Duktan- ja hálddahusossodat

Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta

Ossodat galgá láhčit diliid buori bargiidhálddašeapmái ja organisašuvdna-ovdáneapmái, buriid digitála bálvalusaide, ja áimmahuššat oadjebasvuođa ja gearggusvuođa departemeanttas. Ossodat maid koordinere stáhtabušeahttabarggu ja siskkáldas doaibmastivrema.

Ossodat galgá veahkkin viidásit ovdánahttit ja čađahit dutkan-, innovašuvdna- ja oahpahuspolitihka eanandoallo- ja biebmosuorggi guvlui. Ossodagas lea ovddas­vástádus Norgga bioekonomiija instituhta etáhtastivrema ovddas ja stivren­gulahallama ovddas Norgga dutkanráđiin, ja galgá koordineret departemeanttaid vuolit doaimmaid etáhtastivrema. Ossodat galgá maid koordineret oadjebas­vuođa, gearggusvuođa ja digitaliserema eanandoallo- ja biebmohálddašeamis.

Ossodat galgá láhčit diliid buriid bargiidhálddašeapmái ja organisašuvdna­hálddašeapmái, buriid digitála bálvalusaide, ja áimmahuššat oadjebasvuođa ja gearggusvuođa departemeanttas. Ossodat maid koordinere stáhtabušeahtta­barggu ja siskkáldas doaibmastivrema.

Stáhtaráđđeovttadat (SRO)

Ovttadat koordinere ja láhčá diliid politihkalaš jođiheami ja departemeantaráđi geavatlaš ja hálddahuslaš bargguide, ovdamearkka dihte lágidemiid, čoahkkimiid ja mátkkoštemiid oktavuođas. Ovttadat koordinere maid departemeantta barggu ráđđehusnotáhtain, Stáhtaráđi áššiiguin, stáhtaráđi searvama Stuoradiggái ja raporteremiid Stáhtaministara kantuvrii ja Stuoradiggái.

 

Ossodaga čuovvovaš sekšuvnnat:

  • Ekonomiijahálddašeami ja bušeahta sekšuvdna (EB)

    Sekšuvnnas lea ovddasvástádus olu stuora koordinerenbargguid ovddas departemeanttas. Deháleamos lea čállit departemeantta evttohusaid jahkásaš stáhtabušehttii, veahkehit geabbilis siskkáldas stivrema ja doaimma departemeanttas, čuovvulit riikarevišuvdnaáššiid ja searvat vuolit doaimmaid stivremiidda. Dasa lassin galgá sekšuvdna raporteret stáhtarehketdoalu, bagadallat ossodagaid bušeahtta- ja ekonomiijaáššiin ja hálddašit departemeantta opmodagaid.

  • Bargiid ja organisašuvnna sekšuvdna (BO)

    Sekšuvnnas lea ovddasvástádus organisašuvnna ovdánahttima ovddas, buori bargiidhálddašeami ja bargosearvevuođa ovddas. Sekšuvnna deháleamos barggut leat rekruteren, gealboovdánahttin, bálkášiehtadallamat ja DBS-bargu. Sekšuvdna neavvu jođiheddjiid sihke siskkáldasat departemeantta ja vuolit doaimmain, earret eará nuppástuhttinbarggu, bargorievtti, almmolašvuođalága ja hálddašanlága birra.

  • Dutkama, innovašuvnna ja oahpahusa sekšuvdna (DIO)

    Sekšuvdna bargá dainna ahte viidásitovdánahttit dutkan-, innovašuvdna- ja oahpahus-politihka. Dehálaš barggut leat čuovvulit ráđđehusa dutkama ja alit oahpu guhkesáiggeplána, ja ovdánahttit bioekonomiija Norggas. Sekšuvnnas lea ovddasvástádus Norgga bioekonomiija instituhta (NIBIO) etáhtastivrema ovddas ja stivrengulahallama ovddas Norgga dutkanráđiin. Sekšuvdna čuovvula maid eanandoallo- ja biebmofágalaš dutkanbirrasa ja riikkaidgaskasaš dutkanovttasbarggu, ja maid rekrutterema eanandoalloohppui ja gealbodoaibmabijuid sektoris.

  • Oadjebasvuođa, diehtohálddašeami ja digitaliserema sekšuvdna (ODD)

    Sekšuvnnas lea ovddasvástádus departemeantta oadjebasvuođa ja gearggusvuođa ovddas, ja galgá koordineret oadjebasvuođa- ja gearggusvuođabarggu sektoris ja eanandoallo- ja biebmohálddašeamis. Sekšuvnnas lea bajit ovddasvástádus departemeantta digitála bálva-lusaid ovddas, ja galgá koordineret departemeantta ja hálddašeami digitaliserenbarggu. Diehtohálddašeami dáfus lea sekšuvnnas ovddasvástádus intraneahta ja ášše- ja arkiiva-vuogádaga ovddas. Sekšuvdna doaimmaha departemeantta servicebálvalusa. Persongáhttenáittardeaddjedoaibma gullá maid sekšuvdnii.