1 Čoahkkáigeassu

1.1 Luonddu massin ja hedjoneapmi mielddisbuktá riskka ekonomalaš doaimmaide ja olbmuid čálgui

Luonddu massin áitá servodaga ja čálggu

Luondduresurssat ja eará luonddu buorit ja bálvalusat, leat ollislaččat vuođđun ekonomalaš doaimmaide, servodateallimii ja olmmošlaš čálgui1. Resursageavaheami lassáneapmi ja eará olmmošlaš doaimmaid viiddideapmi čuohcá lundui lohkameahttumit ja dávjá negatiivvalaččat. Dat dagaha ahte luondu miehtá máilmmi hedjona johtileappot go goassege ovdal olmmošsoga historjjás, vaikko vel viggat suodjalit dan. Luonddumassin, dálkkádatrievdamat ja nuoskkideapmi gievrudit nubbi nuppi ja mielddisbuktá duođalaš váikkuhusaid lundui ja servodahkii. Vaikko eanandoalu, guolásteami, akvakultuvrra ja vuovdedoalu buvttadeapmi ain lassána, de 14 kategoriija 18 kategoriijas globála luonddu buktosiin olbmuide leat manname maŋos2. Eanas leat heiveheaddji ja ii-materiála buktosat mat leat mannan maŋos. Máilmmiservodahkan mii sihke mannat badjel rájiid ja goaridit máilmmi resursaaddi, ealiheaddji ja doabbarabsorberejeaddji kapasitehta, man hálddus mii ieža duođai leat. Luonddumassin čuohcá buohkaide, muhto eanemusat čuohcá gefiide ja hearkkes olbmuide, ja das sáhttet leat duođalaš váikkuhusat dálá nuoraide ja boahttevaš buolvvaide. Luonddumassima ovdáneapmi dagaha servodatriskka, maiddái almmolaš ja priváhta suorggi ekonomalaš mearrádusaide.

Luonddušiehtadus láidesta servodaga ruoná nuppástussii

Olbmot šaddet eanet dihtomielalaččat luonddumassima duođalašvuhtii ja viidodahkii ja mot dat váikkuha servodahkii. Stuorát dihtomielalašvuohta lea mielddisbuktán ahte leat álggahuvvon máŋga dehálaš riikkaidgaskasaš ja nationála áššit main ulbmilin lea bissehit ja jorgalahttit luonddu ja luonddušláddjivuođa massima ja hedjoneami. 2022:s 196 máilmmi riikkain sohpe globála Kunming-Montréal-rámmavuogádaga luonddušláddjivuođa várás biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnnas, mii dás maŋás gohčoduvvo luonddušiehtadussan. Luonddušiehtadus lea vástádus Luonddupanela (IPBES)3 globála váldoraportii ja eará dieđalaš raporttaide, mat earret eará čájehit ahte luonddu sáhttá gáhttet, divodit ja geavahit ceavzilis vugiin seammás go eará globála servodatmihtut ollašuvvet, go dakkaviđe ja ovttasráđiid áŋgiruššá johtuibidjan dihte viiddis servodatrievdamiid. Luonddušiehtadus bidjá geainnu globála ruoná nuppástussii servodatsurggiid rastá 23 mihtu bokte maid sisdoallun lea teknologalaš, ekonomalaš, reguláhtoraš ja sosiála rievdamat, ja mat maiddái mearkkašit rievdadusaid njuolggadusain, norpmain ja stivrenvuogádagain. Norga lei ovddasmannin gudneáŋgiris šiehtadusa oččodeamis. Luonddušiehtadusa čuovvoleapmin ráđđehus lea dieđihan ahte áigu ovddidit stuoradiggedieđáhusa mas lea ođđa nationála doaibmaplána luonddu várás.

Ekonomiija lea guovddážis ruoná nuppástusas, mas leat máŋga eahpesihkarvuođa gáldu

Ekonomiija lea nuppástusa guovddážis, earret eará oassin luonddušiehtadusa mihttomearis unnidit luondduriskka, olahit ceavzilis geavaheami, jávkadit birasvahátlaš doarjagiid ja bidjat johtui politihka, mii vuhtiiváldá ja gáhtte luonddu. Gáibiduvvojit ollu návccat kanaliseret doarvái priváhta ja almmolaš investeremiid luondduvahátlaš doaimmain dakkár ulbmiliidda, mat váikkuhit ruoná nuppástuhttimii. Dán proseassas lea ruhtadanvuogádagas ja dan aktevrrain dehálaš rolla. Lea dehálaš nuppástuhttit energiija- ja biebmovuogádagaid vai unnida servodaga birasváikkuheami. Buresdoaibmi energiija- ja biebmovuogádagat leat dattetge maid dehálaččat vai joksá eará ceavzilvuođamihtuid. Luonddušiehtadusa čuovvoleapmi sáhttá mielddisbuktit rámmaeavttuid, mat rievdadit vejolašvuođa ávkkástallat luondduburiid geavaheapmái, buvttadeapmái ja bálvalusaide boahtteáiggis. Seammás sáhttet ođđa rámmaeavttut našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat buktit ođđa vejolašvuođaid aktevrraide geat doahttalit ja barget luonddumihtuid mielde.

Sihke luonddu massin ja hedjoneapmi ja rámmaeavttuid rievdan sáhttet váikkuhit ekonomalaš doaimma eavttuide. Maid dat sáhttá mielddisbuktit, rievddada iešguđet aktevrraid ja doaimmaidgaskkas, man muddui dat dárbbašit ja váikkuhit luonddu, ja dasa lassin dat lea dat nai boahttevaš ovddidandovdomearkkaid ja mearrádusaid hálddus. Eahpesihkarvuohta čatnasa vejolaš ovdánanbálgáid ektui, makkár čuozahusat sáhttet ilbmat, ja daid viidodat, sihke go guoská luonddumassima fysalaš váikkuhusaide, ja rievdaduvvon rámmaeavttuid ektui bissehit luonddumassima. Ollu lea maiddái dan duohken makkár áigeeinnosteapmi lea árvvoštallamiid vuođđun.

Riskalahkoneapmi lea ávkkálaš eahpesihkarvuođa analyseremii ja gieđahallamii

Eahpesihkarvuođa dihte lea gáibideaddji bures árvvoštallat luonddu vejolaš boahttevaš massinváikkuhusaid, dahje vejolaš boahttevaš rámmaeavttuid rievdadusaid. Dat váikkuhusat sáhttet čuohcat iešguđetge ealáhusaide, surggiide, dahje ekonomalaš sturrodagaide nationála dásis. Almmá sihkkaris ovddalgihtii árvvoštallamiid haga sáhttá riskalahkoneapmi leat ávkkálaš reaidu nannet fuomášumi ja ipmárdusa dasa mot iešguđetge fáktorat sáhttet váikkuhit iešguđetge aktevrraid ja sin doaimmahusa ja mihttoolahusa. Riskaanalysaiguin mat galget gávdnat luonddumassima ja gullevaš rámmaeavttuid rievdadusaid spesifihkka riskafáktoriid, sáhttet aktevrrat buorebut analyseret, árvvoštallat ja gieđahallat luondduriskka. Dakkár riskavuđot geahččanguovlu lea vuolggasadjin dán lávdegoddái, mii lea ožžon bargun geahčadit mot luondduriska váikkuha Norgga ealáhusaide ja surggiide ja maiddái Norgii nationála dásis.

Luondduriska guoská surggiide ja ealáhusaide, muhto maiddái servodahkii ollislaččat

Árvvoštallan dihte luondduriskka Norgga ealáhusaid ja surggiid várás, atná lávdegoddi vuođđun ovdalis namuhuvvon riskadoahpagiid, oktan gullevaš rámmaiguin mat leat riikkaidgaskasaččat ráhkaduvvon. Lávdegoddi lea atnán Norgga aktevrraid vuolggasadjin, muhto lea iežas árvvoštallamiin geahčadan luonddu ja rámmaeavttuid ovdáneami Norggas ja máilmmiviidosaččat. Dat lea dahkkon mandáhta vuođul, ja lea maiddái dehálaš fátmmastit sihke nationála ja globála dilálašvuođaid go guorahallá Norgga aktevrraid oppalaš luondduriskka. Muhtumiidda lea stuorámus luondduriska luonddumanaheapmi dahje rámmaeavttuid rievdan dain riikkain gos importerejit áŋgiruššanfáktoriid, gosa sii eksporterejit, dahje gosa leat ásahuvvon. Maiddái doaimmaide, mat leat eksponerejuvvon globála ruhtadanmárkaniidda, lea riikkaidgaskasaš govva hui dehálaš. Dat guoská ovdamearkka dihte Statens pensjonsfond utland (SPU) (Stáhta olgoriikka penšunfoanda), mii investere duššefal olggobealde Norgga.

Mandáhtta dadjá ahte lávdegoddi galgá árvvoštallat luondduriskka nationála dásis. Lávdegoddi atná dás vuođđun ahte dat sisttisdoallá stáhta ovddasvástádussurggiid ja eksponeremiid viiddis ipmárdusas, oktan ruđalaš stabilitehtain ja váikkuhusaiguin álbmoga čálgui lassin ekonomalaš váldosturrodagaide.

Riskaanalysat sáhttet addit ođđa ipmárdusa doarjjan ovttaskas aktevrra mearridanprosessii ja eiseválddiid ovdagihtii várrogasvuođaprinsihpa čađaheapmái

Mii vásihit kompleaksa proseassaid ja rievdamiid luonddus ja servodagas, ja lea eahpesihkar mot rievdamat luonddus fysalaččat, hearkivuohta ja váikkuhusat olbmuide ovdánit áiggi mielde. Riskaanalysat gáibidit máhtolašvuođa geavaheami, ja iešguđetlágán analysametodaid mat čuvgejit vejolaš boahttevaš bohtosiid, mas earenoamážit deattuha daid eanemus várálaš ja njulgenveadjemeahttun molssaeavttuid. Eanet máhttu luondduriskkaid birra ja daid gieđahallama birra livččii ovdamunnin ovttaskas aktevrii. Lassin veahkehivččii dihtomielalašvuohta luondduriskkaid birra jorgalahttit kapitálajođuid eanet luonddugáhttema guvlui, nugo áigumuš earret eará lea luonddušiehtadusas.

Luondduriskka oktavuođas, nugo buot earáge riskaárvvoštallamiin, de sáhttá riskagierdilvuohta dahje riskahállu rievddadit rolla ja eksponerema mielde. Ovdamearkka dihte sáhttet asymmetralaš insentiivastruktuvrrat mielddisbuktit ahte šaddá deaddu luondduresurssaid badjelgeavaheami guvlui, jus vuoitu boahtá oanehis áigodagas ja boahtá buorrin eaiggádiidda, ja riska fas materialiserejuvvo guhkit áiggi badjel ja váldo searvevuođas.

Ovdagihtii várrogasvuođa-prinsihppa galgá sihkkarastit servodaga mearkkašahtti luonddu- ja birasvahága vuostá dan bokte ahte gáibidit eiseválddiid vuhtiiváldit eahpesihkarvuođa ja earenoamážit várálaš váikkuhusaid sin mearrádusain. Prinsihppa galgá maid eastadit ahte váilevaš dahje eahpesihkkaris máhttu geavahuvvo ággan hilgut mearrideames dárbbašlaš doaibmabijuid. Riskalahkonanvuohki lea ráhkaduvvon juste dan dihte ahte fuobmát eahpesihkarvuođa mii čuovvu go lea váilevaš máhttu negatiiva váikkuhusaid birra. Dán lahkonanvuogi váikkuhus lea danne ahte eiseválddit ja ealáhusat galget sáhttit dahkat buriid mearrádusaid ovdagihtii ovdagihtii-várrogasvuođa-prinsihpa vuođul.

1.2 Lehttoheaddji olmmošlaš váikkuhus dagaha globála luonddumanaheami, mii hedjonahttá luonddu buktosiid olbmuide ja áitá čálggu

Maŋemus logijagiid leat olbmuid doaimmat rievdadan luonddu, ja váikkuhusat ain lassánit

Maŋemus 50 jagis lea máilmmi olmmošlohku duppalaston, luondduresurssaid ávkkástallan, nugo biepmu ja energiija viežžan, lea golmma geardde duppalaston, globála ekonomiija lea measta viđa geardde duppalaston ja máilmmigávpi lea logi geardde duppalaston. Luonddupanela 2019 váldoraporta čájeha mot máilmmiekonomiija resursaintensiiva lassáneapmi vahágahttá ja billista luonddu viđa njuolggo váikkuhanfáktoriin: eanan- ja mearraguovlluid areálageavaheami rievdamat, ávkkástallan ja badjelmearegolaheapmi, dálkkádatrievdamat, nuoskkideapmi, ja invaderejeaddji amas šlájat. Ollislaš váikkuhus lea hirpmus stuoris. Luonddupanela jáhkká ahte golbma njealjádasoassi eatnamis measta ollásit váikkuhuvvo olbmuin, seammás go guokte goalmmádasoassái mearas čuhcet eanet ja eanet min doaimmat. Nannámis leat areálageavaheami rievdamat váldosivvan luondduvahágiidda, ja mearas fas lea badjelmearálaš ávkkástallan váldosivvan, muhto buot dat vihtta váikkuhanfáktora váikkuhit, gullet oktii ja nannejit nubbi nuppi. Ovdamearkka dihte dagahit areálageavaheami rievdamat njealjádasa globála liegganeamis. Luonddupanela ja Dálkkádatpanela čujuhit viidásit ahte dálkkádatrievdamat vuordimis šaddet dađistaga garraseabbo dagaheaddjin šlájaid ja ekovuogádagaid manaheapmái ja billisteapmái, sihke gáttis ja mearas, dás ovddasguvlui. Dat luonddumanaheapmi nanne globála liegganeami ja dálkkádatrievdamiid váikkuhusaid, earret eará danne go dat goarida luonddu kapasitehta čatnat CO₂ ja muddet dálkkádaga ja dan nanusvuođa dálkkádatrievdamiid ektui.

Luonddumanaheapmi lehttoha ja boahtá ain stuorrut jus mii eat daga juoidá

Luonddupanela globála váldoraporta čájeha ahte miljovdna máilmmi navdon gávcci miljovnna šaddo- ja eallišlájas leat jápminváras jus mii eat álggat doaibmabijuid mat unnidit luonddušláddjivuođa manaheami sivaid4 Stuora oassi dain bohtet jápmit boahttevaš logenáre jagiid. Buoremusat dutkojuvvon šládjajoavkkuid gaskkas, nugo šattut, čielgeeallit ja oahpes divrejoavkkut, leat birrasiid 25 proseanta áitojuvvon šlájat, ja eará apmaset šládjajoavkkuid gaskkas fas jáhkket veahá vuollelis, muhto dat lea maid eanet eahpesihkkaris árvvoštallamat. Daningo areálarievdamat leat okta dain deháleamos sivain šlájaid áitojupmái, de lea Luonddupanela meroštallan ahte bealle miljovdna áitojuvvon šlájain gáttis bohtet nálihuvvat jus daid eallinguovlluid ii divo. Almmá dakkár ja eará doaibmabijuid haga, gártat mii oaidnit ain lassáneaddji globála šládjajápmimiid. Massimat leat juo unnimusat logi gitta čuođi geardde stuorát go maŋemus logi miljon jagiid gaskamearri.

Maŋemus 50-jagis leat olu veaiddalas čielgeelliid ja divrriid nálit garrasit njiedjan. Dasa lassin manahuvvo genehtalaš šláddjivuohta, ekologalaš doaimmat hedjonit, ja báikkálaš šlájat ávkešattuin ja oapmešlájain eai šat gávdno. Ekovuogádagat billahuvvet ja nuppástuhttet. Ovdamearkka dihte 85 proseanta čáhceeatnamiin leat hedjonan dahje billahuvvan. Dat láivuda ekovuogádaga vejolašvuođa vurkkodit karbona ja čázi, ja dustet garra dálkkiid nugo dulvviid ja goikkádagaid.

Sáhttet mannat máŋga jagi das rájes go olbmuid váikkuhusat álggahit rievdanproseassa luonddus, dassážii váikkuhusat ihtet oidnosii. Mátkki vuolde sáhttet luonddurievdamat vuolgit nuppe guvlui ja rievdadit leahtu, ja sáhttet joavdat dakkár muddui mas ii sáhte šat daid jorgalahttit, jávkan šlájat leat ovdamearkan dasa. Sáhttá mannat guhkes áigi ovdalgo mii fuobmát mii dáhpáhuvvá ja ipmirdit sivvagaskavuođaid. Dakkár váilevaš fuomášupmi ja ipmárdus sáhttá gáržžidit min vejolašvuođaid bissehit dahje jorgalahttit luonddumanaheami. Rievdadusain, maid mii dagahit odne, leat danne váikkuhusat dálá nuoraid boahtteáigái ja boahttevaš buolvvaide. Duođalaš váikkuhusaid potensiála lea stuoris, daningo olbmo váikkuhusat lundui sturrot ja sturrot5 Earenoamáš dehálaš lea atnit muittus ahte ollislaš čuozahus sáhttá dagahit hirbmat stuora rievdamiid ja vára ahte dehálaš ekovuogádagat boatkanit. Dálkkádatpanela ja Luonddupanela čujuhit man váralaš lea ahte dakkár stuora rievdamat sáhttet dáhpáhuvvat vuvddiin, korállain ja Árktisis.

Luonddu manaheapmi ja goarideapmi stuorida vára ahte luonddu buktosat olbmuide hedjonit dahje jávket

Mii olbmot leat sorjavaččat luonddus, ja danne hearkkit dan johtilis goarideapmái ja billisteapmái. Luonddupanela raporta árvvuid birra čájeha mot mii olbmot ealihit iežamet, geavahit ja ovttasdoaibmat luondduin máŋgga ládje6 Mii ealihit iežamet luonddu attáldagain ovdamearkka dihte biepmuin, bibmosiin, dálkasiin, energiijain, ávdnasiin, genaávdnasiin ja ávkeelliin. Dát njuolggut viežžan ládje luondduriggodagaid gohčodit dávjá luonddu ávnnaslaš buvttusin olbmuide, dahje biebmofuolaheaddji ekovuogádatbálvalussan. Lassin eanandollui, mearradollui ja vuovdedollui, miljárddaid mielde olbmot miehtá máilmmi ávkkástallat badjel 50 000 šlája šattuid, elliid ja guobbariid bibmui, energiijai, dálkasiidda, ávdnasiidda ja eará ulbmiliidda7 ON biebmo- ja eanandoalloorganisašuvdna čájeha ahte birashedjoneapmi dál unnida daid buktosiid, ja ahte dat lea okta dain sivain manne olbmuid lohku, geain lea váilevaš biebman, lassána fas.8

Mii eallit maid ovttas luondduin ja leat sorjavaččat dan ealiheaddji, vahátmuddejeaddji ja doabbarabsorberejeaddji proseassain, maiddái gohčoduvvon luonddu regulerejeaddji buvttusin olbmuide, dahje regulerejeaddji ja veahkeheaddji ekovuogádatbálvalussan. Ahte diekkár buktosat luonddus jávket olbmuide, lea vuohttimis easka dallego resurssaid eai šat oaččo, doapparávdnasat čoggojit dahje go luondduvahágat čuožžilit. Dálkkádatpanela jáhkká ahte 2°C gaskamearálaš globála liegganeapmi sáhttá dagahit alla riskkaid borramušsihkarvuhtii, muhto 4°C liegganeapmi livččii roassun.9 Go luonddu fuolaheaddji ja regulerejeaddji kapasitehta hedjona dađistaga go dárbbut lassánit, de hedjonit min návccat biebmat álbmoga máilmmiviidosaččat, mii navdojuvvo leat ovcci miljárdda olbmo 2050:s. Mii eallit luonddus ja hábmet dan ealáhusaid, kultuvrra ja áhpásmahttima bokte, ja mii eallit luondun ja hábmejuvvot luonddus daningo ieža leat oassin luonddus. Dáid luondduriggodagaid gohčodit dávjá luonddu ii-materiálalaš buvttusin olbmuide, dahje kultuvrralaš ekovuogádatbálvalussan.

Luonddumanaheapmi heađušta ON ceavzilvuođamihtuid ollašuhttima

Luonddumanaheapmi mielddisbuktá riskka ahte luonddu buktosat hedjonit olbmuide, ja riskka stuorit vahágiidda nugo dávddat, billisteaddji organismmat ja eará luondduvahágat. Ovttas dálkkádatrievdamiiguin ja eará birasbillistemiiguin luonddumanaheapmi danne heađušta olu ON ceavzilvuođamihtuid. Dat čuohcá garrasepmosit hearkkes ja geafes riikkaide ja joavkkuide. Nu birasbillisteamit áitet servodaga stabilitehta ja lasihit riidduid ja migrašuvnna vára, mii fas gártá luonddumanaheami riskagovvii oassin.

Norgga luondu lea maid áitojuvvon

Norga lea stuora riika, guhkkin davvin, gos lea stuora luonddušláddjivuohta ja unnán olmmoščoahkkisvuohta. Goitge oaidnit ahte maiddái dáppe olbmot váikkuhit lundui ja dan attáldagaide olbmuide. Norgga luondduindeavssas, 260 luonddušláddjivuođa indikáhtora vuođul buot ekovuogádagaid rastá, lea oktasaš árvu veahá vuollel 0,5, skálás mii lea gaskal 0 (luondduárvu váilu oalát) ja 1 (referánsadilli lunddolaš ekovuogádagaide, buresbirgejeaddji luonddus kulturvuđot ekovuogádagain almmá olbmuid váikkuhusaid haga). Earenoamážit vuovddit ja rabas vuomit gesset árvvu vulos. Luondduindeaksa jagi 2000 rájes čájeha unna positiiva ovdáneami vuvddiin ja sáivačáziin, ja váriin fas lea veahá negatiiva ovdáneapmi. Rabas vumiin lea čielga njiedjan. Eará ekovuogádagat leat leamaš oalle stabiillat.10 Bealli luondduhámiin ja 21 proseantta Norgga šlájain leat rukseslisttus11, ja maiddái dás gesset vuovddit (48 proseantta rukseslisttu šlájain) ja rabas vuomit (earenoamážit kultureanadagat, 29 proseanta rukseslisttu šlájain) vulos. Áitojuvvon šlájat dahket 12 proseantta buot árvvoštallojuvvon šlájain, ja stuorámus oassi áitojuvvon šlájain leat lottit, njiččehasat ja suotnašattut. Riddodaŋaseatnamat, balsajeakkit ja joganjálmmit leat ovdamearkkat áitojuvvon luondduhámiin. Áitojuvvon šlájaid lohku lea stuorimus Norgga lullinuortaguovlluin, ja doppe leatge maid eanemus máŋggabealálaš hárvenaš eallinguovllut, ja stuorimus noađiheami luonddus. Máhttovuođđu Norgga rukseslisttuid hárrái lea nannejuvvon maŋemus jagiid, ja šlájaid lohku, mat leat árvvoštallojuvvon rukseslistui, ja áitojuvvon šlájaid lohku leat lassáneame.

Globála treanddaid mielde leat areálageavaheami rievdadusat huksemat, háddjemat, intensiiva geavaheapmi ja vesáluvvamat mat eanemusat váikkuhit luondduhámiid ja šlájaid jávkanvárrii Norggas. Oasi dán ovdáneami sáhttá govvidit dainna ahte sullii bealli Norgga nannánareálas lei álggus 1900-logus meahcceguovlu, ja dál lea 11,5 proseanta das báhcán. Seammás lea eanadagaid geavaheapmi ja váikkuheapmi sakka rievdan. Ovdamearkka dihte lea ekstensiiva ávkkástallan ja eanadaga geavaheapmi nugo guohtun, vuovdečuollamat ja buollimat, mii lea dehálaš eaktun ollu semi-lunddolaš luondduhámiide ja daidda gullevaš šládjavalljivuhtii, garrasit unnon.

Nuoskkideapmi, goarideapmi ja vieris šlájaid sisafievrrideapmi leat maiddái áittan Norgga lundui, dan botta go dálkkádatrievdamiin lea lassáneaddji negatiiva váikkuhus lundui mearas, rittus ja váris. Muhtun guovlluin ja luondduhámiin lea ollislaš noađuheapmi stuoris. Dat guoská earret eará njuoskaeatnamiidda ja kultureatnamiidda (earenoamážit semi-lunddolaš luondduhámiin), vuonaide nugo Oslovuotna, ja lulit áhpeguovlluide. Birashálddašeami doaibmabijut maŋemuš logijagiid leat unnidan muhtun negatiiva váikkuhusaid, muhto eará doaimmain vurdojuvvo leat eanet beaktu ovddasguvlui. Sivvan dasa lea muhtun muddui dat go váikkuhusat ain lassánit, ja muhtun muddui dat ahte ádjána ovdalgo juo dahkkon rievdadusaid váikkuhusat vuhttojit. Norgga birasáŋgiruššama árvvoštallamis konkludere OECD ahte áŋgiruššan gáhttet luonddu ja luonddušláddjivuođa ii leat doarvái olahit mihttomeari bissehit dahje jorgalahttit daid negatiiva treanddaid luonddus.12

Gávppašeami bokte olaha Norgga servodaga váikkuhus máilbmái gos leat stuora erohusat resurssaid háhkamis ja resursageavaheamis.

1.3 Luondduriskka buoret árvvoštallan ja meannudeapmi addá buoret mearrádusaid servodahkii ja lundui

Luondduriskalahkoneapmi boahtá finánsasuorggis, muhto sáhttá geavahuvvot iešguđetge oktavuođain, maiddái servodatdásis

Ođđa luondduriskadoahpagat leat vuolgán finánsasuorggi álgagiin, main lea leamaš dehálaš rolla luondduvuđot ruhtadanraporterema ovttasbargoprošeavttas Taskforce on Natura-related Financial Disclosures (TNFD).13 TNFD-rámmat, mat čájehit mot luondduriskka berre árvvoštallat ja gieđahallat, leat vuosttažettiin oaivvilduvvon dakkár váikkuhangaskaomiide mat leat áigeguovdilat ruhtadanmearrideddjiide. Dat mearkkaša earret eará ahte dat deattuha fitnodatraporteremiid maid investorat sáhttet geavahit iežaset investerenmearrádusain. Rámmavuogádaga mielde galget fitnodagat vuos identifiseret iežaset sorjavašvuođa ja váikkuheami lundui ja luondduriggodagaide. Dasto galget árvvoštallat mot sorjavašvuohta ja váikkuheapmi dagahit luondduriskka fitnodahkii, ja mot sii galget strategalaččat dan gieđahallat. Luondduriskkaid galget raporteret eará ruhtadanraporteremiid oktavuođas. Dakko čuovvu TNFD-rámmavuogádat Task Force on Climate-Related Financial Disclosures (TCFD)- rámmavuogádaga dálkkádatriskka várás hui bures.14

TNFD-rámmavuogádat sisttisdoallá prinsihpa duppal mávssolašvuohta (gohčoduvvon maiddái duppal materiálitehtan). Dat mearkkaša ahte ii galgga dušše árvvoštallat aktevrra luonddu sorjavašvuođa, muhto maiddái mot dat váikkuha lundui. Goappašat rámmat geavahit einnostusaid reaidun riskaárvvoštallamiid oktavuođas. Einnostusat leat earenoamáš ávkkálaččat boahttevaš ovdáneami analyseremis mii čatnasa stuora eahpesihkarvuhtii, danin go dat addet vejolašvuođa guhkidit čuozahusa go guoská sihke luonddu ja servodaga ovdáneapmái. Fysalaš luondduriska ja nuppástuhttinriska ii dárbbaš čuovvut seamma ovdáneami áiggi badjel, ja dan sáhttá maid illustreret einnostusaid bokte.

Luondduriskadoahpaga leat maiddái geavahišgoahtán eará oktavuođain. Riikkaidgaskasaš ekonomalaš organisašuvnnat leat ovdánahttán metodihka nu ahte mearrádusdahkkit sáhttet atnit dan eará mihttodoaimmaide. Dat guoská ovdamearkka dihte Organisasjon for økonomisk samarbeid og utvikling (ekonomalaš ovttasbarggu ja ovdáneami organisašuvdna) (OECD), ja Network for Greening the Financial System (NGFS), mii lea guovddášbáŋkkuid ja finánsabearráigeahčuid ovttastus, mat barget buoret gieđahallat biraslaš riskkaid finánsasuorggis. Dain oktavuođain leat rámmavuogádagaid heivehan dáid organisašuvnnaid ovddasvástádussurggiide, earret eará go guoská ruđalaš stabilitehta sihkkarastimii. Luonddušiehtadusa mihttu 15 dadjá ahte galgá movttiidahttit ja láhčit dili nu ahte ealáhusat, ja earenoamážit stuora ja transnationála fitnodagat ja finánsaásahusat, jeavddalaččat gozihit, árvvoštallet ja rahpasit muitalit iežaset riskkaid, sorjavašvuođaid ja váikkuhusaid luonddu dáfus.

Riska lea negatiiva váikkuhusaid birra, muhto nuppástumis leat maid vejolašvuođat

Buot dilálašvuođain čuožžilit vejolašvuođat, maiddái go luondu manahuvvo dahje rámmaeavttut gáržžiduvvojit. Aktevrrat sáhttet árjjalaččat ohcat vejolašvuođaid ođđa márkaniidda, ođđa buktagiidda ja bálvalusaide, beaktilit proseassaide ja resursageavaheapmái, kapitála ja ruhtadeami eará ládje háhkamii ja beaggima buorideapmái. Muhtumiidda leat vejolašvuođat maiddái dakkár dilálašvuođain mat sáhttet leat negatiiva servodahkii. Ovdamearkka dihte vieris šlájaid ávkkástallan, nugo gonagasreabbá ja ruoššaluosa.

Vejolašvuođaid sáhttá maid čatnat njuolga doaibmabijuide mat buoridit birrasa, ovdamearkka dihte eanet gierdogeavaekonomiija bokte ja luonddu suddjema ja divvoma bokte.

Luonddumanaheami riskageahčasteapmi, nugo lávdegoddi evttoha, addá vejolašvuođa buorebut ipmirdit ja vuhtiiváldit sihke positiiva ja negatiiva váikkuhusaid luonddumanaheamis ja rámmaeavttuid rievdamis muhtun aktevrra doaimmas. Dat ii leat dušše ávkkálaš ovttaskas aktevrii, muhto sáhttá maid váikkuhit positiivvalaččat servodatdásis, dannego aktevrraid ollislaš heiveheapmi sáhttá váikkuhit ruoná nuppástussii.

Luondduriskka analysain leat iešguđetlágán rámmat ja geahččanguovllut

Luondduresursaanalysa vuolggasadjin lea dan aktevrra geahččanguovlu, mii árvvoštallá iežas riskka. Aktevrrain mii oaivvildit buohkaid, geat dahket mearrádusaid luonddu hárrái, ležžet dal priváhta dahje almmolaš suorggis, nationála mearrádusdahkkit dahje ovttaskas suohkana dahje fitnodaga mearrádusdahkkit. Lea oktavuohta gaskal fysalaš luondduriskkaid ja nuppástuhttinriskka, dan bokte ahte nuppástuhttinriska boahtá das go servodat geahččala unnidit váikkuhusa lundui. Muhto nuppástuhttinriska boahtá maid olu eará beliin – earenoamážit das ahte leatgo rievdadusat rámmaeavttuin einnostahtti, leatgo demokráhtalaččat vuođđuduvvon, leatgo beaktilat ja dáhpáhuvvet go dakkár vugiin masa servodaga aktevrrat luhttet.

Mandáhta mielde leat doahpagat čilgejuvvon Dálkkádatriskalávdegotti lahkoneami ja doabageavaheami vuođul, 15 ja guovddáš riikkaidgaskasaš referánssaid ipmárdusa ja geavaheami mielde, oktan TNFD, OECD ja NGFS, nugo ovdalis namuhuvvon16 Lávdegotti analysa vuhtiiváldá maid dan mot stáhta ja suohkanat barget riskaanalysaiguin ja gearggusvuođain oppalaččat, ja Dálkkádatpanela riskadefinišuvnna, mii čilge negatiiva váikkuhusaid vára sihke olbmuide ja ekologalaš vuogádagaide17

Vaikko riskaárvvoštallamat leat ávkkálaččat ja sáhttet buktit buriid váikkuhusaid ovttaskas olbmuide ja servodahkii, de gávdnojit goitge dehálaš gažaldagat maid ii sáhte vástidit ekonomalaš dahje riskafágalaš reaidduiguin. Dát guoská earret eará gažaldagaide juogadeami birra riikkaid gaskkas ja buolvvaid badjel, ja luonddu iešárvvu vuhtiiváldima birra, mat leat vuđolaš filosofalaš ja etihkalaš gažaldagat. Dasto čuoččáldahttet máŋga mearrádusa ja vihkkedallama luonddu geavaheami ja suodjaleami oktavuođas guovddáš juridihkalaš gažaldaga. Norgii leat earenoamáš dehálaččat álbmotrievttálaš geatnegasvuođat ja vuoigatvuođat, mat leat čadnon sámi ealáhusaid doaimmaheapmái ja sámi kultuvrra seailluheapmái. Lávdegoddi deattuha ahte luondduriskka bargu ferte reflekteret ja heivehuvvot dakkár rámmaide ja ráddjehusaide.

Systemáhtalaččabu árvvoštallan ja luondduriskka gieđahallan mielddisbuktá mearrádusaid mat dorjot dan nuppástusa maid mii dárbbašit

Lávdegoddi oaivvilda ahte buoret árvvoštallan ja meannudeapmi luondduriskka dáfus váikkuhivččii dehálaš oktavuođaid deattuheapmái:

• Sorjjasvuohta: Aktevrraid ja servodaga fysalaš sorjjasvuohta lundui, ja hearkivuohta boahttevaš luonddumanaheapmái ja luonddu heakkadehálaš buktosiid hedjoneapmái, ja nu ipmirdit eambbo das maid luonddu manaheapmi sáhttá mielddisbuktit goluid ja heajut čálggu dáfus.
• Váikkuheapmi: Aktevrraid fysalaš váikkuhusat lundui, ja mot dat váikkuhusat sáhttet stuoridit sin iežaset ja earáid hearkivuođa, das maiddái riskka áššáskuhttot, ja nu buorebut ipmirdit man mávssolaš lea unnidit váikkuhusa.
• Eahpesihkarvuohta: Eahpesihkarvuohta mii lea aktevrraid ja servodaga ovddabealde, maiddái hearkivuohta earenoamáš várálaš bohtosiidda, ja nu oažžut eanet ollislaš vuođu mearrádusaide.
• Oktasaš ipmárdus luondduriskkaid hárrái ja rabas, olámuttus máhttu riskka birra movttiidahttá aktevrraid doaimmaide mat unnidit sin iežaset ja earáid riskka ja buorida vejolašvuođa positiiva bohtosiidda servodaga nuppástuhttimis.

Lávdegoddi rávve vihtta váldoceahki luondduriskka barggus

Lávdegoddi rávve vihtta oppalaš metodalaš váldoceahki maid berre čuovvut luondduriskabarggus, beroškeahttá aktevrras ja dásis, ja sihke almmolaš ja priváhta suorggis. Ceahkit čájehuvvojit govvosis 1.1f.

1.4 Ealáhusat ja suorggit Norggas sihke váikkuhit luonddu ja leat sorjavaččat das

Olu ealáhusat ja suorggit Norggas leat njuolgut sorjavaččat ávnnaslaš luonddubuktagiin. Dat guoská earenoamážit vuođđoealáhusaide, muhto maiddái dakkár ealáhusaide go mátkeealáhussii ja energiijabuvttadeapmái ja muhtun earenoamáš areálagáibideaddji surggiide. Olu ealáhusat, suorgBgit ja servodatberoštusat maiddái dárbbašit dakkár regulerejeaddji buktosiid luonddus dego čáhce- ja dulvereguleremiid, ja karbona ja biebmoávdnasiid sisaváldima ja gálvojođu. Lassin álbmot ja ruovttudoalut dárbbašit viiddis veahki luonddus deavdin dihte sin dárbbuid, doaimmaid ja beroštumiid.

Buot ealáhusat (oktan ruovttudoaluiguin) maid lávdegoddi lea geahčadan, váikkuhit lundui, vaikko vel iešguđetge dásis ja iešguđetge ládje. Buot váldoekovuogádagaide, mat mis leat Norggas – áhpi, riddu, jogat ja jávrrit, njuoskaeatnamat, vuovddit, kultureanadagat ja rabas vuomit, várit ja gilvojuvvon eatnamat – leat servodaga doaimmat váikkuhan, muhto sihke váikkuhusa dássi ja iešguđetge váikkuhanfáktoriid relatiivvalaš mearkkašupmi molsašuddá váldoekovuogádagaid ja regiovnnaid gaskkas.

1.5 Norgga ealáhusat ja suorggit leat rašit luondduriskka vuostá

Servodaga váikkuhus lundui areálarievdamiid, ávkkástallama, dálkkádatrievdamiid, nuoskkideami, ja vieris šlájaid leavvama bokte goarida luonddu buktosiid olbmuide nu ahte dat iešguđetge ládje dahket ealáhusaid, surggiid ja servodaga ollislaččat raššin fysalaš luondduriskka vuostá. Ealáhusaid ja surggiid eksponeren fysalaš luondduriskkaide lea earenoamážit čadnon sin sorjjasvuhtii lundui. Eanetlohku dain ealáhusain ja surggiin, maid lávdegoddi geahčada, vásihit luondduriskka mii čatnasa luonddu regulerejeaddji buktosiid hedjoneapmái, ovdamearkka dihte lassánan jáhkehahttivuođa ja váikkuhusaid bokte dakkár luondduvárálašvuođaide nugo dulvi, rihtu, goikkádat ja erošuvdna. Dat dagaha ealáhusaid, surggiid ja dállodoaluid hearkin ollu vahátriskkaid vuostá, mas earenoamážit infrastruktuvrra billisteamit sáhttet čuohcat servodahkii viidát.

Massit ávnnaslaš buktagiid luonddus čuohcá earenoamážit vuođđoealáhusaide (geahča vuollelis), muhto mielddisbuktá maiddái riskka ruovttudoaluid vejolašvuhtii doaimmahit earret eará meahcástallama ja luondduresurssaid ávkkástallama, ja industriijai ja gálvogávppašeapmái fas čuohcá eanaš árvoráidduid bokte. Ii-ávnnaslaš luonddubuktagiid massin čuohcá eanet oppalaččat, ovdamearkka dihte go fysalaš ja mentála dearvvašvuođadoarjagat unnot, ja kulturdoaimmaheami vejolašvuođaid massá, maiddái sámi kulturdoaimmaheami.

Areálageavaheami rievdamat leat váldosivvan luonddumanaheapmái, ja čoavddafáktor luondduriska duogábealde

Areála lea vátna resursa – sihke nannámis ja riddo- ja mearraguovlluin – ja areálageavaheami rievdamat leat stuorámus sivvan luonddu manaheapmái ja billašuvvamii sihke Norggas ja máilmmiviidosaččat. Lávdegoddi oaidná ahte areálageavaheami rievdamat leat maiddái dehálaš fáktorat fysalaš luondduriskka duohken, mii čuohcá Norgga ealáhusaide ja surggiide. Areálageavaheami rievdamat lea okta váldosivain regulerejeaddji buktosiid manaheapmái, nugo karbonavuorkun ja čáhcereguleren, ja ii-materiálalaš buktosiid manaheapmái, nugo kultuvrralaš árvvut ja dearvvašvuođaváikkuhusat, mii guoská olu aktevrraide servodagas. Muhtun ealáhusaide leat areálageavaheami rievdamat sivvan materiálalaš buktosiid manaheapmái, nugo gilvvaeatnamat ja guohtuneatnamat. Daid buktosiid hedjoneapmi lea gáldun fysalaš luondduriskii.

Seammás sáhttá stuorát fuomášupmi areálaide ja areálageavaheapmái servodagas dagahit čavgadet rámmaeavttuid gávdnat areálaid ealáhusdoaimmaide. Dat fas sáhttá leat nuppástuhttinriska gáldun ealáhusaide ja surggiide, main lea stuora dárbu geavahit dahje ávkkástallat areálaid, dahje mat sakka váikkuhit areálaide, nugo ovdamearkka dihte huksehus ja ráhkadus, fápmobuvttadeapmi, eanandoallu, guolástus, petroleumsuorgi, mearabiegga, mearradoallu ja minerálaroggan.

Vuođđoealáhusat leat earenoamáš hearkkit fysalaš luondduriskii

Vuođđoealáhusat eanandoallu, vuovdedoallu, guolástus, akvakultuvra ja boazodoallu leat, ovttas mátkeealáhusain, dat ealáhusat mat sin sorjavašvuođa geažil, sihke regulerejeaddji ja materiála buktosiidda luonddus, leat hearkkimusat luonddu manaheami ja hedjoneami riskii Norggas. Dat čuovvu das go negatiiva váikkuhusat, earret eará areálageavaheami rievdamiid, dálkkádatrievdamiid ja vieris billisteaddji šlájaid bokte, sáhttet goaridit luonddu regulerejeaddji, materiála ja ii-materiála buktosiid. Fysalaš luondduriska čuohcá vuođđoealáhusaide earret eará dan bokte go lea stuorát várra ahte dávddat ja vahágahttit levvet, buvttadanmunni unnu ja stuorát várra vahágahttit gilvagiid ja infrastruktuvrra, ja go areálat leat unnit olámuttus ja dat ráddje ealáhusaid heivehannávccaid.

Ealáhusat, suorggit ja ruovttudoalut Norggas deaividit luondduriskkain sin riikkaidgaskasaš árvoráidduid bokte

Ealáhusat, suorggit ja ruovttudoalut Norggas leat sorjavaččat vuođđoávdnasiin ja resurssain mat bohtet eará guovlluin máilmmis, ja sáhttet deaividit luondduriskkain riikkaid ja regiovnnaid bokte maiguin gávppašit. Luonddu manaheapmi ja hedjoneapmi olggobealde Norggas sáhtte danne dagahit Norgga ealáhusaid hearkin fysalaš luondduriskii. Konkrehta ovdamearkkat leat riskkat mat čatnasit biepmu sisafievrrideapmái, fuođarresurssat eanandollui ja akvakulturealáhus dahje eará ealáhusat mat dárbbašit sisafievrridit gálvvuid, nugo ovdamearkka dihte gávpegálvvut nugo borramušgálvvut ja tekstiillat. Earenoamážit lea gárvves gálvvuid ja bálvalusaid sisafievrrideapmi dehálaš ruovttudoaluide.

Nuppástuhttinriska lea dan duohken man viiddis, jođánis, beaktilis ja vuorddehahtti nuppástus lea

Rámmaeavttut, mat váikkuhit dasa mot mii geavahit luonddu, sáhttá rievdat, ja vejolašvuođat leat stuorrát boahtteáiggi váikkuhangaskaomiid geavaheami dáfus. Eahpesihkarvuohta boahttevaš rámmaeavttuid hárrái ja daid mearkkašupmi hábme nuppástuhttinriskka. Eiseválddit berrejit láhčit dili dasa ahte unnidit fysalaš luondduriskka ollislaš, guhkitáiggi, máhttovuđot ja einnostahtti politihka bokte, mii čađahuvvo dainna lágiin ahte dagaha nu unnán nuppástuhttinriskka go vejolaš aktevrraide ja ealáhusaide. Eiseválddiid ipmárdus ja gulahallan ealáhusaiguin ja bargoeallima áššebeliiguin lea guovddážis go galgá unnidit nuppástuhttinriskka ođđa politihka sisafievrrideamis.

Máŋga ovttaskasaktevrra sáhttet unnidit iežaset luondduriskka go geahpidit iežaset sorjavašvuođa dahje váikkuhusa lundui. Politihkas, rámmaeavttuin, geavaheaddjipreferánssain ja teknologiijaovddideamis lea čoavddarolla fysalaš luondduriskka oktavuođas, mii boahtá earáid váikkuhusain lundui, dahje nuppástuhttinriskka oktavuođas.

Váikkuhangaskaoamit ja reaiddut, maid roavvát sáhttá juohkit reguleremiidda, insentiivvaide ja diehtojuohkimiidda, fertejit ovddiduvvot ja adnot nu ahte sáhttá vihkkedallat iešguđetge mihtuid ja beroštusaid vuostálagaid dakkár vugiin mii beaktilit vuhtiiváldá servodaga oktasaš ja guhkesáigásaš beroštusaid. Lávdegoddi oaivvilda ahte luonddušiehtadus addá eanet einnostahtti geainnu luondduhálddašeamis. Berre mearridit áige- ja lohkomihtuid doaibmabijuid álggahemiide. Boahttevaš stuoradiggedieđáhus luonddušiehtadusa čuovvoleami birra lea čoavdda dasa. Politihkka ja doaibmabijut fertejit vuhtiiváldit Norgga váikkuhusaid lundui eará riikkain, earret eará borramuša ja eará buktagiid ja bálvalusaid sisafievrrideami bokte.

Legitimitehta ja guhkesáiggi politihkka unnida nuppástuhttinriskka

Jus politihkka galgá leat einnostahtti ja guhkesáigásaš ja fievrriduvvot politihkalaš fápmolonohallamiid bokte ja vuhtiiváldit oktasaš servodatberoštusaid, maiddái boahttevaš buolvvaid beroštusaid garvit katastrofalaš bohtosiid, de das ferte leat legitimitehta sihke álbmogis ja viidát politihkalaš suorggis. Dat gáibida maiddái ahte fuobmá mot politihkalaš doaibmabijut váikkuhit iešguđetge servodatjoavkkuide, das maiddái juogadanváikkuhusaid bokte. Dalle ferte earret eará vuhtiiváldit riikka geografiija ja ealáhusstruktuvrra. Politihka rievdadeamis ferte vuhtiiváldit dan riskka ahte doaimmat sáhttet sirdojuvvot olggos riikkas, muhto ollislaš birasváikkuhus ii dattetge unno.

Areálageavaheami rievdamat ja dálkkádatrievdamat leat dehálaš negatiiva luondduváikkuhusat sihke máilmmiviidosaččat ja Norggas. Danne vuordá lávdegoddi ahte vejolaš surggiidgaskasaš eiseváldedoaibmabijut areálageavaheami rievdama ja dálkkádatgássaluoitima negatiiva váikkuhusaid unnideami várás, mielddisbuktet stuorát nuppástuhttinriskka muhtun aktevrraide ja surggiide. Suorggit nugo fápmobuvttadeapmi ja -distribušuvdna, huksehus ja ráhkadus, eanandoallu, vuovdedoallu, guolásteapmi ja akvakultuvra industriija, fossiila energiija ja eará ealáhusat mat dárbbašit areála ja/dahje main leat stuora dálkkádatgássaluoitimat, leat earenoamážit eksponerejuvvon dakkár nuppástuhttinriskkaide. Doaibmabijut mat galget muddet nuoskkideami, badjelmearálaš ávkkástallama ja vieris billisteaddji šlájaid, sáhttet maiddái dagahit nuppástuhttinriskka dihto guovlluin. Maiddái dán oktavuođas lea nuppástuhttinriska čadnon dasa man guhkesáigásaš ja einnostahtti politihkka lea.

Lea ain olu bargu ovddidit nanu ja soabaduvvon metodihka mainna árvvoštallá ja gieđahallá luondduriskka nationála dásis. OECD ja earát leat ráhkadan buori vuođu analysaide ja viidásit bargui, earenoamážit ekonomalaš dilálašvuođaide ja finánsasuorgái. Riikkaidgaskasaš standárddaid ja soabaduvvon metodihka bokte olaha johtileappot implementerema, ja lea dehálaš ahte Norga čuovvu daid seamma standárddaid ja váikkuha daid ovdáneapmái ja sajáiduhttimii.

1.6 Ruoná nuppástus lehttoha, muhto boahtteáiggi ovdáneapmi lea eahpesihkar

Dađi mielde go eambbogat šaddet dihtomielalaččat globála luonddumanaheami ja -billisteami viidodahkii ja váikkuhusaide maid dat dagaha servodahkii, de oidnet eambbogat dárbbu nuppástuhttit servodaga nu ahte mii buorebut vuhtiiváldit luonddu. Luonddušiehtadusa čuovvuleapmi ja EO ruoná áŋgiruššan18, maid EO-kommišuvdna ovddidii 2019:s, gáibidit ahte mii sirdásit dakkár servodagas eret, man vuođđun lea rievdadit luonddu, ja dakkár servodaga guvlui, mii rievddada iežas vai sáhttá dustet álbmoga dárbbuid luonddu gierdanrájiid siskkobealde.

Luonddušiehtadusa ja Parisašiehtadusa čuovvoleapmi buktá nuppástusaid

Lávdegoddi bidjá vuođđun ahte luonddušiehtadus lea rámman boahttevaš Norgga ja riikkaidgaskasaš politihkkii ja servodatovddideapmái19 Lávdegoddi bidjá maiddái vuođđun ahte Norgga čuovvoleapmi Parisašiehtadusas ja bargu olahit mihttomeari nettonulla globála dálkkádatluoitin 2050:s, galgá báidnit servodatnuppástusa, ovttas olu eará riikkaidgaskasaš šiehtadusaid čuovvolemiiguin. Luonddušiehtadusa bokte leat máilmmi riikkat mearridan álggahit doaibmabijuid mat galget bissehit šlájaid nálihuvvama ja luondduareálaid manaheami maid olbmot dagahit (mihttu 1 ja 4). Dan galgá olahit earret eará beaktilis suodjaleami ja hálddašeami bokte ekologalaš ovddasteaddji, buriid oktilis ja vuoiggalaš hálddašuvvon suodjalanguovlovuogádagaid ja eará beaktilis areálavuđot suodjalandoaibmabijuid bokte, dan oassi lea 30 proseantta billahuvvan luondduareálain nannámis ja jogain, jávrriin, rittus ja mearas (mihttu 3), 30 proseanta billahuvvon luonddu divodeami bokte (mihttu 2) ja dan bokte ahte eanet vuhtiiváldit luonddu buot areálaplánemis (mihttu 1). Riikkat leat soahpan ahte luondduvuđot ealáhusat galget leat ceavzilat (mihttu 10), ja ahte buot meahccešlájaid geavaheapmi, ávkkástallan ja gávppašeapmi galgá dáhpáhuvvat dakkár vugiiguin mat leat ceavzilat, oadjebasat ja lobálaččat (mihttu 5, 9 ja 13). Álgoálbmogiidda ja báikegottiide galgá sihkkarastit mielváikkuheami, mielmearrideami ja vejolašvuođa háhkat sihke materiála ja immateriála luondduriggodagaid (mihttu 11, 12 ja 19–23). Geavaheapmi, nuoskkideapmi, vieris šlájaid leavvan, doabbarat ja biebmogolaheapmi galget unniduvvot, birasvahátlaš doarjagat galget jávkaduvvot, ja priváhta aktevrrat galget mobiliserejuvvot ja váldit ovddasvástádusa (mihttu 6, 7, 8 ja 15–18). Jus dáid mihtuid galgá olahit, de lea máhtolašvuohta ja rabasvuohta dehálaš, ja ahte luondduberoštumit eai meannuduvvo sierra, muhto baicca integrerejuvvojit relevánta politihkkii ja hálddašeapmái (mihttu 14, 15 ja 17).

Luonddumihttomeriin ovttas mihtuin ahte geahpedit dálkkádatgássaid globála nettoluoitimiid nullii ovdal jagi 2050 leat viiddis váikkuhusat servodahkii, nu maiddái eanandollui, guolásteapmái, vuovdedollui, energiijasuorgái, industriijii, fievrrideapmái ja huksensuorgái. Lassin bohtet váikkuhusat ruovttudoaluide, danin go mii geavahit maid gálvvuid ja bálvalusaid mat eai boađe Norgga ealáhusain ja surggiin.

EO ruoná áŋgiruššan ja ovdáneapmi EO:s mearkkaša stuora rievdadusaid maiddái Norgii

EO gávccát birasdoaibmaprográmma (2021–2030) čielggada mot luonddu- ja birasberoštumit fertejit čatnasit ekonomalaš ja ruđalaš vuogádahkii, ja sirdašuvvamii eanet sirkulára ekonomiija guvlui20

EO politihkka boahtá váikkuhit Norgga ealáhusaide ja surggiide, almmolaš ja priváhta suorggis, reguleremiiguinmat lahttuduvvojit Norgga lágaide EØS-šiehtadusa bokte. Váikkuhus boahtá maid reguleremiiguinmat váikkuhit Norgga beroštumiide dahje Norgga doaimmaide EO-riikkain, ja eará váikkuhusaid bokte Norgga politihkkii ja min reguleremiid, rámmaeavttuid ja márkaniid ovddideapmái.

Finánsaealáhus lea ruoná nuppástusa guovddážis

Ođđa EO reguleren bidjá čielgaseappo gáibádusaid ahte finánsafitnodagat galget unnidit negatiiva váikkuhusaid ja bargat luonddu positiiva ovddideami guvlui. Gáibádusat galget doalvvuhit eanet ceavzilis investeremiid ja čovdosiid guvlui, ja unnidit riskka resurssaid lássemii ja boasttuinvesteremiidda mat eai leat ceavzilat eaige sáhte šaddat ceavzilat.

Guovddáš bargu finánsaealáhussii lea árvvoštallat, haddemeroštallat ja ođđasit juohkit riskka ekonomiijas. Luondduriska sáhttá mielddisbuktit árbevirolaš finansiála riskka finánsafitnodagaide, ovdamearkka dihte kredihttariskka, likviditehtariskka, strategalaš riskka dahje doaibmi riskka. Dat guoská sihke finánsaealáhusa iešguđetge surggiide, earret eará báŋkkuide, vahátdáhkádusfitnodagaide ja eallindáhkádus- ja penšuvdnalágideddjiide, ja eará investoraide. Finánsaealáhus ja finánsafitnodagat berrejit danne leat guovddáš láidesteaddjin luondduriskka buoret árvvoštallama ja gieđahallama várás, sihke siskkáldasat ealáhusas ja eará ealáhusain maid dat bálvala. Lávdegoddi mearkkaša ahte máŋga Norgga finánsafitnodaga leat juo bures boahtán johtui dainna.

1.7 Luondduriskametodihka geavaheapmi sáhttá doarjut nationála mearrádusaid ja mearridanproseassaid

Norga lea eksponerejuvvon luondduriskii mas lea mearkkašupmi nationála dásis

Luondduriska Norgii čuožžila ovdánahttindovdomearkkaid geažil luonddus ja servodaga responssas dasa sihke riikkaidgaskasaččat ja Norggas. Luonddupanela árvvoštallamat luonddu dilálašvuođa hárrái ja riikkaidgaskasaš aktevrraid árvvoštallamat nugo OECD, NGFS ja finánsaministariid čoahkkádusas dálkkádatgieđahallama várás, addet čielga vuođu dadjat ahte mii oažžut vuordit stuora ekonomalaš ja eará čálgovuđot negatiiva váikkuhusaid luonddumanaheami geažil. Go mii leat smávva ja rabas ekonomiija de midjiide váikkuha maiddái lassáneaddji riska riikkaidgaskasaš árvoráidduin, main lea stuora váikkuhus lundui ja mat leat sorjavaččat luonddus. Dat ovttasdoaibmá ekovuogádatbálvalusaid massimiiguin ja rievdaduvvon rámmaeavttuiguin Norggas, mii váikkuha ealáhusaide ja surggiide Norggas. Luonddušiehtadus ja EO-njuolggadusat váikkuhit Norgga rámmaeavttuide njuolgut go dat implementerejuvvojit nationálalaččat. Oktiibuot dagaha dat luondduriskka nationála dásis. Lassin nationála riska sorjá daid riskkaid ja eará riskkaid ovttasdoaibmamis maid servodat ferte dustet.

Relevánta eiseválddit berrejit árvvoštallat oktavuođa gaskal luondduriskka ja ruđalaš stabilitehta

Leat čielga mearkkat, earret eará OECD:s, Eurohpa guovddášbáŋkkus (ECB) ja NGFS:s ahte luondduriska sáhttá ja boahtá váikkuhit ruđalaš stabilitehtii, dakko bokte go finánsasuorggi eksponeremat váikkuhuvvot mearkkašahtti luondduriskkas. Norga lea eksponerejuvvon globála luondduriskii, daningo lea rabas ja álgoávnnaseksporterejeaddji ekonomiija ja das leat stuora olgoriikainvesteremat Stáhta olgoriikka penšunfoandda bokte. Danne berrejit guoskevaš eiseválddit vuoruhit barggu árvvoštallat luondduriskka ja ruđalaš stabilitehta.

Unniduvvon luonddumanaheapmi unnida luondduriskka boahtteáiggis

Luonddupolitihka ja luondduriskka gieđahallama gaskkas leat positiiva vuorrováikkuhusat. Viiddis ja beaktilis luonddupolitihka čađaheapmi ii leat dehálaš dušše dasa ahte eastadit duođalaš luonddumanaheami, muhto dat sáhttá, jus dahkko rivttes ládje, maiddái unnidit nuppástuhttinriskka ruoná nuppástusas. Fysalaš luondduriskkaid váilevaš ja dievasmeahttun gieđahallan dál sáhttá dagahit stuora negatiiva váikkuhusaid ja šaddat divraseabbon maŋŋel.

Fysalaš luondduriska unniduvvo go suodjala ja divoda luonddu, ja go unnida negatiiva váikkuhusaid lundui Norggas ja eará riikkain. Dan sáhttá čađahit go bidjá doaibmabidjohierarkiija vuođđun mearrádusaide mat váikkuhit lundui. Dat mearkkaša ahte vuos galgá plánet eastadeame negatiiva váikkuhusaid lundui dallego lea vejolaš. Dain dáhpáhusain go ii leat vejolaš garvit vahága, de galgá bidjat johtui doaibmabijuid mat unnidit vahága, dahje ođasmahttit dahje divodit luonddu. Maŋemus molssaeaktun sáhttá buhttet luonddu billistemiid.

1.8 Almmolaš suorgi ferte árjjaleappot bargat luondduriskkain

Lávdegoddi oaidná áibbas áigeguovdilin ahte luondduriska biddjo áššelistui maiddái almmolaš suorggis. Almmolaš suorgi lea sorjavaš luonddus ja dahká olu mearrádusaid mat váikkuhit lundui sihke njuolggut ja eahpenjuolggut. Suorgi lea eksponerejuvvon sihke fysalaš luondduriskii ja nuppástuhttinriskii. Dat guoská stáhtii ja suohkaniidda regulerejeaddji eiseváldin, doaimmaheaddjin, eaiggádin ja oastin.

Lávdegotti guorahallan čájeha ahte gávdnojit máŋga gáibádusa mat mielddisbuktet ahte iešguđetlágán almmolaš aktevrrat, sin iešguđetlágán rollain, galget analyseret ja gieđahallat luondduriskka dallego lea áigeguovdil, muhto ahte máŋgga sajis leat váilevaš bargovuogit.

Máhttovuođu ferte buoridit

Jus galgá sáhttit bures árvvoštallat luondduriskka áigeguovdilis proseassain ja mearrádusain, de ferte leat sajis relevánta ja dieđalaččat luohtehahtti máhttovuođđu mas lea nanu politihkalaš legitimitehta. Dat lea deattuhuvvon máŋgga cealkámušas lávdegoddái, earret eará doaimmahusain, ealáhussuorgeorganisašuvnnain, finánsaealáhusas, suohkaniin ja stáhta etáhtain. Das lea sihke stáhtas ja suohkansuorggis ovddasvástádus – dakko bokte ahte ráhkadit buori diehto- ja kártavuođu, ja dakko bokte ahte deavdit iežas raporterengáibádusa. Lea maiddái dehálaš ahte dieđut ja diehtojuohkin leat álkit olámuttus ja álki ipmirdit sidjiide geat galget atnit daid.

Lávdegoddi deattuha ahte jus galgá deaivilit analyseret luondduriskasuorggis, de ferte diehtit gos doaimmat dáhpáhuvvet ja movt dat váikkuhit. Vai dieđut lea ávkkálaččat, de fertejit dat sisttisdoallat aiddolaš ja báikáduvvon dieđuid, sihke luonddu birra ja daid doaimmaid birra maid geahčada. Dat lea stuora erohus dálkkádatriskka árvvoštallamiid diehtodárbbus.

Luonddukárten ja báikáduvvon diehtu das mot doaimmat dárbbašit ja váikkuhit luonddu lea dárbbašlaš vai sáhttá analyseret ja gieđahallat luondduriskka. Máhttovuođđu, mii lea olámuttus plánema ja hálddašeami váste, lea buori muddui hábmejuvvon dan várás ahte fuolahit earenoamáš luonddu dahje čadnon ovttaskasmearrádusaide ja doaibmabijuide. Dárbbašuvvo eanet máhttu ekologalaš oktavuođaid birra, ekologalaš proseassaid birra ja luonddu buktosiid birra olbmuide.

Kapasitehta ja gelbbolašvuođa ferte loktet

Máhttovuđot bargu luondduriskkain bidjá čielga gáibádusaid kapasitehtii ja gelbbolašvuhtii mii gávdno suohkaniin, fitnodagain ja doaimmain, stáhtalaš aktevrrain ja fágabirrasiin, mat adnojit čielggadan- ja analysabarggus. Dárbbahuvvo dutkan ja oahpahus luondduriskka guoski fáttáid birra, mat dorjot gelbbolašvuođa ja máhttovuođu ovdáneami máŋgga fágasuorggis. Luondduriskamáhttu berre maid nannejuvvot bargoeallimis ja servodagas muđui.

Viidáseappot háliida lávdegoddi váldit ovdan ahte nuppástusat bargoeallimis, mat čuvvot dálkkádat- ja luonddupolitihka, dagahit nuppástuhttinriskka ja mielddisbuktet rievdadusaid ealáhusstruktuvrrain, fidnočoahkkádusain ja bargosisdoalus. Lávdegoddi doarju Gelbbolašvuođadárbolávdegotti deattuheami das ahte oahppu ja gelbbolašvuohta lea mearrideaddjin dasa ahte lihkostuvvat ruoná nuppástusain, sihke oanehit ja guhkit áigái21 Váilevaš gelbbolašvuohta sáhttá goazahit nuppástusaid mat dárbbahuvvojit vai olaha dálkkádat- ja luonddumihtuid. Johtilis ja viiddis nuppástuhttimat sáhttet duvdit eanebuid eret bargoeallimis ja váikkuhit dasa ahte sosiála erohusat lassánit.

Luondduriskka ferte váldit mielde áigeguovdilis mearrádusproseassaide

Lávdegoddi oaivvilda ahte go stuorát deattu bidjá luondduriskaperspektiivii, de sáhttá dat váikkuhit buoret mearrádusaid dahkamii, daningo dat čuvgeha earret eará sorjavašvuođa, váikkuheami ja nuppástuhttinriskka eiseválddiid mearrádusproseassaid oktavuođas. Almmolaš suorgi ferte analyseret ja gieđahallat luondduriskka go meannuda iešguđetlágán áššiid – dakkár vugiin mii lea sihke beaktil ja mii hábme luohttámuša. Lea dehálaš ahte buot mearrádusproseassat, maiddái politihkalaš, leat máhttovuđogat, čađačuovgit ja luohtehahttit. Lávdegoddi bidjá vuođđun ahte suohkaniin ain lea váldoovddasvástádus areálahálddašeapmái. Viidásit barggus sihkkarastit buoret árvvoštallama ja meannudeami luondduriskkaid oktavuođas lea dattetge dárbu lagabui geahčadit oktavuođa stáhtalaš láidestusaid gaskkas ja mot báikkálaš iešstivrejupmi buorebut galgá hálddašit ovddasvástádusa sihkkarastit mearkkašahtti nationála ja regionála beroštusaid luonddusuorggis.

Almmolaš ášše- ja mearridanproseassaid njuolggadusat, main lea mearkkašupmi lundui, muitalit unnán mot iešguđetge beroštumiid galgá deattuhit. Dehálaš ággan dasa lea ahte iešguđetge beroštumiid vihkkedallan dihto áššis, daid rámmaid siskkobealde maid guoskevaš lágat bidjet, dahkko, ja galgá dahkkot, politihkalaččat. Dat mearkkaša ahte vihkkedallamiid gaskal luondduvuhtiiváldimiid/luondduriskka ja eará mihttomeriid buori muddui sáhttá rievdadit dálá proseassaid siskkobealde. Politihkalaš mearrádusain luondduriskka hárrái berre buorebut ja viidábut dokumenteret ja čalmmustahttit mot iešguđetlágán beroštumit leat vihkkejuvvon nubbi nuppi ektui.

Eiseválddit fertejit čuovvulit gustovaš árvvoštallan- ja raporterengáibádusaid

Dálá lágain, oktan plána- ja huksenlágain, luonddušláddjivuođalágain ja čielggadanbagadusain, leat gáibádusat ja mearrádusat mat prinsihpalaččat mearkkašit ahte luondduriskka galgá árvvoštallat dallego lea áigeguovdil. Eiseválddit fertejit nannejit čuovvoleami, vai gáibádusat árvvoštallat ja gieđahallat luondduriskka duohtavuođas ollašuhttojuvvo, ja ahte mearrádusat váikkuhit dasa ahte Norga olaha iežas mihttomeriid luonddusuorggis. Dakkár čuovvoleapmi ferte siskkildit stáhtalaš etáhtaid, suohkaniid ja almmolaš eaiggáduvvon fitnodagaid. Areálahálddašeami oktavuođas lea dárbbašlaš ahte suohkaniid ovttaskasmearrádusat oktiibuot dustejuvvojit regionála ja nationála dásis dan bokte ahte biddjojit čielga vuordámušat ovddalgihtii ja čohkkejuvvojit relevánta dieđut maŋŋel.

Stáhta ja suohkanat fertejit čuovvulit luondduriskka barggu dain fitnodagain maid sii eaiggádit

Stáhta mihttu lea doaibmat árjjalaš ja ovddasvástideaddji eaiggádin mii jurddaša guhkás ovddasguvlui. Eaiggátvuođadieđáhus 2022 buvttii earret eará ođđa vuordámušaid dasa ahte fitnodagat, maid stáhta eaiggáda, bidjet mihttomeriid ja álggahit doaibmabijuid mat unnidit negatiiva váikkuhusaid luonddušláddjivuhtii ja ekovuogádagaide, ja ahte sii raporterejit iežaset mihttoolahusaid birra.22 Ođđa vuordámušat lea vuohki oažžut fitnodagaid garraseappot bargat luonddu negatiiva váikkuhusaid unnidemiin. Ovddasguvlui lea dehálaš bearráigeahččat ahte dat vuordámušat ollašuhttojit, guorahallat mielddisbuktetgo rievdadusat luondduriskka unnideami, ja loktet vuordámuša dasa ahte fitnodagat streassatestejit iežaset doaimmaid oaidnin dihte mot dat čuvvot luonddušiehtadusa mihtuid.

Lávdegotti guorahallan čájeha ahte suohkaniin lea ovddasvástádus doaimmaide ja aktivitehtaide main sáhttá leat stuora mearkkašupmi luondduriskii. Olu barggut, mat ovdal ledje organiserejuvvon nu ahte suohkan lei riektesubjeaktan, leat dál sirrejuvvon suohkana oamastuvvon fitnodagaide. Seamma ládje go stáhta gaskkusta vuordámušaid fitnodagaide maid sii eaiggádit, de berrejit suohkanat fuolahit doaimmaid suohkana oamastuvvon fitnodagain, main sáhttá leat mearkkašupmi luondduriskii.

Stáhta berre konkretiseret luondduriskka barggu sin foandahálddašeamis ja ruhtadanortnegiin

Stáhta penšunfoanddas, mii galgá veahkehit ruhtadit čálgostáhta buolvvaid badjel, leat mielde Stáhta penšunfoanda olgoriika (SPU) ja Stáhta penšunfoanda Norga (SPN). Goappašat foanddat leat stuora aktevrrat iežaset márkaniin ja addet kapitála fitnodagaide oasuseaiggádin ja loatnaaddin. Ná sáhttet foanddat váikkuhit ja gaskkustit vuordámušaid fitnodagaide maidda sii investerejit. Dasa lassin lea foanddaid luondduriskaeksponeren funkšuvdna das man muddui fitnodagat, maidda sii leat investeren, leat luondduriskka vára vuolde. Lávdegoddi oaivvilda danne ahte stáhta berre árvvoštallat mot bargu luondduriskkain sáhttá konkretiserejuvvot vel eanet foanddaid investerenárvvoštallamiin ja čuovvuluvvot lagabui dain fitnodagain, maidda sii leat investeren.

Okta máilmmi stuorámus foandan SPU sáhttá gaskkustit vuordámušaid, mat mielddisbuktet buoridemiid ja eanet einnostahttivuođa das mot máilmmi fitnodagat analyserejit ja gieđahallet luondduriskka. Foanda lea ceggen ráđđeaddi lávdegotti dálkkádatriskka várás, ja de sáhttá árvvoštallat galggašii go dán lávdegoddái viiddidit mandáhta nu ahte fátmmasta maiddái luondduriskka. Sin dieđuid ja vásáhusaid vuođul sáhttá foanda eambbo váikkuhit relevánta dutkamii das mot investorat beaktilit sáhttet váikkuhit fitnodagaid ceavzilis ovdáneapmái.

Stáhta veahkeha ruhtadit fitnodagaid ja suohkaniid iešguđetlágán ruhtadanortnegiiguin, ovdamearkka dihte Innovasjon Norge, Eksfin (Eksportfinansiering Norge (eksportaruhtadeapmi Norga)) ja Kommunalbanken (Den norske stats kommunalbank (Norgga stáhta suohkanbáŋku)). Dakkár ortnegat sáhttet mielddisbuktit ruoná nuppástuhttima go bidjet birasgáibádusaid ja/dahje fállet buoret eavttuid jus sáhttet čujuhit buriid birasbohtosiidda. Stáhta sáhttá maiddái veahkkin unnidit iežas luondduriskka eksponerema dakkárlágán ortnegiid bokte, go bidjá gáibádusaid luondduriskka árvvoštallamii ja vejolaččat gieđahallamii.

1.9 Priváhta suorgi ferte nannet iežas barggu luondduriskka árvvoštallamiin ja gieđahallamiin, ja raporterenbarggu

Muhtun doaimmat leat boahtán bures johtui luondduriskka bargguin, ja movttiidahttojit viidásit bargat fágalaš ovdánemiin ja mearrádusaiguin

Luondduriska lea sajáiduvvan doaban muhtin osiin Norgga ealáhusas ja finánsasuorggis, ja gávdnojit fitnodagat ja ovttastumit mat leat oalle guhkás joavdan fáttá dihtomielalašvuođain, metodihkkabargguin ja dárbbašlaš diehtovuođu ovdánahttimiin, vai sáhttet árvvoštallat luondduriskka. Finánsasuorgi spiehkkasa daningo luondduriska lea leamaš sis áššelisttus guhká juo. Lávdegoddi rámida doaimmaid, mat juo barget árjjalaččat luondduriskkain, go leat dorjon dehálaš vehkiin. Priváhta doaimmat berrejit strategalaččat bargat luondduriskkain ja ávkkástallat ja váikkuhit metodihka ja reaidduid ráhkadeapmái luondduriskka árvvoštallama ja gieđahallama várás. Dát guoská earenoamážit rávvagiidda ja reaidduide maid TNFD lea almmuhan.

Ođđa raporterengáibádusat eaktudit ahte luondduriskkat árvvoštallojit bures ja berrejit adnot vuođđun duohta buoridemiide

Ollu priváhta aktevrrat gártet boahttevaš jagiid deaividit stuorát gáibádusaiguin ceavzilvuođadieđuid raporterema hárrái, EO ceavzilvuođa raporterema direktiivva (CSRD) ja EO almmuhannjuolggadusaid (SFDR) ođđa gáibádusaid mielde árvobáberhálddašeddjiide ja finánsaráđđeaddiide. Unnit aktevrrat, mat eai ieža njuolggut geatnegahttojuvvo raporteret dáid njuolggadusaid vuođul, sáhttet oažžut raporterengáibádusa báŋko- ja dáhkádusovttastusain, mat ieža galget raporteret ceavzilvuođa birra sin árvobáhpiriin. Dát raporterengáibádusat sáhttet dahkat vuođu beassat árvvoštallat ja raporteret luondduriskka buorebut.

Govus 1.3 čájeha mot raporteren sáhttá leat mielde unnideame luondduriskka ja olaheame duohta buoridemiid lundui, dan bokte ahte raporteren deattuha buoridemiid, ahte raporteren lea konsisteanta ja olámuttus guoskevaš berošteddjiide, ja ahte berošteaddjit reagerejit doaimma raporteremii, mihttomeriide ja meannudeapmái.

Lávdegoddi ii leat evttohan viiddidit raporterema priváhta suorggis, muhto atná dehálažžan ahte gustovaš ja vurdojuvvon raporterengáibádusat váikkuhit buori luondduriskastivremii ja duohta meannudanrievdadusaide ovttaskas doaimmain. Lassin leat nu stuora variašuvnnat ovttaskas aktevrraid luondduriskaárvvoštallamiin ahte lávdegoddi vuosttažettiin rávve oppalaš metodihka, inspirerejuvvon TNFD:s. Dán metodihka geavaheapmi ovttaskas doaimmain mearkkašivččii olu priváhta suorggi riskaárvvoštallamii ja -gieđahallamii.

Duppal mearkkašahttivuohta lea EO ođđa raporterengáibádusaid ja standárddaid guovddážis. Fitnodaga mearkkašahttivuođaanalysa dahká vuođu identifiseret maid galgá raporteret. Ovttalaš gáibádusat ja standárddat dagahit ahte dieđut, mat raporterejuvvojit, šaddet eanet konsisteansa ja daid sáhttá buohtastahttit rastá fitnodagaid ja surggiid.

1.10 Lávdegotti rávvagat

Rávvagat dás vuolábealde leat oaivvilduvvon eiseválddiide riikka dásis, almmolaš suorgái muđui ja priváhta suorgái. Daid joavkkuid gaskkas lea veahá latnjalasvuohta, ja rávvagiid ferte geahččat oktilaččat. Dat guoská earenoamážit go almmolaš suorgi buori muddui bidjá eavttuid priváhta suorggi luondduriskkaid gieđahallamii Norggas. Lávdegoddi deattuha ahte konkrehta rávvagiid dárkilvuođa ja viidodaga ferte heivehallat ovttaskas aktevrra dárbbuide, ja ahte ferte vuhtiiváldit earret eará smávva suohkaniid ja smávva ja gaskastuora doaimmaid olámuttolaš kapasitehta.

Mandáhtta cealká ahte lávdegoddi ii galgga evttohit konkrehta doaibmabijuid ja rievdadusaid váikkuhangaskaomiin mat váikkuhit luonddumanaheapmái. Lávdegoddi atná vuođđun ahte luondduriskka buoret árvvoštallan ja gieđahallan iešalddis livččii mielde buorideame luondduhálddašeami. Lávdegoddi oaivvilda maid ahte stuorát dihtomielalašvuohta luondduriskka birra, luonddumanaheami negatiiva váikkuhusaid vára dáfus, nannešii návccaid čađahit ruoná nuppástusaid priváhta ja almmolaš suorggis.

¹ Geahča e.e. https://www.openscience.no/apen-forskning/forskningsdata/fair .

² Evttohus ođđa gohččumii, mas European single access point (ESAP) ásahuvvo, gos buot dieđut, dokumeanttat ja raporttat maid márkanaktevrrat almmuhit EU-njuolggadusaid vuođul, galget sáddejuvvot oktasaš eurohpalaš čohkkejeaddji eiseváldái ja almmuhuvvot buohkaide.

* Lávdegoddelahtu Hanne K. Sjølie sierramearkkašupmi

Lávdegoddelahtu Hanne K. Sjølie ii doarjjo lávdegotti rávvaga ahte «ceggejuvvo almmolaš lávdegoddi mii árvvoštallá dárkkistit plána- ja huksenlága ja eará relevánta láhkamearrádusaid sihkkarastin dihte ahte luondduriskka vuhtiiváldo, mas relevánta čuolbmačilgehusat sáhttet leame

• čielggadit sierravuodjinlobiid rievttálaš rámmaid
• oktavuođamearrádusat gaskal plána- ja huksenlága ja suorgelágaid»

Su duogáš ja ákkastallan manne ii doarjjo rávvaga, lea:

Lávdegoddi lea guorahallamis čájehan jáhkehahttin ahte muhtun doaimmaide lea luonddu manaheapmi ja billisteapmi riskafáktor sin doaimmaide. Doaimmat sáhttet buori muddui ieža gieđahallat fysalaš riskafáktoriid. Go lea stuora várra manaheamis ja billisteamis luonddu maid eará aktevrrat dagahit, de sáhttet láhkamearrádusat addit buoret hálddašeami. Dattetge ii leat lávdegoddi duođaštan ahte luonddu manaheapmi ja billisteapmi eará aktevrraid geažil lea oppalaš mearkkašahtti riskafáktor Norgga ealáhusaide dahje riikkadásis.

Plána- ja huksenlága guovddáš rolla areálaplánemis lea dárkilit guorahallojuvvon čielggadeamis, muhto suorgelágaid guorahallan lea arvat unnit vuđolaš. Plána- ja huksenlága gáržžideamis leat servodatlaš váikkuhusat ja dat sáhttá gáržžidit báikkálaš iešstivrejumi. Lávdegoddi ii leat duođaštan ahte dálá lágat eai leat doarvái unnidit vejolaš luondduriskkaid.

Lávdegoddelahttu oaivvilda danne ahte ii leat vuođđu ovddidit rávvaga.

** Lávdegoddelahtu Hanne K. Sjølie sierramearkkašupmi

Lávdegoddelahtu Hanne K. Sjølie ii doarjjo lávdegotti premissa ja rávvaga ahte dárbbašuvvojit čielgasit láidestusat stáhta eiseválddiin unnidan dihte fysalaš luondduriskka, iige rávvagiid mat čatnasit suohkaniid mearrádusproseassaid vuosteággapráksisiidda.

Su duogáš ja ákkastallan manne ii doarjjo rávvaga, lea:

Lávdegoddelahttu ii oaivvil ahte eanet stáhtalaš stivren mielddisbuvttášii unnit luondduriskka ealáhusaide dahje nationála dássái. Dat čuovvu ovddit sierramearkkašumis das ahte lávdegoddi ii leat duođaštan ahte luonddu manaheapmi ja billisteapmi Norggas eará aktevrraid geažil lea oppalaš mearkkašahtti riskafáktor Norgga ealáhusaide dahje riikkadássái.

Lávdegoddelahttu ii oaivvil ge ahte eanet stáhtalaš stivren buoridivččii luonddu ja areálaid hálddašeami. Luonddu- ja areálahálddašeamis leat, earenoamážit dain guovlluin riikkas gos luondduresurssat leat dehálaččat árvoháhkamii, stuora servodatlaš váikkuhusat. Stuora erohusat luonddus ja servodagas siskkáldasat riikkas dahket ahte mearrádusat luonddu- ja areálaáššiid oktavuođas fertejit leat heivehuvvon báikkálaš diliide. Lávdegoddelahttu oaivvilda ahte báikkálaš ássiid beroštumit ja máhttu luonddu ja areálaid birra lea dehálaš oassi buriid mearrádusaid dahkamis. Eanet máhttu ja rabasvuohta proseassain váikkuha dasa ahte ássit áŋgiruššet ja mearrádusdahkkit geatnegahttojit. Oktiibuot dagahit dát ahte báikkálaš mearrádusat buori muddui addet buriid vejolašvuođaid vihkkedallat iešguđetge ulbmiliid. Báikkálaš mearrádusain main lea buorre demokráhtalaš vuođđu nannejit luonddu- ja areálahálddašeami legitimitehta, stuoridit luohttámuša politihkkii ja váidudit riidduid. Dat ráhkkanahttá servodaga buorebut dahkat buriid mearrádusaid mat bissot guhkit áigái ja mat váikkuhit servodaga sávvojuvvon ovdáneapmái.

1.11 Giitu buot cealkámušaid ja fágalaš veahki ovddas

Lávdegoddi mearkkaša ahte lea stuora beroštupmi luondduriskka bargui, ja sávvá ja jáhkká ahte dát energiija addá dehálaš ovdáneami boahttevaš jagiin. Lávdegoddi háliida giitit buot buriid, fágalaš vehkiid ja cealkámušaid ovddas barggu čađahettiin. Buot cealkámušat leat adnon lávdegotti barggus, vaikko eai soaitte ge siterejuvvon dahje geardduhuvvon čielggadusas.

1.12 Ekonomalaš ja hálddahuslaš váikkuhusat

Lávdegoddi addá rávvagiid mat sáhttet váikkuhit buoret mearrádusaide aktevra,- ealáhus- ja servodatdásis sihke priváhta ja almmolaš suorggis. Buoret mearrádusain lea čielga ávkkálašvuođaávki. Seammás mearrádusvuođu nannen ja buoret metodihka ásaheapmi mielddisbuktá resursageavaheami ja goluid.

Buoret luondduriskahálddašeami ávki boahtá rievddadit ealáhusaid ja doaimmaid gaskkas dan mielde man olu luondduriska sidjiide čuohcá. Luondduriskkas leat ekonomalaš váikkuhusat aktevrraide ja servodahkii, ja lea eahpesihkar mot váikkuhusat šaddet, ja goas dat deaividit. Dán riskka máhttovuđot árvvoštallan ja gieđahallan ávžžuhuvvon bajitdási viđa ceahki modealla geavaheami bokte sáhttá oppalaččat lasihit goluid oanehit áigái, muhto guhkit áigái addit unnit goluid ja vejolaččat stuorát vuoittu.

Lávdegotti rávvagiid čuovvoleapmi mielddisbuktá eanetgoluid stáhtii ja suohkaniidda, earret eará dakko bokte ahte hábmet buoret vuođu mearrádusaide, čalmmustahttimii ja čuovvoleapmái. Dattetge bargojuvvo dál juo olu dainna ahte buoridit dálá ja boahttevaš diehto-, metoda- ja máhttovuođu, ja leat olu ákkat nannet áŋgiruššama dáin surggiin vel eanet.

Lávdegotti ávžžuhusaid čuovvoleapmi priváhta suorgái buktet maiddái ekonomalaš váikkuhusaid. Oanehit áigái bohtet leat golut gelbbolašvuođahuksemiid, stivrenvuogádagaid ovddideapmái ja jođihankapasitehta geavaheapmái. Lea jáhkehahtti ahte stuora oassi dáin goluin čatnasit dán barggu vuosttaš vuoruide, ja ahte dađistaga árvvoštallamiid ja raporteremiid áiggi mielde sáhttá ovttastahttit nu ahte dábálaš riskastivremis ja raporteremis eai šattaše nu olu golut.

Buorre stivrejupmi luondduriskkain unnidivččii boahttevaš luondduriskkaid negatiiva váikkuhusaid. Lassin dat dorjjošii eanet gilvonávccalaš gávpemálliid ja strategiijaid ovddideami, mat eai leat nu hearkkit luondduriskkaide. Viiddiduvvon vuordámušat raporteremii, čađačuovgivuhtii ja olahahttivuhtii leat dehálaš buktosiin earret eará dasa ahte kanaliseret investeremiid doaimmain mat čuhcet negatiivvalaččat lundui, dakkár ulbmiliidda mat váikkuhit ruoná nuppástuhttimii. Lávdegoddi ii leat evttohan viiddidit raporterema priváhta suorggis, muhto oaidná dehálažžan ahte gustovaš ja vurdojuvvon raporterengáibádusat mielddisbuktet buori riskahálddašeami ja duohta meannudanrievdadeami ovttaskas doaimmain.

Gáldut mat leat adnon 1. kapihttalis

Vuolábealde leat gáldut mat leat adnon dán kapihttalis. Ollislaš gáldolistu gávdno Mielddus 1:s ollislaš dárogiel čielggadusas.

• Artsdatabanken (šládjadiehtobáŋkku) (2018). Norsk rødliste for naturtyper 2018. Artsdatabanken, Trondheim. https://www.artsdatabanken.no/rodlistefornaturtyper .
• Artsdatabanken (šládjadiehtobáŋkku) (2021). Norsk rødliste for arter 2021. Artsdatabanken, Trondheim. http://www.artsdatabanken.no/lister/rodlisteforarter/2021/ .
• Deloitte (2022b). Naturrisiko i norsk finansnæring. En veiledning om hvordan finansforetak kan være med å sikre bærekraftig utvikling som ivaretar natur og biologisk mangfold. Ráhkaduvvon Finans Norge ja WWF ovddas.
• FAO, IFAD, UNICEF, WFP and WHO (2023). The State of Food Security and Nutrition in the World 2023. Urbanization, agrifood systems transformation and healthy diets across the rural–urban continuum. Food and Agriculture Organization, Rome. https://doi.org/10.4060/cc3017en .
• IPBES (2019a). Summary for policymakers of the global assessment report on biodiversity and ecosystem services (summary for policy makers). IPBES Plenary at its seventh session (IPBES 7, Paris, 2019). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.3553579 .
• IPBES (2022a). Methodological Assessment Report on the Diverse Values and Valuation of Nature of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Balvanera, P., Pascual, U., Christie, M., Baptiste, B., and González-Jiménez, D. (eds.). IPBES secretariat, Bonn. DOI: https://doi.org/10.5281/zenodo.6522522 .
• IPBES (2022b). Summary for Policymakers of the Thematic Assessment Report on the Sustainable Use of Wild Species of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Fromentin, J.M., Emery, M.R., Donaldson, J., Danner, M.C., Hallosserie, A., Kieling, D., Balachander, G., Barron, E.S., Chaudhary, R.P., Gasalla, M., Halmy, M., Hicks, C., Park, M.S., Parlee, B., Rice, J., Ticktin, T., and Tittensor, D. (eds.). IPBES secretariat, Bonn, Germany. https://doi.org/10.5281/zenodo.6425599 .
• IPCC (2021). Annex VII: Glossary. Matthews, J.B.R., V. Möller, R. van Diemen, J.S. Fuglestvedt, V. Masson-Delmotte, C. Méndez, S. Semenov, A. Reisinger (eds.)]. In Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, A. Pirani, S.L. Connors, C. Péan, S. Berger, N. Caud, Y. Chen, L. Goldfarb, M.I. Gomis, M. Huang, K. Leitzell, E. Lonnoy, J.B.R. Matthews, T.K. Maycock, T. Waterfield, O. Yelekçi, R. Yu, and B. Zhou (eds.). Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, pp. 2215–2256, doi:10.1017/9781009157896.022
• Jakobsson, S. og Pedersen, B. (red.) (2020). Naturindeks for Norge 2020. Tilstand og utvikling for biologisk mangfold. NINA Raporta 1886. Norsk institutt for naturforskning.
• Kompetansebehovsutvalget (gelbbolašvuođadárbolávdegoddi) (2023). Fremtidige kompetansebehov: Utfordringer for grønn omstilling i arbeidslivet. Fáddáraporta 1/2023. Geigejuvvon Máhttodepartementii miessemánu 31. b. 2023.
• NAČ 2018: 17 (2018). Klimarisiko og norsk økonomi. Ruhtadandepartemeanta.
• NGFS (2023a). Nature-related Financial Risks: a Conceptual Framework to guide Action by Central Banks and Supervisors. Technical document from the Central Banks and Supervisors Network for Greening the Financial System (NGFS).
• OECD (2022b). OECD Environmental Performance Reviews: Norway 2022. OECD Environmental Performance Reviews, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/59e71c13-en.
• OECD (2023b). A supervisory framework for assessing nature-related financial risks: Identifying and navigating biodiversity risks. OECD Business and Finance Policy Papers.
• Reisinger, Andy, Mark Howden, Carolina Vera, et al. (2020). The Concept of Risk in the IPCC Sixth Assessment Report: A Summary of Cross-Working Group Discussions. Intergovernmental Panel on Climate Change, Geneva, Switzerland.
• St. dieđ. 6 (2022–2023) Et grønnere og mer aktivt statlig eierskap – Statens direkte eierskap i selskaper. Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta
• TNFD (2023a). Recommendations of the Taskforce on Nature-related Financial Disclosures. Čakčamánnu 2023. Taskforce on Nature-related Financial Disclosures.
• TNFD (2023b). Guidance on the identification and assessment of nature-related issues: the LEAP approach. Čakčamánnu 2023. Taskforce on Nature-related Financial Disclosures.
• TNFD (2023i). Additional guidance for financial institutions. Skábmamánnu 2023. Taskforce on Nature-related Financial Disclosures.