8 Oahpu ja gelbbolaš bargofámu fidnen

Boaittobeale guovlluin lea bargiin oppalaččat ollu vuolit oahppodássi go eambbo guovddáš regiovnnain. Oahppodássi molsašuddá ollu gaskal iešguđet fidnošlájain ja surggiid. Go muhtun sámi guovlluin, nu go Guovdageainnus ja Kárášjogas, lea ássiin alit oahppodássi go gielddain mat gullet guovddášluohkkái 6, de lea nu dannego doppe leat sámi ásahusat mat gullet almmolaš suorgái, gč. kapihttala 2.

Bargiid oahppodássi ealáhusain sámi guovlluin lea ollu vuollegat do riikka gaskamearri ja sulastahttá eambbo dan dillái mii lea eará doaresbeale gielddain. 15,5 proseantta bargiin ealáhusain sámi guovllus lea alit oahppu. Dat lea veahá alit go proseantalohku mii lea gielddain mat gullet guovddášluohkkái 6, muhto vuolit go gielddain guovddášluohkás 5.1

Stuorit gova

Ealáhusat davvin dieđihit hástalusaid birra háhkat bargiid geain lea gullevaš oahppu ja gealbu. Stuoris lea maid sámi kultur- ja giellagelbbolašvuođa váilun máŋgga fágasuorggis. Iskkadeapmi unnit guovddáš gielddain Davvi-Norggas (guovddášluohkká 5 ja 6) čájeha ahte unnimus ja unnimusat guovddáš gielddain lea váddáseamos háhkat dohkálaš bargiid. Smávva fágabirrasat ja gaska oahpahusásahusaide ja dábálaš ássangeasuheapmi dieđihuvvojit leat deháleamos sivat dasa ahte lea váttis háhkat bargofámu doaresbeale guovlluin davvin.2 Gelbbolaš bargiid váilun lea duođalaš ja váikkuha ealáhusaid árvoháhkan- ja nuppástuhttinnávccaide.

Dieđáhusain Meld. St. 14 (2019–2020) Kompetansereformen – Lære hele livet lea mihttun ahte ii giige galgga leat liiggás gelbbolašvuođa váiluma geažil, ja ahte ealáhusat galget oažžut dan gelbbolašvuođa maid dat dárbbašit. Dieđáhus sisttisdoallá máŋga doaibmabiju deavdin dihtii dan erohusa gaskal dan maid ealáhusat jearahit ja dan gelbbolašvuođa mii bargiin lea. Doaibmabijut leat maid jurddašuvvon sidjiide guđet leat permiterejuvvon ja sidjiide guđet leat bargguheamit.

Giđđat 2020 almmuhii ráđđehus Oahppoloktema, mii galgá váikkuhit koronapandemiija heajos čuovvumušaid vuostá. Doaibmabijut oahppoloktemis galget earret eará váikkuhit dasa ahte fidnooahppit ja maŋimusluohkkálaččat joatkkaoahpahusas duođaid čađahit iežaset skuvlavázzima. Dasa lassin leat máŋga doaibmabiju daid rávesolbmuid várás geat dárbbašit eanet joatkkaoahpahusa. Oahppolokten siskkilda maid gealbodoaibmabijuid peremiterejuvvon bargiid ja bargguhis olbmuid várás.

8.1 Oahpu ja gealbudeami fidnen doppe gos don ásat

Ráđđehusas lea áigumuš ahte buohkat galget oažžut oahpu gos dal de orožit ja mo dal de leš sin eallindilli, ii giige galgga leat liiggás Norgga bargoeallimis. Ollu rávesolbmot geat dárbbašit eanet gealbudeami, soitet leat barggus ja sis dáidá leat bearaš. Sis leat ráddjejuvvon vejolašvuođat lohkat olles áiggi studeantaorohagas, mii dábálaččat lea guovddáš guovlluin. Nuorain geat fárrejit oahpu váldit, illá fárrejit ruovttoluotta ruovttubáikái. Dutkamat čájehit ahte sullii 70 proseantta kandidáhtain gávdnet barggu ja ásaiduvvet dan regiovdnii mas sii leat oahpu čađahan. Leavahuvvon ja njuovžilis oahppofálaldagat dahket ahte sihke rávesolbmot ja nuorat sáhttet oahpu váldit beroškeahttá gos sii ásset ja barget.

Duhtadahttin dihtii báikkálaš ja regionála ealáhuseallima bargofápmodárbbu, de dárbbašuvvojit lávdaduvvon ja njuovžilis joatkka- ja lasseoahppofálaldagat universitehtaid, allaskuvllaid ja fágaskuvllaid olis, eambbo go dat mii odne fállojuvvo. Ráđđehusa mihttu lea lasihit vejolašvuođaid fidnet alit oahpu riikka miehtá, nu ahte lea vejolaš oahpu váldit beroškeahttá orrunbáikkis ja eallindilis. Ráđđehus almmuha dál Strategi for desentralisert og fleksibel utdanning ved fagskoler, høyskoler og universiteter ja Strategi for høyere yrkesfaglig utdanning (fágaskuvlaoahppu).

Rávesolbmuid oahpahallanvejolašvuođaid nannen álkkásmahtášii maiddái daid olbmuid nannet iežaset gelbbolašvuođa joatkkaoahpahusa válddidettiin.3

8.1.1 Leavahuvvon struktuvra alit oahpu várás

UiT –Norgga árktalaš universitehta ja Davvi universitehta leat goappašagat máŋggacampus-ásahusat mat fállet oahpahusa máŋgga oahppobáikkis Davvi-Norgga miehtá ja ovddeš Davvi-Trøndelágas. UiT – Norgga árktalaš universitehtas leat oahppobáikkit Romssa gávpogis, Álttás, Girkonjárggas, Hámmárfeasttas, Hársttágis, Narviikkas, Beardogoržžis, Bådådjos ja Mussiris, Davvi universitehtas fas leat oahppobáikkit Bådådjos, Levoŋkkás, Mussiris, Namsosis, Nesnas, Stjørdálas ja Viestterállasis. Oktiibuot dat lea viiddis alitoahpu fálaldat mii lea bieđgguid miehtá viiddis geográfalaš eanaviidodaga. Ásahusaid ovttasteapmi davvin, earret Sámi allaskuvlla, guoktin universitehtan lea dagahan ahte studeanttain orru leamen eambbo luohttámuš fágalaš kvalitehtii, ja giđđat 2021 lea ovdamearkka dihtii daid studeanttaid alimus ohccilohku geain lea vuosttamus sávaldat beassat álgit Nord universitehtii. Dat nanne maid oahpahusásahusaid sámi guovlluin ja geasuha studeanttaid ohcat alitohppui guovllus.

Dasa lassin fállet Sámi allaskuvla, UiT – Norgga árktalaš universitehta ja Nord universitehta buot leavahuvvon oahpuid, ja maiddái sámegielas. Golbma oahpahusásahusa barget ovttas sámi giellaguovddážiid hárrái, ja láhčá oahpahusa. Sámediggi čujuha dasa ahte oahppobearráigeahččoláhkaásahusa gáibádus geavahit ásahusa bargiid oahppofálaldagas mii addojuvvo universitehtaid ja allaskuvllaid olis (unnimusat 50 proseantta dain jahkedaguin mat čatnasit oahppofálaldahkii, galget dat bargit čađahit, geat leat váldovirggis ja 20 proseantta fas dat bargit geain lea vuosttasvirgegealbu), ráddje ovttasbarggu giellaguovddážiin ja eará doaimmaheddjiiguin.

8.1.2 Eambbo áŋgiruššan heivehahtti oahppofálaldagaiguin mat dustejit regionála dárbbuid

Leavahuvvon ja njuovžilis oahpahusfálaldagain ferte leat lagas oktavuohta bargo- ja servodaga gealbodárbbuide. Dat gáibida ahte oahpahusbirrasat barget eambbo ovttas ealáhuseallimiin, regionála gealbosearvevuođain maid fylkkagielddat organiserejit (geahča bovssa 8.2 Gealbofora Arktis birra), vai lea vejolaš oažžut visogova gealbodárbbuin ja ovddidit ja alvvahit doarvái oassálastiid, ja maiddái ovddidit fálaldaga ovdáneamis. Universitehtat ja allaskuvllat galget fállat njuovžilis ja leavahuvvon oahpuid iežaset ekonomalaš rámmaid vuođul. Dasa lassin hálddašit Diku – Direktoráhta miehtámáilbmádeami ja kvalitehta ovddideami várás alit oahpus ja Kompetanse Norge (suoidnemánu 1. b. rájes ovttastuvvon Direktoráhtain alit oahpu ja gelbbolašvuođa várás) ruđaid leavahuvvon ja njuovžilis oahpuide main universitehtat ja allaskuvllat leat ohccit.

Sierra dárbbut sámi guovlluin leat válddahallojuvvon Nationála gealbopolitihkalaš strategiijas. Strategiijain lea ulbmil váikkuhit dasa ahte ovttaskas olbmuin ja fitnodagain lea dakkár gelbbolašvuohta mii addá Norgii gilvalannávccalaš ealáhusaid, beaktilis ja buori almmolaš suorggi, ja mii dagaha ahte nu unnán olbmot go vejolaš leat bargoeallima olggobealde. Strategiija čuovvuluvvo Gealbopolitihkalaš ráđi bokte, mii deaivvada jeavddalaččat. Mihttu ráđiin lea joatkit ovttasbarggu gaskal ráđđehusa ja strategiijabeliid gealbopolitihka čuovvuleami ja viidásat ovddideami birra. Sámedikkis lea dárkonstáhtus Gealbopolitihkalaš ráđis.

Okta mihttu Nationála gealbopolitihkalaš strategiijas lea ahte bargofápmodárbbut sámi kultuvrras ja ealáhusain galget leat karrieararávvejeddjiid gelbbolašvuođas, ja ahte Kompetanse Norge galgá movttiidahttit geavahit Kompetansepluss-ortnega sámi bargoeallimis. Kompetansepluss barggu bokte sáhttet doaimmahagat ohcat doarjagiid vuođđogálggaid oahpaheapmái ja dárogiela ja sámegiela oahpaheapmái iežaset bargiide. Jagi 2020 juolludii Kompetanse Norge eambbo go 2,9 milj. ruvnnu Kompetansepluss Arbeid – Samisk satsing:i 11 fitnodahkii gulli 185 oassálasti oahpahussii. Dán áŋgiruššama geažil ožžot dál 18 giehtabargi Kulturcompagniet AS nammasaš fitnodagas Plassjes bargui čadnon oahpahusa vuođđogálggain, ja Rørosnett fas oažžu sámegieloahpahusa. Deanu gielda ja Guovdageainnu suohkan maid ožžo prošeavttaid Kompetanseplussa Arbeid- Samisk satsing siskkabealde.

Nord universitehtas, UiT – Norgga árktalaš universitehtas ja Sámi allaskuvllas leat oktiibuot máŋga njuovžilis oahppofálaldaga neahttavuđot čovdosiiguin ja báikkálaš bargohárjehallamiin. Dat guoská earret eará vuođđoskuvlaoahpaheaddjiohppui, mánáidgárdeoahpaheaddjiohppui, buohccedivššárohppui, suodjedivššárohppui ja paramedisiinna ohppui.4

Strategiija lávdaduvvon ja heivehahtti oahpu várás fágaskuvllain, allaskuvllain ja universitehtain lea ráđđehusa guhkesáigásaš bargu dahkat oahpu eambbo olámuddui olbmuide beroškeahttá sin ássanbáikkis ja eallinmuttus. Ráđđehusas lea mihttu lasihit fágaskuvllaid, allaskuvllaid ja universitehtaid bokte vejolašvuođa oažžut njuovžilis ja lávdaduvvon alladássásaš oahppofálaldagaid mat leat heivehuvvon bargoeallima ja ovttaskas olbmuid iešguđet dárbbuide. Strategiijain háliida ráđđehus maid nannet ovttasbarggu gaskal oahppo- ja bargoeallima doaimmaheddjiid ja ovttastit fálaldaga ja jearaheami buorebut.

8.1.3 Eanet válljenvejolašvuođat joatkkaoahpahusas

Ráđđehus lea evttohan addit stuorát vejolašvuođa fállat gáiddusoahpahusa, gč. Meld. St. 21 (2020–2021) Fullføringsreformen – med dører for fremtiden ja Prop. 145 L (2020–2021) Endringar i opplæringslova, friskulelova og barnehagelova (behandling av personopplysningar, fjernundervisning o.a.).

Stuorát vejolašvuohta oahpahallat gáiddusoahpahusa bokte olles fágaid dahje fágaid osiid addá buot ohppiide eanet válljenvejolašvuođaid. Váldonjuolggadus lea ain ahte oahppit galget oažžut gáiddusoahpahusa skuvllas, go dat láhčá dan vejolašvuhtii ahte oahppit ožžot ollašuhttojuvvot dan vuoigatvuođa ahte oahpahus lea nuvttá, oadjebas ja buori fysalaš ja psykososiála skuvlabirrasis, heivehuvvon bargosadjái ja sosiála gullevašvuođa vejolašvuhtii jna. Gáiddusoahpahus sáhttá addit ohppiide sámi gielddain viidásat fágafálaldaga lagamus joatkkaskuvllas, ovdamearkka dihtii go skuvllas váilot gelbbolaš oahpaheaddjit dahje go leat menddo uhcci ohppiidvuođđu joatkkaoahpahusas.

8.2 Gealbo- ja oahppofálaldagat mat leat heivehuvvon báikkálaš bargomárkaniid dárbbuide

Regiovdnaođastusain ožžo fylkkagielddat stuorát strategalaš ovddasvástádusa regionála gealbopolitihkas, gč. Meld. St. 6 (2018–2019). Dat fátmmasta earret eará ovddasvástádusa kártet regionála gealbodárbbuid, gaskkustit dárbbuid fálliide ja láhčit dilálašvuođaid ohcaluvvon oahpahus- ja oahppodoaibmabijuide. Fylkkagielddaid ollislaš ovddasvástádus oahpahus- ja oahppopolitihkas láhčá dilálašvuođaid bures dasa ahte lea vejolaš oktiiheivehit ja oktiiordnet doaibmabijuid mat leat heivehuvvon regionála dárbbuide. Regionála gealbosearvevuođat ja plánat/strategiijat leat buorit váikkuhangaskaoamit dan ollašuhttimii.

Buot fylkkagielddat leat ovddidan dahje leat ovddideamen, regionála gealbosearvevuođaid dahje -foraid maidda bargoeallima guoimmit, NAV, gielddat, stáhtahálddašeaddji ja nationála ja regionála gealbo- ja oahpahusfállit servet (kárten, Gielda- ja ođasmahttindepartemeantta 2021). Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda ja Nordlándda ja Trøndelága fylkkasuohkanat čalmmustahttet erenoamážit bargofámu dárbbuid sámi kultuvrras ja ealáhuseallimis iežaset regionála gealboplánain.

Buorre ja ođasmahttojuvvon máhttovuođđu sámi guovlluin ge eaktuda ovttasbarggu dán hárrái gealbosearvevuođas. Dasa lassin lea ráđđehus nannen ovttasbarggu gaskal fylkkagielddaid ja riikkalaš dási diehtovuođu birra gealbopolitihka várás. Gealbodárbolávdegoddi (KBU) mii galgá nammaduvvot áigodahkii 2021–2026, oažžu bargomearrádussan ásahit boahtteáiggi gealbodárbbuid guorahallamiid. Fylkkagielddat leat ovddastuvvon lávdegottis.

8.3 Návccaid čohkket gealboovddideapmái

Boahtteáiggi vuorddehahtti árvalusat (SSB) čájehit veahkadatovdáneami mas leat eanet vuorrasat ja unnit nuorat sámi guovllus. Ahkejoavkku 20–66 jahkásaččaid lohku maid galgá njiedjat, masa gullet eanaš bargit. Boađusin šaddá bargofámu mearkkašahtti váilun sámi guovllus. Jahkásaččat šaddet sullii golbma proseantta easkka oahppan olbmot riikka bargomárkanii. Eatnašat sis ásaiduvvet dan regiovdnii mas sii oahpu válde. Go dilli lea nu ahte váilu doarvái ja gullevaš bargofápmu, de lea dárbu fuolahit ahte dan bargofámus mii báhcá, lea dat gealbu maid ealáhus- ja bargomárkan váillaha. Báikkálaš bargofámu gealboovddideapmi ja dasa lasse- ja joatkkaoahpu addin šaddet dehálaččat. Eallinguhkkosaš oahppama nanosmahttá digitála ovdáneapmi, mii váikkuha buot fidnosurggiide ja ealáhusaide.

Ráđđehus atná návccaid árjjalaš čohkken áŋgiruššamii oahpuin ja gealboovddidemiin áibbas dehálažžan háhkan dihtii bargofámuid fidnema mii ohcaluvvo ja mii dál ja boahtteáiggi dárbbašuvvo.

Gealbobuorideaddji doaibmabijuid jearaheapmi erenoamážit smávvafitnodagain doaresbeliin lea unni.5 Smávvafitnodagain ja ovttaskas olbmuid doaresbeliin dávjá ii leat nákca eai ge resurssat guorahallat bargiid dárbbuid ja gávdnat gullevaš gealbofálaldagaid. Dárbu lea láhčit dilálašvuođaid nu ahte smávvafitnodagaid ja oktagasaid erenoamážit boaittobeliin lea vejolaš oaččohit čohkket návccaid ja daidda lágidit oktavuođa gealbodoaibmabijuiguin ja lasse- ja joatkkaoahpu fálaldagaiguin maid báikkálaš ja regionála bargomárkanat ohcalit.

Ráđđehus čielggada digitála gealbovuogádaga eallinguhkkosaš ohppui mii earret eará galgá buorebut čatnat oktii gelbbolašvuođa fálaldaga ja jearaheami.

8.3.1 Fitnodagaid siskkáldas oahpahus

Fitnodagaid siskkáldas oahpahus (BiO) lea bargomárkandoaibmabidju mii ođđajagemánu 1. b. 2020 sirdojuvvui NAV:s fylkkagielddaide. Áigumuš doaibmabijuin lea váikkuhit permiteremiid ja eretcealkimiid vuostá, ja seammás láhčit gealboovddideapmái fitnodagain. dat geat eai leat ollásit permiterejuvvon, sáhttet searvat oahpahusdoaibmabijuide dan áiggi go leat barggus. váikkuhan dihtii permiteremiid ja eretcealkimiid koronapandemiija geažil, ja seammás váikkuhit gealboloktemii, leat fylkkagielddat ožžon 300 milj. ruvnnu fitnodagaid siskkáldas oahpahussii jagi 2021. Dat 300 milj. ruvnnu bohtet lassin dasa mii juolluduvvui salderejuvvon bušeahtas jahkái 2021.

8.3.2 Návccaid čohkken fitnodagaid gealbobuorideapmái

Doarjun dihtii unna fitnodagaid lea Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta álggahan Gealbopilohtaid (2020–2022). Ulbmil lea dovdát oaččohit boaittobeliid unna fitnodagaid čohkket návccaideaset gelbbolašvuođa buorideaddji doaibmabijuide, láhčit oktaviđaid ja láhčit heivehuvvon joatkka- ja lasseoahpahusoahppofálaldagaid bargái doppe gos son ássá. Fylkkagielddain lea ovddasvástádus prošeavttain 20 doaresbeale guovllus, ja prošeavttat leat čadnon regionála gealbosearvevuođaide. Ovddasmanni pilohtaid máhttu addá buori vuođu ovddidit doaibmabiju viidáseappot ja ovttasbargomálliid mat váikkuhit nuppástuhttimii ja árvoháhkamii go bargosaji bargiid gealbu lassána.

Vásáhusat gealbopilohtain dássážii lea ahte lea dárbu árjjalaččat movttiidahttit ja arvvosmahttit ealáhusaid, almmolaš suorggi ja álbmoga muđui gullevaš gealbofálaldagaide. Áŋgiruššan movttiidahttit gealbobuorideapmái – ja váldit fálaldagaid atnui – lea áibbas dehálaš buoridan dihtii gelbbolaš bargiid fidnema Guovlo-Norggas. Muhto dat ii dáhpáhuva iešalddis. Ráđđehus áigu árvvoštallat mo lea vejolaš nannet vel eambbo áŋgiruššama movttiidahttit daid oahpahus- ja gealbofálaldagaid atnui váldima maid báikkálaš ja regionála bargoeallin váillaha. Dat galgá dahkkojuvvot earret eará gealbopilohtaid vásáhusaid vuođul.

8.3.3 Rávven virggis ovdáneami hárrái

Rávven virggis ovdánit fállet sihke priváhta ja almmolaš doaimmaheaddjit. Almmolaš karrieararávven sáhttá fállojuvvot skuvllain, universitehtain ja allaskuvllain ja studeantaovttastusain, oahpahusásahusain ja bargomárkanbálvalusain, bargosajis, eaktodáhtolaš ja priváhta suorggis. Gielddain, fylkkagielddain ja NAV:s lea ovddasvástádus karrieraráđiid addimis sámi guovlluin.

Fylkkagielddain lea láhkageatnegas geatnegasvuohta fállat karrierarávvema iežaset álbmogii. Buot fylkkagielddain lea maid karrieraguovddáš masa álbmot sáhttá oktavuođa váldit. I tillegg skal elever i videregående opplæring få nødvendig rådgivning. Máŋga fylkkagieldda leat maiddái mielde bargamin nationála digitála karrieararávvenbálvalusas karriereveiledning.no, mii almmuhuvvui čakčat 2020. Dat sihkkarastá fitnolaš karrierarávvema ja váikkuha dasa ahte gealbobirrasat riikka miehtá geavahuvvojit. Čuovvulanbálvalus čuovvula ja addá ráđiid nuoraide geain lea vuoigatvuohta joatkkaoahpahussii ja geat eai leat oahpahusas dahje barggus. NAV fállá maid ráđđeaddima muhtumiidda iežas áššehasain. Jus ássit galget oažžut buori rávvema, de fertejit buot bálvalusat mat fállet rávvema, bargat ovttas.

Dárbu lea oainnusmahttit gealbodárbbuid ja boahtteáiggi vejolašvuođaid sámi kultuvrras ja ealáhusain. Dehálaš lea ahte karrieararávvejeaddjit ja ráđđeaddit besset geavahit áigáduvvon diehtovuođu fitnodagaid ja ealáhusaid dárbbuid birra sámi guovlluin.

8.4 Nuorra eallin olggobealde

Oahppodássi váikkuha ealáhusovddideami ja gelbbolaš bargofámu fidnema vuođđu sámi servodagain ge. Nuorat geat eai čađat joatkkaoahpahusa, sis lea maid stuorra vejolašvuohta gártat bargomárkana olggobeallái maŋŋil eallimis. Nuorain geat fertejit fárret eret ruovttus 16-jahkásažžan vázzin dihtii joatkkaskuvlla, lea maid stuorát várra heaitit skuvllas.

Dieđáhusas Meld. St. 21 (2020–2021) Fullføringsreformen – med åpne dører til verden og fremtiden lea ráđđehus evttohan ođđa ollašuhttinođastusa. Ráđđehus háliida čađahit historjjálaš viiddideami vuoigatvuođas joatkkaoahpahussii, nu ahte oahppit ožžot vuoigatvuođa oahpahussii gitta dassážii go sis lea oahppo- dahje fágagelbbolašvuohta. Viiddiduvvon vuoigatvuohta mearkkaša ahte fylkkagielddat áigot váldit badjelasaset stuorát ovddasvástádusa addit ohppiide eambbo fágalaš doarjaga, eanet vejolašvuođaid ja buorebut heivehuvvon skuvlavázzima. Nuppástusat galget addit buot ohppiide joatkkaskuvllas eambbo heivehuvvon mátkki sin oahppanáiggi čađa, muhto erenoamážit galget dat oahppit oažžut buoret fálaldaga geain leat hástalusat. Evttohus addá eambbo seammalágan vejolašvuođaid skáhppot alcceseaset buori vuođu eallimiin maŋŋil.

Riikarevišuvdna čujuha dasa ahte váilu diehtu daid ohppiid oahppanávkki birra geat ožžot oahpahusa sámegielas ja sámegillii.6 Muhtun áiggi leat leamaš unnit oahppit golmma davimus fylkkas geat leat čađahan ja ceavzán joatkkaoahpahusa go dat mii lea riikka gaskamearri.

Máhttu heaitima, čađaheami ja oahpaheaddjigelbbolašvuođa birra lea dárbbašlaš go áigumuš lea hábmet sámi oahppopolitihka. Ráđđehus oaivvilda ahte joatkkaoahpahusa boahttevaš dutkan ferte váikkuhit eanet máhttui sámi ohppiid birra go dat lea gullevaš. Ráđđehus áigu maid árvvoštallat mo lea vejolaš oažžut buoret dieđuid daid ohppiid oahppanávkki birra geain lea oahpahus sámegielas ja sámegillii.

Nuorat leat vuoruhuvvon ulbmiljoavku NAV:s. Ásahuvvon leat nuoraidbargojoavkkut ja fágaidrastásaš bargojoavkkut mat čuovvulit nuoraid. Ja nu lea maid sámi guovlluin. Buot fylkkakantuvrrain NAV:s lea bajimus ovttasbargošiehtadus áššái gulli fylkkagielddain ja ulbmil lea láhčit diliid nannejuvvon ja vuogádatlaš ovttasbargui juksan dihtii bargomárkanpolitihkalaš ja oahppopolitihkalaš mihtuid.

Čuovvulanbálvalus addá ráđiid ja rávvagiid daid nuoraide geat leat gaskal 15 ja 20 jagi geat eai leat barggus, joatkkaoahpahusas dahje oahpahallamis. Čuovvulanbálvalus lea sámi guovlluid gielddain.

8.4.1 Nuorra gamerat bargoeallima resursan

Joatkkaskuvllas heaitán ohppiid lohku lea ain stuoris ja bargonávccahis nuoraid oassi lassána. Dan láhkai gártet nuorra olbmot bargoeallima olggobeallái jo árrat eallimis. Seammás lea dain nuorain ollugiin gelbbolašvuohta mii ohcaluvvo servodagas. Sii leat nuorra olbmot geat leat šaddan bajás digitála áigebajis ja leat interakšuvnna ja spealuid bokte ovddidan dakkár digitála gealbbu maid galggašeimmet šaddat čeahpibut ávkin geavahit ja ovddidit viidáseappot. Smávva ja gaskageardán fitnodagat – erenoamážit boaittobeliin – dárbbašit seammás bargiid main lea digitála gelbbolašvuohta. Nuorat leat maid heivehahttit ja sáhttet bures doaibmat smávva ja gaskageardán fitnodagaid boahttevaš ovddideamis. Nuorat geat leat bajásšaddan gamingiin ja buriin digitála gealbbuin, sáhttet šaddat resursan bargoeallimis. Ráđđehus áigu álggahit barggu čatnan dihtii daid nuoraide geat leat bargoeallima olggobealde, oktavuođaid smávva ja gaskageardán fitnodagaiguin mat dárbbašit gelbbolaš bargiid.