[d]ahan, ja mii lea almmuhuvvon NIBR-Pro[s]eaktaraportan 2000: 16, Reindriftsforvaltningen – en evaluering av organisasjon og virksomhet (Boazodoalloháldda[s]eapmi – organisa[s]uvnna ja doaimma evalueren).

Ásahus lea unni dan ektui go dasa gullá sihke ná[s][s]uvnnala[s] ja guovllula[s]/báikkala[s] boazodoalu háldda[s]eapmi, ja unni bargguid viidodaga ja hivvodaga ektui. Dát [s]addá ge erenoamá[s] ℅ielggasin go buohtastahttá hálddahusa Finnmárkku ossodaga eanandoalu vástideaddji háldda[s]anorganisa[s]uvnnain.

NIBR mielde lea boazodoallohálddahusas váileva[s] gelbbola[s]vuohta. Dál leat stuorát gelbbola[s]vuo[d]agáibádusat – boazodoallofágala℅℅at, ekonomala℅℅at ja juridihkala℅℅at – go boazodoallohálddahusa ásahettiin 1970-logu loahpas. Maiddái jo[d]iheapmái leat dál eará gáibádusat go dalle. Lávdegotti oaidnu dálá boazodoallohálddahusa organiserema ja doaimma dáfus lea mihá muddui seamma go NIBR oaidnu lea evaluereme vuo[d]ul.

Váttisvuo[d]at leat vuostta¿ettiin guovtti oasis:

1. Hálddahus ii ℅uovvol lágaid ja njuolggadusaid rihkkuma

2. Hálddahus lea beare sierra eará almmola[s] háldda[s]eami ektui mas lea dahkamu[s] boazodoaluin

1. ℅uoggás namuhuvvon dilála[s]vuo[d]at leat dábála℅℅at dan sivas go láhkamearrádusat leat

eahpe℅ielgasat. Lávdegoddi lea dán geah℅℅alan njulget ie¿as láhkaevttohusa bokte. Láhkamearrádusat ie[s]alddiset eai leat doarvái njulget diekkár diliid. Lassin gáibiduvvo hálddahusas gelbbo-la[s]vuohta gie[d]ahallat váttis juridihkala[s] ga¿aldagaid mat dávjá bohciidit boazodoallolága ℅a[d]aheamis ja ℅uovvoleamis.

Lávdegotti oainnu mielde lea dálá ortnega headjuvuohtan ahte boazodoallohálddahus lea unni ja nu sierra eará háldda[s]eamis. Dálá ekonomala[s] ja olmmo[s]la[s] návccaiguin lea hálddahussii váttis hukset doarvái gelbbola[s]vuo[d]a buot sávahahtti surggiin.

2. ℅uoggás namuhuvvon dilála[s]vuo[d]at gusket erenoamá¿it areálaháldda[s]eapmái. Dea[t]ala[s] mearrádusat areálageavaheami birra dahkkojit doppe gos boazodoalus ii leat ovddasteaddji ja gos boazodoalu bero[s]tumit dávjá vuoittahallet gilvaleaddji eanangeavaheddjiide.

Hálddahusa sierravuo[d]as lea maiddái mearkka[s]upmi eará dea[t]ala[s] boazodoalloá[s][s]iin, nugo ovdamearkka dihte boraspireháldda[s]eamis, birasháldda[s]eamis ja servodatplánemis.

Norggas doaimmahuvvo boazodoallu mehciin gos maiddái leat bivdu ja eará meahcce-ealáhusat, turisma ja bartahuksen. Dáin guovlluin soitet eiseválddit maiddái háliidit doarjut stuorát ealáhusovddidemiid, nugo minerálaindustriija, el-fápmohuksemiid jna. Boazodoalus leat olu sajiin guohtuneatnamat giliid lahka gos huksenáigumu[s]at leat boazodollui áittan.

Johtti ealáhussan rasttida sámi boazodoallu suohkanrájiid ja vásiha beaivvála℅℅at ahte boazodoallu lea unnán adnon árvvus suohkaniin mat eai leat boazodolliid ruovttusuohkanat. Guohtuneatnamiid gáhttema rah℅ámu[s] lea losimus suohkaniin mat eai leat boazodolliid ruovttusuohkanat. Vel ruovttusuohkaniin nai vásihit oallut boazodoallit unnán ipmárdusa boazodoalu dárbbuide.

Hálddahusa sierra sajádat ja váileva[s] oktavuohta eará guovllula[s] ja báikkála[s] háldda[s]eapmái dagaha má[n]gga dáfus váttisin ealáhussii oa¿¿ut oainnuidis ovdan dea[t]ala[s] servodatplánaá[s][s]iin.

Olles lávdegoddi oavvilda ahte lea dárbba[s]la[s] rievdadit háldda[s]anortnega.

Lávdegotti eanetlohku, buohkat earret okta, evttohit háldda[s]anvuogi mas fylkkaboazodoallostivra ja fylkkamánni dan ℅állingoddin atná háldda[s]anovddasvástádusa guovllula[s] dásis. Ná[s][s]uvnnala[s] dásis lea háldda[s]anovddasvástádus Boazodoallostivrras oktan guovddá[s] ℅állingottiin – Stáhta boazodoallohálddahusain.

Unnitlohku ballá ahte boazodoallobero[s]tumit vuoittahallet gilvvus eará bero[s]tumiiguin jus háldda[s]eapmi sirdo guovllu dásis fylkkamánnái, erenoamá¿it areálaá[s][s]iin. Eanetlogus lea nappo eará oaidnu dás ja bidjá eanemus deattu dasa ahte fylkkamánnis lea juo ovddasvástádus á[s][s]iin mat leat mearrideaddji dea[t]ala℅℅at boazodollui. Go fylkkamánnis dál ii leat ovddasvástádus boazodoalu á[s][s]iin, de leat dat lávdegotti oainnu mielde sivvan dasa go fylkkamánni ii ℅ájet doarvái bero[s]tumi boazodoalloga¿aldagain.

Fylkkamánni ii leat politihkala[s] orgána, ii ge galgga politihkala℅℅at vuoruhit ja vihkkedit ie[s]gu[d]et bero[s]tumiid nugo fylkkagielda dahje departemeanta. Fylkkamánni bargu lea fuolahit ahte ná[s][s]uvnnala[s] politihkka ℅a[d]ahuvvo guovlluin. Fylkkamánni lea nappo hárjánan doaibmat ie[s]gu[d]et departemeanttaid ja direktoráhtaid ektui. Eanetlogu oainnu mielde ferte fylkkamánni maiddái doaibmat Sámedikki politihka ektui da[d]i mielde go Sámedikki váldi lassána.

Dálá guovllukantuvrraid sirdin fylkkamánni vuollái mielddisbuktá ahte ásahuvvo sierra boazodoallo-fágaossodat fylkkamánni doaimmahussii, seammaládje go juo leat eanan- ja vuovdedoalus ja birasgáhttemis. Ii leat nappo sáhka bidjat boazodoalloá[s][s]iid juo ásahuvvon ossodagaide fylkkamánni doaimmahusas. Ahte háldda[s]eapmi sirdojuvvo fylkkamánni vuollái, ii dárbba[s] mearkka[s]it ahte buot virgeolbmot sirdojuvvojit dohko gos fylkkamánni lea. Dárbba[s]uvvojit guovllukantuvrrat mat eai leat beare guhkkin eret boazodolliid ássan- ja orrunbáikkiin. Guovllukantuvrrat galget leat service- ja veahkehandoaimmahusat, muhto dain ii galgga leat mearridanváldi.

Nu movt namuhuvvon, de árvala lávdegotti eanetlohku ahte ásahuvvo o[d][d]a stivra fylkkadásis ja ahte dát stivra oa¿¿u sullii seamma doaimma go dálá guovllustivrrain lea. Fylkkaboazodoallostivrras [s]addá eará oktiibidjan go dálá guovllustivrrain, geah℅a ℅uoggá 9.8.7 11 . Fylkkaboazodoallostivrii galget boazoeaiggádat ie¿a válljet áirasiid, ja nu maiddái Sámediggi ja fylkkadiggi. Boazoeaiggádat galget leat eanetlogus stivrras. Fylkkamánni (boazodoallo-ossodaga bokte) doaibmá fylkkaboazodoallostivrra ℅állingoddin ja oa¿¿u maid muhtun á[s][s]iin mearridanválddi.

Evttohuvvo ahte Stáhta boazodoallohálddahus fuolaha ná[s][s]uvnnala[s] dási doaimmaid boazodoal-lostivrra jo[d]iheami olis. Evttohus lea dálá Boazodoallostivrra ja boazodoallohálddahusa Álttás joatkin. Boazodoallostivrii nammadit áirasiid boazodoallit, Sámediggi ja fylkkadiggi. Boazodoallit galget leat eanetlogus.

Boazodoallostivra oktan Stáhta boazodoallohálddahusain lea váidinásahussan fylkkaboazodoallostivrra ja fylkkamánni mearrádusaid dáfus.

Departemeanta galgá ain leat boazodoalloháldda[s]eami bajit ásahus, ja atnit láhkaaddi ovddasvástádusa ja fuolahit láhka- ja njuolggadusbarggu bokte ahte rá[d][d]ehusa politihkala[s] ulbmilat ℅a[d]ahuvvojit. Departemeanttas galgá ain leat váldi stivret Boazodoallostivrra ovttaskas á[s][s]iin, dahje ie[s] dahkat mearrádusaid bajit orgánan háldda[s]anlága olis. Lávdegotti mielas galgá maiddái Sámedikkis leat guovddá[s] sadji ná[s][s]uvnnala[s] boazodoallopolitihkas, ja dan oktavuo[d]as berre Sámediggi searvat láhkaásahusaid ráhkadeapmái boazodoallolága olis.

Unnitlohku, okta lahttu, evttoha doalahit dálá ortnega oktan guovllustivrrain ja boazodoallokantuvrraiguin, ii ge hálit háldda[s]eami sirdot fylkkamánnái. Unnitlogu evttohusa mielde berre Sámediggi oa¿¿ut háldda[s]anovddasvástádusa, ja boazodoallohálddahus Álttás [s]atta[s]ii dalle Sámedikki vuollása[s] fágaossodahkan. Unnitlogu evttohusa mielde ii galgga leat boazodoallostivra ℅adnon guovddá[s] hálddahussii. Dálá boazodoallostivrra doaimmaid galgga[s]e Sámediggi ja fágaossodat váldit badjelasáset.

Lávdegoddi evttoha ásahuvvot sierra boazobearráigeah℅u Stáhta luonddubearráigeah℅u vuollái (℅uokkis 9.8.9 12 ). Boazobearráigeah℅℅u galgá dárkkistit ahte orohaga geavahan-njuolggadusat ℅uvvojuvvojit ja galgá leat oidnosis mehciin ja nu eastadit ja ℅oavdit riidduid.

Lávdegoddi atná dea[t]ala¿¿an ℅oavdit orohagaid, siiddaid ja ovttaskas olbmuid gaskasa[s] riidduid. Lea dea[t]ala[s] ℅oavdit riidduid dainna lágiin ahte bealála℅℅at ma[n][n]el sáhttet ovttasbargat. Dan dihte árvala lávdegoddi ahte ásahuvvo soabahanortnet (℅uokkis 9.8.10 13 ).

1.3.10 Rá[n]gumat

—uokkis 9.9 14 gie[d]ahallá rá[n]gumiid. 1978-lága rá[n]gun-njuolggadusat leat eahpe℅ielgasat. Dat mielddisbuktá ahte boazodoallit eai die[d]e mii lea váikkuhussan jus sii rihkkot lága, njuolggadusaid dahje eiseválddiid mearrádusaid. Eahpe℅ielggasvuohta dagaha maiddái ahte hálddahus lea eahpesihkar dan dáfus movt mearrádusaid galgá ℅uovvolit. Dan dihte berre láhka leat mihá ℅ielgaseabbo dán dáfus.

Eaktun dasa ahte eiseválddit bidjet rá[n]gumiid johtui, lea ahte á[s][s]is lea almmola[s] bero[s]tupmi mii lea dakkár ahte soahpameahttunvuohta ii berre biddjot priváhta gie[d]ahallamii dahje orrut dagakeahttá maidege. Lága mearrádusain leat má[n]ga siskkáldas ortnet- ja ovttasbargonjuolggadusa maid rihkkuma eiseválddit eai rá[n]ggo. Loahpa loahpas lea bealála℅℅aid ie¿aset duohken vuodjit á[s][s]i duopmostuoluide jus lea dárbba[s]la[s].

Nuppe bealis sáhttet bohciidit dilála[s]vuo[d]at main eiseválddiin lea ℅ielga bero[s]tupmi ja geatnegasvuohta fuolahit ahte mearrádusat doahttaluvvojit.

Jus juogá doaimmahuvvo mearrádusaid dahje njuolggadusaid vuostá, de sáhttet eiseválddit goh℅℅ut lobihis doaimma heaittihuvvot. g℅. evttohuvvon § 13–2.

Árvaluvvo ásahuvvot váldi bidjat bággensáhku, mii lea ekonomala[s] vuohki bágget goh℅℅uma olla[s]uhttojuvvot. Nu guhká go goh℅℅un ii ℅uvvojuvvo, de lassána sáhkku. Bággensáhkku sáhttá geavahuvvot buot dilála[s]vuo[d]ain goas goh℅℅un dahje gielddus ii ℅uvvojuvvo, g℅. evttohuvvon § 13–3.

Evttohuvvo divat guohtungeavahan-njuolggadusaid rihkkuma oktavuo[d]as, g℅. § 13–4. Dás lea sáhka hálddashusla[s] mearriduvvon divadis mii gáibiduvvo dalle go soames lea oktasa[s] resurssain geavahan eambbo go mii sutnje gullá. Máksojuvvon divat manná oktasa[s] doaimmaide. 1978-lága §:s 8b lea vástideaddji mearrádus resursadivada birra. Guokte lahtu eai doarjjo diekkár divdada ásaheami.

Evttohuvvo maiddái váldi cealkit sáhku, mii lea goh℅℅un ℅uovvut ovdala℅℅as addon goh℅℅uma, g℅. § 13–5. Dát lea seammaládje go eará lágain. Son geasa sáhkku celkojuvvo, sáhttá ovddidit dan duopmostuoluide dihto áigemearis. Jus dat ii dahkko, de lea sáhkkocealkámu[s]as seamma bággenvuoibmi go loahpala[s] duomus.

Jus eará váikkuhandoaimmat eai adno ávkkála¿¿an, de sáhttet mearriduvvot bággendoaimmat, g℅. § 13–6.

Bággendoaimmat sáhttet leat omd. ie[s]gu[d]etlágán doaimmat ja dárkkisteamit bohccuid dahje ealu dáfus, boazologu unnideapmi dahje lobihis rusttegiid ja visttiid gaikun. Okta lahttu ii doarjjo bákkola[s] boazologu unnideami.

Bággendoaimmaid mearrádusain lea bággenvuo[d][d]u, muhto bággendoaimmaid ℅a[d]aheapmái gáibiduvvo nammarievtti searvan, earret goh℅℅umiid ℅a[d]aheapmái mat gusket dárbba[s]la[s] bargguide bohccuiguin dahje ealuin dahje daid dárkkisteapmái.

Evttohuvvo ahte dat ásahusat main lea váldi mearridit bággendoaimmaid maiddái galget sáhttit gáibidit bággo℅a[d]aheami nammarievtti bokte bággo℅a[d]ahanlága § 13–14 vuo[d]ul.

Ie[s]gu[d]et rá[n]gumat sáhttet geavahuvvot ovttas dahje sierralaga. Rá[n]gumat galget almmotge leat govttola℅℅at rihkkuma ektui. Rá[n]gumat oktiiheivehuvvojit dainna lágiin ahte eai ℅uoza govttohemet, geah℅a evttohuvvon § 13–1 nuppi la[d][d]asa.

1.4 Hálddahusla[s], ekonomala[s] ja birasla[s] váikkuhusat

10. kapihttalis árvvo[s]tallojuvvojit evttohusaid hálddahusla[s], ekonomala[s] ja birasla[s] váikkuhusat. Lea dárbu vissis muddui nannet hálddahusa, erenoamá¿it regiovnnala[s] dásis. Lávdegotti oainnu mielde lea dát dárbba[s]la[s] dasa ahte Norga sáhttá deavdit ie¿as ná[s][s]uvnnalas ja riikkaidgaskasa[s] geatnegasvuo[d]aid sámi álbmoga guovdu. Lávdegoddi jáhkká ahte evttohusat oktiibuot buktet positiiva servodatekonomala[s] váikkuhusaid ja duohtavuo[d]as ℅ielga seastimiid.

Boazodoallu ii birge biologala[s] resurssaid haga, ja daid geavaheapmi ferte leat guoddinanus áiggi vuollái. Lávdegoddi lea evttohan lága mii lea mielde ásaheame vuo[d]u boazodollui mii lea heivehuvvon luondduvu[d][d]osii.