Ruhtapolitihkka
Artihkal | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 03.12.2019 | Ruhtadandepartemeanta
Ruhtapolitihka guhkit áiggi ulbmil lea bisuhit ruhtaárvvu. Ruhtapolitihka doaibmi ollašuhttimis lea dehálaš sihkkarastit vuollegis ja stáđis inflašuvnna mii ovddida čálggu, ja nanne barggolašvuođa ja ekonomalaš ovdáneami guhkit áigodagas.
Norgga Báŋkku ovddasvástádus lea ruhtapolitihka jotkkolaš ollašuhttin njuolggadusaid mielde maid gonagas mearrida stáhtaráđis. Ruhtapolitihka doaibmi ollašuhttimis galgá dan vuođul ovddidit vuollegaš ja stáđis inflašuvnna, maid meroštallat konsumhattiid jahkásaš badjáneapmin, mii guhkes áigodagas lea lagabui 2 proseantta. Inflašuvdnastivremis galgá geahččat ovddasguvlui, ja das galgá leat heivehanmunni, ja doaimmahuvvot dan láhkai ahte dat stáđásmahttá buvttadeami ja barggolašvuođa ovdáneami.
Ruhtapolitihkka ii sáhte okto ovddasvástidit buvttadeami ja barggolašvuođa, muhto dat lea buorre doarjja. Buorre bálkádilli, bargomárkana buori rámmaeavttut ja ruhtapolitihkka mii lea stáđis ja movttiidahttá ekonomalaš ovdáneapmái, lea mearrideaddjin buvttadeapmái ja barggolašvuhtii guhkes áigodagas. Viidáseappot leat ruhtadansuorggi muddemat ja bearráigeahččodoaimmat vuođđun bisuhit stargadis ruhtadili. Ruhtapolitihka ollašuhttimis galgá hehttet ruđalaš dássehisvuođaid stuorrumis ja dainna lágiin geahpedit riskka, ahte ekonomiija hedjona sakka guhkit áigái.
Stivrenreantu lea deháleamos gaskaoapmi ruhtapolitihka ollašuhttimis, mii lea báŋkkuid sisabidjoreantu ruđain mat sis leat Norgga Báŋkku vuorkkás. Stivrenreanttu rievdadusat váikkuhit dábálaččat oanehisáiggi ruhtamárkanreanttuide. Ruhtamárkana vuordámušat dasa mo stivrenreanttu ovdána ovddasguvlui váikkuhit guhkesáiggi loanaid ja seastimiid márkanreanttuide.
Geahča maid: