Skuvlla lágat ja njuolggadusat
Artihkal | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 25.01.2023 | Máhttodepartemeanta
Jos dus leat jearaldagat vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa (vuođđooahpahusa) lágaid ja njuolggadusaid birra, de soaittát dás gávdnat ávkkálaš dieđuid.
Oahpahusláhka fátmmasta:
- Vuoigatvuođa ja geatnegasvuođa oažžut vuođđoskuvlaoahpahusa ja vuoigatvuođa joatkkaoahpahussii
- Priváhta vuođđoskuvllaid mat eai oaččo stáhtadoarjaga ja priváhta ruovttuoahpahusa vuođđoskuvllas
- Vuođđoskuvlaoahpahusa ja joatkkaoahpahusa rávisolbmuid várás.
Oahpahusláhka cealká ahte lea vuosttažettiin suohkaniid ovddasvástádus láhččit almmolaš vuođđoskuvlaoahpahusa, ja fylkkasuohkaniid ovddasvástádussii gullá fuolahit almmolaš joatkkaoahpahusa.
Lágas leat maid eará mearrádusat, ee.:
- oahpahusa viidodat ja sisdoallu
- oahpahusa organiseren
- heivehuvvon oahpahus ja sierranasoahpahus
- fysalaš ja psykososiála skuvlabiras (nugo givssideapmi)
- ohppiid- ja váhnensearvan (nugo ráđit, lávdegottit)
- skuvlajođiheapmi ja oahpaheddjiid gelbbolašvuohta
- skuvlasáhttu
- fágaoahpahus fitnodagas
- váidin jos oahppi lea massán vuoigatvuođa oahpahussii
- Stáhtalaš goziheapmi ja bearráigeahčču lágaid ja njuolggadusaid čuovvumis
Oahpahuslága láhkaásahus sisttisdoallá mearrádusaid earret eará dáid áššiid birra:
- ohppiidárvvoštallan ja skuvllaid dieđihangeatnegasvuohta ohppiide ja váhnemiidda
- loahpalaš árvosáni dahje eksámenárvosáni váidin
- skuvladuođaštus ja jávkama dieđiheapmi
- ohppiid sihkkarvuohta
- vuoigatvuohta dárbbašlaš ráđđeaddimii sosiálapedagogalaš diliid birra ja oahppo- ja fidnobagadallamii
- sisaváldin joatkkaoahpahussii
- fidnoohppiid ja oahppokandidáhtaid gaskkusteapmi oahppofitnodagaide
- čuovvulanbálvalus sidjiide geat eai leat čađahan joatkkaoahpahusa
Oahpahuslága láhkaásahusa lassin mis leat vuođđooahpahusa oahppoplánat. Dat leat mearriduvvon lága vuođul, ja dain lea láhkaásahusa stáhtus.
Birasvuđot dearvvašvuođasuodjaleami láhkaásahus (Forskrift om miljørettet helsevern) guoská almmolaš ja priváhta mánáidgárddiide ja skuvllaide. Láhkaásahusa ulbmil lea ahte biras galgá ovddidit dearvvašvuođa, loaktima, buriid sosiála ja birasdiliid, ja eastadit buohcuvuođa ja vahága.
Priváhtaskuvlaláhka mudde priváhta vuođđoskuvllaid ja priváhta joatkkaskuvllaid. Lágas leat mearrádusat, maid mielde dohkkehit priváhtaskuvllaid main lea vuoigatvuohta stáhta doarjagii. Priváhtaskuvla sáhttá dohkkehuvvot, jos dat jođiha doaimmas ovtta čuovvovaš surggiid vuođul:
- eallinoaidnu
- dohkkehuvvon pedagogalaš suorgi
- riikkaidgaskasašvuohta
- erenoamáš láhččojuvvon joatkkaoahpahus, mii ovttastahtto njunušvaláštallamii
- norgga vuođđoskuvlaoahpahus olgoriikkas
- erenoamáš heivehuvvon oahpahus doaibmavádjigiidda
- joatkkaoahpahus smávva ja gáhttenárvosaš giehtaduodjefágain
Norga lea riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid vuođul geatnegahtton sihkkarastit mánáide vejolašvuođa válljet molssaevttolaš skuvlla almmolaš skuvlla sadjái. Dohkkehanortnegiin stáhta galgá sihkkarastit, ahte mánát ja nuorat, geat vázzet friijaskuvllas, devdet oahppogeatnegasvuođa, mii sis lea oahpahuslága vuođul.
Oahpahusdirektoráhtta meannuda priváhta skuvllaid ásahanohcamušaid ja bearráigeahččá ahte skuvllat devdet láhkagáibádusaid ja ahte stáhtadoarjja boahtá ohppiide ávkin.
Oahpahusdirektoráhta dulko oahpahuslága ja friijaskuvlalága ja daidda gullevaš láhkanjuolggadusaid, go dárbbašuvvo čielggadit áššiid riikkadásis. Oahpahusdirektoráhtas lea maid ovddasvástádus johtučállosiin. Lea ráhkaduvvon bagadusat, mat čilgejit láhkanjuolggadusaid mat gusket dihto surggiide ja mo daid sáhttá geavahit.
Stáhtahálddašeaddji bargu lea juohkit dieđuid ja bagadit skuvlaeaiggádiid, álbmoga ja áigeguovdilis ulbmiljoavkkuid vuođđooahpahusa ja friijaskuvllaid njuolggadusaid ja njuolggadusrievdadusaid birra.
Gažaldagat láhkanjuolggadusaid birra
Jos dus leat gažaldagat láhkanjuolggadusaid birra, de berret vuosttažettiin gulahallat ášši hárrái iežat skuvllain, vejolaččat dan maŋŋá suohkana skuvlahálddahusain, jos lea sáhka vuođđoskuvllas, dahje fylkkasuohkana skuvlahálddahusain, jos lea sáhka joatkkaoahpahusas. Jos oaivvildat, ahte it oaččo dohkálaš vástádusa suohkanis dahje fylkkasuohkanis, de sáhtát váldit oktavuođa stáhtahálddašeddjiin.