Reviderejuvvon nationálabušeahta 2023 váldologut
Preassadieđáhus | Nr: 26/2023 | Almmustahtton: 11.05.2023 | Ruhtadandepartemeanta
Ruhtadandepartemeanta almmuha muhtun váldologuid ovdalgo reviderejuvvon nationálabušeahtta almmuhuvvo diibmu 10.45, vai buohkat besset árvvoštallat dieđuid, mat sáhttet leat sensitiiva gálvomárkana ektui. Dárkileappot meroštallan almmuhuvvo bušeahtas.
Norgga ekonomiijas lea ain alla aktivitehta, vaikko lassáneapmi unnuge. Sihke buvttadeapmi ja barggahus lea ovdánan eanetgo meroštallojuvvon nationálabušeahtas, ja bálká- ja haddegoargŋun lea olu stuorát go bušeterejuvvon. Ovddasguvlui vuordit mii ahte Norgga ekonomiija kapasitehtaávkkástallan normaliserejuvvo ja ahte hadde- ja gollogoargŋun dađistaga unnu, muhto bargguhisvuohta ii stuoro nu sakka.
Stuorát haddelassáneapmi, stáhtabušeahta eaktudeami ektui, lea dagahan ahte álgo bušeahttaevttohus livččii gártan gáržžit go lei jurddašuvvon. Dieđihuvvon buhtadus vuordemeahttun hadde- ja bálkágoargŋuma ovddas sihkkarastá vuorddehahtti ja dássedis vuođđočálgobálvalusaid.
Ukraina soahti ja dan váikkuhusat gáibidit maiddái politihkalaš doaibmabijuid. Nansen-prográmma, báhtareddjiid vuostáiváldin ja integreren ja earenoamáš veahkki ovdáneaddji riikkaide, maidda soađi váikkuhusat earenoamážit čuhcet, leat divrras, muhto dárbbašlaš doaibmabijut.
Ruhtadanpolitihkka dássádallá doaibmabijuid eastadan dihte vuordemeahttun dáhpáhusaid oanehis ja guhkes áiggi vásttolaš ekonomalaš stivrejumi várás. Ráđđehus evttoha danne lasihit oljoruhtageavaheami 56 miljárda ruvnnuin čavčča bušeahta ektui, 372,6 miljárda ruvdnui. Oassin nannánekonomiija árvoháhkamis lassána oljoruhtageavaheapmi 2022 rájes 0,4 proseantaovttadagain 2023 rádjái. Das dahká Nansen-prográmma 0,3 proseantaovttadaga ja lassánan veahkki ovdáneaddji riikkaide, maidda soahti lea earenoamážit čuohcan 0,1 proseantaovttadaga. Oljoruhtageavaheapmi, mihtiduvvon struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáhcagiin, vástida 3,0 proseantta Stáhta olgoriikka penšunfoanddas (SPO) bušeahttajagi álggus. Vaikko bušeahtta čakčat ii meroštallojuvvon báljo váikkuhit ekonomiijii, de čájehit modeallarehkenastimat ahte bušeahtta veahkeha bajidit Nannán-Norgga BNB 0,3-0,4 proseanttain. Ruhtadanpolitihkka lea biddjon vásttolaš ekonomalaš rámma siskkobealde, ja váikkuha unnán nannánekonomiija aktivitehtii.
Tabealla: Oassi Reviderejuvvon nationálabušeahta váldologuin 20231
|
|
2022 |
2023 |
|
Bruttonationálabuvtta Nannán-Norga |
3,8 |
1,0 |
|
Barggahus, olbmot |
3,9 |
0,8 |
|
Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi) |
1,8 |
1,8 |
|
Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon bušeahttavuolláibáza, mrd. ruvnno |
357,3 |
372,6 |
|
Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon bušeahttavuolláibáhcaga rievdadus oassin Nannán-Norgga BNB-logus (bušeahttaimpulsa)2 |
-1,0 |
0,4 |
|
Oassi das: |
|
|
|
Nansen-prográmma |
|
0,3 |
|
Lassánan veahkki ovdáneaddji riikkaide, maidda soahti lea earenoamážit čuohcan |
|
0,1 |
|
Olggosváldin SPO:s3 |
2,7 |
3,0 |
|
Memo: |
|
|
|
Meroštallon veahkki ruhtadanpolitihkas Nannán-Norgga BNB stuorrumii (pst.)4 |
|
0,3-0,4 |
¹ Ovddit jagi proseanttalaš volumarievdadus, jos eará ii leat almmuhuvvon.
2 Ovddit jagi rievdadus proseantaovttadahkan.
3 Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon vuolláibáza proseantan Stáhta olgoriika penšunfoandda (SPO) kapitálas jagi álggus.
4 Vuođđuduvvon rehkenastimiidda makromodeallaiguin KVARTS (0,4 pst.) ja NORA (0,3 pst.), mas earret eará váldo vuhtii ahte iešguđetge goluin ja sisaboađuin leat iešguđetlágan váikkuhusat ekonomiija aktivitehtii. Meroštallamat leat vuođđuduvvon olles almmolaš hálddašeapmái, namalassii gielddahálddašeapmi ja stáhtahálddašeapmi. 2023 Nationálabušeahtas ledje vástevaš meroštallamat 0,1 pst. KVARTS modeallas ja 0,0 pst. NORA modeallas.
Gáldut: Statistihkalaš guovddáš, Nav ja Ruhtadandepartemeanta.