Stáhtaministtar lea ráđđehuslahtuin njunuš ja lea su ovddasvástádus jođihit ja ovttastahttit Ráđđehusa bargguid. Stáhtaministara kantuvra veahkeha stáhtaministara jođihit ja ovttastahttit Ráđđehusa bargguid.
Bargo- ja searvadahttindepartemeantas lea ovddasvástádus politihkas, mii guoská bargomárkanii, penšuvnnaide ja čálgui.
Bargo- ja searvadahttinministtar
Mánáid- ja bearašdepartemeanta (MDD) ovddasvástádus lea mánáid ja nuoraid bajásšaddan- ja eallindilli, bearaš ja ovttaseallin, osku ja eallinoaidnu ja geavahuspolitihkka.
Barne- og familieminister
Departemeanttas (DHD) lea ovddasvástádus IKT- ja hálddašanpolitihkas, elektrovnnalaš gulahallamis, stáhtalaš bargoaddipolitihkas, stáhtalaš viste- ja opmodathálddašeamis, ja departemeanttas lea stáhtahálddašeddjiid dáfus hálddahuslaš ovddasvástádus ja ovddasvástádus guoddevašvuođamihtuid barggus.
Digitaliseren- ja hálddašanministtar
Energiijadepartemeanta váldobargu lea heivehit oppalaš energiijapolitihka ovttastahttima.
Ruhtadandepartemeantta ovddasvástádus lea plánet ja ollašuhttit ekonomiijapolitihka, gozihit ruhtamárkaniid ja bálddalastit stáhtabušeahttabarggu.
Suodjalusdepartemeanta lea politihkalaš/hálddahuslaš institušuvdna. Suodjalusdepartemeanta lea danin oassi politihkalaš stivrenapparáhtas ja oassi hálddahusvuogádagas.
Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea bajitdási ovddasvástádus dasa ahte álbmot oažžu buriid ja ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusaid, beroškeahttá earret eará orrunbáikkis ja ekonomiijas. Departemeanta stivre dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusa valjit láhkamearrádusaiguin, jahkásaš ruhtajuolludemiiguin ja stáhtalaš etáhtaid, doaimmaid ja fitnodagaid vehkiin.
Dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar
Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeantta ovddasvástádussii gullá servodatsihkarvuohta, vearredahkunjeaidin ja vearredahkufuolahus, sisafárren, láhkabargu ja duopmostuolut.
Justiisa- ja gearggusvuođaministtar
Dálkkádat- ja birasdepartemeantta váldoovddasvástádus lea fuolahit ráđđehusa dálkkádat- ja biraspolitihka ollislašvuođas.
Departemeanttas lea ovddasvástádus orrunviessopolitihkas, plána- ja huksenlágas, kárta- ja geodatapolitihkas, gieldaekonomiijas ja báikkálaš hálddašeamis, DGT- ja hálddašanpolitihkas, elektrovnnalaš gulahallamis, regionála- ja guovllupolitihkas, válggaid čađaheames, sáme- ja nationála unnitloguid politihkas, stáhta bargoaddipolitihkas ja stáhta huksen- ja opmodathálddašeamis
Gielda- ja guovloministtar
Kultur- ja dásseárvodepartemeanta (KUD) ovddasvástida stáhtalaš politihka ja hálddašeami ovddasvástádussurggiin nugo kultuvra, dásseárvu ja vealaheami vuosttaldeapmi, dahkkivuoigatvuohta, media, valáštallan, eaktodáhtolaš doaimmat ja ruhtaspealut ja vuorbádanáššit.
Kultur- ja dásseárvoministtar
Máhttodepartemeanttas (DD) lea ovddasvástádus mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain, kulturskuvllas, joatkkaoahpahusas, fágaskuvlaoahpus, alit oahpus, rávesolbmuid oahpus ja kompetánsapolitihkas.
Dutkan- ja alit oahpu ministtar
Eanadoallopolitihkka fátmmasta eananhálddašeami, eanan- ja meahccedoalu, elliiddoalu, boazodoalu ja ođđa ealáhusaid ovdánahttima, main lea vuođđun eanandoallu.
Eanadoallo- ja biebmoministtar
Departemeanttas (EGD) lea ovddasvástádus hábmet boahtteáigái heivehuvvon ealáhus- ja mearrabiebmopolitihka.
Johtalusdepartemeanttas lea bajimus ovddasvástádus rámmaeavttuin mat gusket poastadoaimmahahkii, áibmojohtolat-, geaidno- ja ruovdemáđijasuorgái ja riikageaidnofearggaide.
Olgoriikadepartemeanta galgá fuolahit Norgga beroštumiid olgoriikka ektui. Norga ferte fuolahit beroštumiidis earret eará dan geažil go dan geografalaš sajádat lea strategalaš guovllus, das lea rabas ekonomiija, ja go Norga lea riddostáhta ja hálddaša mariidna resurssaid ja ávkkástallá viiddis oljo- ja gássaresurssaid.