2 Ráđđehusa bargu sámepolitihkalaš gažaldagaiguin ja Sámedikki jahkedieđáhusa čuovvoleapmi

2017 guovvamánu 6.beaivvi lei 100 jagi áigi go vuosttaš sámi riikkačoahkkin lágiduvvui Troandimis. Ovttas Troandin suohkaniin ja Lulli-Trøndelága fylkkasuohkaniin bovdii Sámediggi ávvodoaluide Troandimis. Tråante 2017 doaluin ávvudedje demokráhtalaš árvvuid, seammás go vuosihedje sámi giela, kultuvrra, ealáhusaid ja historjjá girjáivuođa ja govdodaga 100-jagi perspektiivvas. Jagi 2016 ođastuvvon nationálabušeahtas juolluduvvui 4 milj. ruvdno ávvodoaluide kulturdepartemeanta ja Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttaid bušeahtaid bakte.

Ráđđehusa mihttomearri lea ahte sápmelaččat álgoálbmogiin galget beassat ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servvodateallimiiddiset. Sámediggi lea ráđđehusa guovddáš eavttuidbiddji ja gulahallanguoibmi sámepolitihkas. Sápmelaččaid álbmotválljen ásahus de Sámediggi buoremusat dovdá ja diehtá molsašuvvamiid sámi servodagas, ja sis lea maiddái máhttu ja diehtu mii adnojuvvo stuorimus hástalussan iešguđetge sámi báikegottiin ja servodagain. Dán stuorradiggeáigodagas lea ráđđehus ovttas Sámedikkiin bures lávkon ovddasguvlui dehálaš sámepolitihkalaš áššiid oktavuođas.

2014 čakčamánus ásahii ráđđehus, ovttasráđiid Sámedikkiin, sámi giellalávdegotti. Lávdegoddi gárvvistii raporttastis NAČ 2016:18 Váibmogiella. Evttohuvvon láhkaevttohusat, doaibmabijuid ja ortnegiid sámegielaid várás. Raporta gárvvistuvvui 2016 golggotmánu 10.beaivvi ja ovddiduvvui Sámediggái ja Gielda- ja ođasmahttindepartementii, vrd. máinnašeapmi 2.2. Sámi Gielaid kapihttalis.

Sámi giellalávdegoddi deattuha ahte gávdni sámegielat gelbbolašvuohta lea eaktun vai sámegiella galgá seailut boahtte áigái. Seammás čujuhuvvo ráđđehus davviguovllu strategiijas ahte máŋggaid fágasurggiin váilot olbmot geain lea sámegielat gelbbolašvuohta. Skuvllain ja mánáidgárddiin váilot sihke oahpaheaddjit ja ovdaskuvlaoahpaheaddjit geat sáhttet oahppit sámegielas ja sámegillii. Máhttodepartemeanta, Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta, Sámediggi ja Sámi allaskuvla leat ovttamielalačča das dárbbašuvvojit sihke oanehisáiggi ja guhkitáiggi doaimmat mat sáhttet dagahit vejolažžan rekrutteret eanet sámegielat oahpaheddjiid sihke mánáidgárdái ja skuvlii. Danin lágiduvvui vuosttaš bargobádji dán fáttás Romssas 2017 geassemánu 2.beaivvi.

Sámi vuoigatvuođalávdegotti raportta NAČ 2007: 13 Ođđa sámeriekti sisttisdoallá ollu árvalusaid mat gáibidit vuđolaš meroštallama. Okta dáin lea árvalus ođđa ráđđádallan- ja áššemeannudanlága. Ráđđehus lea ráđđádallamiin Sámedikkiin buori muddui olahan ovttamielalašvuođa ráđđádallama láhkanjuolggadusaid evttohussii, vrd. máinnašeapmi kapihttalis 2.6.1 Geavaheames ráđđádallanbargovugiid.

Departemeanta sáddii 2016 čavčča raportta Sámediggái mas leat ovddut ja váivvádusat das jus bušeahttapoasttat man bakte dál juolluduvvo ruhta Sámediggái biddjojit oktan poastan lea digaštallojuvvon. Raporttas árvvoštallojuvvojit iešguđetge modeallat mas čohkkejit buot dahje eanas juolludemiid Sámediggái ovtta bušeahttapoasta bakte, čađahanvejolažžan. Okta oavdduin dákkár čohkkemin lea ahte dat dagaha Sámediggái stuorit doaibmavejolašvuođa ja ieš vuoruhit álbmotválljen ásahussan. Deháleamos vuostaággan dákkár čohkkemii lea ahte iešguđetge departemeanttaid suorgeovddasvástádus dáinna vugiin šaddá eanet eahpečielggasin. Jus dákkár eahpečielggasvuođa galggaš geahpidit de gáibiduvvojit doaibmabijut. Dáidá maiddái leat dárbun čielggasmahttit vuođđolágalaš ovddasvástádusa vejolaš oktasaš juolludeami hárrái. Sámediggi sáddii ieš beroštusčállosa 2017 guovvamánus. Sámediggi deattuha ahte dás lea iešmearridanvuoigatvuohta, ja earenoamáš sajádat mii čuovvu vuođđolága § 108 mielde, mii ferte leat vuolggasadji bajitdási prinsihppa go galgá mearridit bušeahttamodealla, iige deattuhit departemeanttaid suorgeovddasvástádusaid, bargodábiid ja reporteremiid. Sámediggi celkkii beroštusčállosis ahte lea dárbbašlaš ahte bušeahttasirdimat dáhpáhuvvet ovtta poastta bakte, ja ahte dán poastta rámmat dat lea man birra galget čađahuvvot ráđđádallamat gaskal departemeanta ja Sámedikki mii čadnojuvvo jahkásaš proposišuvdnii sámepolitihkalaš barggu birra.

Ráđđádallamiin čujuhii departemeanta molssaektui mii sáhttá árvvoštallojuvvot, lea rievdadeames lágideami jahkásaš dieđáhus Stuorradiggái Sámedikki doaimma birra. Earret eará sáhttá árvvoštallat ahte galgá do dat ovddiduvvot ja meannuduvvon giđđabájis, ja ahte livččii go vejolaš rievdadit ráhkkanusa nu ahte dieđáhus eanet čujuha ovddasguvlui. Nubbe eará molssaeaktu lea jahkásaš dieđáhus oktanaga bušeahtain. Sámediggi doalahii iežas oaivila das ahte eavttut ja čanastusat Sámedikki bušeahttarámmaide berrejit mearriduvvot proposišuvnna bakte, mat ovddiduvvojit ja meannuduvvojit giđđabájis, nu movt suohkanproposišuvdna, ja ahte vuolggasadji galgá leat ahte buot juolludeamit ovttastahttojuvvojit buot juolludemiiguin Sámediggái stáhtabušeahta bakte ovtta bušeahttapoastta bakte.

Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta háliida, ráđđádallamiin Sámedikkiin, joatkit barggu ahte árvvoštallat bušeahttamodealla mii čohkke buot juolludemiid Sámediggái ovtta bušeahttapoasta bakte dahje vejolaš eará modeallaid mat buorebut go odne lágidit Sámediggái buoret vejolašvuođa vuoruhit sámepolitihkalaš doaimmaid mearriduvvon bušeahttarámma siskkobealde. Vejolaš ođđa bušeahttaortnet sáhttá áramusat leat sajit jagi 2019 rájes. Sámedikki oaivvilda ahte ferte vuos čielggadit mii galgá leat ođđa bušeahttamodealla vuolggasaddji man bakte juolluduvvojit ruđat Sámediggái ja sámi doaimmaide, ovdal go sáhttit joatkit ráđđádallamiiguin.

Norga, Ruoŧŧa ja Suopma loahpahedje Sámekonvenšuvnna šiehtadallamiid jagi 2016:s. Sohppojuvvon konvenšuvdnateaksta lea dál sáddejuvvon Sámedikkiid meannudeapmái. Konvenšuvdna láhče golmma riikkaid sápmelaččaide oktasaš rámmavuogádaga mii lea heivehuvvon davviriikkalaš sámi kontekstii. Konvenšuvnna bajimuš mihttomearri lea ahte sápmelaččat galget beassat seailluhit, geavahit ja ovdánahttit gielaideaset nu ahte almmá riikkaráját eastagiid haga. Norgga šiehtadallansáttagottis lea leamašan guokte ovddasteaddji Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas, okta ovddasteaddji Olgoriikkadepartemeanttas ja guokte ovddasteaddji Sámedikkis.

Sámediggi lea ceggen gažaldaga almmolaš duohtavuođakommišuvnna ásaheami birra mii lea sápmelaččaid dáruiduhttima birra. Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas lea seamma oaidnu go Sámediggi ahte das ahte lea leamašan dárbu dustet ja eastadit dáruiduhttinpolitihka, ja ahte lea dárbu háhkat eanet dieđuid dáruiduhttima váikkuhusain sápmelaččaide ja kvenaide. Departemeantta háliida eanet gulahallama Sámedikkiin das makkár vugiid bakte lea vejolaš háhkat eanet máhtu ja dieđuid. Ášši ovddiduvvui Stuorradikki meannudeapmái maŋŋil áirrasárvalusa mii ovddiduvvui juovlamánu 20.beaivvi 2016. Stuorradiggi lea meannudan dán ášši sierra áššiin.

Suohkanođastusa oktavuođas árvalii ráđđehus, maŋŋil go lei ráđđádallan Sámedikkiin, juohkit Divttasvuona suohkana Nordlánddas. Árvalus mielddisbuvttii ahte suohkana nuorta-davvi oassi ovttastahttojuvvo Áhkkánjárggain ja Bálágiin, Divttasvuona suohkanstivra dáhtu mielde, ja oarje-lulábealli ges ovttastahttojuvvo Hápmiriin vai julevsámi biras vuhtiiváldojuvvo. Muđui čujuha Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta Prop. 96 S (2016–2017) Suohkanstruktuvrra rievdadusat.

Dan mielde movt lea mearriduvvon Bargovuogádagas man mielde stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki deaivvadit ráđđádallamiidda de lea Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta ráđđádallan Sámedikkiin doaibmabijuid birra Prop. 84 S (2016–2017) Regionála álbmotválljen ásahusa ođđa juohkin. Sámediggi oaččui maiddái vejolašvuođa ovddidit oaiviliiddis go proposišuvdna lei barggu vuolde. Departemeanta áigu proposišuvnna čuovvoleamis ráđđádallat Sámedikkiin Davvi-Norgga Fylkkaidjuohkima vejolaš beliid birra mat njuolgut sáhttet váikkuhit sámiid beroštumiide. Departemeanta áigu maiddái láhččet ovttasbarggu Sámedikkiin vel guhkkelii go maid ráđđádallangeatnegasvuohta mearrida.

Bargamis davviguovlostrategiijain, mii almmuhuvvui 2017 cuoŋománu 21.beaivvi, lea ráđđehusa áigumuš ahte nannet ollislaš lahkoneapmi davviguovllupolitihkkii. Politihkka mii lea dehálaš davviguovlluide ferte doalvvuhit seamma guvlui, leaš dál báikkálaš, regionálalaš, nationála dahje riikkaidgaskasaš dásis. Ráđđehusat leat danin ásahan Regionálalaš davviguovloforuma mii galgá dagahit lagabui gulahallama davviguovlopolitihka birra gaskal nationála ja regionálalaš eiseválddiid ja Sámedikki. Forumis digaštallojuvvojit čuolbmabealit mat leat guovddážis davviguovllu ovdáneamis, ja mat gáibidit áŋgiruššama rástá sektoriid ja hálddašandásiin.

2.1 Sámedikki birra

Vuođđolága § 108 mearrida ahte:

«Stáhta eiseválddit leat geatnegahttojuvvon láhčit dili nu ahte sámi álbmotčearda sáhttá seailluhit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servvodateallimiiddiset.»

Dáinna vuođđolágamearrádusain leat Norgga eiseválddit mearridan lágalaš, politihkalaš ja morálaš geatnegasvuođaid láhčit dili nu ahte sápmelaččat galget sáhttit ja beassat seailluhit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimiiddiiset. Paragráfa láhče sápmelaččaide aktiivvalaš sajádaga ja vejolašvuođa áimmahuššat iežaset beroštumiid, ja lea hábmejuvvon dainna jurdagiin ahte dat galgá suodjalit ja ovdánahttit giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sámediggi ásahuvvui 1989 geassemánu 12.beaivvi lága nr 56 Sámedikki ja eará riektedilálašvuođaid (Sámelága) mielde. Sámelága ovdabargguin deattuhuvvui ahte Sámedikki válddi galggai leat vejolaš ovdánahttit, ja ahte váldi čađat galgá árvvoštallojuvvot, vrd. Od.prp. nr. 33 (1986–87) ja Evttoh. O. nr. 79 (1986‒1987). Viidáset deattuhuvvui ahte sápmelaččaide galgá «mieđihuvvot mearkkašahtti iešmearrideapmi ja váikkuhanfápmu áššiin mat leat earenoamáš dehálačča sámi kultuvrii», vrd. Od.prp. nr. 33 (1986–87).

Sámediggi lea dađistaga ožžon eanet váikkuhanfámu daid áššiin mat gusket sápmelaččaide. Sámedikkis lea ožžon mearridanválddi máŋggaid surggiin mat earenoamážiid, dahje buori muddui, leat láhččojuvvon sápmelaččaid várás. Seammás lea Sámediggái mieđihuvvon váikkuhanfápmu go leat ožžon vejolašvuođa váikkuhit mearrádusaid áššiin mat Sámedikki mielas gusket sápmelaččaide.

Stáhta lea geatnegahttojuvvon ráđđádallat Sámedikkiin vai galget olahit ovttamielalašvuođa Sámedikkiin dakkár áššiin mas eiseválddit árvvoštallet doaibmabijuid dahje lágaid mearridit mat njuolgut váikkuhit sámiid beroštumiid, vrd. ILO-konvenšuvdna nr. 169 art. 6 ja bargomeanut ráđđádallamiidda gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki.

Jagi 2016 hálddašii Sámediggi oktiibuot 437,6 milj. ruvnno. Sámedikki váikkuhangaskaoapme-rehketdoallu čájeha ahte Sámediggi oktiibuot juolludii 297,4 milj. ruvnno doarjaga iešguđetge ulbmiliidda. Sámediggi lea válljen várret stuorimus oasi dáin ruđain kultuvrii (131,5 milj. ruvnno), gillii (75,2 milj. ruvnno) ja ealáhusaide (33,3 milj. ruvnno).

Sámedikki jagi 2015 dagahedje oktiibuot 143,9 milj. ruvnno. Dán supmis válljii Sámediggi várret 31,3 milj. ruvnno politihkalaš doibmii, ja dain ledje stuorimus poasttat dievasčoahkkin ja sámediggeráđđi. Hálddahuslaš golut dagahedje jagi 2016 oktiibuot 112,5 milj. ruvnno. Sámedikki hálddahusas ledje 2016 juovlamánu 31.beaivvi 143 jahkevirggi.

Sámedikki 2016 jahkerehketdoallu čájeha negatiivva dássádaga 3,7 milj. ruvnnuin. Sámedikki 2016 dárkkistuvvon bušeahtas várrejuvvui ruhta mii njulgii rehketdoalu negatiivva dássádaga.

Jagi 2016:s oaččui Sámediggi juolludeami Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta, Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta, Dálkkádat- ja birasdepartemeanta, Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta, Kulturdepartemeanta, Máhttodepartemeanta ja Oljo- ja energiijadepartemeanta bušeahtaid bakte.

Sámediggi hálddaša maiddái oktiibuot 9,5 milj. ruvdnosaš liigejuolludemiid ja doarjagiid. Dát ruđat juolluduvvojit Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta bušeahta bakte (válgadutkan ja gielddaođastusa bargui), Kulturdepartemeanta bušeahta bakte (doarjja sámi falástallamii), Olgoriikkadepartemeanta bušeahta bakte (riikkaidgaskasaš bargui) ja Riikkaantikvára bušeahta bakte.

2.2 Sámi gielat

Seailluhit ja nannet sámi gielaid lea dehálaš go galgá seailluhit ja ovdánahttit sámi kultuvrra ja servodateallin. Vuoigatvuohta sámegiela geavahit go deaivvada almmolašvuođain ja vuoigatvuohta oahppat sámegiela ja oažžut oahpahusa sámegillii, leat deháleamos vuoigatvuođat sápmelaččaide.

Sámedikkis lea guovddáš sajádat sámi giellabarggus. Seammás lea Norgga eiseválddiin váldoovddasvástádus. Lea stáhta ovddasvástádus láhččet ahte sámi giella suodjaluvvo ja ja ahtanuššá. Almmolaš doaimmain lea ovddasvástádus iežaset bargosuorggis vuhtiiváldit sámi giellageavaheddjiid vuoigatvuođaid.

Sámediggi jugii jagi 2016 oktiibuot 75,2 milj. ruvnno iešguđege gielladoaimmaide. Earret eará leat ruđat juhkkojuvvon suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda mat leat siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu, sámi giellaguovddážiidda, iešguđetge giellaprošeavttaide, stipeandan joatkkaskuvlla ohppiide geain lea sámegiella fágasuorggis ja Sámi Giellagáldui (Davviriikkalaš sámi fága- ja resursaguovddáš).

Jagi 2014 čakčamánus nammadii ráđđehus, ovttas Sámedikkiin, lávdegotti man bargun galggai leat guorahallat lágaid, doaibmabijuid ja ortnegiid sámegielaid várás Norggas. Lávdegotti raporta, NAČ 2016: 18 Váibmogiella. Evttohuvvon lágat, doaibmabijut ja ortnegat sámegielaid várás, geigejuvvui Gielda- ja ođasmahttindepartementii ja Sámediggái 2016 golggotmánu 10.beaivvi. Raporta lea sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lei jagi 2017 njukčamánu 15.beaivvi. Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta lea ožžon sullii 140 gulaskuddancealkámuša. Ráđđehus áigu raporta, gulaskuddancealkámušaid ja ráđđádallamiid vuođul Sámedikkiin árvvoštallat movt ovddasguvlui bargat sámegielaid ovddas.

Sámegielaid doaibmaplána lea deattuhan sámegielaid iešguđetge servodatsurggiin, earenoamážiid oahpahusas ja oahpus, almmolaš bálvalus- ja fuolahusfálus ja sámegielaid geavaheapmi almmolaš oktavuođain. Doaibmaplána doaibmaáigodat leat guhkiduvvon gitta jagi 2017 loahpa rádjai. Sámegielaid doaibmabijuid viidáset organiseren šaddet árvvoštallojuvvot sámi giellalávdegotti raporta čuovvoleamis, ja ráđđádallamiin Sámedikkiin.

Sámi Giellagáldu – Davviriikkaid sámi fága- ja resursaguovddáš, man Norgga, Suoma ja Ruoŧa Sámedikkit ásahedje jagi 2013, lea oktasaš davviriikkalaš giellaásahus mii deattuha gielladivššu, giellaovdáneami ja terminologiijaovdánahttima. Ráđđehus lea sihkkarastán guovddáža norggabeale ruhtadeami, ja lea lasihan Sámedikki bušeahta 2 milj. ruvnnuin jagi 2015 stáhtabušeahtas. Dása lassin ruhtaduvvo guovddáš Interreg-ruđaiguin (Interreg lea EO prográmma mii galgá ovddidit sosiála ja ekonomalaš integrašuvnna regionála ovttasbargama bakte riikkarájáid rastá).

2.3 Sámi kultuvra ja kulturmuittut

Sámediggi lea dehálaš eavttuidbiddji sámi dáidaga ja kultuvrra ovdánahttimis. Seammás lea maiddái nationála, regionála ja báikkálaš eiseválddiin ovddasvástádus sámi kultuvrii láhččet buriid ovdánanvejolašvuođaid.

Kulturdepartemeantta ruđat sámi kulturulbmiliidda mat juolluduvvojit njuolga Sámediggái, juolluduvvojit dábálaččat stáhtabušeahta kap. 320 Dábálaš kulturulbmilat, poasta 53 Sámediggi bakte. Ulbmil juolludemiin lea veahkehit Sámedikki joksat váldomihtuidis dáidda- ja kultursuorggis. Jagi 2016 juolludeapmi dán bušeahttapoasta bakte lei 82,5 milj. ruvnno. Sámediggi hálddaša dán juolludeami iežas vuoruhemiid vuođul.

2016:s jugii Sámediggi 131,4 milj. ruvnno iešguđet kulturulbmiliidda. Dán supmis jugii Sámediggi 82,9 milj. ruvnno doarjagiin iešguđetge sámi kulturásahusaide, nugo kulturviesuide, kulturgaskkustanásahusaide, teáhteriidda, festiválaide ja dávvirvuorkkáide. Viidáset juhkkojuvvui 29,8 milj. ruvdno doaimmaide mat dagahit ahte dáiddáriid doaimmaide láhččojuvvojit buori ja vuordevaš rámmaeavttut, dás sámi dáiddašiehtadus ja ohcanvuođustuvvon ortnegat. Norsk Tipping A/S badjebáhcaga juohkimis, oaččui Sámediggi jagi 2016:s 750 000 ruvnno doaibmabijuide main ulbmil lei bisuhit ja seailluhit sierranas sámi falástallandoaimmaid. Sámediggi juolludii 2,7 milj. ruvnno doarjjan sámi falástallamii. Sámediggái lea dehálaš sámi álbmogii sihkkarastit eanet sámi mediaid mat oainnusindahket sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. 2016:s Sámediggi ráddjii 3,3 milj. ruvnno dán ulbmilii.

Lassi várremiidda kulturulbmiliidda, jugii Sámediggi 2016:s maiddái 9,7 milj. ruvnno girjerájusulbmiliidda/sámi girjebussiide.

Kulturdepartemeanttas lea leamašan oktavuohta Sámedikkiin stuorradiggedieđáhusa NRK ruhtadeami birra ja Stuorradiggedieđáhusa kommersiála álbmotsáddehaga oktavuođas. Go lea sáhka kommersiála álbmotsáddehagas de lea Sámediggi čujuhan dasa ahte ferte leat sisdoallogeatnegasvuohta iežas prográmmaid dahje prográmmaovdanbuktimat sámi álbmogii, ja ahte váldonjuolggadus leat ahte dat galget leat sámegillii. Sámediggi deattuha ahte sámegiella ja dárogiella leat dásseárvosaš gielat. Kulturdepartemeanta ii oainne dárbun bidjat sierra gáibádusa dihto prográmmasisdollui sámi álbmoga várás, ja čujuha dasa ahte doarjja lea gáržžiduvvon. Álbmotsáddehat galgá fállat prográmmaid sihke viidábut ja gáržžibut joavkkuide. Stáhta áigu dainna šiehtadit gii kvalitehta ja ja hivvodaga dáfus buoremusat ollašuhttá plánaid. Jus álbmotsáddehat mii válljejuvvo, ovdanbuktá plánaid sáddet prográmmaid sámi álbmogii, de dat šaddá leat geatnegahttojuvvon oassi dan doaimmas miehtá šiehtadusáigodaga.

Jagi 2015:s juolluduvvui 3 milj. ruvdno ođđa ovdaprošektii, Saemien Sijte ođđa vistti geahpiduvvon huksenprošektii. Statsbygg oaččui bargui álggahit ođđa ovdaprošeavtta. 2016:s juolludii Kulturdepartemeanta 6 milj. ruvnno spealloruđain ovdaprošeavtta barggu gárvvisteapmái. Ovdaprošeakta galgá plánaid mielde gárvvistuvvot 2016 geassemánus.

Sámi kulturmuittut leat dehálačča identiteahta- ja servodathuksemiidda máŋggaid báikkálaš sámi servodagain. Kulturmuittut čalmmustahttet sámi kulturbirrasiid ja sámi leahkimii, ja dat gaskkustit máhtolašvuođa eallineavttuid, birgenstrategiijaid, resursageavaheami, oskku ja heivehemiid eanadahkii.

Sámedikkis lea hálddašanovddasvástádus sámi kulturmuittuin. Jagi 2016:s juolluduvvui 3,4 milj. ruvdno sámi kulturmuitosuodjalanbargguide Dálkkádat- ja birasdepartemeanta bušeahta bakte.

Riikkaantikvára lea álggahan prošeavtta mas lea áigumuš identifiseret ja registreret buot automáhtalaš ráfáidahttojuvvon sámi visttiid. Ulbmil lea ahte bargu galgá gárvvistuvvot jagi 2017:s. Sámediggi ovddasvástida visteregistreremiid ja oažžut jagi 2016:s 4,2 milj. ruvnno dán bargui Riikkaantikvára bušeahta bakte. Prošeakta lea oassin juo álggahuvvon kulturmuittuid máhttolokten prošeavttas, mas ulbmil earret eará lea čohkket dieđuid das man ollu ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittut lea ja makkár dilis dat leat. Jagi 2016:s oaččui Sámediggi 2 milj. ruvnno Riikkaantikvára bušeahta bakte suodjalit ja sihkkarastit ráfáidahttojuvvon ja gáhttenárvosaš kulturmuittut ja kulturbirrasiid.

Dálkkádat- ja birasdepartemeanta ja Sámediggi leat ovttamielalačča das ahte rievdi 100-jagi rádji man mielde sámi kulturmuittut automáhtalaččat leat ráfáidahtton ovddasguvlui sáhttá leat hástalussan. Departemeanta lea bargagoahtán rievdadit kulturmuitolága dainna áigumušain ahte mearridivččii bistevaš ráfáiduhttináigi. Áigumuš lea ahte jagi 2017 mielde ovddiduvvo láhkaárvalus Stuorradiggái.

2.4 Ealáhusovdáneapmi, biras ja areála

Ráđđehusa áigumuš lea politihka bakte láhččet árvoháhkama ja barggahusa buot Norgga ekonomiija osiin. Sundvollen-julggaštusas lea ráđđehus cealkán ahte sii áigot vuoruhit váikkuhangaskaomiid mat nannejit innovašuvnna ja ođđaásaheami buot guovlluin riikkas.

Váikkuhangaskaomiidis bakte de Sámediggi olaha ahtanuššama ja ovdáneami, earret eará vuođđoealáhusain, kulturealáhusain ja sámi mátkeealáhusain. Jagi 2016:s jugii Sámediggi oktiibuot 33,3 milj. ruvnno iešguđetge ealáhusulbmiliidda. Dan supmis juolludii Sámediggi 6,6 milj. ruvnno doaibmabijuide mat sáhttet seailluhit ja ovddidit vuođđoealáhusaid. Maiddái várrejuvvui 3,6 milj. ruvdno iešguđetge doaimmaide mat sáhttet dagahit eanet sámi dáidda- ja kulturvuođustuvvon bargosajiid ja 15,4 milj. ruvvno doaimmaide mat galget lasihit gánnihahttivuođa, gálvojođu ja rekrutterema duodjeealáhussii. Sámediggi jugii maiddái 7,7 milj. ruvnno doaibmabijuide mat galget ovddidit molssaevttolaš ealáhusdoaimma, árvoháhkama ja ođđaásaheami.

Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ovddidii 2016 giđa Dieđ. Sd. 32 (2016–2017) Boazodoallu – guhkes árbevierru – earenoamáš vejolašvuođat. Dieđáhusas suokkardit strategiijat mat láhččojit buoret vejolašvuođa ealáhussii buorebut sáhttá ávkkástallat iežas potensiálaid ja vejolašvuođaid ulbmillaš ja márkanguvlui doaimmas. Stuorradiggedieđáhusa bargama oktavuođas 2016 geassemánu rájes gitta 2017 guovvamánu rádjai de leat lágiduvvon čieža ráđđádallančoahkkima Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin. Ráđđádallamiin eat joksan ovttamielalašvuođa doaibmabijuide.

Finnmárkku boazologut leat dál buori muddui geahpiduvvon mearriduvvon dássái. Maŋŋil viiddis proseassa boazologu geahpideamis de lea earenoamáš dehálaš ahte boazolohku guoskevaš guovlluin ii fas lassan. Dán vuođul mearridii Stuorradiggi 2016 geassemánus rievdadit boazodoallolága § 60, mii fápmuibođii 2016 suoidnemánu 1.beaivvi. Láhkarievdadus mearkkaša ahte fylkkamánnis lea váldi mearridit bajimus boazologu siidaoassi nammii earenoamáš dilálašvuođa olis.

Norga ja Suopma olahedje ovttamielalašvuođa ođđa boazoáidekonvenšuvnna šiehtadallamis, ja láhka čakčamánu 16. beaivvi 2016 nr. 81 boazodoallolága rievdadusaid birra jna. (boazoáidi Suoma ja Norgga gaskkas jna.) mas mearridedje ahte ođđa konvenšuvdna galggai fápmuiboahtit jagi 2017 ođđajagimánu 1. beaivvi. Dát mearkkaša ahte dohkkehuvvon 2014 juovlamánu 9.beaivvi konvenšuvdna gaskal Norgga ja Suoma, boazoáiddiid ceggen ja divodeapmi ja eará doaibmabijut mat eastadit bohccuid rasttildeames rájá nuppi riika duovdagiidda, čađahuvvo. Stuorradiggi dohkkehii šihttojuvvon 2016 miessemánu 10.beaivvi konvenšuvnna, ja suoma riikkabeaivi dan dohkkehii 2016 skábmamánu 8.beaivvi.

Davviriikkalaš Ministtarráđi čoagganeami oktavuođas Suomas 2016 geassemánu 30.beaivvi de čađahuvvui čoahkkin gaskal Ruoŧa báikegotteministara ja Norgga eanandoallo- ja biebmoministara das movt dál bargat ovddasguvlui go galget ratifiseret ođđa norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna. 2016 giđa čielggadedje Ruoŧa bealde lagabui earret eará juridihkalaš čuolbmabeliid ođđa konvenšuvnnas. Norgga bealis celke čielgasit ahte dálá eahpečielga dilli lea hui vahátlaš, ja danin lea hoahppu dohkkehit ja fápmuibidjat ođđa konvenšuvnna.

Jagi 2015 stáhtabušeahtas geahpiduvvui mohtorsihkkeliid ja muohtaskohteriid geardedivat gaskamearálaččat 30 proseanttain. Gaskamearálaš skohterii divatgeahpideapmi mearkkaša 7 500 ruvvno. Geardedivada geahpideapmi skohteriidda mearkka šii ahte boazodoalu rámmaeavttut buorránedje.

Ráđđehus čielgasit háliida nana ja gilvonávccalaš eanandoalu buot guovlluin Norggas. Eanandoallošiehtadusa váikkuhangaskaoamit láhččojit vejolašvuođa joksat dán áigumuša. Ráđđehus lea eanandoallošiehtadusain vuoruhan vuođđofuođđariid buvttadeami, mielkki, gusabierggu ja sávzzaid mat leat dehálačča sámi guovlluid boanddaide. Eanandoallošiehtadusa doarjjavuogádaga siskkobealde leat Finnmárkui dohkkehuvvon alit buvttadan- ja guovlludoarjjamearit go eará guovlluide.

Ráđđehus áigu sihkkarastit eallinfámolaš boraspirešlája máddodagaid nu movt boraspiresoahpamušas lea lihtodan, ja seammás bargat dan badjelii ahte riidodássi geahpiduvvo. Danin bargat dan badjelii ahte olahit viiddis dohkkeheami boraspirehálddašeapmái. Gearggusvuohta boraspirehálddašeamis lea allat vai sihkkarastit ahte beaktilit jávkadit daid boraspiriid mat eanemusat spedjet.

Jagi 2016 njukčamánu 18. beaivvi ovddidii ráđđehus Dieđ. Sd. 21 (2015–2016) Gumppiid birra norgga luonddus mii vuosttažettiin máinnaša ođđa gumpe nállemihtu ja gumpeavádaga gáržudeami. Jur ovdal stuorradiggedieđáhusa ovdanbuktin de čađahuvvojedje ráđđádallamat Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ráđđehusa gumpehálddašeami rievdadusaid birra. Sámediggi, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi ja Dálkkádat- ja birasdepartemeanta ledje ovttamielalačča das ahte ledje leamašan buori ja konstruktiivvalaš šiehtadallamat, ja ahte sii ledje geahččalan olahit ovttamielalašvuođa. Gaskal Sámedikki ja Dálkkádat- ja birasdepartemeanta gal oalle muddui lei ovttamielalašvuohta buot čuolbmabeliid ektui, maiddái gumpe nállemihtu ja gumpeavádaga hárrái. Maŋŋil dieđáhusa ovdanbidjama de sámediggi válljii geassádit ráđđádallanovttamielalašvuođas dan oasis mii guoská gumpeavádaga viidodagas davvin. Gumppiid ođđa nállemihttu ja gumpeavádaga gáržžideapmi dohkkehuvvui Stuorradikkis geassemánu 6.beaivvi 2016, vrd. Evttoh. 330 S (2015–2016)

Sámediggi ovddida jeavddalaččat vuostecealkámušaid konsešuvdnaohcamušaide maid Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NVE) lea meannudeamen. Vuosteákkat leat máŋgga geardde bisuhuvvon dainna ákkain ahte eai leat čađahuvvon duohta ráđđádallamat. Sámedikki váldoágga lea ahte eai leat ovddiduvvon čoavddusárvalusat konsešuvdnaáššis, ja ahte Sámedikkis danin eai leat doarvái dieđut ráđđádallat ášši bohtosis. Ráđđehus lea ovttaoaivilis dasa ahte ovttamielalašvuođa mihttu dušše sáhttá ollašuvvot jus stahtalaš eiseváldi dovddaha ahte leago, ja makkár eavttuid vuođul, sii oidnet ahte konsešuvdnaohcamuš sáhttá mieđihuvvot. Ráđđehus mearridii Dieđ. Sd. 25 (2015–2016) Fápmu rievdadeapmái – Energiijapolitihkka 2020 guvlui oktavuođas ahte ráđđádallamat Sámedikkiin galget oktiiheivehuvvot konsešuvdnaáššiid vuosttaldanvuogádagain. Dákkár ovttastahttimin de Sámedikki vuosteákkat konsešuvdnaohcamuššii sáhttet loahpahuvvot vuosteákkačoahkkimiin mas ášši guorahallojuvvo dievas rabasvuođas dainna áigumušain ahte olahit ovttamielalašvuođa. Ovdal go NVE mearrida ášši dahje ovddida mearrádusárvalusa stuorit áššiin departementii, galgá mearrádusárvalusa sisdoallu almmuhuvvot Sámediggái, vai sáhttá árvvoštallat galget go vuostaákkat bisuhuvvot. Dát dagaha ahte ráđđádallamat departemeanttain sakka geahpiduvvojit.

2.5 Bálvalusa ássiide

Ráđđehusa áigumuš lea sihkkarastit dásseárvosaš bálvalusfálaldagaid olles álbmogii, beroškeahttá eatnandieđalaš, gielalaš ja kultuvrralaš duogáža. Sámediggi lea guovddáš gulahallanguoibmin stáhtalaš, regionálalaš ja báikkálaš eiseválddiide geat lea ovddasvástádus fálaldagaid doaimmahit sámi álbmogii.

Sámediggi oaččui jagi 2016:s juolluduvvot 5,5 milj. ruvnno Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bušeahta bakte. Juolludeapmi gokčá Sámedikki dearvvašvuođa ja sosiála suorggis hálddahuslaš, ja dagaha ahte Sámediggi sáhttá searvat ovddideames evttohusaid guovddáš eiseválddiide ja čađahit gulahallamiid dearvvašvuođa doaimmahagaiguin. Juolludeapmi gokčá maiddái doarjaga iešguđetge prošeavttaide dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain. 2016:s jugii Sámediggi 2,9 milj. ruvnno dákkár doarjagiidda.

Davvi fuolahusdutkama guovddáš, UiT Norgga árktalaš universitehta ráhkadii jagi 2015:s fáddágihppaga Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat sámi vuorrasiidda Dearvvašvuođadirektoráhta gohččuma mielde. Gihpa govvida dálá sámi álbmoga vássán historjjá ja čalmmustahttá sámiid earenoamáš vuoigatvuođaid álgoálbmogiin mat sis leat riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja Norgga lágaid vuođul. Gielalaš girjáivuohta ja máŋggaid jagiid dáruiduhttinproseassa máinnašuvvo ja maiddái movt dearvvašvuođa- ja fuolahusbargiin berre leat máhttu dán birra go deaivvadit sámi vuorasolbmuiguin. Fáddágihpa sáhttá geavahuvvot ovttas organiserejuvvon oahppodoaimmaiguin maid fállet bargiide.

Demeansaplána 2020, lea nu movt 2015 Demeansaplána ge, heivehuvvon buot olbmuide geain lea demeansa ja sin oapmahaččaide, beroškeahttá ássanbáikki, agi, kultuvrralaš ja gielalaš duogáža jna. Okta 2020 Demeansaplána váldomihtuin lea ahte bálvalusat galget leat olbmuid dárbbuide heivehuvvon.

Doaibmaplánas vealaheami vuostá seksuála soju, sohkabealgullevašvuođa ja sohkabealleovdanbuktima dihte Dorvvolašvuohta, valljivuohta, rabasvuohta (2017–2020), leat sámi lesba, homofiila, bifiila ja tránsaolbmot máinnašuvvon. Doaibmaplána moanaid doaibmabijut leat relevánta maiddái sámi birrasiidda ja joavkkuide, ovdamearkka dihte doaibmabijut mat leat heivehuvvon báikkálaš/regionálalaš eiseválddiide ja bargoeallimii.

Mánáid- ja nuoraid- ja bearašdirektoráhtta (Bufdir) lea doallan oktavuođa Sámedikkiin go direktoráhtta lea bargan dásseárvvuin ja ii-vealahemiin.

2016 čavčča ovddidii ráđđehus strategiija vašuheaddji dadjamušaid vuostá. Sámediggi lei mielde referánsajoavkkus go strategiija hábmejuvvui.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta ovddidii njukčamánu 4. beaivvi 2016 Dieđ. Sd. 17 (2015–2016) Dorvvolašvuohta ja fuolahus – Biebmoruovttut buorrin mánáide. Departemeanttas lei jeavddalaš oktavuohta Sámedikkiin go barge dieđáhusain. Sámedikki gulahallama vuođul lea departemeanta jagi 2017:s bidjan Bufdir 1) čielggadit makkár dárbu lea ásahit gelbbolašvuođabirrasa sámi mánáidsuodjalusa várás, 2) makkár dárbu lea doaibmabijuide mat sihkkarastet sámi mánáid earenoamáš vuoigatvuođa seailluhit iežaset gielalaš ja kultuvrralaš duogáža ja 3) maiddái guorahallan man muddui lea dárbu rekrutteret eanet sámegielat fuollaruovttuid. Bufdir galgá viežžat Sámedikki árvvoštallamiid go dáid gažaldagaiguin barget čielggadusas.

Buorre heivehuvvon oahppofálaldat sámi ohppiide lea mearrideaddjin sámegielaid boahtteáigái. Ohppiid vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii lea dehálaš eaktu vai sámegielat galget ovdánahttojuvvot ja ealáskahttojuvvot sihke hupmangiellan ja čálagiellan. Lassin dása de vuođđooahpahus lágida sámi álbmogii buriid eavttuid go galget válljet alit oahpahusa iežaset gillii. Sámedikki váldi oahpahussuorggis mearriduvvo vuosttažettiin oahpahuslága § 6-4. Sámedikkis lea earret eará ovddasvástádus hábmet oahppoplánaid sámi giellaoahpahusa várás vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain.

Dieđ. Sd. 28 (2015–2016) Fága – Čiekŋudeapmi – Ipmárdus ja Stuorradikki Evttoh. 19 S (2016–2017) bidjá mihtuid ja rámmaid Máhttoloktema oahppoplána ođasmahttimii. Máhttoloktema oahppoplánaid ođasmahttin ja Máhttolokten Sámi galgá ovttasbargat skuvlasurggiin ja skuvlasuorgái dehálaš oasálaččaiguin. Sámediggi mearrida sámi sisdoalu nu movt lea čilgejuvvon oahpahuslága § 6-4:s ja searvá vel dása lassi bealálažžan.

Máhttodepartemeanta lea hábmen ođđa evttohusa vuođđooahpahusa oahppoplánaid dábálaš oassái. Ođđa oahppoplána oassi galgá leat oktasaš dáru vuođđooahpahussii ja sámi vuođđooahpahussii. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta leat čađahan ráđđádallamiid oahppoplána evttohusain, ja lea olahan ovttamielalašvuođa.

Sámediggi oaččui 2016:s 42,5 milj. ruvnno doarjaga sámi vuođđooahpahussii ja 16,6 milj. ruvnno doarjaga mánáidgárdefálaldahkii, goappaš juolludeami Máhttodepartemeanta bušeahta bakte. Oassi Máhttodepartemeanta juolludeamis geavahuvvui máksit Sámedikki bajásšaddan ja oahpahusossodaga hálddahuslaš goluid. Sámediggi juolludii 25 milj. ruvnno iešguđetge vuođđooahpahusdoaimmaide, vuosttažettiin sámi oahpponeavvuid ovdánahttimii ja buvttadeapmái. Sámediggi juolludii oktiibuot 11,9 milj. ruvnno doaibmabijuide mat dagahit ahte sámi mánáidgárddiin lea alla kvaliteahta.

Máhttodepartementii geigejuvvui jagi 2016:s raporta «Máhttosuorgi olggobeale čalmmiiguin». Lei joavku mii árvvoštalai Máhttodepartemeanta ja sin vuollásaš ásahusaid guovddáš hálddahuslaš doaimmaid organiseren. Sámediggi namuha iežas raportta gulaskuddancealkámušas sámi joatkkaskuvllaid oamasteapmái, ahte dat berre bissut nu movt dál, ja ahte sámi lohkanguovddáža stáhtus rievdá nationála guovddážii. Sámediggi doarju maiddái SIU oažžu váldoovddasvástádusa dagahit oahpahusa riikkaidgaskasažžan. Departemeanta mearridii jagi 2016:s ahte sámi joatkkaskuvllaid eaiggátvuohta bissu nu movt dál. Departemeanta lea maiddái evttohan ahte nationála guovddážat ožžot seamma organiserema go sámi lohkanguovddáš.

Máhttodepartemeanta lea čuovvulan Sámedikki oaiviliid das mii guoská friddjabun skuvlaválljemiid ja vuoruheames sámi ohppiid. Sámedikki sávaldagaid vuođul de lea sámegiella dohkkehuvvon okta vuoruhaneaktun láhkaásahusas. Láhkaásahusa rievdadeapmi mearkkaša ahte sámi oahppit galget vuoruhuvvot ovdalii guosseohppiid daid skuvllaide mat fállet sámegiela oahpahusa.

Ráđđehus evttohii 2016 bušeahtas heaittihit Gaske-Nøørjen Samienskovle Gaska Norgga Sámeskuvlla 2016 čavčča rájes. Stuorradiggi mearridii reviderejuvvon stáhtabušeahta meannudeapmi oktavuođas bisuhit skuvlla ruhtadeapmi 2016–2017 skuvlajagi doaimma, dan botta go vurdet molssaevttolaš organiserema. Ráđđehus lea mearridan ahte molssaevttolaš organiseren galgá čađahuvvot stáhta siskkobealde, ja dál lea álggahuvvon proseassa man ulbmil lea ovdánahttit ásahusa vai fálaldat vel buorebut joksá ulbmiljoavkku go maid dál dahká ja vai ohppiid rekrutteren lassána.

Sámi mánáide lea dehálaš ahte árrat ožžot giellamovttiideami vai galget seailluhit ja ovdánahttit sámi gielaideaset. Sámediggi lea Máhttodepartementii čujuhan makkár mearkkašupmi lea ahte lága bakte mearridit ahte buot mánáin geat dan háliidit, galgá leat vuoigatvuohta oažžut sámegielat mánáidgárdefálaldaga, beroškeahttá gos riikkas sii orrot. Sámi giellalávdegoddi ovddidit iežas čielggadeapmi 2016 golggotmánu 10.beaivvi (vrd. máinnašeapmi kapihttal 2.2 Sámi gielat). Máhttodepartemeanta áigu ovttasráđiid Sámedikkiin, oahpahusdirektoráhtain ja Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttain čuovvulit raportta.

Stuorradiggi lea bivdán ráđđehusa árvvoštallat ahte galgá go leat geatnegasvuohta fállat sámegielat mánáidgárdefálaldaga suohkanin go unnimusat logi máná dan gáibidit, maiddái olggobealde sámegiela hálddašanguovllu, vrd. Rievdaduvvon Prop. 1 S (2013–2014) Stáhtabušeahtta 2014 (bearaš- ja kulturlávdegoddi). Máhttodepartemeanta áigu čuovvulit ášši mánáidgárdenjuolggadusaid dárbbašlaš rievdademiid oktavuođas giellalávdegotti evttohusaid mielde.

Ođđa rámmaplána mánáidgárddi sisdollui ja doaimmaide mearriduvvui jagi 2017 cuoŋománu 24.beaivvi ja galgá čađahuvvot 2016/2017 mánáidgárdejagis. Departemeanttas lea leamašan buorre ja konstruktiivva gulahallan Sámedikkiin rámmaplána barggu oktavuođas. Ođđa rámmaplána oktavuođas lágiduvvui ráđđádallančoahkkin 2017 cuoŋománus. Ođđa rámmaplána buot golmma sámegielaide galgá lea válmmas 2017 miessemánus.

Máhttodepartemeanta ovddidii 2016 giđa Dieđ. Sd. 19 (2015–2016) Stoahkama ja oahppama áigi. Ráđđehusa lea áigumuš ahte nannet sámi mánáidgárdefálaldaga, ja oaččui doarjaga Stuorradikkis dasa ahte ođđa rámmaplána galgá deattuhit ja čalmmustahttit suohkaniid geatnegasvuođa láhččet mánáidgárdefálaldaga sámi mánáide mas sámi giella ja kultuvra lea vuođđun. Viidáset áigu ráđđehus, ovttasráđiid Sámedikkiin, oalgguhit iešguđetlágan doaibmabijuid vai bargu sámegielaid ovdánahttimin nannejuvvo. Maiddái áigut ovttasbargat gelbbolašvuođa- ja rekrutterendoaimmaid oktavuođas, dákko bakte maiddái reviderejuvvon gelbbolašvuođastrategiija mii galgá ovddiduvvot 2017 čavčča. Stuorradikki lea muđui bivdán ráđđehusa hábmet mánáidgárdelága rievdadanevttohusaid mat sihkkarastet ahte bargit almmolaš ja priváhta mánáidgárddiin hálddašit dárogiela, ja ahte bargit sámi mánáidgárddiin hálddašit sámegiela. Dát čuovvuluvvo go departemeanta láhkabarggus.

Ođđa láhkaásahus sámi vuođđooahpahusa masterdási rámmaplána birra mearriduvvui 23.11.2016. Departemeantta lea barggadettiin láhkaásahusain, ovdal go dat dohkkehuvvui, bures ovttasbargan Sámedikkiin. Sámi allaskuvla lea dál ožžon akkrediterejuvvon sámi vuođđoskuvlaoahpahusa 1.–7. dássái ja 5.–10. dássái nu ahte sáhttá álggahuvvot 2017 čavčča. Departemeanttas lea maiddái gulahallan Sámedikkiin rekrutterema birra sámi oahpaheaddjioahpuide.

Jagi 2016 suoidnemánu 1.beaivvi rájes lea hálddašanlágas gildojuvvon mánáid geavahit dulkan, vrd. Prop. 65 L (2015–2016) Rievdadusat hálddašanlágas (gielddus mánáid geavaheames dulkan). Gielddus vuolgá hálddašanlága § 11 e. Gielddus guoská dasa go mánát geavahuvvojit dulkan, dahje eará dieđuid gaskkusteami oktavuođas, gaskal hálddahusa ja daid olbmuid geain ii leat doarvái giellagálga go sii njuolga galget gulahallan hálddahusain. Gielddus guoská buot vuolil 18 jahkásaččaide. Gielddus guoská gaskkusteapmái gaskal dárogiela, sámegiela ja eará gielaid, ja maiddái seavagiela dulkomii. Gildosis sáhttá spiehkastit jus lea čuožžilan heaggaváralaš dahje dearvvašvuhtii duođalaš dilli, dahje dárbbašuvvo eará heahtedilis. Spiehkastat sáhttá dohkkehuvvot jus máná dahje dili ektui adnojuvvo dohkálažžan mánáid geavahit dulkan.

Ráđđehus lea álggahan barggu lágain mii guoská dulkomii almmolaš hálddašeamis. Bárgu lea NAČ 2014: 8 Dulkon almmolaš suorggis – gažaldat mii guoská riektesihkarvuhtii ja dásseárvui čuovvoleapmin.

Sámedikki ja Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeantta bargogohččuma mielde lea Nationála máhttoguovddáš veahkaválddálašvuođa ja traumáhtalaš streassa (NKVTS) čađahii dutkosa mas leat dutkan veahkaválddálašvuođaid lagas gaskavuođain sámi servodagas. Máhttu maid háhket dutkosis galgá galgá dagahit buoret politihka hábmema dán suorggis. Sámediggi ja Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta leat ovttas ruhtadan prošeavtta oktiibuot 1,15 milj. ruvnnuin.

Rihkusfuolahusa doaibmaplána buori ja dásseárvosaš ráŋggáštusa sámi fáŋggaide ja dubmehallan olbmuide, lea Sámediggi ja rihkusfuolahusdirektoráhtta (KDI), Davvi rihkusfuolahus hábmen jagi 2014:s. Doaibmaplána lea vuođđun KDI čuovvoleamis.

Jagi 2016:s čađahii Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta ráđđádallama Sámedikkiin das movt vuhtiiváldit sámi giellagelbbolašvuođa 110-guovddážiin ja seamma báikái sajáiduhttit heahtedieđáhusbálvalusa Finnmárkkus.

2.6 Ráđđádallamat

Bargovuogit ráđđádallamiidda gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki lea okta dain deháleamos rámmavuogádagain mat bakte sihkkarastit sápmelaččaid álbmotrievttálaš vuoigatvuođa searvat áššiide mat sidjiide gusket.

Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta lea ovttamielalaš Sámedikkiin das ahte ráđđádallamiid bargovuogit leat nannet ovttasdoaimma ja ovttasbarggu gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki.

2.6.1 Ráđđádallanbargovugiid geavaheapmi

Šiehtadus bargovuogi ráđđádallamiidda gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki ihtoduvvui 2015 miessemánus. Ráđđádallamat galget leat duođalačča ja čađahuvvot dainna mihttomeriin ahte galget soahpat. Váldooaidnu lea ahte ráđđádallamat dađistaga čađahuvvojit bures. Sihke Sámediggái ja eiseválddiide lea ávkkálaš ahte sii ovttas geahččalit olahit ovttaoaivilvuođa daid áššiin mat gusket sámiid beroštumiide. Ráđđehus oaidná ahte ráđđádallansoahpamuš lea dagahan buoret ipmárdusa sámi servodaga dillái ja dárbbuide.

Eiseválddit leat geatnegahttojuvvon ráđđádallat Sámedikkiin go árvvoštallet lágaid dahje hálddahuslaš doaimmaid main njuolgut sáhttá leat váikkuhus sámiid beroštumiide. Čielggadeames man muddui ja movt doaimmat váikkuhit dahje čuhcet sámiid beroštumiide, de lea dehálaš ahte lea buorre gulahallan guoskevaš eiseválddi ja Sámedikki gaskkas. Eiseválddit bures deattuhit Sámedikki árvvoštallamiid das man ládje ja movt áššit sáhttet čuohcat sápmelaččaide ja sámi beroštumiide njuolgut, nu ahte čuožžila ráđđádallangeatnegasvuohta.

Lea dehálaš ahte lea buorre ráđđádallan Sámedikkiin maiddái dakkár áššiin maidda ii leat biddjon ráđđádallangeatnegasvuohta. Máŋga departemeanta leat ásahan deaivvadansajiid Sámedikkiin. Dákkár bistevaš deaivvadeamit dagaha sihke Sámediggái ja departemeanttaide ávkkálaš oaivillonohallama ja nanne ovttasbarggu gaskal departemeanttaid ja Sámedikki.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea NAČ 2007: 13 Ođđa sámeriekti evttohan ođđa ráđđádallannjuolggadusaid. Ráđđehus lea ráđđádallamiin Sámedikkiin buori muddui olahan ovttamielalašvuođa árvaluvvon ráđđádallamiid láhkanjuolggadusaide, ja movt árvalus sáhttá ovddiduvvot Stuorradiggái. (nu movt namuhuvvon čuoggás 2.1, bajábealde). Sámediggi lea dattege eaktudan ahte sii eai sáhte dohkkehit láhkamearrádusa ovdal go ráđđehus ja Sámediggi maiddái leat soahpan Sámedikki bušeahttamodealla ja maiddái proseassa mii lea čadnon dasa ahte mearridit bušeahttarámmaid Sámediggái ja sámi doaimmaide.

Sámedikki 2016 jahkedieđáhusas, lea Sámediggi hábmen iežas oppalašgova 2016 čađahuvvon ráđđádallamiin. Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta ii oainne lunddolažžan kommenteret Sámedikki dieđuid dán dieđáhusas.