Stáhtaministara ođđajagesárdni jagi 2011

Stáhtaministtar Jens Stoltenberg doallá ođđajagesártnis ođđajagemánu 1. beaivvi 2011. Govva: Jon Eeg/Scanpix. Dás sáhtát oaidnit sártni Neahtta-TVas.  

 

Ráhkis buohkat!

Dáid beivviid lea 100 jagi dasságo Roald Amundsen áŋkorasttii Fálesgohppái.

“Framheim” nammasaš doarjjabáikkis son ráhkkanii johtit maŋimuš gaskka Lullibullii vai joavdá ovdal eaŋgalasolbmuid geaiguin son lei gilvaleamen.  

Máilbmi vurddii čearggosmielain.

Erenoamážit bures lihkostuvvan ekspedišuvnna geažil vihtta albmá jovde eanajorbadasa lulimus čuoggái juovlamánu 14. beaivvi 1911.

Go Roald Amundsen ceggii Norgga leavgga son maiddái čalmmustahtii Norgga máilmmekárttas.

Danne mii áigut ge dán jagi ávvudit dehálaš vuođđologu riikamet historjjás.

Amundsena máinnalmas dahku šattai nuorra riikii rámádussan.

Ovttas Fridtjof Nansena ekspedišuvnnaiguin dat šattai min norgalaš identitehtamet oassin.

Ávdin jiekŋamáilbmi hábmii Norgga.

Unna riikkaš čájehii máilbmái ahte dat nákcii čađahit stuorra daguid.

Juovlamánus mun áiggun leat mielde ávvudeamen 100-jagibeaivvi buollačuoggás.

Doppe mii áigut muittuhit guhtet guoibmaseamet ahte juohke buolva ferte alcces válljet jálos ulbmiliid:

Antárktisis jagi 2011 ii leat sáhka gilvaleamis, muhto ovttasbarggus.

Ollu riikkaid dutkit barget ovttasráđiid ádden dihtii daid váralaš dálkkádatnuppástuvvamiid mat áitet oppa máilmmi.

Nansen ja Amundsen vuollásteigga jieŋaid.

Min máinnalmas dahku galgá caggat jieŋaid suddamis.  

---

Eambbo go 1200 otná norgalaččain ledje riegádan go Roald Amundsen joavddai Lullibullii.  

Dan čuohtejagis mii lea gollan dan rájes, sii leat vásihan man ipmašiid ollu Norga lea nuppástuvvan.

Seammás go buollajohttit johte lulás Fram nammasaš fatnasiin, de norgalaš biiggát ja láigodálolaččat duháhiid mielde vulge oarjjás Amerihkáfatnasiin.  

Ođđa riikkas ledje buoret vejolašvuođat fidnet barggu ja eatnama.

Norgalaš sirddolaččain okta čálii jierásmuvvan ruoktot ahte Amerihkás “... mii borrat juovlaborramušaid juohke beaivvi”.

Jagi 1911 mii leimmet geafes eanadoalloservodat mas olut fárrejedje eret.

Jagi 2011 mii leat rikkis, ođđaáigásaš servodat masa olut háliidit fárret.

Dat ollu ruoŧŧilaččat geat doalahit Norgga jođus, dadjet ahte Norga giktala hirbmadit alla bálkkáiguin ja buriid bargofálaldagaiguin.

Jurddaš makkár eallinmátkkošteapmi min riikka boarráseamos ássiin lea leamaš!

Sii riegádedje nuorra riikii mii lei Eurohpa geafimus riikkaid searvvis.

Nuorran olut sis fertejedje birget barggu haga “garra golbmalotjagiin”, máilmmi ovddit stuorra ekonomalaš kriissa áigge.

Sii šadde rávesolmmožin nazismma vuostálasti soađi áigge.

Dan maŋŋá sii geavahedje eallimeaset hukset dakkár čálgoservodaga maid ii oktage eará álbmogiid, ii gostege eara sajis máilmmis, ii goassege historjjás leat vásihan.

Danne leat ge boarrasepmosat min gaskkas buriin ánssášemiin gohčoduvvon “ovddimus buolvan”.

---

“Ovddimus buolva” muitojuvvo maiddái eará rahčamiid geažil.

Ollu lei man geažil olbmot Norggas illudedje ráfigiđa 1945.

Bohtosiid lei vejolaš oaidnit jagi 1946 alla riegádahttinloguin.

Stuorra soađi maŋŋásaš riegádan mánnáhivvodagat leat dál šaddamin penšonistan, ja mii eallit dađistaga boarrasabbun.

Historihkárat rehkenastet 30 jagi buolvan.

Norggas lea vurdojuvvon eallinahki guhkkon masá buolvvain maŋimus 100 jagi áiggis.

Aiddo dat ahte nu olut mis ellet guhkit, soaitá leat ge dan ovdáneami buoremus mearkan maid mii leat vásihan.  

100 jagi dás ovdal ollu 65-jahkásaččaid fuolahedje sin mánát.

Odne fuolahit ollu 65-jahkásaččat váhnemiiddiset.

Dás lea sáhka áibbas ođđalágan boarisvuođas.

Odne eai heaŋgá boarrásat dorvves seainnis, sii čohkkájit dihtora ovddas.

Sii deaivvadit gávpeguovddážis, bridgesearvvis, golfagiettis ja boarrásiiduniversitehtas.

Servodaga ahkeoaidnu nuppástuvvá áiggi mielde.

Ja nu go mun ieš ge fuomášin go mun devden 50 jagi:

Ahkeoaidnu rievdá agi mielde ge.

Servodahkan mii fertet nuppástuhttit miellaguottuideamet agi hárrái dan mielde ahte mii eallit boarrasabbun ja dearvasabbon go olbmot min ovdal.

Dat lea sivvan dasa go mii otná rájes oažžut áibbas ođđa penšuvdnavuogádaga Norgii.

Go mii válddiimet atnui Álbmotoaju jagi 1967, lei penšuvdnaahki 70 jagi. Vurdojuvvon eallinahki lei 74 jagi.

Oluin ii oppanassii lean ge pensonistaáigi dahje ii lean go dušše oanehis penšonistaáigi.

Odne lea buohkain geat leat deavdán 62 jagi, vejolašvuohta váldit penšuvnna, ja vurdojuvvon eallinahki fas lea dál 81 jagi. 

Dál sáhttet eatnašat rehkenastit ahte sii besset eallit guhká penšonistan.

Ođđa penšuvdnavuogádat sihkkarastá sidjiide válljenfriddjavuođa guđet eai šat sáhte dahje eai šat háliit bargat. 

Olut leat rahčan oppa eallima ja baicce háliidit ánssášuvvon áiggi eallit siivvubut, ájahallat beroštusaideasetguin ja oallašuhttit nieguideaset.

Dan sii duođaid ánssášit.

Seammás leat ollu olbmot guđiin leat mávssolaš vásáhusat ja dearvvasvuohta ja dáhttu ain bargat.

Danne šaddá otná rájes álkit ovttastit penšuvnna ja barggu.

Illun oktagassii ja oktasašvuhtii.

Ja sidjiide guđet eahpidit ahte vuorrasat olbmuin lea ollu oasseveahkki maid addit:

Geahča Egil “Drillo” Olsena.

Vássán jagi son duođaštii nannosit ahte vásáhus lea dakkár fápmu mas lea váttis birget.

---

Muhto dat ge lea oassi eallimis ahte dearvvasvuohta hedjona agi mielde.

Eai nu galle logijagi dás ovdal lei boarrásiidfuolla Norggas eanaš priváhta ovddasvástádus.

Nu maŋŋit go 1960-logus fertii bearaš fuolahit eatnašiid.

Ođđaáigásaš čálgoservodaga deháleamos cakkiin okta lea bures lágiduvvon almmolaš boarrásiidfuolla. 

Mii áigut addit boarrásiidda dan fuola maid sii dárbbašit.

Lihkus birgejit eatnašat ieža, muhto ii oktage dárbbaš ballat ahte ii oaččo veahki.

Muhtumat eai dárbbaš go moadde diimmu ruovttuveahki vahkkui.

Earát fas dárbbašit divššu birra jándora.

Eatnašat ožžot dan veahki maid dárbbašit.

Juohke beaivvi logiduháhiid mielde bargit bidjet stuorra návccaid bargoseaset.

Gielddaid ruovttuveahkis, boarrásiidsiiddain maid eaktodáhtolaš ásahusat jođihit ja priváhta fuollafitnodagain.

Sii jeđđejit ja loktejit.

Basset ja dikšot.

Gávppašit ja addet dálkasiid.

Giitu dan fuola ja beroštumi ovddas maid dii addibehtet juohke áidna beaivvi!

Muhto mii fertet maiddái njulget dan mii ii doaimma.  

Go mii čohkkiimet buot searaid, de juvssaimet olles mánáidgárdegokčama.

Dál mii leat áŋgiruššamin nuppiin stuora doaibmamušain:

Buot boarrásat galget oažžut dan veahki maid sii dárbbašit.

Danne mii dál hukset boarrásiidsiidafálaldagaid dahje jándorbirrasaš fuola buohkaide guđet dan dárbbašit.

---

Álot dat leat nissonolbmot guđet leat eanemusat rahčan fuollaaddimiin.

Sihke šaddi buolvvaide, ja bearraša boarrasepmosiidda.

Danne sii ollásit ánssášit ahte ođđa penšuvdnavuogádat, eambbo go ovddeš pešuvdnavuogádagat, bálkkaša nissonolbmuid fuollaáŋgiruššama.

Sii guđet leat leamaš ruovttus mánáiguin, ožžot go sii šaddet penšonistan, stuorát penšuvdnalasáhusaid dán ovddas.

 

Fuones bálká ja oasseáigebargu galget maid addit eanet penšuvnna.

Oktiibuot mearkkaša dat ahte ollu unnit nissonat go ovdal šaddet

unnimuspenšonistan.

 

Buorit mánáidgárddit ja buorre boarrásiidfuolla leat dehálaččat mánáide ja boarrásiidda, muhto dat leat maiddái addán nissoniidda vejolašvuođaid váldit oahpu ja dienasbarggu.

Dat mii dahká Norgga nu rikkisin, lea ahte nu olut leat barggus.

Ja dat mii earuha min eanaš eará riikkain, lea ahte nu ollu nissonat válljejit dienasbarggu. 

Máŋggas dadjet dávjá munnje ahte Norga lea lihkkoš go das lea olju.

Dat lea riekta; muhto ollu dehálat lea dát:

Norga lea lihkkoš mas leat norgalaš nissonat.

Ja de fáhkka máhccat oktii mu stuorámus beroštusáššiin. Guhtet guoibmámet barggus han mii eallit. Mađe eanebut leat barggus, dađe eambbo buorredilálašvuohta buohkaide.

---

Roald Amundsen šattai riikka sáŋgárin iežas jálu geažil maid son čájehii jiekŋaguovlluin.

Min otná stuorámus sáŋgárat leat Norgga albmát ja nissonat guđet bálvalit Afghanistánas.

Munnje lei illu go bessen ávvudit miessemánu 17. beaivvi min soalddáhiiguin Meymaneh ja Mazar-E-Sharif nammasaš báikkiin ja ledjen rámis oaidnit maid Norgga soalddáhat barget riikkas mii lea guhkkin eret ruovttus.

Moraš lei dađe stuorát go mun moatte vahku maŋŋá ožžon dieđu ahte geaidnobomba lei goddán Andreas Eldjarn, Simen Tokle, Trond André Bolle ja Christian Lian.

Ovdal mii leat maid lossa morrašiin ožžon dieđu ahte mii massiimet Claes Joachim Olsson, Trond Petter Kolset, Kristoffer Sørli Jørgensen, Tor Arne Lau-Henriksen ja Tommy Rødningsby.

Norga lei sin sádden, máilmmeservodaga gohččuma vuođul.

Sii adde heakkaset ráfi ovddas Afghanistánas, dorvvoleabbo máilmmi ovddas ja Norgga sihkkarvuođa ovddas.  

Muitot mii danne iežamet gahččan soalddáhiid.

Mii jurddašit sin bearrašiid ja ustibiid birra, ja mii sáddet stuorra giitosa iežamet soalddáhiidda guđet leat bálvalusas Norgga olggobealde.

---

Dán jagi lea logi jagi dasságo terroristtat fallehedje amerihkálaš gávpogiid ja dagahedje ahte Afghanistána akšuvdna álggahuvvui.

Mun ádden ahte olut leat vásihan dán áiggi ráfehis logijahkin máilbmái.

Muhto vássán logijahki lea jáhkkimis buoremus logijahki olmmošsohkagotti historjjás.

Earret Afghanistána ja Iráhka lea soahteriidduid lohku ja goddojuvvon soahttiid lohku njiedjan.

Eanet olbmot go goassege ovdal ellet friddja servodagain.

Vaikko vel lea ge leamaš finánsakriisa, de ii leat gaskamearálaš sisaboahtu máilmmis goassege leamaš alit go dál. Buohkanas buvttadeapmi lea measta duppalastojuvvon logi jagis.

Vaikko ollu ain lea báhcán dagakeahttá máilmmi liegganeami cakkadeamis, de leat mii čoavdimin eará birasváttisvuođaid nu go suvra arvvi ja muohttaga gahččama ja ozonagearddi billašuvvama.

Máŋga čuohte miljovnna olbmo leat bestojuvvon geafivuođa gillámis.

 

Ovdalaš juovllaid oaččuimet dieđu ahte HIV-epidemiija dál vuosttas gearddi lea geahppáneamen.

Ja mii soaitit leamen jávkadeamen váraleamos njoammu dávddain muhtumiid. Mánáid lassánan boahkuhemiid geažil leat sullii 5 miljovnna olbmoheakka gáddjojuvvon logi jagis.

Miehtá máilmmi lea mánáid jámolašvuohta njiedjamin ja olbmuid eallinahki lea goargŋumin.

Danne mun álggán ođđajagi buriid vuordámušaiguin ja muittuhan ahte “olmmošsohkagoddi dahká iežas historjjá”.  

Man vuollái boarrasepmosat min searvvis sáhttet čállit:

Máilbmi ovdána jus mii dan dáhttut.

Ja mii dáhttut.

Mun háliidan giitit Gonagasšloahta vássán jagi barggu ovddas. 

Doaivagiin boahttevaš áigái ja dasa maid ođđa jahki sáhttá buktit, mun sávan didjiide buohkaide erenoamáš buori ođđajagi!