Šiehtadus Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta gaskka suodjalan­plána njuolggadusaid hárrái luonddusuodjalanlága mielde sámi guovlluin

PDF

Sámiin go lea eamiálbmot lea vuoigatvuohta konsulteret áššiin main sáhttá šaddat njuolga mearkkašupmi sidjiide. Vai sihkkarasto ahte bargu suodjalanáššiiguin mat gusket sámi guovlluide čađahuvvojit dohkálaš vugiin, lea Birasgáhttendepartemeanta ja Sámediggi šaddan ovttaoaivilii ahte njuolggadusat mat leat mildosis biddjojuvvojit áššemeannudeami vuođđun konsultašuvnnaide stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskka.

Oslo, ođđajagimánu 31. b. 2007

Helen Bjørnøy birasgáhttenministtar

Aili Keskitalo Sámedikki presideanta

 

Álggahus

 

Dáid áššemeannudannjuolggadusaide vuođđun luonddusuodjalanlága mielde sámi guovlluin, leat:

• Luonddusuodjalanláhka
• Johtočálus T-3/99 Áššemeannudannjuolggadusat luonddusuodjalanlága mielde
• Stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvdnaprosedyra­šiehtadus, mearriduvvon gonagaslaš resolušuvnnain suoidnemánu 1. b. 2005
• Gustovaš oaivadus konsultašuvdnaprosedyrašiehtadussii
• Riikkaidgaskasaš šiehtadusat ja geatnegasvuođat[1]

§1 Ulbmil:

Njuolggadusaid ulbmilin lea sihkkarastit ahte konsultašuvnnat buot suodjalanevttohusaid oktavuođas luonddusuodjalanlága mielde sámi guovlluin čađahuvvojit buriin jáhkuin ja dainna ulbmilin ahte juksat ovttaoaivilvuođa stáhta ja Sámedikki/sámi beroštupmiorganisa­šuvnnaid/sámi riekteoamasteaddjiid gaskka.

§2 Doaibmaguovlu:

Njuolggadusat gusket buotlágan suodjalemiide luonddusuodjalanlága mielde Finnmárkku, Romssa, Norlándda ja Davvi-Trøndelága fylkkain, ja dasto Osen, Roan, Åfjord, Bjugn, Rissa, Selbu, Meldal, Rennebu, Oppdal, Midtre Gauldal, Tydal, Holtålen ja Røros gielddain Mátta-Trøndelága fylkkas, ja Engerdal ja Rendalen, Os, Tolga, Tynset ja Folldal gielddain Hedmárkku fylkkas ja Surnadal ja Rindal gielddain Møre og Romsdal fylkkas. 

Ii leat dárbu čuovvut dáid njuolggadusaid dakkár luondduguovlluid ektui gos lea ovtta­mielalašvuohta ahte suodjaleames ii leat njuolga mearkkašupmi sámi beroštumiide.

§3 Diehtojuohkin:

Stáhtalaš eiseválddit ja Sámediggi leat geatnegasat addit ollislaš dieđuid buot áššái guoski beliin buot dásiin suodjalanplánaáššiid meannudeames. Diehtojuohkin galgá addojuvvot dainna lágiin ahte ášši ovddosjohtu sihkkarastojuvvo.

§4 Beavdegirji:

Buot konsultašuvdnačoahkkimiin stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki/sámi beroštupmi­organisa­šuvnnaid/sámi riekteoamasteaddjiid gaskka suodjalanplánašši buot dásiin galgá fievrriduvvot beavdegirji. Beavdegirjjis galgá oanehaččat čilgejuvvot masa ášši guoská, oainnut ja konklušuvdna. Beavdegirjeevttohusa čállá stáhtalaš eiseváldi, ja beavdegirjji galget dohkkehit sihke stáhtalaš eiseválddit ja Sámediggi/sámi beroštupmiorganisa­šuvnnat/sámi riekte­oamas­teaddjit.

Áššeoasálaččat sáhttet spiehkastit jos leat ovttaoaivilis ahte ii fievrriduvvo beavdegirji seiva diehtojuohkinčoahkkimiin.

§5 Meannudanproseassa:

Fylkkamánnis, Luondduhálddašan direktoráhtas ja Birasgáhttendepartemeanttas dat lea ovddas­vástádus plánaáššiiguin bargat ja ráhkkanahttit suodjalanevttohusa luonddusuodjalan­lága mielde.

§ 5.1 Áššemeannudeapmi báikkálaš-/guovllulaš dásis.

1. Stáhta guoskevaš fylkkamánni bokte galgá nu árrat go vejolaš dieđihit Sámediggái plánaid birra suodjalanplánabarggu álggaheames. Dan maŋŋá galgá Sámediggi nu johtilit go vejolaš golmma vahku áigerámma siste dieđihit guoskevaš fylkkamánnii leago sávaldat čađahit konsultašuvnnaid. Fylkkamánni galgá dan maŋŋá guorahallat ja geahččalit boahtit ovtta­oaivilii Sámedikkiin movt lea ulbmillaš ja movt geavatlaččat organiseret suodjalanplána­proseassa báikkálaš-/guovllulaš dásis nu ahte sámi beroštumit gozihuvvojit geavatlaš ja konstruktiiva vugiin. Formalalaččat sáhttá suodjalanplánabarggu álggaheames dieđihuvvot easkka maŋŋá go dát guorahallamat leat loahpahuvvon.

Jos muhtun áššeoasálačča mielas lea ulbmillaš, de galgá fylkkamánni ásahit sierra bargo­lávdegotti mii galgá veahkehit fylkkamánni suodjalanplánabarggus. Bargolávdegotti čoahkádusas galget leat earret eará guoskevaš sámi beroštupmiorganisa­šuvnnaid/sámi riekte­oamas­teaddjiid ovddasteaddjit. Bargolávdegotti mandáhta ja čoahkádusa mearrida fylkka­mánni konsultašuvnnaid maŋŋá Sámedikkiin. Bargolávdegoddi galgá sáhttit ovddidit evttohusa sierranas čielggadusaid hárrái vai sihkkarastojuvvošii buoremus vejolaš mearrádus­vuođđu gažaldagain mat gusket suodjalan ja eará áššiide maid lea dárbu lagabui čilget dien dási áššemeannu­deames, ja main lea mearkkašupmi suodjalanáššái.

Jos áššeoasálaččat eai šatta ovttaoaivilii konsultašuvdnaprosedyra hárrái, maiddái čielggadus­dárbbu hárrái, de galgá fylkkamánni doalvut ášši Luondduhálddašan direktoráhtii. Jos lea dárbu, de sáhttá Direktoráhta doalvut ášši Birasgáhttendepartementii.

2. Fylkkamánni galgá johtočállosa T-3/99 II Suodjalanbargu čk. 1 – 4 ektui ráhkadit suodjalan­plánaevttohusa ja čađahit konsultašuvdnačoahkkimiid j.d. Sámedikkiin/sámi beroštupmiorganisa­šuvnnaiguin/sámi riekteoamasteaddjiiguin daid njuolggadusaid mielde maid hárrái stáhta eiseválddit ja Sámediggi leat šaddan ovttaoaivilii čuoggás 1. Suodjalan­áššiin mat gusket sámi guovlluide galget, jos eará ii sohppojuvvo, čađahuvvot báikkálaš-/guovllulaš ja guovddáš gulaskuddamat guovtti sierra vuorus nu ahte Sámediggi oažžu vejolašvuođa oahpásmuvvat sámi organisa­šuvnnaid/-servviid ja sámi riekteoamas­teaddjiid oainnuide ovdalgo Sámediggi ieš konsulteregoahtá stáhtalaš eiseválddiiguin ja/dahje buktá cealkámuša suodjalanevttohussii.

3. Jos šaddá sierramielalašvuohta fylkkamánni ja sámi beroštumiid gaskkas bargolávdegottis gč. čuoggá 1, de galgá fylkkamánni gulaskuddanávdnasis selvehit daid iešguđet oainnuid. Jos bargolávdegotti eanetlohku gáibida, dahje jos sámi ovddasteaddjiid eanetlohku bargolávde­gottis gáibida, de galgá fylkkamánni ovttas iežas gulaskuddanevttohusain ovddidit gulas­kuddamii molssaevttolaš suodjalanevttohusa(id).

4. Fylkkamánni fágalaš árvalus suodjalanáššiin lea almmolaš ja dat galgá sáddejuvvot viidá­seappot Luondduhálddašan direktoráhtii. Áššebáhpiriin galgá oidnot makkár čuoggáin lea ovttamielalašvuohta guovllulaš dási stáhtalaš eiseválddiid ja sámi beroštumiid gaskka ja makkár čuoggáin lea sierramielalašvuohta. Dakko gokko lea sierramielalašvuohta galget Sámedikki árvvoštallamat ja oainnut leat ovddihuvvon. Jos bargolávdegoddi lea ovddidan sierra molssaevttolaš evttohusa gulaskuddamis, de galgá dat evttohus válddahallojuvvot lagabui ovttas sisaboahtán mearkkašumiiguin evttohussii.

5. Ovttamielalašvuohta dán dási áššemeannudeames biddjojuvvo vuođđun ášši viidáseappot meannudeapmái. Erenoamáš oktavuođain sáhttá leat ágga ahte fylkkamánni háliida muddet dan ovttamielalašvuođa mii lei šaddan fylkkamánni ja sámi beroštumiid gaskka. Fylkkamánni galgá dalle dieđihit Sámediggái, vai Sámediggi sáhttá oažžut vejolašvuođa dávistit rievdadu­saide mat dahkkojuvvojit, ja buktit mearkkašumiiddis mat galget váldojuvvot mielde fylkka­mánni loahpalaš árvalussii.

§ 5.2 Áššemeannudeapmi guovddáš dásis.

1. Luondduhálddašan direktoráhta jođiha gulaskuddama guovddáš dásis, gč. johtočállosis T-3/99, II Suodjalanbargu čk. 5. Direktoráhta galgá nu johtilit go vejolaš váldit oktavuođa Sámedikkiin ja šiehtadit konsultašuvnnaid. Jos direktoráhta pláne sáddet guovddáš gulas­kuddamii suodjalanevttohusa mas leat eará oasseevttohusat go mat bohtet ovdan fylkkamánni árvalusas ja/dahje dalle go lea jáhkku ahte evttohus sáhttá leat vuostálaga sámi beroštumii­guin, de galgá rahppojuvvot konsultašuvdnavejolašvuohta Sámedikkiin. Gulaskuddanávdnasis galgá selvehuvvot Sámedikki ja direktoráhta oaidnu, jos ii leat šaddan ovttamielalašvuohta áššeoasálaččaid gaskka ovdal guovddáš gulaskuddama. Jos bargolávdegoddi ovddida máŋga evttohusa, gč. § 5.1, čk. 3, de galget dat maiddái sáddejuvvot guovddáš gulaskuddamii.

2. Ovdalgo loahpalaš árvalus sáddejuvvo direktoráhtas departementii, de galgá direktoráhta čielggadit Sámedikkiin ahte leago dárbu eanet konsultašuvnnaide. Beroškeahttá das ahte čađahuvvogo sierra konsultašuvdnavuorru vai ii, de galgá direktoráhta árvalusas selvehuvvot makkár čuoggáin lea ovttamielalašvuohta direktoráhta ja Sámedikki gaskka ja makkár čuoggáin fas lea sierramielalašvuohta. Dokko gokko lea sierramielalašvuohta galget Sámedikki árvvoštallamat ja oainnut boahtit čielgasit ovdan árvalusas.

§ 5.3 Ráđđehusa meannudeamit

1. Birasgáhttendepartemeanta čielggada suodjalanášši politihkalaš meannudeami, gč. johto­čállosis T-3/99, II Suodjalanbargu čk. 6. Suodjalanmearrádusa galgá Gonagas stáhtaráđis dahkat. Departemeanta galgá oassin dán barggus váldit oktavuođa Sámedikkiin ja čielggadit lagabui ášši eanet konsultašuvnnaid hárrái; vejolaččat šiehtadit lagabui movt dákkár konsulta­šuvdna galgá dahkkojuvvot. Sáhttá leat maid dárbu čađahit sierra konsultašuvnna maŋŋá ovddiheami ja ovdalgo departemeanta loahpaha barggus áššiin ja ovdalgo Ráđđehus dahká loahpalaš mearrádusa. Álohii galgá addojuvvot vejolašvuohta doallat dán lágan loahpaheaddji konsultašuvdna­čoahkkima jos maŋŋá departemeanttas ovddiheami šaddet rievdadusat dan ektui mas stáhtalaš eiseválddiin ja Sámedikkis ovdal lea leamaš oktasaš oaidnu.

Duohta konsultašuvnnaide galgá addojuvvot doarvái áigi, muhto ii nu ahte dat joavdelasat ájiha áššemeannudanprosedyraid.

2. Gonagaslaš resološuvnna sáhkavuorus galgá sierra čuoggás ovdanboahtit makkár čuoggáin lea ovtta­mielalašvuohta Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka ja makkár čuoggáin lea sierra­mielalašvuohta. Dokko gokko lea sierramielalašvuohta galget Sámedikkit árvvoštalla­mat ja oainnut boahtit ovdan.

§ 5.4. Bargu hálddašanplánain.

Luondduhálddašan direktoráhtas dat lea váldi dohkkehit hálddašanplánaid. Barggus dákkár plánaiguin čuvvojuvvojit dát áššemeannudannjuolggadusat §§ 1 – 5.2.

§ 6 Hálddašeapmi

Suodjalanguovllu suodjalanmearrádusat dat mearridit gii galgá leat suodjalanguovllu háldda­šan­váldi, ja galgágo ásahuvvot ráđđeaddi lávdegoddi suodjalanguovlluid hálddašeapmái. Hálddašanváldi galgá fuolahit ahte sámi beroštumit gozihuvvojit buori vuogi mielde ja ahte hálddašanregime árvalus dávista stáhta ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvdna­šiehta­dussii.