Reviderejuvvon nationálabušeahtta 2024
Bušeahtta mii addá dorvvolašvuođa ráfehis áiggis
Preassadieđáhus | Nr: 24/2024 | Almmustahtton: 14.05.2024 | Ruhtadandepartemeanta
Ráđđehus vuoruha suodjalusa ja sihkarvuođa reviderejuvvon bušeahttaevttohusas, historjjálaš loktemiin. Ráđđehusa deháleamos doaibma lea sihkkarastit olbmuide dorvvolašvuođa. Danne nannejuvvo suodjalus sakka, ja politiijaid bušeahtat lasihuvvojit eastadan dihte earret eará joavkorihkolašvuođa. Ráđđehus joatká ain sihkkarastit oktasaš čálggu ja bálvalusaid olbmuide miehtá riikka. Mii nannet buohcciviesuid, ja vuordináiggit galget oatnut.
– Dál leat ráfehis áiggit, go Eurohpás lea soahti. 2024 reviderejuvvon bušeahtas lasihit mii vuoruhemiid suodjalussii ja politiijaide sihkkarastin dihte Norgga. Dát dahkkojuvvo politihka rámmaid siskkobealde mii galgá addit olbmuide miehtá Norgga buoret beaivválaš ruhtadili, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb).
Ráđđehusa ulbmil lea ahte olbmuin galggašii šaddat buoret várri. Norga lea dál jorggiheame dan guvlui ahte olbmuid oastinnákca buorrána ja sii ožžot buoret beaivválaš ruhtadili.
– Mii stivret ovddasvástideaddji láhkái, ja dahkat čielga válljemiid vai bures birgešeimmet áiggis mas lea alla haddegoargŋun ja alla reanttut Min meroštallamat čájehit dál ahte šaddet čuovgadet áiggit olbmuide, go sidjiide báhcá eambbo ruhta maŋŋel go rehkegat leat máksojuvvon, dadjá Vedum.
Norgga ekonomiija lea bures birgen eahpesihkkaris áigodagas. Lassáneapmi lea fas goargŋume, investeremat leat ain historjjálaš alla dásis, ja bargguhisvuohta bissu vuollin. Meroštallamat mat leat vuođđun reviderejuvvon bušehttii, čájehit ahte buorre ovdáneapmi bistá ain.
Čuovgadet áiggit: Haddelassáneapmi njiedjagoahtá, ja oastinnákca orro buorráneame
Haddelassáneapmi lea čielgasit njiedjagoahtán. Vaikko lea ain arvat bajábealde inflašuvdnamihtu, de lea dat njiedjan čielgasit 2022 čavčča alla dásiid ektui, ja vuordimis njiedjá ain eanet ovddas guvlui. Bálkálassáneapmi lea maŋemus jagiid leamaš mihá unnit go haddegoargŋun, muhto dán jagi orro dállodoaluid oastinnákca buorráneame daid meroštallamiid mielde mat leat vuođđun reviderejuvvon bušehttii.
– Go haddegoargŋun lea unnit, de lea vejolašvuohta ahte bálkkát gorgŋot eambbo go haddedássi. Dát buoridivččii Norgga bearrašiid oastinnávcca ja árvvusge dagahivččii ahte geavaheapmi lassána dađistaga, ja seammá guoská viessoinvesteremiidda, dadjá ruhtadanministtar Vedum.
Arvat eanebut bargguin
Norgga ekonomiija ovdáneapmi lea leamaš veaháš buoret go maid ráđđehus lei bidjan vuođđun bušehttii diimmá čavčča, vaikko reantu gal gáržžida. Erenoamážit lea bargomárkana ovdáneapmi leamaš buorre. Arvat eanebut leat bargagoahtán, ja registrerejuvvon bargguhisvuohta lea bisson vuollin.
– Deháleamos eatnasiidda midjiide beaivválaš ekonomiijas lea ahte mis lea bargu. Ain vurdojuvvon alla aktivitehta Norgga ekonomiijas muitala ahte stuora eanetlogus lea bargu maiddái ovddasguvlui. Muhto leat ain muhtimat geat leat olggobealde, ja sin mii fertet oažžut bargui. Bargolinnjá lea dehálaš midjiide, eanebut galget bargat ja unnit olbmot galget oažžut oajuid, dadjá Vedum
Bušeahttavuoruheamit
- Nannet Suodjalusa. Mii dárbbašit suodjalusa Norggas mii lea buorebut heivehuvvon min áigái ja min hástalusaide. Mii árvalit dál oktiibuot 7 miljárdda ruvnno Norgga suodjalusnávcca nannemii. Ráđđehusa oppalaš evttohus lasihit suodjalusbušeahta mearkkaša ahte Norga olaha áigumuša ahte geavahit 2 proseantta BNB:s suodjalusulbmiliidda 2024:s.
- Eastadit joavkorihkolašvuođa. Olbmot galget leat oadjebasat iežaset lagašbirrasis, iežaset beaivválaš eallimis. Danne áigut mii dovdomassii nannet politiijaid doaimma earret eará dan dihte vai nagodit eambbo bargat joavkorihkolašvuođa vuostá. Juolludus politiijaide lasihuvvo badjel 1,6 miljárdda ruvnnuin nannen dihte vuođđoruhtadeami ja buoridit áŋgiruššama organiserejuvvon rihkolašvuođa ja rihkolaš joavkkuid vuostá.
- Unnidit vuordináiggi buohcciviesuin. Lea dehálaš unnidit vuordináiggiid vai pasieanttat ožžot divššu johtileappot. Ráđđehus evttoha lasihit juolludemiid buohcciviesuide vai buohcciviessoekonomiija buorrána ja vuordináiggit otnot. Buohcciviesuide lasihuvvo juolludus oktiibuot 2,1 miljárdda ruvnnuin.
- Lasihit doarjaga Ukrainai. Dilli Ukrainas lea šaddan duođaleabbon ja eahpesihkkarearbbon. Danne lea dárbu ain eambbo doarjut Ukraina rahčama garra ja vearrás ránnjáriikka vuostá. Ráđđehusa evttohusain lasihuvvo dán jagi Nansen-prográmma rámma 22 miljárdda ruvdnui.
Ovddasvástideaddji stivren
Foandaruđaid luvven dán jagáš bušeahtas meroštallojuvvo dál 2,7 prosentii. Nu lea ge bušeahtta ovddasvástideaddji rámma siskkobealde, ja buoremuddui vuolábealde doaibmanjuolggadusa guhkesáigásaš 3 proseantta oaivádusa, seamma ládje go álgovuolggalaš bušeahttaevttohus. Foandaruđaid geavaheapmi lea sullii ovcci miljárdda eambbo go álgovuolggalaš bušeahttaárvalusas.
Dán ruhtageavaheamis lea dál 60 miljárdda ruvnno čadnon Ukraina-soahtái ja dan váikkuhusaide.
– Dálá dilis livččiimet háreheamit jus eat nanneše Suodjalusa ja joatkkáše doarjut Ukraina. Eat ge mii sáhte garvit sihkkarastimis olbmuid oadjebasvuođa Norggas, go de mii dárbbahivččiimet eanet unifoarpmahasaid bargui, dadjá Vedum.
2023-bušeahta gaskaboddosaš vearuid sihkkun
Ráđđehus lea leamaš čielggas das, ahte gaskaboddosaš vearut mat ásahuvvojedje gokčat 2023-bušeahta liigegoluid, leat dilálašvuođa dihte mearriduvvon ja galget loahpahuvvot. Allagollomáksu heaittihuvvui golggotmánu 1. beaivvi 2023 rájes.
Ođđajagimánu 1. beaivvi 2024 rájes loahpahuvvogođii lassi bargoaddidivat go gustončuokkis loktejuvvui 750 000 ruvnnus 850 000 ruvdnui. 2024 reviderejuvvon bušeahtas dieđiha ráđđehus ahte lassi bargoaddidivat heaittihuvvo ođđajagimánu 1. b. 2025 rájes.
Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Proseanttalaš volumarievdadus ovddit jagi ektui, jus eará ii leat almmuhuvvon
|
|
Mrd. ruvnno1 |
|
|
|
||
|
|
2023 |
2023 |
2024 |
2025 |
||
|
Priváhta geavahus |
1 924,1 |
-0,7 |
1,0 |
2,0 |
||
|
Almmolaš geavahus |
1 124,8 |
3,6 |
2,1 |
. |
||
|
Bruttoinvesteremat fásta kapitálii |
1 199,9 |
0,3 |
-1,7 |
0,4 |
||
|
Dás: Oljobohkan ja revrefievrredeapmi |
215,9 |
10,5 |
7,3 |
-4,0 |
||
|
Nannán-Norgga fitnodagat |
503,4 |
4,9 |
-2,6 |
-3,4 |
||
|
Viesut |
207,7 |
-15,6 |
-16,1 |
13,0 |
||
|
Almmolaš hálddašeapmi |
261,5 |
2,8 |
4,1 |
. |
||
|
Nannán-Norgga gálvojearru2 |
4 021,5 |
0,5 |
0,2 |
1,8 |
||
|
Eksporta |
2 419,6 |
1,4 |
2,4 |
4,5 |
||
|
Dás: Luondduolju ja luonddugássa |
1 194,1 |
-1,1 |
-0,2 |
4,4 |
||
|
Nannán-Norgga gálvvut ja bálvalusat |
1 045,9 |
6,5 |
3,6 |
2,9 |
||
|
Importa |
1 665,2 |
0,7 |
2,7 |
2,7 |
||
|
Bruttonationálabuvtta |
5 128,6 |
0,5 |
0,7 |
2,4 |
||
|
Dás: Nannán-Norga |
3 857,5 |
0,7 |
0,9 |
1,9 |
||
|
Eará váldologut: |
|
|
|
|
||
|
Barggaheapmi |
|
1,3 |
0,5 |
0,5 |
||
|
Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi) |
|
3,6 |
3,8 |
3,9 |
||
|
Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi) |
|
1,8 |
2,0 |
2,1 |
||
|
Jahkebálká |
|
5,2 |
5,2 |
. |
||
|
KPI.............................................................. |
|
5,5 |
3,9 |
2,8 |
||
|
KPI-JAE |
|
6,2 |
4,3 |
3,0 |
||
|
Luondduoljohaddi, USD fáhta nammii (jotkkolaš hattit, dássi) |
|
82 |
83 |
78 |
||
|
Gássahaddi, USD MMBtu nammii (jotkkolaš hattit, dássi) |
|
13,6 |
10,0 |
11,2 |
||
|
Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu (dássi)3 |
|
4,2 |
4,7 |
4,2 |
||
|
Importabuohtastahttojuvvon ruvdnokursa (I-44)4 |
|
7,9 |
1,1 |
0,6 |
||
1 Gaskaboddosaš nationálarehketdoallologut, jotkkolaš hattiid mielde.
2 Earret vuorkárievdadus.
3 Meroštallanteknihkalaš eaktu mii váldá vuođu miessemánu termiidnahattiin.
4 Positiivvalaš lohku almmuha heajut ruvdnoárvvu.
Gáldut: Statistihkalaš guovddášdoaimmahat, Norgga Báŋku, Nav, Thomson Reuters, ICE, Macrobond ja Ruhtadandepartemeanta.
Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšuvdnafoandda váldologut. Mrd. ruvnno.
|
|
Rehketdoallu |
Meroštus |
|
|
|
2022 |
2023 |
2024 |
|
Sisaboađut oktiibuot |
2 668,4 |
2 494,4 |
2 257,7 |
|
1 Sisaboađut petroleumdoaimmain |
1 313,6 |
1 008,5 |
702,8 |
|
1.1 Vearut ja divadat |
720,9 |
623,2 |
415,8 |
|
1.2 Eará petroleumsisaboađut |
592,7 |
385,2 |
287,0 |
|
2 Sisaboađut earret petroleumsisaboađuid |
1 354,8 |
1 485,9 |
1 554,9 |
|
2.1 Nannán-Norgga vearut ja divadat |
1 240,7 |
1 352,1 |
1 393,3 |
|
2.2 Eará sisaboađut |
114,2 |
133,8 |
161,7 |
|
Golut oktiibuot |
1 665,9 |
1 806,8 |
1 922,9 |
|
1 Golut petroleumdoaimmaide |
28,4 |
30,4 |
30,1 |
|
2 Golut earret petroleumdoaimmaid |
1 637,6 |
1 776,4 |
1 892,8 |
|
Stáhtabušeahta badjebáza ovdal sirdima |
1 002,5 |
687,6 |
344,8 |
|
- Netto ruhtajorru petroleumdoaimmain |
1 285,2 |
978,1 |
672,7 |
|
= Oljomuddejuvvon badjebáza |
-282,7 |
-290,5 |
-337,8 |
|
+ Sirdin Stáhta olgoriikka penšuvdnafoanddas |
309,9 |
286,2 |
337,8 |
|
= Stáhtabušeahta badjebáza |
27,1 |
-4,2 |
0,0 |
|
+ Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšuvdnafoanddas |
975,3 |
691,8 |
334,8 |
|
+ Stáhta penšuvdnafoandda reanto- ja vuoitosisaboađut1 |
279,3 |
354,9 |
405,8 |
|
= Stáhtabušeahta ja Stáhta penšuvdnafoandda badjebáza oktiibuot1.. |
1 281,8 |
1 042,5 |
740,6 |
|
Memo: |
|
|
|
|
Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda reanto- ja vuoitodietnasat je. |
267,4 |
338,6 |
387,8 |
|
Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu2 |
12 355 |
12 413 |
15 761 |
|
Stáhta penšunfoandda márkanárvu2 |
12 688 |
12 732 |
16 115 |
|
Oljomuddejuvvon vuolláibáza, mrd. ruvnno |
282,7 |
290,5 |
337,8 |
|
Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuolláibáza, mrd. ruvnno |
330,8 |
369,5 |
418,7 |
|
Proseanta foandakapitálas |
2,7 |
3,0 |
2,7 |
|
Proseanta Nannán-Norgga treanda-BNB:s |
9,2 |
9,7 |
10,4 |
|
Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuolláibáhcaga rievdan |
-0,9 |
0,5 |
0,7 |
|
Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi, pst |
1,1 |
2,7 |
2,5 |
1 Kursavuoittut dahje -massimat eai leat mielde.
2 Jagi álggus. SPO (SPU) dáfus lea supmi earálágan go Norgga Báŋkku jahkeraporttain. Tabealla supmis leat gessojuvvon eret čoggon, ii máksojuvvon, hálddašandivadat ja vealgegáibádusat, mat stáhtakássas leat foandda vuostá.
3 Struktuvrralaš oljomuddejuvvon bušeahttavuolláibáhcaga rievdan mihtiduvvon oassin Nannán-Norgga treanda-BNB:s (proseantaovttadahkan). Positiiva lohku muitala ahte bušeahtta doaibmá ekspansiivvalaččat. Indikáhtor ii váldde vuhtii ahte iešguđetge sisaboahto- ja gollopoasttat sáhttet iešguđet ládje váikkuhit ekonomiija aktivitehta.
Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášdoaimmahat.