Biebmooadjebasvuohta
Artihkal | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 07.03.2022 | Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
Eará riikkaid ektui leat Norggas unnán dávddat maid biepmut čuovuhit. Vaikke biebmodearvvašvuohta dábálaččat lea buorre, de gáibiduvvo bissovaš sihkkarastin biebmogálvvuid dearvvašvuođas.
Biebmooadjebasvuohta mearkkaša ahte eai leat mikroorganismmat, birasmirkkot dahje amas ávdnasat mat dahket buohccin, jus dan ráhkada ja borrá.
Doaba biebmooadjebasvuohta seaguhuvvo dávjá borramušsihkarvuođain – mii guoská dasa ahte buohkaide lea vejolaš fidnet doarvái borramuša.
Buorre vuogádat
Norgga biebmu lea dearvvašlaš earret eará danin go dáppe eai leat leavvan dávddat šattuide ja elliide, ja maiddái go garra njuolggadusat mearridit movt biepmut galget gieđahallot olles buvttadangollosis. Importerejuvvon biepmut galget ollašuhttit daid seamma gáibádusaid go Norggas buvttaduvvon biepmut.
Dat lea dehálaš geavaheddjiin lea luohttámuš buot borramušaide mat vuvdojuvvojit ja buvttaduvvojit Norggas. Oadjebas biepmut leat dehálaš eaktun luohttámuššii.
Buorre elliiddearvvašvuohta vuođđun
Buorre elliidčálgu Norggas lea eaktun oadjebas bibmui. Norgga elliiddearvvašvuohta lea boađusin ollu jagiid systemáhtalaš barggus.
Gávdnojit čielga njuolggadusat movt biebmobuvttadeaddjit sáhttet buvttadangollosis guorrat buktagiiddiset ovtta lađđasa maŋás ja ovtta lađđasa ovddos guvlui. Buorre guorranvuogádat lea dehálaš vai buktagat jođánit gessojit eret gávpemárkanis jus šaddet váttisvuođat.
Dutkan ja máhttu
Máhttu ja dieđalaš duođaštus lea dehálaš sihkkarastit ahte biebmu maid mii borrat lea dearvvašlaš.
Biebmosihkkarvuođa dieđalašlávdegoddi addá sorjjasmeahttun várraárvvoštallamiid Biebmobearráigehččui, mii ovttasbargá fas norgga ja olgoriikkalaš dutkanbirrasiiguin ja eurohpálaš biebmosihkkarvuođakantuvrrain – European Food Safety Authority (EFSA).
Ásahusaid Norsk institutt for bioøkonomi (Norgga bioekonomiija instituhtta) (NIBIO), Nasjonalt folkehelsesinstiutt (Nationála álbmotdearvvašvuođainstituhta) ja Veterinærinstituttet (šibitdoavttierinstituhta) máhttu ja gearggusvuođadoarjja leat maid mearrideaddji biebmodearvvašvuhtii.
Internationála ovttasbargu biebmooadjebasvuođain
Dat lea maid dehálaš sihkkarastit importerejuvvon biepmut leat oadjebasat.
Biebmonjuolggadusat leat hábmejuvvon EEO-šiehtadusa vuođul ja Norga lea oassin barggus ovddideames ja heiveheames njuolggadusaid – ovttasráđiid gullevaš aktevrraiguin Norggas. WTO-šiehtadussii (Máilmmi gávpeorganisašuvdna) gullet máŋga geatnegahtti šiehtadusa, mat muddejit riikkaidgaskasaš gálvogávppašeami. Erenoamážit lea Šiehtadus šibitdoavtter- ja šaddobuhtisvuođaáššiid birra (SPS-šiehtadus) biebmosuorgái dehálaš. Dat mearrida ožžot go miellahttoriikkat álggahit doaibmabijuid olbmuid, elliid ja šattuid dearvvašvuođa várjaleapmái.
Norga lea maid mielde Codex Alimentarius-kommišuvnnas (CAC), Máilmmi elliidčálgoorganisašuvnnas (OIE) ja Máilmmi šaddodearvvašvuođaorganisašuvnnas (IPPC), mat mearridit standárddaid, njuolggadusaid ja rávvagiid movt várjalit olbmuid-, elliid- ja šattuid dearvvašvuođa.
