Sárdni AUFs lágideamis Utøyas

Ráhkis AUF-árat
Ráhkis buohkat,

Lea fas buorre leat dáppe.
Ja seammás lossat.

Buorre vel oktii dovdat Utøyaváimmu liegga julkasa.
Dovdat earenoamášvuođa go badjel 50 jagi dáppe lea leamašan eallinmokta ja reaškkas – beroštupmi ja nuorat.
Boahtit ruoktot.

Dađi lossadet lea dovdat diimmá jagi bahávuođa diimmuid vuoiŋŋa.

Buohkat geat gottáhalle nu roavvát ja árpmuhemiid.
Buohkat geat hávváduvve eallinahkái.
Buohkat geat oaguhuvvojedje birra.

Dát boahtá agibeaivái leat Utøya duppal árbin.

Čábbodaga suoivvanasas boahtá ruojusvuohta vuoiŋŋastit.

#

Vel jagi maŋŋel illá lea vejolaš ipmirdit gillámuša ja balu mii Utøyas lei diibmá suoidnemánu 22.b.

Danin lea eambbo hirpmáhuhtti dat mii dan rájes lea dáhpáhuvvan.
AUF badjánii.
Nuorat miehtá riikkas serve.
Sii eai dohkkehan ahte beroštumi geažil galggai massit heakka.
Ja sii dieđihedje iežaset demokratiija bálvalussii.

Duháhiid mielde leat searvamiin vuosttildan veahkaválddálašvuođa.
Ii dušše AUF:s.
Maiddái Olgešbellodaga Nuorain. Luonddu ja Nuorain. Norgga Álbmotveahkis.

Sii leat suoidnemánu 22.b.-buolva.
Riikka boahtteáigi.
Min doaivva.

#

Dehálaš oahpu áigut dál juo viežžat dis nuorain.
Mii eat goassege šat galgga leat berošmeahttumat.

Min rabas demokráhtalaš servodat addá maiddái saji ekstremismii.
Neahtas gávdno ollu gutnehuhttin.

Mii leat beare guhká gidden čalmmiid vaššás cealkámušaide.

Mii eat sáhte – eat ge áiggu šat gokčat čalmmiid.
Berošmeahttunvuohta álkit sáhttá áddejuvvot leame jávohis dohkkeheapmin.
Historjjás mii dan diehtit.

Boahtteáigi boahtá min sivahallat garrasit jus eat dieđit.
Jus mii passiivvalaččat diktit vaši leat veahkaválddálašvuhtii vuođđun.

Danin mii galgat suoidnemánu 22.b.- buolvva vuoiŋŋas oaidnit dan gii oaguhuvvo.

Dustet čiegus vaši máhtolašvuođain ja ákkastallamiiguin.
Čájehit ahte demokratiija lea nannoseappot go vearrámus áitta.

#

Suoidnemánu 22.b galgá boahtteáiggis álohii gullat sidjiide geat masse heakka.
Mis dat geat jápme eai boađe goassege ruovttoluotta.
Muhto mii galgat sin muittašit giitevašvuođas.

Fas ja fas ain galget juogadit oktiigullevašvuođa ja liekkusvuođa govaid.
Muitit nieguid mat sis ledje.
Muitalit historjjáid iluin.

Mii galgat oahppat muitit eallimiid maid sii elle eambbo go jápminbottu.

#

Mii galgan doarjjan didjiide geat guoddibehtet oinnolaš ja oaidnemeahttun háviid.
Smávva ja stuora searvevuođain galgat mii oaidnit din geat ehpet nagot hálddašit árgabeaivvi.
Geat ehpet gávnna jaskatvuođa skuvllas.
Geat rahčabehtet.

Mii galgat didjiide doarjjan go buolaš ja seavdnjadas boahtá.
Ovttas mii galgat ohcalit čuovgga ja ilu fas.

#

Mii leat oahppan makkár skeaŋka eallin lea go leat vásihan man ollu nuorat leat jápmán.

Ii oktage leat árpmihuvvon.
Maiddái nuorra váibmu sáhttá jaskkodit.

Danin mii galgat rahpat dál ja dalán áiccuid eallimii.

Mii galgat návddašit geasi smáhka.
Naffát gávpoga jienaiguin.
Leat čeavlái dainna jus lea givssálaš unnaoappáš.

Ja mii galgat muitalit nubbi nubbái suohtas Utøya historjjáid.
Liekkus muittuid ii sáhte oktage mis váldit eret.
Dat leat min agibeaivái.

#

Ilolašvuođain eallima ovddas mii gudnejahttit sin geat leat jápmán.