Ođđajagisárdni ođđajagimánu 1. b. 2024
Sártnit/sáhkavuorut | Almmustahtton: 01.01.2024 | Stáhtaministara kantuvra
Lágideaddji: Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre (Cagganáigi dassážii go NRK/TV2)
Buorit olbmot,Ođđabeaibasiid mii lávet suokkardallat. Sihke vássán jagi birra ja ođđa jagi birra mii dál álgá.Ja leatnot fal rehálaččat: Oallugiidda šattai 2023 dakkár jahkin go deaivvadeimmet fámuiguin mat eai lean min hálddus, fámuiguin mat dagahedje oallugiid eahpesihkkaris ja dorvvuhis dillái.
Muhto lei maiddái dakkár jahki goas muittuhuvvui midjiide ahte mii eat leat fámoheamit.
Okta dain fámolaččamus govain mii munnje lea báhcán muitui, lea Ålas Hallingdálas.
Borgemánu 8. beaivvi rádjái oruiga Olaug ja Halgeir Viken iežaska viesus áibbas oarjjageahčen Strandafjordena.
Lei hirbmat arvi dan beaivve, ja maŋŋelgaskabeaivve jupmagođii. Eanan bođii fiera várregilgga mielde vulos. Olaug muitalii midjiide:
"Oidnen gievkkanláse bávkkeheame ja dovden deaddobáru, ja de in dieđe šat eambbo ... ovdal go fáhkka dáikkihin veallut olgun».
Náittosbárra gávnnadeigga fas, beasaiga riikageainnu rádjái, bisseheigga biilla ja riŋgiiga 112.
Viessu gal cuovkanii. Visot jávkkai.
Čorgenbargguid vuolde gávdnui dušše okta diŋga mii ii lean billahuvvan, okta diŋga maid beasaiga váldit mielde ođđa ruktui: Smávva seaidnebihtáš mas ledje golbma gova: iežaska náittosgovva ja sudno guokte bártni mánnán.
Máŋgga sajes Lulli-Norggas billistii ekstremadálki Hans gilvvašattuid, geainnuid, šaldiid, viesuid ja ruovttuid. Gohttenvovnnat ja suoidnespáppat golge johkaráigge.
Go mun fitnen sudno luhtte buhcciidsiiddas Ålas, de leigga Olaug ja Halgeir juo lotkkodan maŋŋel eananuđđasa ja dulvvi.
Lotkadat - vel dákkár dilis nai – dat lea min málle dáppe Norggas. Muhto lei álki oaidnit, ahte soai - nugo earát ge - leigga leamaš dorvvoheamit ja balus.
Oallugat masse ollu. Muhto sii eai massán guhtet guimmiideaset.
Vássán jagis lea oallugiid eallin, biras dahje ekonomiija oalát rievdan.
Fámuid geažil mat eai leat min hálddus.
Ekstremadálkkiid geažil - miehtá máilmmi.
Divrrasáiggi geažil - ja lassánan reanttuid geažil.
Sođiid ja riidduid geažil - mat duššadit olbmuid ja dagahit balu ja morraša.
Moadde vahku dás ovdal ožžon e-boastta 14-jahkásaš Maria Al-Farras Bergenis. Son muitalii fulkkiid ja ustibiid birra geaid son lea massán Gazas. Márjá čállá munnje:
«Mii geahččat ođđasiid juohke beaivve ja čierrut go oaidnit mii dáhpáhuvvá. Vigihis mánát eai leat dahkan maidege eará go riegádit Gazas; ii go dát máilbmi galggaše leat vuoiggalaš ja ii go buohkain galggaše leat seamma árvu?»
Maria, lea áibbas duohta maid čálát. Buot mánát, buot olbmot, mearkkašit seamma ollu.
Terror ja soahti čuhcet álo garrasepmosit siviila olbmuide.
Nuorra olbmot musihkkafestiválas fallehuvvojedje ja gottáhalle Israelas golggotmánu 7. beaivvi.
Gaza álbmot lea vahkkoviissaid eallán hirbmat gillámušaiguin. Nuppelot duháhiid mielde olbmo leat duššan ja roasmmohuvvan. Hui oallugat sis leat mánát.
Ja dat lea sakka suorggahahtti.
Norga dahká dan maid sáhttá eastadan dihte riiddu leavvamis regiovnnas.
Norgga jietna lea čielggas: Bissehehket soahtama. Olbmot geat leat heađis dárbbašit veahki.
Ráfehisvuođas leat buot olbmot smávvát.
Seammás: Historjá muitala midjiide ahte mii sáhttit bissehit sođiid. Ja ahte olbmot, iežaset siskkáldas givrodagain ja olmmošlašvuođain, leat nagodan čuožžilit maŋŋel soađi ja heahtedili.
Mii eat leat fámoheamit. Mii fertet bisuhit doaivaga.
Danne doarju Norga maiddái ukrainalaččaid rahčamušaid.
Norgga álbmot ja politihkka doarju Ukraina ollislaččat.
Sin rahčamuš lea maiddái min rahčamuš danne go min Eurohpá šaddá eanet dorvvuheapmin go issoras vearjofámut geavahuvvojit earáid friddjavuođa rivvemii ja rájiid sirdimii.
Ruošša ráđđenvuohki lea unnán einnostahtti dálá dilis.
Ja ođđa duohtavuohta lea čuožžilan dan Eurohpás masa mii maid gullat.
Sihkkarvuođapolitihkalaš dilli lea rievdan.
Mii nannet dál gearggusvuođa ja suodjalusa.
Mii nannet ovttasbarggu NATOin ja iežamet davviriikkalaš ránnjáiguin.
Buot bellodagat Stuoradikkis bohte ovttaide Nansen-prográmma dáfus, mii lea min doarjja Ukrainai. Dál leat mii bovden bellodagaid searvat suodjalusa ođđa guhkesáigge plána bargui.
Seammás lea dehálaš muitit: Norga lea duhát jagi eallán ráfálaččat iežamet ránnjáin Ruoššain. Mii áimmahuššat iežamet sihkkarvuođa, ii ge Norga áitte ovttage.
Soađit, stáđuhis máilmmiekonomiijalaš dilli, pandemiija váikkuhusat, hadde- ja reantolassáneapmi: Buot dát váikkuhit sihke stáhtabušeahtaid ja olbmuid priváhta bušeahtaid.
Hui oallugat vásihedje diibmá ahte sis šattai heajut ruhtadilli ja ahte vuorjahuvvet iežaset ekonomiijain, maŋŋel ollu stáđis ja dássedis jagiid ovdánemiin.
Ii leat go fitnat rámbuvrris dahje rabastit neahttabáŋku. Visot, ja erenoamážit dat maid mii eanemusat dárbbašit, lea divron.
Visot reantolassáneamit spiiddistit. Oallugat leat šaddan válljet eret diŋggaid maid dárbbašit, maiddái dál juovllaid áigge.
Jurddašan din, nuoraid, geat lehpet ásaiduvvan iežaideattet ásodagaide ja geat dál rahčabehtet máksit viessoloanaid.
Mun jurddašan čorgejeddjiid birra geat barget dan barggu mas mii buohkat leat nu sorjavaččat. Sii basset skuvllaid ja bargosajiid seamma buhtisin go ovdal, muhto bálká ii juovssa seamma bures go ovdal.
Ja mun jurddašan din, bearrašiid, geat ovdal láviidet seastit veaháš juohke mánu fiinna geasseluomu váste, muhto geat dál šaddabehtet geavahit seastoruđaid vai birgebehtet ekonomalaččat.
Hattiin ja reanttuin lea erenoamáš stuora mearkkašupmi dál.
Muhto mii leat juohke beaivve olles dán áiggis bargan jorgalahttit ekonomiija: Ahte haddegoargŋun muddahuvašii nu ahte maiddái reanttuid sáhttá vuolidit.
Juo, dat lea ádjánan. Muhto dát dilli jorggiha fargga. Ekonomiija orro šaddame dássedeabbo, min riikii, fitnodagaide ja midjiide juohkehažžii.
Ráđđehusa mihttomearri lea čielggas: Olbmuid ruhtadilli galgá buorránit.
Geaidnu oadjebas ruhtadillái lea barggu bokte buohkaide geat sáhttet bargat. Eai goassege ovdal leat nu oallugat leamaš barggus Norggas go dál.
Máŋga duhát olbmo geat ovdal eai beassan skuvlii ja bargui, dovdet dál ahte sii leat oadjebasat go sis lea bargu.
Dat lea buorre iešdovdui, dearvvašvuhtii, searvevuhtii - ja dieđusge ekonomiijii.
Borgemánus mun galledin bargiid ja ássiid muhtun buhcciidsiiddas Sandslias Bergen suohkanis.
Charlotte Lygre muitalii ahte son álggii veahkkedivššáriin vahkkoloahpaid. Dasto son veahážiid mielde ovdánii 73 proseantta virgái, ja 14 jagi maŋŋel son viimmat oaččui ollesáiggevirggi go Sandsli rahpasii 2020:s.
Sandsli lea vuosttaš buhcciidsiida Norggas gos buot dearvvašvuođabargit ja buohccidivššárat barget ollesáiggis.
Charlotte, dat mearkkaša oadjebasvuođa dutnje ja eará bargiide, ja oadjebasvuođa min vuorrasiidda ja sin lagamusaide.
Dán jagi áigut rievdadit vel eanet oasseáiggevirggiid ollesáiggevirgin.
Ja mii áigut oažžut vel eanebuid bargui, ja mii láhčit dilálašvuođaid bures go nu lea dárbu.
Ođđa, nuorra bargit - sii leat resursan. Váldet fal sin bures vuostá.
Áiggis go álbmot boarásnuvvá, go leat eanet olbmot ealáhagas, de mii dárbbašit nu oallugiid go vejolaš, buohkaid geat sáhttet, bargui ja árvoháhkamii.
Ja de leat muhtumat geat eai sáhte bargat, buriid ákkaid geažil. Sin galgá buresbirgenstáhta doarjut. Danne go min buresbirgenstáhta ii leat čikŋan, dat galgá geavahuvvot.
Mánát ja nuorat galget eallit guhkimus min riikkas. Sii leat min boahtteáigi, ja mii fertet váldit sin duođas.
Oallugat fuolastuvvet nuppástuvvi dálkkádagain, luondduvalljodaga massimiin, plastihkkahivvodagain mearas ja heajos gávpotáimmu geažil.
Nuorat dieđihit. Lea jierpmálaš guldalit sin.
Muhto vaikko dálkkádatroassu lea máilmmiviidosaš ja dálkkádatrievdamat leat balddihahttit, de eat leat mii fámoheamit.
Dássážii leat dálkkádatrievdamat dáhpáhuvvan mihá jođáneappot go dálkkádatdoaimmat.
Buorit olbmot, Dás duohko fertejit dálkkádatdoaimmat dáhpáhuvvat jođáneappot go rievdamat. Dat lea min ovddasvástádus ja dat lea min stuorra vejolašvuohta.
Máilmmis lei diibmá hirbmat liegganeapmi, muhto mii oaidnit mearkkaid mat addet doaivaga.
ON dálkkádatnjunuščoahkkin, mii dollojuvvui juovlamánus, ii leat goassege bidjan máilmmi riikkaide garraset geatnegasvuođaid go dál.
Áŋgiruššan geahpedit luoitimiid ja sihkkarastit sirdima fossiila energiijas ođasmuvvi energiijii, mannagoahtá jođáneappot. Eai dušše riikkaidgaskasaš čoahkkimiin, muhto min ruovttuin, universitehtain, dutkiid ja fitnodagaid gaskkas.
Industriijafitnodat Mapei Davvi-Odalas, man mun galledin diibmá, lea okta ovdamearka dasa. Dás lea sáhka betoŋggas - mii lea okta dain dábáleamos huksenávdnasiin máilmmis. Dihtet go ahte betoŋgabuvttadeapmi dagaha lagabui 10 proseantta industriija dálkkádatgássaluoitimin?
Muhto dan mii gal sáhttit geahpedit - vaikko vel nullii. Dat lea ođđa, ruoná teknologiija ja čeahpes olbmuid gudni, geat barget fitnodagain, nugo Mapei Davvi-Odalas.
Brasila ja Indonesia geaiguin Norga ovttasbargá, lihkostuvvet dál vuovdenjáskamiid bisseheamis ja arvevuvddiid áimmahuššamis. Dat lea mearrideaddjin dálkkádatrievdamiid áŋgiruššamis.
Suohkanlaš fitnodagat dáppe ruovttus Norggas lonuhit dál boares fearggaid ja bussiid ođđa, elektrihkalaš fievrruiguin.
Norgga ruovttuin mii seastit energiija, válljet ođđasisgeavaheami ja birasustitlaš molssaeavttuid. Buot min smávva ja stuora ruoná doaimmat beaivválaš eallimis ábuhit.
Ja gullet dá, mii leat maiddái hukseme meara nalde govddodeaddji bieggamilluid.
Áhpebiegga lea áidnalunddot, ođasmuvvi resursa min rittus. Mii ovddidit vuot dakkár ealáhusa mii lea čadnojuvvon merrii; mearra mii lea norgalaččaide addán eallámuša álo.
Moattilot jagi geahčen sáhttá áhpebieggafápmu šaddat seamma stuoris go čáhcefápmu.
Ruoná nuppástuhttin lea bures jođus ja leaktu lassána. Mii galgat olahit dálkkádatmihtuid. Buot min gelbbolašvuođain, buot min resurssaiguin ja vejolašvuođaiguin, áigut mii dahkat maid sáhttit vai dálkkádatdoaibmabijut manaše jođáneappot, sihke Norggas ja olgomáilmmis.
Jáhkku ahte doaibma lea ávkkálaš, vissisvuohta das ahte mii eat leat fámoheamit stuora fámuid ektui, lea maid dan duohken ahte mii luohttit guhtet guoibmáseamet.
Ráfehis ja dorvvuhis áiggis lea ollu maid sáhttit dahkat. Mii sáhttit veahkehit earáid, mii sáhttit leat árvasat guhtet guimmiideametguin, mii sáhttit juogadit iežamet áiggi. Juohke okta mis, ja mii searvevuohtan.
Dan mii oinniimet ekstremadálkki Hans oktavuođas.
Dan oaidnit olbmuid rabasvuođas ođđa mielboargáriid ja báhtareddjiid hárrái, oallugat Ukrainas eret.
Dan oaidnit áŋgiruššamis buot boasttuvuođaid dáfus maid dáhpáhuvvet Gaska-Nuorttis.
Olmmošlašvuohta ja fuolaheapmi - buorit dagut - čatnet oktii Norgga servodahkan.
"Buoremus dálkkas olbmui lea nubbi olmmoš," dadjá Rukses Ruossa. - Dat ahte veahkehit sin geat dárbbašit du, dat lea juoga maid mii oaidnit erenoamážit dain ollu eaktodáhtolaš bargguin maid joavkkut ja searvvit min riikkas čađahit.
Čájeheatnot ahte luohttevaš máŋggabealatvuohta eastada polariserema.
Váldot oahpa sámi álbmoga historjjás, kulturárbbis ja máhtus das movt mii eallit luondduin ovttas.
Čájeheatnot ahte mii hukset luohttámuša das go čáhkkehit saji Norggas iešguđetlágan oaiviliidda, kultuvrraide ja oskkuservodagaide.
Ja lea ge dajaldat mii dáppe Norggas mii lea sturron moatti buolvvas. Viiddiduvvon doaba mii norgalaččat lea midjiide dárbbašlaš go olggobeale dáhpáhusat sturrot ja nanusmuvvet, ja gaskkustuvvojit dađistaga jođáneappot.
Seammás mii galgat áimmahuššat dan mii čatná min oktii.
Dasgo juoga vuđolaš lea oktasaš ja bissovaš - nugo olmmošárvu, demokratiija, dásseárvu ja sátnefriddjavuohta.
Dát mearkkaša maiddái ahte mii fertet hupmat rahpasit sihke dan birra mii beroštahttá ja dan birra mii fuolastuhttá.
Ahte buot olbmot leat árvvolaččat ja seamma mávssolaččat.
Ja ahte cielaheapmi - juvddálaččaid, muslimaid dahje earáid vuostá - loavkašuhttá sin geaidda dat guoská ja geahnohuhttá min servodahkan.
Dás ii leat sáhka luonddufámuin; dát leat fámut maid mii ieža hálddašit.
Gierdevašvuohta, miellaguottut ja luohttevašvuohta mearridit movt mii, norgalaččat, birget ráfehisvuođas ja dorvvuhisvuođas boahtteáiggis.
Buorit olbmot, juohke okta dis,
Mii eat leat fámoheamit.
Háhkot givrodaga buot das maid mii sáhttit nákcet ovttas, searvevuođas, ruovttus ja máilmmis.
Dán eahkeda háliidan erenoamážit giitit din geat lehpet bargan juovllaid ja ođđajagebasiid, dan botta go eatnasiin lea leamaš friddja. Stuora giitosat ja ođđabeaidearvuođat buot norgalaččaide geat leat olgoriikkas, ležžet dál studeanttat, dutkit, skiipajohtolaga ja eará ealáhusaid bargit, suodjalusas, humanitára organisašuvnnain ja olgoriikkabálvalusas.
Liekkus giitosat maiddái Gonagassii ja Dronnegii ja olles gonagasbearrašii sin váimmolaš barggu ovddas ruovtturiikka ovddas - ja min buohkaid ovddas.
Ja juohke oktii didjiide sávan: Hui buori ođđa jagi!