Rahpansárdni bohccobiergokonferánssas 2024

Vuos giittán bovdejumi ovddas. Lea hávski fas boahtit Romsii dán jagi bohccobiergokonferánsii.

Bohccobiergokonferánsa lea Innovasjon Norge ja Bohccobierggu márkanlávdegotti ovttasbargoprošeakta. Konferánsa lea sajáiduvvan bohccobiergofidnuide deaŧalaš arenan ja gávnnadanbáikin. Konferánsa addá fitnodagaide ja boazodoalu fidnoolbmuide vejolašvuođa háhkat ođđaseamos dieđuid ja ođđasiid márkandoaimmain ja boazodoallošiehtadallamiin.

Bohccobiergokonferánsa lea vuogas vejolašvuohta bohccobiergofidnuide ja boazodolliide lonohallat ja juogadit máhtu ja vásáhusaid, ja digaštallat bohccobiergoindustriija boahttevaš vejolašvuođaid. Earret fágalaš oahppama lea dát maiddái eahpeformála ságastallamiid arena. Atnet dán vejolašvuođa ávkin. Dakkár ságastallan sáhttá maiddái leat deaŧalaš iežas fitnodaga ovdánahttimii.

Huššás bargodoaimmaid áigge lea illudahtti oaidnit ahte ná oallugat leat vuoruhan searvat konferánsii. Dat duođašta ahte oasseváldit oidnet searvama ávkkálažžan.

Diimmá konferánssa fáddán lei ovttasbarggu huksen. Dán jagi konferánsa bidjá fuomášumi dasa movt bohccobiergofidnu sáhtášii searválaga bargat ovdánahttit bohccobierggu buvttan ja oahppat movt mii sáhtášeimmet bargat márkana ektui nu ahte sihkkarastit ja ovdánahttit bohccobierggu márkanposišuvnna. Áiggis goas márkan lea eanet gáibideaddji, de dáidá dát leat rievttes vuoruheapmi.

Márkanvuđot buvttaovdánahttima ja árvogollosa duoddaris borranbeavdái profešunaliserema olis lea fuomášupmi lassánan Norggas buvttaduvvon bohccobirgui. Bohccobiergu lea olahan márkansaji oktan dain dearvvašlaččamus ja máisttolaččamus biergguin mat mis leat. Go gálvomárkaniin lea álki fidnet bohccobierggu mas lea buorre kvalitehta, de ožžot maid boazoeaiggádat buoret hatti bierggus.

Máksu boazoeaiggádii lea lassánan olles 120,8 proseanttain 10-jagi áigodagas. 2013:s lei máksu 47,78 kruvnno kilos ja 2023:s lei meroštallojuvvon haddi 105,51 kruvdno kilos. 2003 rájes lea leamaš friddja haddedássi bohccobierggus dan olis maid importasuodjaleapmi lea addán.

Leat máŋga beali mat leat buori haddelassáneami dagahan. Dan dáfus deattuhan erenoamážit lassánan gilvvu ja bohccobiergofidnu profešunaliserema, ja dan ahte boazoeaiggádiin lea lassánan dihtomielalašvuohta kvalitehta hárrái, Márkanlávdegotti aktiiva ja strategalaš barggu ja ahte bohccobiergu ii leat importerejuvvon vuoliduvvon duollomeriin. Ulbmilin lea leamaš heivehit diliid olles árvogollosii mii doaibmá bures ja ovdána positiivvalaččat duoddaris borranbeavdái.

Maŋemus jagiid lea boazodoallu ja bohccobiergu eambbo oidnogoahtán. Čađahuvvon beaggindoaimmat leat boktán eambbo fuomášumi ja gilván dieđuid bohccobierggu birra biebmoávnnasin, ja dan erenoamáš ealáhusa birra mii boazodoallu lea.

Namuhan erenoamážit dán jagi Grüne Woche Berlinas. IGW lea sajáiduvvan Berlina stuorámus márkanin gosa servet 1400 čájáhusa 25 riikkas, ja mii geasuha eanemus gussiid. Norgga oassálastin IGW:i lea oassin Norgga ovdánahttimis borramušnašuvdnan ja searvama ulbmilin lea nannet norgalaš borramuša ja mátkeealáhusa. Mihttun lea hástalit geográfalaš ja ealáhuslaš rájiid rasttideaddji ovttasbargui ja hutkkálašvuhtii. Ii goassege ovdal leat boazodoallu ožžon nu stuora saji ja beroštumi IGW oktavuođas go dán jagi. Ollu giitu buohkaide geat veahkehedje dán lágideami lihkostuvvat nu bures.

Eanandoallo- ja biebmoministtar ja Guolástusministtar rabaiga Bocuse d`Or Europe 2024 njukčamánu 19. beaivvi 2024 Troanddimis. Bocuse d`Or Europe 2024 lea máilmmi váddáseamos ja alimus dási goahkkagilvvu Eurohpá-finála. Loahppagilvvut leat Lyonas 2025:s. Dán jagi lei bohccobiergu geatnegahttojuvvon ávnnas tallearkaborramušgilvvus.

Bohccobierggu válljen oktan váldoávnnasin bijai bohccobierggu dan dássái gosa dat gullá – namalassii buoremus ávdnasiid dássái. Válljejupmi čájeha ahte boazodoallu sáhttá buvttadit kvalitehtaid maid ođđaáigásaš njunušgoahkat gáibidit. Fas nagodedje goahkat, boazosámi nuorat, boazodoalu ovddasteaddjit ja fitnodagat ovttasráđiid loktet bohccobierggu ja boazodoalu. Áŋgiruššan mii Troanddimis bođii ovdan lei áibbas mearrideaddji dasa ahte Bohccobierggu márkanlávdegoddi lihkostuvai iežas márkanastrategiijain ja bargguin fállat bohccobierggu ávnnasin Bocuse d’Or gilvvuide.

Bohccobiergomárkan lea unna ja hearkkes márkanaš. Otná márkandilli lea dál šaddagoahtán dađistaga eanet gáibideaddji, ja bohccobiergu lea lassánišgoahtán vuorkkáide. Máksu boazoeaiggádiidda lea lassánan eambbo go hattit gávppiin. Dat lea čuohcan fitnodagaid likviditehtii. Dál dáidá ođđa njuovvanáigodaga álggus báhcán stuorát biergovuorká ovddit njuovvamiin go mii guhkes áigái lea leamaš.

Dán dáfus lea deaŧalaš ahte mii ovttas čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid vai bisuhit bohccobierggu márkansajádaga ja mat buoridit biergojođu. Dán jagi šiehtadallamii leat šiehtadallanbealit soahpan ahte Ovdánahttinprográmma galgá vuoruhit sajáiduvvan bohccobiergofitnodagaid čuovvoleami, ja doarjut dan gilvodilálašvuođa mii lea sajáiduvvan. Guovddážis dás lea fitnodatovdánahttin, buvttaovdánahttin ja márkanovdánahttin. Vaikko bohccobierggu márkandilálašvuohta lea ge šaddan eanet gáibideaddji, de lea deaŧalaš maiddái atnit muittus ahte  ámmátlaš ja innovatiiva bohccobiergofidnuin vurdojuvvo ahte sin gálvvut lágiduvvojit soahpamušaid mielde.

Mun lean optimista bohccobierggu dáfus. Bohccobiergoealáhus lea unna – muhto áibbas ereliiggán ealáhus. Iežan doaimmas Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttas lean beassan buorebut oahpásmuvvat boazodollui. Lean oaidnán movt boazosámi bearrašat barget iežaset kulturárbbi fievrredit viidáseappot. Ja lean oaidnán sin beroštumi doalahit árbevieruid, seammás go háliidit ovdánahttit ealáhusa maiddái boahtteáiggi birgenláhkin.

Gieskat bessen galledit Válgenjárgga siidda Oarje-Finnmárkkus, ja dat lei ávkkálaš beaivi goas ohppen olu. Boazodoallu lea sin eallinvuohki ja birgenláhki. Boahtte vahkkus galgá olles politihkalaš jođihangoddi fitnat NBR riikkačoahkkimis Rosses/Plassjes. Dasa mii duođai illudit.

Ráđđehusa kooridinahtorin Norgga barggus olahit ceavzilis biebmovuogádagaid ja ON:i raporteremis lea munnje lunddolaš namuhit bohccobierggu ja ceavzilvuođa. Nu go juo lea dihtosis, de lea politihkalaš mihttomearrin ahte boazodoallu galgá leat ekonomalaččat, ekologalaččat ja kultuvrralaččat ceavzil. Mannan vahkkus leimme moai Arne Hjeltnesain hui gelddolaš konferánssas norgalaš borramušteknologiija ja ceavzilis borramušbuvttadeami ovddideami birra. Ceavzilis borramušbuvttadeami dáfus goit lea ge bohccobierggus áibbas erenoamáš vuolggasadji. Ja vaikko mannan vahkku konferánssas lei ge olu sáhka fancy boahtteáiggebiepmus mii galggašii sihkkarastit doarvái ceavzilis buvttaduvvon borramuša lassáneaddji olmmošlohkui, de lea bohccobiergu juoga mii baicca lea gávdnon doloža rájes ja mii lea 100 % lunddolaš ja dearvvašlaš.

Stáhtačállin Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttas lean mun maid čalbman bohccobierggu kvalitehtaid. Bohccobiergu lea luonddubuvtta buvttaduvvon luonddu eavttuid mielde. Almmá čeahpes boazodolliid ja fitnodagaid haga eai livčče mis kvalitehtabuktagat juogo norgalaš geavaheddjiide dahje turisttaide geat háliidit erenoamáš borramušvásáhusa.

Bohccobierggu márkanlávdegoddi lea doaibmaáiggistis vuosttažettiin bargan geavaheaddjemárkana ektui. Dat leat leamaš rievttes strategiija. Dan oinniimet eandalii pandemiija oktavuođas. Go hotealla- ja restaurántamárkan lei goikan pandemiija dihte ja riikkarájit ledje gitta, de lassánii geavaheaddjemárkan. Dat dagahii buoret bohccobiergojođu.

Dál oaidnit ahte mátkeealáhusain lassána aktivitehta. Danne livččii deaŧalaš jođihit eanet bohccobierggu dán márkanii. Anán seamma lunddolažžan, jus ii vel eanet, ahte turisttaide lea bohccobierggu guossun seamma álkit olámuttus go dat lea geavaheddjiide fállun rámbuvrriin.

Loahpas leat mus vel lihkusávaldagat Røros Rein ja Arv fitnodagaide bálkkašumiiguin ja rámiin maid ožžo dán jagi biergobuktagiid Norgga Measttir gilvvus. Dát guokte fitnodaga leat stuora áŋgirvuođain ja beroštumiin buvttadan alimus dási kvalitehtabuktagiid. Dán lágan bálkkašumit ovddidit buori beaggima, ja sávvamis maiddái lasihit biergojođu. Eai dušše Røros Rein ja Arv fitnodagaid, muhto maiddái eará biergobuvttadeddjiid biergojođu.

Boazodoalloservodaga oasseváldin berret mii čájehit árvvasvuođa ja rámisvuođa. Atnet dákkár bálkkašumiid moktan ain ražastit ja ain ovdánahttit iežadet fitnodagaid. De beassabehtet oaidnit ahte boahtte háve ges lea muhtin eará fitnodaga vuorru fidnet gollemedálja.

Giittán vel dan ovddas go bessen deike boahtit odne, giittán beroštumi ovddas, ja sávan didjiide lihku dán jagi konferánssain!