Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš – evttohus rievdadit
Gulaskuddandokumeanta | Almmustahtton: 11.03.2010 | Gielda- ja guovlodepartemeanta
Dán lea álgoálggus almmuhan: Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta
1. Álggaheapmi
Bargo- ja searvadahttindepartemeanta (BSD) sádde dákko bokte gulaskuddamii evttohusa rievdadit Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža njuolggadusaid. Departemeanttas lea leamašan dialogas Boazodoalloálbmoga Máilmmilihtuin/ Association of World Reindeer Hurders (WRH) dan hárrái ahte ráhkadit rievdadanevttohusa guovddáža njuolggadusaide, vrd. §§ 2 ja 4.
Departemeanta evttoha ahte boazodoalloguovddáža doaimmas loahpahuvvo áigeráddjen (§ 3). Seamma dahká ovddeš § 8 mii lea guovddáža árvvoštallama birra. Guovddáža nama evttohit rievdadit Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddážin. Rievdadusevttohus guoská maiddái §§ 3 ja 8 mii lea guovddáža formálalaš čanastaga birra Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii, mii mearrida guovddáža njuolggadusaid ovttas Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttain (EBD) ja Olgoriikadepartemeanttain (OD). Evttohuvvo ahte stivralahtuid lohku lasihuvvo viđa lahtus guđa lahttui, ja várrelahtuid lohku lasihuvvo golmma lahtus njealji lahttui (§ 4). Evttohuvvo viiddideapmi nu ahte Arktalaš universitehta maiddái gullá ásahusaide ja organisašuvnnaide mat bovdejuvvojit evttohit kandidáhtaid stivrii (§ 4).
Ovddasvástádus sámi áššiide lea 2009 čavčča rájes sirdojuvvon Bargo- ja searvadahttin-departemeanttas Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii. Jus vejolaččat leat cealkámušat njuolggadusrievdadusaid evttohussii, de daid galgá sáddet Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii, Poastaboksa 8004 Dep, 0030 OSLO maŋemusat guovvamánu 20.b.rádjái 2010:s dahje e -poasttain čujuhussii postmottak@fad.dep.no
Mielde čuovvu listu mii čájeha gulaskuddanásahusaid. Sihtat ásahusaid árvvoštallat berre go evttohusa ovdanbidjat vejolaččat vuollásaš orgánaide dahje relevánta ovttasbargoorgánaide.
2. Duogáš
Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš ásahuvvui Guovdageidnui 2005 čavčča nannen dihte boazodoalu riikkaidgaskasaš ovttasbarggu. Lea deattuhuvvon ahte boazodolliin ja sin organisašuvnnain galgá leat lagas oktavuohta guovddážiin mii jođihuvvo ovttas Boazodoalloálbmogiid Máilmmilihtuin (WRH). Guovddáš galgá viežžat sisa ja gaskkustit dieđuid ja duođaštusaid dilálašvuođaid birra mat boazodollui leat dehálaččat, ja nannet ovttasbarggu gaskal boazodoalloálbmogiid arktalaš guovlluin. Boazodoalloguovddáš ásahuvvui ráddjejuvvon áigodahkii ja oaččui álgojagiin Gieldda- ja regiovdna-departemeanttas/Bargo- ja searvadahttindepartemeanttas, Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttas ja Olgoriikadepartemeanttas. Bargo- ja searvadahttindepartemeanttas bušeahttakapihttala 684:s lea guovddáža dábálaš doaibma ruhtaduvvon 2007 rájes. 2010 rájes ruhtadeapmi dahkkojuvvo Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta bušeahta bokte. 2010:s lea evttohuvvon doaibmabušeahtta kr 3,435 milliuvnna.
3. Departemeantta evttohus
Duogážin njuolggadusaid rievdadanevttohussii lea earret eará dat go boazodoalloguovddáža doaibma ii leat šat áigeráddjejuvvon (§ 3). Dasa lassin lea dárbu muddet guovddáža departemeantačanastaga (§ 3 ja ođđa § 8) ja rievdadit guovddáža nama oanehit veršuvdnii – Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš.
Departemeanta evttoha § 3, 3. lađđasis ahte stivralahtuid lohku lasihuvvo viđa lahtus guđa lahttui, ja várrelahtuid lohku golmma lahtus njealji lahttui. Ággan lea ahte Ruošša lea stuorámus boazodoalloriika máilmmis gos 2/3 oassi máilmmi boazodoalus doaimmahuvvo areálalaččat viiddis boazodoalloguovlluin. Sihkkarastit guovddáža doibmii vuođu, oktavuođa ja legitimitehta, de nannoset ovddasteapmi Nuorta Ruošša boazodoalloguovlluin lea dehálaš. Dán lea maiddái Agderforskningen čoahkkáigeassán go árvvoštalai guovddáža 2007:s. Dat eaktuda ahte golut mat gullet eanet lahtuid oassálastimii stivrii gokčojuvvojit guovddáža bušeahttarámmaid siskkobealde.
Departemeanta evttoha lasáhusa 2. cealkagii § 2:s, 2. lađđasii čielggadan dihte ahte guovddáš sáhttá, lassin ahte čujuhit dárbbu dutkat áigeguovdilis surggiid, dahkat álgagiid ahte dutkanásahusain biddjojuvvojit johtui relevánta dutkamat. Boazodoalloguovddáža ásaheamis 2005:s lei eavttuin okta ahte dat ii galgan ásahuvvot dutkanguovddážin lassin dutkanásahusaide mat dál juo gávdnojit. Lea dehálaš ahte ásahusain main dutkan gullá sin váldesuorgái ahte sii huksejit dutkangelbbolašvuođa ja ahte sis lea ovddasvástádus dutkanfágalaš bargguide.
Dasa lassin evttohuvvo veaháš rievdadit § 2, 1. lađđasa čielggadan dihte ahte guovddážis lea váldi viežžat sisa sihke dieđuid ja duođaštusaid boazodoalu siskkobealde dilálašvuođaid birra, nugo boazodoalu árbevirolaš máhtolašvuođas.
Čalmmustahttin dihte guovddáža riikkaidgaskasaš doaibmaguovllu, de departemeanta evttoha ahte “Norggas ja eará riikkain” sadjái boahtá “iešguđetge boazodoalloriikkain” § 2, 4. lađđasis.
Lea dárbu oainnusindahkat ahte guovddáža doibmii leat davvin maiddái álgoálbmotservodagain eará ealáhusdoallit ulbmiljoavkun. Servodatlaččat gal lea hirbmat dehálaš ahte lea ovttasbargu gaskal boazodoalu ja eará ealáhusdolliid. Departemeanta evttoha “eará ealáhusdolliid” lasihit § 2, 4. lađđasii gos oaidná boazodoalloguovddáža ulbmiljoavkkuid.
Departemeanta evttoha ahte “Arktalaš universitehta” maid galgá gullat daid ásahusaide ja organisašuvnnaide mat bovdejuvvojit evttohit kandidáhtaid guovddáža stivrii, vrd. § 4, 2. lađđasa. Arktalaš universitehtas lea aittobáliid ásahuvvon instituhtta poláraguovlluid boazodoalu váste. Ásaheapmi lea ovttasbargu gaskal Sámi allaskuvlla, boazodoalloguovddáža ja WRH.
4. Evttohus njuolggadusrievdadusaide
Evttohus rievdadit Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža njuolggadusaid čuvvot mildosiin. Evttohusas oaidná rievdadusaid čállojuvvon kursiivvas.
Dearvuođaiguin
Petter Drefvelin (e.f.) ekspedišuvdnahoavda |
|
Máret Guhttor ossodatdirektevra |
Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkoministar mearredii zz.zz.2010
§ 1 Ulbmil
Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš galgá doaibmat nu ahte davvi guovlluid ceavzi boazodoallu seailu ja ovdána, ja galgá rahčat nanosmahttit ovttasbarggu boazodoalli álbmogiid gaskkas. Guovddáš maiddái galgá fuolahit dan ahte boazodoalu árbevirolaš gealbu bisuhuvvo, ja ovddidit máhtu ja ipmárdusa boazodoalu birra.
§ 2 Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža doaibma
Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš galgá leat fágalaččat iehčanas lágádus.
Guovddáš galgá čohkket dieđuid ja viežžat duođaštusaid ja válbmet geahčastaga boazodoalu gullevaš máhtus, ja gaskkostit dieđuid ja dilálašvuođaid main lea mearkkašupmi boazodoalu eavttuide, kultuvrii ja ekologiijai, ja maiddái boazodollui guoski dutkanbohtosiid ja árbevirolaš máhtu. Guovddáš sáhttá fuopmášuhttit áššáigullevaš dutkandárbbuid ja oččodit dutkanásahusaid álggáhit dákkár dutkama.
Boazodoalloguovddáš galgá maiddái addit fágalaš ja hálddahuslaš doarjaga Boazoálbmogiid Máilmmelihttui ja dan riikkaidgaskasaš bargguide.
Boazodoalloguovddáža ulbmiljoavkun leat boazodoallit, almmolaš eiseválddit, dutkan- ja fágabirrasat, eará ealáhusdoallit, searvvit, ja ovttasbargoorgánat iešguđetge boazodoalloriikkain.
§ 3 Organiseren
Boazodoalloguovddáš láhččo hálddahusorgánan mas leat iežas fápmudusat.
Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementa mearreda boazodoalloguovddážii njuolggadusaid ovttasrádiid Eanadoallo- ja biebmo departemeanttain ja Olgoriikka departemeanttain, gč. maiddái § 8.
Guovddáža jođiha stivra mas leat guhtta lahttu ja njealjje sadjásaš lahttu.
Beaivválaš jođiheaddjis lea ovddasvástádus guovddáža oktilaš doaimmaid ovddas.
§ 4 Stivrra nammmadeapmi
Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta vállje stivrra jođiheaddji ja nuppiid stivralahtuid ja várrelahtuid ovttasráđiid Boazoálbmogiid Máilmmelihttuin. Nammadeapmi dahkko árvaluvvon evttohasaid gaskka ja lea fámus njealjje jagi. Stivralahtuin galgá leat gealbu ja máhttu boazoealáhusa áššiide ja árbevieruide mat gullet boazodollui.
Romssa Universitehta Árktalaš biologiija Instituhtta, Sámi allaskuvla, Árktalaš universitehta, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi, Boazoálbmogiid Máilmmelihttu, Sámeráđđi, Ruoŧa Sámiid Riikasearvi, Suoma Boazosámit RS ja Reindeer Herders’ Union of Russia bovdejuvvojit buktit evttohasnamaid, guhte-ge dáin evttoha ovta nissona ja ovtta deavddu.
Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementa ja Boazoálbmogiid Máilmmelihttu sáhttet ovttasráđiid bivdit earáge ásahusaid ja servviid árvalit ja buktit stivralahttoevttohasaid namaid.
§ 5 Stivra
Stivra galgá leat boazodoalloguovddáža bajimus váldin, ja guoddá alimus ovddasvástádusa guovddáža doaimmaid buohta. Das lea geatnegasvuohta bisuhit alladáset áššečehpodaga guovddáža bargguin, ja geahččat bearrái ahte doaimmat fievrriduvvijit spáitilit ja doaibmi njuolggadusaid mielde. Stivra guoddá ovddasvástádusa fágalaš ovddideamis, resursagolaheamis ja vuoruhemiin, ja dasto stivra galgá válbmet strategiijaid guovddáža doaimmaid váras. Stivra galgá gárvvistit ja ovdanbuktit jahkerehketdoalu ja jahkedieđáhusa, ja mearredit bušeahtta ja doaibmaplána. Maiddái stivra galgá nammadit ja virgáibidjat beaivválaš jođiheaddji, ja muđui guovddážii bargofámu beaivválaš jođiheaddji evttohusa vuođul.
Jos stivralahttu ii sáhte boahtit čoahkkimii, ferte sadjásaš lahttu gohčohallot. Stivra lea mearridangelbbolaš dalle-go čoahkkimis oasálastet unnimustá njealjje lahttu. Jos jienastus šaddá ovttadáset, lea stivrajođiheaddjis 2 jiena.
§ 6 Beaivválaš jođiheaddji
Beaivválaš jođiheaddji fuolaha boazodoalloguovddáža doaimmaid, ja sus lea ovddasvástadus guovddáža siskáldas hámáidahttimis, eavttuid mielde maid stivra mearrida.
Beaivválaš jođiheaddji lea stivrra čalli, galgá ráhkkanahttit ja árvalit áššiin mat biddjojit stivrra ovdii, ja lea geatnegahtton čađahit stivrra mearrádusaid.
Beaivválaš jođiheaddji vástida ekonomálaš doaimmaid ovddas ja geahčča bearrái ahte dat jođihuvvojit doaibmi njuolggadusaid mielde. Beaivválaš jođiheaddji válbme bušeahttaevttohusa ja jahkerehketdoalu, ja čuvge miehtágaskka stivrra ekonomálaš ja eará diliin mat sáhttet leat mearkkašahttin guovddáža bargguide.
Beaivválaš jođiheaddjis lea bušeahttageavaheami fápmudus ja maiddái váldi dahkat soahpamušaid guovddáža opmodagain, prošeavttain ja ovttasbargogaskavuođain daid eavttuid vuođul maid stivra mearreda.
Beaivválaš jođiheaddji fuolaha virggiid almmuhemiid ja addá stivrii evttohusa dain.
§ 7 Dieđiheapmi
Boazodoalloguovddáš buktá jahkedieđahusa ja rehketdoalu Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii. Dárkileabbot dieđihangáibádusat čuvvot stáhta Ekonomiija njuolggadusain ja jahkásaš juolludančállagiin.
Ovddit § 8 sihkkojuvvo
Ođđa § 8 Fápmuibidjan
Njuolggadusat leat fámus das rájis go Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementa mearreda.