Finánsamárkandieđáhus 2009

– Maŋimus jagi lea ruđalaš stáđisvuohta buorránan. Iežaskapitála báŋkkuin ja dustenkapitála heaggadáhkádusfitnodagain lea dál mealgat buoret go maid lei jagi dás ovdal. Seammás lea ain eahpečielggas movt Norgga ekonomiija ovdána ovddasguvlui, muhto Norga leat buorebut ceavzán finánsaroasu go eanas eará riikkat. Ekonomalaš ahtanuššan lea dađistaga buorránan, ja heahtedoaimmaid heaittiheapmi lea danin bures juo álggahuvvon, dadjá ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen.

Ráđđehus ovddida jahkásaččat  dieđáhusa mii govvida ruhtamárkana ovdáneami ja muddema. 2009 ruhtamárkandieđáhusas čilgejuvvo makkár vejolašvuohta lea olahit ruđalaš stáđisvuođa ja dieđuid mealgadis riikkaidgaskasaš njuolggadusaid birra ruhtaroasu olis. Viidáset máinnašuvvojit Norggas ráhkaduvvon njuolggadusat ja mearrádusat stuorit ovttaskas hálddašanáššiin ruhtamárkansuorggis, ja Norgga Báŋku, Finánsabearráigeahču, Álbmotoadjofoandda, Stáhta ruhtafoandda, Stáhta obligašuvdnafoandda ja Riikkaidgaskasaš ruhtafoandda (IMF) ovddit jagi doaimma birra.

– Váttisvuođat stuorit riikkain ja ruhtadanásahusain levvet jođáneappot ja dagahit stuorit negatiiva váikkuhusaid go maid ovdal leat dahkan. Ruhtaroasu olis leat fuomášan máŋga  heajos beliid riikkaidgaskasaš ruhtadanvuogádagas maid ovdal eat leat fuomášan. Danin go Norgga ruhtahivvodat lea smávis ja rabas, de midjiide maiddái lea dehálaš ahte máilmmiviidosaš ruhtadanvuogádat nanusmuvvá. Doaimmat maid eiseválddit ja eará leat álggahan buoridan dihte riikkaidgaskasaš vuogádaga ferte danin sakka vuoruhuvvot, lohká ruhtadanministtar.

Ruđalaš stáđisvuohta

Maŋimus jagi lea ruđalaš stáđisvuohta buorránan. Boađus- ja iežaskapitálagráda lei jagi 2009´s čađat buorre norgga ruhtadanásahusain 2009. Váldokapitála báŋkkuin ja dustenkapitála heaggadáhkádusfitnodagain lea bures lassanan, ja vejolašvuohta háhkat kapitála ja máksinnávcca  márkanis lea buoriduvvon. Ruhtadanásahusaid nákcejit dál buoret guoddit ekonomalaš vahága ja ođđa hirpmástuhttima go maid nákcejedje jagi dás ovdal.

Miehtá máilmmi riska čadnon dasa go heaittihit viiddis finánsa- ja ruhtapolitihkalaš doarjjadoaimmaid. Jus dat heaittihuvvojit beare jođánit, de dat sáhttá njoahcudit  ahtanuššama ja váikkuhit ahte šaddá heajut ekonomalaš ovdáneapmi. Jus dat heaittihuvvojit beare maŋŋit, de dat sáhttet dagahit ahte ollu riikkat eai nagot hálddašit bušeahttavuolláibáhcaga ja alla stáhtavealggi. Norggas lea dilli buoret go ollu eará riikkain, muhto norgga ekonomiija ovdáneapmi lea ain eahpečielggas, earenoamážit gilvogilládeaddji fitnodagain.

Stuora oassi báŋkkuid vealgeriskas leat dál loanat maid sii juolludit ealáhus háldooapmái ja mearrajohtolahkii, ja doaimmaide ovdánahttimis báltalaš riikkaid. Finánsaroassu duođaštii ahte norgga ja olgoriikkalaš báŋkkuin lei beare unnán ruhta iežaskapitálas. Maŋŋil go ekonomiija buorrána ja stáđásmuva ferte báŋkkuid iežaskapitála bistevaččat lasihit vai šaddá stuorit go máid lei ovdal finánsaroasu. Dállodoaluin lea vealgenoađđi historjjálaš alla dásis. Vealgi čadnojuvvo dasa go viessohattit leat nu alladat.

Njuolggadusvuolggaheapmi maŋŋil finánsaroasu

Maŋŋil finánsaroasu de riikkaidgaskasaččat lea stuorit rievdadandáhttu vai šaddá ođđa ja buoret vejolašvuohta muddet finánsamárkaniid. Oppalaččat orruleamen nana ovttamielalašvuohta das ahte soames dehálaš bealit leat dohkkehan beare alla riska, ja ahte finánsaroasu sivvan lea go soames guovddáš riikkain leat muddemat leamašan váilevačča dahje oalát váilon. Mii dasto lea heivvolaš gáibádus kapitála ektui báŋkkuin, ja movt galgá muddet ovttasdoaimma gaskal ovttaskas ásahusaid ja ruhtadanvuogádaga oppalaččat, šaddá leat dehálaš gažaldahkan ovddasguvlui.
2009 finánsamárkandieđáhusas namuhuvvojit okta dain eanemus guovddáš njuolggadusevttohusain man ea.ea. EO lea ovddidan, ovttas oanehis mearkkašumiin Norgga čuovvoleami birra.

Doaimmaheames ruhtapolitihka

Norgga báŋkku reantogeahpideamit oktiibuot 4,5 proseantaosiin 2008 čavčča ja 2009 vuosttaš jahkebeali movttidahtii ekonomalaš doaimma ja dagahii dili álkibun fitnodagaide ja dállodoaluide main lei stuora vealggit. Lassin dása Ráđđehusa lonuhanortnet mii dagahii ahte báŋkkut ožžo stáhtabáhpiriid obligašuvnnaid vuostá oktan vuosttašvuoigatvuođain, ja Norgga Báŋku likviditehtapolitihkalaš doaimmat, ledje dehalačča dili buorideames ruhta- ja kredihttamárkaniid.

2009 njealját kvartálas lasihuvvui stivrenreantu 1,25 proseanttas 1,75 prosentii maŋŋil vurdojuvvon haddegoargŋuma ja ovdáneapmi buvttadansuorggis ja barggahusas buorránii. Norgga Báŋku lea meroštallan ahte báŋku áigu lasihit reantu sullii 2½ prosentii 2010 mielde. Stivrenreantu riikkaidgaskasaččat lea ain earenoamáš vuollegis dásis.

Dievaslaš haddegoargŋun ja dan duogáš lei 2009´s oalle lahka haddegoargŋunmeari. Haddegoargŋunvuordámušat bisso oalle stáđisin finánsaroasu vuolde, ja orruleamen ahte haddegoargŋunmearrái lea govda ovttamielalašvuohta.

– Doaimmaheames ruhtapolitihka 2009´s lea Norgga Báŋkku stivra vihkkedallen stáđis haddegoargŋuma stáđisvuođa ektui buvttadansuorggis ja barggahusas oanehat ja guhkit áiggi ektui. Oppalaš árvvoštallama vuođul Ruhtadandepartemeanta ii leat gávnnahan vuođu buktit stuora mearkkašumiid dasa movt Norgga Báŋku lea doaimmahan ruhtapolitihka 2009´s, dadjá ruhtadanministtar.

Stáhta finánsafoandda ja Stáhta obligašuvdnafoanda

Stáhta finánsafoandda ásaheapmi lei earenoamáš dehálaš gearggusvuođa doaibmabidju, ja dagahii báŋkkuide vejolažžan vuordit ruhtamárkana ovdáneami ovdal go mearridedje movt ja galge go lasihit váldokapitála sturrodaga. Foanda lea danin leamašan dorvun buot báŋkkuide dan áiggis go ruhtamárkanat eai leat doaibmat nu movt dábálaččat, áibbas sorjákeahttá foandda geavaheami.
Stáhta obligašuvdnafoanda ásahuvvui danin vai buorida ruhtanjoaru ja buoridit ruhta-dábuhanvejolašvuođa  kredihttaobligašuvdnamárkaniin Norggas. Dainna diehttelasvuođain ahte foandda bakte iđii dehálaš investerejeaddji mii buoridivččii márkanruhtanjoaru, vurdojuvvui ahte sáhtii ásahit positiiva, iešnannejeaddji proseassa danin go eará investerejeaddjit ja loatnaváldit eanet fas geavahišgohtet obligašuvdnamárkana. Cealkámušat márkanoasálastinorrot duođašteamen ahte Obligašuvdnafoanddas positiivvalaččat lea váikkuhan obligašuvdnamárkana dákkár eahpenjuolga váikkuhusaid bakte.

Riikkaidgaskasaš ruhtafoanda (IMF)

Finánsamárkandieđáhus govvida Riikkaidgaskasaš ruhtafoandda (IMF) doaimma. Dieđáhus govvida maiddái áigeguovdilis gažaldagaid nugomat hálddašeames finánsaroasu ja IMF doaimma gálgamis ekonomalaš roasuid miellahttoriikkain, rievdadusaid loatnaortnegiin mas organisašuvdna oažžu loanaid ja bargamis eastadeames ođđa roasuid. Dieđáhus maiddái válddahallá organisašuvnna stivrenvuogi ođasmahttima ja ovttasbarggu gaskal IMF ja eará riikkaidgaskasaš ásahusaid nugomat G20 ja Financial Stability Board (FSB).
– Finánsaroassu lea duođaštan ahte máilbmi dárbbaša dákkár riikkaidgaskasaš organisašuvnna go IMF. Riikkaidgaskasaš bargu mii buoret mudde ruhtamárkaniid ja eastada ođđa roasuid dárbbaša garraset čanastaga multilaterála vuogádahkii. IMF berre danin nannet barggus ruhtamárkangažaldagaid suorggis ja dan bargu vákšumis ruđalaš stáđisvuođa  berre nannejuvvot, dadjá ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen.

Lea earenoamáš dehálaš sihkkarastit IMF´ii doarvái buori loatnanávcca vai sáhttá dustet ruhtadandárbbuid miellahttoriikkain. Diibmá Norga várrii sullii 27 mrd. ruvnno ođđa loatnan IMF geavaheapmái dábálaš loatnaortnegiidda, ja dán jagi njukčamánu 5.beaivvi Ráđđehus bivddii mieđiheami Stuorradikkis  várret sullii 2,7 mrd. ruvnno earenoamáš loatnaortnegiidda riikkaid main leat unnán dietnasat. Norggas bealde leat mii earenoamáš duhtavačča go IMF jagi 2009´s mearridii viidát rievdadit loatnaortnegiid vai dat buorebut leat heivehuvvon miellahttoriikkaid dárbbuide, ja ahte go dál leat geahčadeamen IMF fápmudusa.

– IMF berre leat deháleamos forum máilmmiviidosaš ovttasbarggus ekonomalaš ja ruhtagažaldagaid hárrái. Norga áigu bargat dan ovdii ahte organisašuvnna stivrenvuohki, vuoruheamit ja bargovuogit rivdet vai nanne IMF mearkkašumi ja lobálašvuođa ovddasguvlui, lohka ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen.